Kun toimiva arki sullotaan laatikoihin

Torstaina klo 9 meillä oli vielä toimiva, aurinkoinen arki Fuengirolassa.

Torstaina klo 12…

…ei enää ollut. Tuossa lähtee mun työpöytä pakettiin

Olemme tarkoituksella päättäneet olla näissä muutoksissa viimehetkenpakkaajia. Tai ei edes viime hetken; vaan sellaisen sopivan noin-hetken, jolla aloittamalla saadaan ripeällä tahdilla kaikki juuri sopivasti kasaan.

Mieluummin elämme siis toimivaa arkea vielä viimeiseen mahdolliseen päivään asti – ja vasta sitten mylläytämme kaikki sekaisin siihen puolivuosittaiseen ”missä ne sakset on mä en löydä teippiä aaaargh” -tilaan, jossa matot on rullattu pois lattioilta ja omaisuus on sullottu laatikoihin ja laukkuihin.

Mahdollisimman pitkään hyvää arkea, mahdollisimman lyhyesti laatikkoelämää.

Tällaisissa maastamuutoista kun viimeiset päivät eivät harmi kyllä ole niin kuin loman viimeisiä päiviä. Vaan pikemminkin niin kuin viimeisiä päiviä ”oikeissa” muutoissa, toki ei ihan niin suurella volyymilla kuin koko kodin muutossa.

Mutta silti viimeisiinkin päiviin on saatu paljon kivoja asioita. Tehdään niitä meille rakkaimpia ja tärkeimpiä asioita viimeistä kertaa.

Ja pakataan.

Stalkkeripukki muuttaa Suomeen.

Tällä muutoskerralla aikatalu tarkoittaa meille sitä, että keskiviikkona täällä meillä elettiin vielä normaalia elämää. Niin kuin ei oltaisi lähdössä yhtään mihinkään Torstaina ja perjantaina päiväsaikoihin (illalla on vielä paljon muita menoja) pakattiin/pakataan edelleen rekkaan ja varastoon jäävät tavarat ja puretaan huonekaluja palasiksi. Ja esimerkiksi käydään läpi kahden erittäin tuotteliaan taiteilijan puolen vuoden koko taidetuotanto ja katsotaan, mikä siitä kuljetetaan Suomeen – ei muuten mikään nopea homma sekään, ha!

Lauantaina ollaan päivä vielä normaalisti (laatikoiden keskellä), käydään lasten tanssitunneilla ja muissa menoissa. Lauantaina illalla pakataan sitten loput, eli koneeseen matkatavarana lähtevät tavarat. Sunnuntaina aamusella lennetään!

Eilen illan pimeinä tunteina (zumba-tunnin ja lastenjuhlien jälkeen) keskityin sitten tietysti siihen kaikkein olennaisimpaan, eli…

…solmimaan hiusnauhoja koko tanssiryhmälle perjantaiseen lasten tanssiesitykseen.

(ja tuosta ympäristöstä ehkä ymmärtää, miksi tämän pakkauskaaosvaiheen ajan haluaa mielellään minimoida – saman päivän aamuna tässä oli vielä siistiä)

Tänään illalla bileet! Lapset tanssii JoJo Siwaa ja äiskä salsaa!

Hitsi pitäisi ehkä vähän treenatakin. Mutta ensin vähän pakataan.

23
Like
2

You Might Also Like

  • Torey
    29.3.2019 at 13:57

    Heeei tervetuloa takaisin Suomeen! Ja tsemppiä pakkausrumbaan! Ymmärrän kyllä hyvin, ettei sitä halua kaaoksen keskellä elää paria viimeistä viikkoa!

    https://naissanelioissa.wordpress.com

  • Annm
    29.3.2019 at 15:23

    Tsemppiä pakkaukseen, voimia Suomeen paluuseen ja jaksamista kaikkien tuntemusten keskellä mitä lähtö/paluu herättää! Toivottavasti auttaa että kevät on täällä Helsingissä jo aika hyvässä vauhdissa, tänäänkin upea aurinkoinen kevätpäivä. Kylläpä elämä tuntuu taas paljon keveämmältä kevättakissa, tennareissa ja aurinkolasit päässä :)