Jätskiautomuisto

Hassua: meidän tytöt eivät ole tätä päivää ennen (muistaakseni) koskaan käyneet jätskiautolla.

”Mikä tuo ääni on?”, kysyivät lapset joskus alkukesästä jäätelöauton tunnusmusiikin kuullessaan.
”Se on jätskiauto”, minä vastasin ja selitin, mistä on kyse.

”EI VOI OLLA EDES TOTTA, KOKONAINEN AUTO TÄYNNÄ JÄÄTELÖÄ!!!” Mindblown.

Sen jälkeen otettiin agendalle, että joskus käydään jätskiautolla, kun se täällä päin ajelee. Katsottiin aikataulukin. Joka toinen keskiviikko. Onpas ollut vaikea muistaa.

Mutta tänään kuultiin tuttu melodia matkalla uimalalta kotiin. Ja oi ihmettä: hetkeä myöhemmin auto kaartoi suoraan meidän eteemme parkkiin. Ihan kuin oltaisiin suunniteltu koko juttu huolella, jopa kylmäkassi oli sattumalta mukana. Kesän ihmeitä!

En voi puhua (tai tässä tapauksessa kirjoittaa) jäätelöautosta ilman tätä muistoa.

Olin vastikään muuttanut Helsinkiin, asuin senaikaisen poikaystävän kanssa ankeassa pikkuyksiössä Kalliossa. Seutu oli siihen aikaan aikamoista. 70-luvun korkeat elementtikerrostalot, Vaasankadun ilotyttöralli, piikittäjiä rapussa, yksiön ikkunasta suora näkymä rautakaupan seinään.

Olin yksin kotona, kun kuulin ensimmäistä kertaa elämässäni sen äänen. Eikä, vähänkö mieletöntä, se on nyt se jäätelöauto!!!!

Kuusamosta muuttaneelle nuorelle tytölle jätskiauto edusti jotain ihan älyttömän hienoa, ehkä vähän sellaista amerikkalaista. Suuren maailman meininkiä! Luksusta! Ja se auto pysähtyi suoraan mun ikkunan alla!!!

Luultavasti hihkuin ääneen, nappasin kukkaron pöydältä ja säntäsin jätskiostoksille. Sekosin täysin. Jätski tuntui ihan poskettoman halvalta ja päädyin ostamaan noin kahden hengen viikkobudjetin summalla erilaisia jäätelöitä. Uuuuuu!!!!

Hyppelehdin zen-hymyillen jätskikassin kanssa takasin sisään. Avasin ikivanhan jääkaapin, niin tota… …niin siis pakast… MULLA EI OLE PAKASTINTA!!! Jääkaapissa oli vain luukuton pakastinlokero, joka oli täyteen jäätynyt yhdeksi isoksi jääklöntiksi.

Ööööö tota.

Sinä iltana meillä syötiin aivan järjettömästi jäätelöä. Osa suli väkisin; ei isoinkaan jätskifani voi vetää sellaista määrää jäätelöä.

Haha, kamala tragedia. Mutta sen verran vavisuttava kai, että en (muistaakseni) ole itsekään käynyt sen jälkeen enää jätskiautolla. Ennen kuin nyt.

Myöhemmin jäätelöauto ei enää soittanut sillä pysähdyksellä sitä tunnusmusiikkiaan.

Joku (todennäköisesti pahasta krapulasta kärsivä) oli hyökännyt jätskiauton kimppuun pesäpallomailan kanssa.

Mutta oonko muuten ihan väärässä, jos väitän että jätskiauton melodia on jossain vaiheessa muuttunut…?

Se oli ennen silleen ty-DY-dy-dy-dyt ty-DY-dy-dy-dyt ty-dyt ty-dyt ty-DYY. Nyt se oli jotain muuta.

23
Like
6

You Might Also Like

  • santtu
    18.7.2018 at 16:34

    Joo, musiikki vaihtui kun firma vaihtui! Vanha jäätelöauto, Kotijäätelö Oy lopetti 2013 ja Jätskiautot tuli tilalle 2014 -> uudella (joskin samankaltaisella) musalla!

    • krista
      19.7.2018 at 11:12

      Mä hei hämärästi muistankin sellaisen uutisen, että jätskiauto lopettaa… Se oli varmaan just tuossa kohdassa! Koska myöhemmin tosiaan huomasin, että hei eihän se mihinkään ole lopettanut. Eli siinä oli varmaan jokin tauko firmojen vaihtumisen välillä!

      Musiikki onkin tosiaan samankaltainen (ja siksi ihan heti tunnistettava), mutta kuitenkin eri :) Ihan näppärää sinänsä, melodiasta tosiana kyllä heti tajuaa edelleen, että jätskistä tässä on kyse :D

  • Jonnaaa
    18.7.2018 at 16:42

    Oikeassa olet melodia muuttui muutama vuosi sitten kun jäätelöautosta tuli jätskiauto
    Joku yrityskauppa tai jtn tämän takana siis… Ehkä konkurssi.
    Omat Jäätelöauto muistot ovat jostain – 96 kesältä… Asuttiin sellaisella seudulla että kävellen ei kauppaan jaksanut mennä, mutta voi sitä onnen päivää kun Jäätelöauto tuli ”kylän” raitille :)
    Nostanpas takapuoleni tästä ja lähden hakemaan kaupasta jäätelöä :)

    • krista
      19.7.2018 at 11:14

      Samoihin vuosiin osuu tuo munkin muisto! Ihan nyt laskeskelen vuosia tässä, tuon on täytynyt olla loppukesältä -97 tuo mun muisto.

      Jätski = kesä <3 <3 <3

  • Siiri
    18.7.2018 at 16:46

    On kyllä ihan eri melodia nykyään. Entinen oli jopa raivostuttavan kuuloinen ja kovaääninen. Muistelisin, että täällä Jyväskylässä tuli jopa pienimuotoinen kohu, kun jäätelöauto rallatteli paikallisen hautausmaan ohi ja siellä sattui juuri sillä hetkellä olemaan hautajaiset. Taisi auton reitti muuttua hyvinkin nopeasti.

    • krista
      19.7.2018 at 11:17

      Auts! Joo ymmärrän hyvin, että tuollaisella hetkellä jätskiauton rallatus ei todellakaan sovi tilanteeseen. Toivottavasti nykyisin reitit on valittu tarkemmin!

  • Karoliinan
    18.7.2018 at 19:20

    Eikäää toi sun muisto! Haha, voi kauhee :D mä oon jotenki iha erikoinen kun alan aina itkee ihan kauheesti kun käydään jätskiautolla :D itken kyllä kans jos hälytysajoneuvot ajaa pillit päällä ohi.

    • krista
      19.7.2018 at 11:20

      Hälytysajoneuvot mä ymmärrän – mulla on ambulanssien kanssa sama silloin, kun Silva oli ihan vauva ja sai hengityskatoksia. Mutta jätskiauto <3 <3 <3 Mikä sua siinä itkettää, osaatko määritellä, onko se siis liikutusiloa (oh jätskiä) vai mitä ihmettä? <3

      • Karoliinan
        23.7.2018 at 10:40

        Liikutus joo! :)

  • Ebe
    18.7.2018 at 23:17

    Kotikylällä kun pysähty jäätelöauto, oisko ollu just parin viikon välein, ja me siskon ja veljen kaa onnistuttiin yhtä kertaa lukuunottamatta aina missaamaan se. Tyyliin juostiin lompakot kädessä pysäkille nähdäksemme vaan loittonevat takavalot. Sitten sen kerran kun ehdittiin, niin erehdyttiin ostaa jäätelöä, jota laktoosi-intolerantikko veli ei voinu edes syödä. Että traumat täälläki :’D ja vitsi mulla ärsytti ku kuulin ekan kerran sen uuden tunnarin, ihan perseestä suoraan sanottuna :D mä tuun niin olee se mummo joka hokee ”ennen oli kaikki paremmin”!

    • krista
      19.7.2018 at 11:21

      Jätskitraumoja, jäätelöauton takavalot :D <3
      -
      Mä muuten hyvin muistan, että munkin Kuusamoon jääneet kaverit hehkuttivat jätskiautoa niihin samoihin aikoihin, kun mä olin jo täällä Helsingissä - eli se tuli sinnekin varmaan suht samoihin aikoihin! Mutta silloin ei vielä ollut, kun mä asuin Kuusamossa.
      -
      Ja kyllä, kyllä se vanha melodia kuitenkin oli "se oikea" :D :D :D Tää on vähän korvike :D

  • Puumis
    19.7.2018 at 10:38

    Kun olin Lähi-idässä, sielläkin oli jätskiauto! :) Tunnari oli tietysti semmoinen arabimusiikkityyppinen :D Sinne piti juosta ja ostaa (naurettavan halpa) tötterö itselle (ja niille kymmenelle lapselle, jotka tulivat musiikin houkuttelemana paikalle surusilmäisinä katselemaan, mutta joilla ei ollut rahaa ostaa omaa <3). Viimeinen jätskiautomuisto siis 42-vuotiaana. :D

    • krista
      19.7.2018 at 11:26

      Haha miten absurdi tilanne, arabimusiikkitunnari ja kaikki! Ihanaa, että lapsetkin sai jätskitötteröitä <3 <3 <3

  • Paula
    19.7.2018 at 12:54

    Me ei melkein ikinä ostettu jätskiautosta ku olin lapsi, koska vanhempien mielestä se oli kallista ja pahaa jäätelöä. Oon vähän samaa mieltä itekin mut silti ollaan käyty 4-vuotiaan kanssa varmaan ainakin neljä kertaa tän kevään ja kesän aikana, se niin näppärästi pysähtyy ihan viereen :D

    Mä oon onnellinen uudesta musasta koska mun jätskiautotrauma liittyy vanhaan. Lapsena jätskiauto pysähty ihan meidän parkkiksen viereen ja soitti musaansa niin kovaa et me jo pideltiin korviamme naapuruston lasten kanssa. Siitäkös kuski innostu ja soitti ainakin viis ylimäärästä pimputusta meidän vastalauseista huolimatta :D

  • Hilmukka
    19.7.2018 at 17:48

    Äitini joskus tilasi jätskiauton kotipihaan. En tiedä, onko käytäntö edelleen sama, mutta silloin jätsiauton pystyi tilaamaan pihaan ilman erillistä maksua. Auto tuli joko ennen kierrosta tai sen jälkeen. Vähänkö se oli luksusta! Nyt ollaankin asuttu jätkiauton reitinvarrella. Vaikka ollaan muutettu neljä kertaa, silti jätskiauto pysähtyy melkein kotipihaan :)

    • Katri
      19.7.2018 at 22:23

      Meillä päinvastainen muisto. Jätskiauto alkoi ”jostain syystä” pysähtyä meidän pihatiellä (maalaismaisema, haja-asutusaluetta) -ehkä siksi kun kirjastoautojen pysähtyi ja meillä oli monta lasta. Aikansa se sai siinä käydä, muutaman kerran ostettiin jätskiä, mutta sitten mun vanhemmat soitti että ei saa enää tulla. Sit pysähdyspaikka siirtyi muutaman satametriä kauemmas…

  • Jullu
    20.7.2018 at 17:34

    Me aina laulettiin lapsina sitä vanhaa tunnaria: ”olen apina, olen apina ja syön jätskiä”. En kyllä nyt yhtään muista, mistä noi sanat tuli?! Oliko niillä jotain tv-mainoksia vai mitä? Heh :D Jätskivadelmaveneet oli parhaita! Onko niillä edelleen sama valikoima?