Tiedostamattomia ideologiavalintoja

Olipa kerran Kätilöopisto 6,5 kuukautta sitten:
”Vastasyntyneen on hyvä olla ihokontaktissa niin paljon kuin mahdollista”, kätilö muistaakseni jo synnytyssalissa sanoi.

Okei.

Laitoimme Seelalle ensimmäistä kertaa minkäänlaisen vaatekappaleen päälle vasta kolme vuorokautta myöhemmin, kun olimme lähdössä synnytyssairaalasta kotiin. Siihen asti Seela pötkötteli vaippasiltaan minun tai Joelin ihoa vasten – vauvantäkki lämmittämässä, toki. Poissa iholta tyyppi oli vain silloin, jos minä kävin vessassa niin, että Joel ei ollut paikalla.

Omasta mielestäni me teimme vain ihan niin kuin neuvottiin. No big deal. Vasta jälkikäteen olen kuullut, että tuossa on joidenkin mielestä jotain erikoista. Että kuulemma vaatteet niille vauvoille kyllä tavallisesti laitetaan. 

Ai jaa? Ohopsan. Eipä tullut mieleenkään.

*******

Ja sitten se, että kaikissa neuvolabrosyyreihin kirjatuissa virallisissa suosituksissa lukee puolen vuoden täysimetys.

Okei.

Molemmille lapsille aloitettiin soseiden maistelut sillä viikolla, kun kuusi kuukautta syntymästä tuli täyteen. Niin kuin neuvottiin. No big deal. …mutta kuulemma vain noin yksi prosentti suomalaisista lapsista täysimetetään 6 kk ikään asti. *)

Ai jaa? Ohopsan. Eipä tullut mieleenkään.

*******

Tuota imetyshommaa kyllä ihmettelen. En siis missään nimessä siltä kannalta, ettäkö jotenkin kummeksuisin sitä, että joillain imetyksessä on niin isoja vaikeuksia, että päätyy syystä tai toisesta korvikeruokintaan. Tai jos vaikkapa kasvu ei etene riittävästi, aloitetaan soseet suositusta aikaisemmin. Vaan ihmettelen sitä, että noin iso osa (vois sanoa melkein ”kaikki”) niistäkin, joilla imetys ihan onnistuu, aloittaa ne soseet kuitenkin aikaisemmin. Ei kai nyt millään matematiikalla voi olla niin, että 99 prosentilla vauvoista on jotain kasvuongelmia…?

Tai siis tavallaan myös en ihmettele.

Koska meillekin Seelan kanssa neuvolassa jo jossain 2 kk iässä (!) väläyteltiin ensimmäistä kertaa sitä, että kohtahan sitä voisi halutessaan antaa pienellä lusikalla luumua vatsan toimintaa helpottamaan.

Ja kolmen.

Ja neljän kuukauden (kun kysyin päikkärirytmin saamisesta).

Ja viiden.

Mulle koko juttelut meni vähän niin kuin ohi (univelka); ehkä mielessäni vaan ajattelin, että höpö höpö tässähän on vielä puoleen vuoteen aikaa enkä noteerannut hommaa oikeastaan sen pidemmälle.

Että jos olisin kuunnellut (lue: totellut), oltaisiin soseet ehkä aloitettu täälläkin aikaisemmin.

Nooh, kuusikuukautisneuvolassa sitten sanoin iloisesti, että no nyt on soseita jo maisteltu muutama päivä. Terveydenhoitaja kaivoi jostain kaapin uumenista, kaukaisimmasta kolosta meille sitten sellaisen aanelosen, jossa oli ohjeita ”niille vauvoille, jotka on imetetty 6 kk ikään asti”. Niin ei sanottu ääneen, mutta jossain mun korvien ja aivojen välimaastossa kaikui vähän, että ”niille kummallisille vauvoille, joita tosiaan on täysimetetty näin kauan.”

Myös neuvolan ravintoesite on kummallinen: toisaalla sieltä sanotaan, että täysimetys 6 kk ikään asti. ”Ruokataulukossa” asiaa kuitenkin käsitellään niin, että maistelut on aloitettu 4-6 kk iässä.

En tiedä teistä muista – mitä ajattelette? Mulle tulee tästä jotenkin vaan sellainen fiilis, että tuo 6 kuukauden täysimetyssuositus on jotain omituista noudatetaan-nyt-tuota-WHO:n-suositusta-kun-sanotaan-näin -sanahelinää, jota kuitenkaan sitten käytännössä ei ajatellakaan, että vanhemmat toteuttaisivat. Vähän niin kuin sellaista kaksinaismoralismia; tiedättekö, mitä tarkoitan…?

*******

Heh ja disclaimerina siis mainittakoon ihan erityisesti, että en mä tiedä mitään pahaakaan siinä, että ne soseet aloitetaan aikaisemmin.

Ihmettelen vaan sitä, että virallinen suositus sanoo jotain ja vain yksi prosentti noudattaa sitä. Jos jotain syytä tälle miettisin, niin ehkä siinä, että neuvolassa tähän ei riitävästi kannusteta vaan aletaan heilutella soselusikoita jo reilusti ennen puolta vuotta, vaikka mitään ”oikeaa” (esim. kasvuun liittyvää) syytä sille ei olisikaan…

*******

Mitä mieltä olette?

Entä onko kukaan teistä muista pitänyt vauvaa nakuna ensimmäisten vuorokausien ajan?

 

 

PS. Imetys on aina tulenarka keskustelunaihe – tiedetään. Mutta yritetään jutella tästä niin, että ei heitellä verbaalisia kiviä kenenkään toisen omia ratkaisuja kohtaan! 

 

 

*) paitsi että ehkä Seelaakaan ei lueta tähän, kun se sai korviketta muutaman kerran mun ollessa poissa?

You Might Also Like

  • annakarin
    13.10.2014 at 16:03

    Mä pidin Helmiä (Ainon vauva-ajasta en enää todellakaan muista) ihokontaktissa ja ilman vaippaa ensimmäisen yön ja päivän. Sitten joku hoitajista tuli sanomaan, että sille vauvalle voi ihan pukeakin jotain. Ja sit mä puin. Kunnes taas yöllä muka salaa otin siltä bodyn pois ja kaappasin sen mun ihoa vasten kyhnöttämään. :-)

    • Kristaliina
      13.10.2014 at 16:07

      Meille ei edes kukaan sanonut mitään – ehkä ne tosiaan ajatteli, että joo noilla on tuossa joku tiedostava valinta takana. Ei ollut :D

      Mun oma äiti jälkikäteen (tyyliin kuukautta myöhemmin) oikein varovasti ihmetteli, että on tää nykyaika kyllä aika jännä, kun vauvaa tuolleen alasti pidetään monta päivää. Mä olin ihan, että täh :)

  • Titiomm (Ei varmistettu)
    13.10.2014 at 16:20

    Mä olen kuullut että täysimetyksen määritelmään kuuluu että pullosta ei saa syöttää edes itsepumpattua äidinmaitoa. En muista mistä tästä luin, mutta jossain oli keskustelua tämän kriteerin järjettömyydestä. Tämä ehkä selittää sitä 1%
    Muuhun en ota kantaa, minäkin yllätyin puolivuotis ryhmäneuvolassa kun sanottiin että ”nyt pitäis pikkuhiljaa sitten päästä viiden aterian päivärytmiin” kun minusta nyt pitäis vielä maistattaa.
    Meillä kyllä aloitettiin maistattelut jo vajaan viiden kuukauden iässä sormiruokailumeiningillä kun ihmiset pelotteli mun kuvaillessa lapsen kiinnostuksesta ruokaan että sillä saattaa olla herkkyyskausi asiaan joka menee ohi jos sitä ei huomioida. Alkuun se pyyhki bataatilla pöytää mut kyl se viimeistään viiden kuukauden iästä on syönyt hyvin maisteluannoksia itse. Etenkin kurkku on siitä ihanaa. Tääkin on kuulemma väärin (monethan saattaa syöttää soseita nelikuisella ja siirtyä puolenvuoden iässä sormiruokailee) mut minusta jos lapsi istuu lyhyitä aikoja, pureskelee leluja ja on kiinnostunut ruuasta voi antaa tutkia ruokaa myös sormin, sillonhan just siinä hommassa ei ole mitään kiirettä ja ollaan niin lapsentahtisia ;). Aika harvassa asiassa lapset kehittyy tismalleen käyrillä. Meillä lähdettiin konttaamaan kun toi täytti viiskuukautta ja nyt viikkoa ennen kuuskuukautispäivää toi nousee tukea vasten seisomaan. Ei sitä siinäkään hommassa estetty vaikka ei taulukoiden mukaan menekään.

    • Kristaliina
      13.10.2014 at 16:30

      No tuo voi kyllä olla yksi selitys, jos määritelmä on noin tiukka – silloin ei meilläkään kumpikaan ole… Seela siis on saanut korvikettakin välillä; Silva ei saanut korviketta, mutta itsestä pumpattua kyllä. Niin ja luovutettua maitoa Kättärillä!

      Mä oon kans kuullut (sekä tutuilta että omalta kohdalta), että yhtä äkkiä pitäiskin olla mukamas täydessä vauhdissa 3-5 aterian kanssa. Kun taas toisaalla sanotaan, että pienin makuannoksin jne. 

      Oj, mitä kehitystä siellä! Täällä vasta ryömintää ähelletään, mutta ei vielä liiku mihinkään. Silvahan lähti ns. oikeaoppisesti ryömimään vasta joulukuun alussa; siihen asti möngerteli kyllä jo.

      • Kristaliina
        13.10.2014 at 19:57

        Hei kopsaanpa tänne ihan keskustelun alkuun tuolta FB:n puolelta ihan älyttömän hyvän kommentin! Kiitos kommentoineelle!

        ”Ah, mistäköhän aloittaisi… Vaikkapa urbaanin legendan kumoamisesta – Suomessa vauva tilastoidaan täysimetetyksi jos imeväinen ei viimeiseen viikkoon ole saanut muuta kuin rintamaitoa. Näin siis nykyisissä neuvoloiden kyselylomakkeissa. WHO:n tilastoissa täysimetettyjä ovat 6 kk rintamaitoa saaneet. 


        Anniskelulaitteella ei ole kummassakaan tilastoinnissa mitään merkitystä, tulipa rintamaito sitten nenä-mahaletkusta, pullosta tai rinnasta, se on aina täysimetystä.

        Suomen alhaiset täysimetysluvut liittyvät alueisiin joilta tilastot on kerätty – aineistossa ei ollut mukana etelän suuret kaupungit (ei Hki, Espoo, Tre eikä monet muut) – kaupungeissa imetetään usein huomattavasti pidempään kuin maalla. Maalaiskuntien neuvoloissa saattaa työskennellä vain yksi terveydenhoitaja ja jos tämä ei ole imetysmyönteinen (eli kannusta, ohjaa ja auta selvittämään imetykseen liittyviä ongelmia), saattaa kunnan imetysluvut olla todella alhaiset.

        Toinen iso ongelma liittyy siihen, ettei terveydenhoitajien koulutukseen vieläkään kuulu pakollisena edes WHO:n 20 tunnin imetysohjaajakoulutusta (joka sekin antaa varsin suppeat tiedot ja keskittyy kahteen ensimmäiseen viikkoon syntymän jälkeen).

        Terveydenhoitajien tiedot imetyksestä ovat usein varsin hatarat, jolloin imettävää äitiä ei tueta näyttöön perustuvalla tiedolla eikä neuvonta ole oikea-aikaista – usein apua saa vasta kun korvikkeisiin on väärinymmärrysten vuoksi jo ehditty turvautua ja oma maitomäärä on lähtenyt laskuun. Poikkeuksiakin on ja esimerkiksi oman neuvolani terveydenhoitajat (Oulunkylä, Hki) ovat varsin imetysmyönteisiä).

        WHO:n suositus 6 kuukauden täysimetyksestä ja osittaisimetyksestä vähintään kahteen ikävuoteen perustuvat varsin laajaan tutkimustietoon. WHO:n suositus on maailmanlaajuinen, mutta osa maista antaa omat suosituksensa erinäisistä syistä (mm. korviketrollisuuden vuoksi) – Suomessa suositellaan osittaisimetystä kiinteiden ohella vähintään yhteen ikävuoteen, mutta jokainen äiti-vauva-pari tekee omat päätöksensä. Imettää voi ja saa juuri niin lyhyesti tai pitkään kuin se itsestä hyvältä tuntuu. Itse toivon, että imetysvaikeuksien kanssa kamppaileva perhe ei jäisi ilman apua ja tukea, vaan saisi sitä niin imetyksen alussa, keskivaiheilla kuin lopussakin.

        Terveisin, Imetyksen tuki ry:n vapaaehtoinen imetystukiäiti”

         

  • hannah79 (Ei varmistettu)
    13.10.2014 at 16:22

    Esikoinen nakuili kainalossani pari päivää syystä että olin niin huonossa kunnossa vuoteen omana etten sitä pukemaankaan päässyt. Helpointa oli sit vaan vaihtaa vaippaa siinä sängyllä. Kakkonen nakuili vuorokauden, heti 2 päivän lääkärintarkastuksen jälkeen lähdettiinkin kotiin. Kolmonen nakuili vuorokauden myös, sit lähdetiin kotiin ja nakuilut loppui siihen. Kolmen lapsen arkea pyörittäessä ei tosiaan enää jäänyt aikaa pesiä vauvan kanssa sängyssä nakuilemassa tämän jälkeen. Liinassa tai repussa ovat kaikki kulkeneet paljon, mutta vähemmän nakuina kun talvella ovat syntyneet.

  • Vierailija (Ei varmistettu)
    13.10.2014 at 16:23

    Meillä tyttö syntyi 33+1 ja jo sairaalassa ohjeistettiin koska keskonen soseet on alitettava 4 kuukauden ikäisenä ja että jos kasvu on hitaanpuoleista niin jo aikasemmin. Tyyppi kumminkin kasvoi hyvin ja maitoa tuli hyvin ja koska en vaan jaksanut hän taisi saada ensimmäiset soseen lähempänä 5 kuukautta.

  • Luppakorva
    13.10.2014 at 16:25

    Meidän pikkuinen oli ne 3-4 vuorokautta sairaalassa lähes koko ajan ihokontaktissa pelkkä vaippa päällä. Toisena ja kolmantena päivänä vierailijoita varten puettiin hetkeksi vaatteet päälle. Kukaan kätilöistä ei vauvan vaatteettomuutta ihmetellyt. Toisaalta pienen koon ja verensokerin alhaisuuden vuoksi meille oli ihan sanottukin, että kannattaa pitää iholla niin vauvalla ei kulu energiaa oman ruumiinlämmön ylläpitoon.

    Nyt vajaan kahden viikon ikäisenä vaatteet on päivisin päällä mutta öisin poika viihtyy edelleen vaippasilleen iholla tai saman peiton alla vieressä. Ollaan yritetty nukuttaa koppaankin mutta huonolla menestyksellä. Ja silloin pitäisi pukea niitä vaatteita..

    Jotenkin kun sairaalassa tottui siihen vaatteettomuuteen niin kotona on ollut vaikea totutella siihen, että niitä vaatteita saa olla koko ajan pukemassa ja riisumassa.

    Ja täysimetetty ei meidän poikakaan ole, sillä hän sai lisämaitoa alussa ja sitä piti jatkaa kotiuduttuakin ja silloin jouduimme turvautumaan vastikkeeseen ennen kuin oma maito nousi riittävästi kattamaan tarpeita. Ja mies on hoitanut osan yösyötöistä pumpatulla maidolla mutta pari kertaa nälkä on ollut isompi kuin pumpattu annos niin vastiketta siinäkin on pitänyt antaa lisänä :/

  • Anomuumi (Ei varmistettu)
    13.10.2014 at 16:27

    Sama kaksijakoisuus häiritsi muakin aikanaan tiedonjaossa. Toisaalta oli suositus imetyksestä ja toisaalta neuvolalääkäri ehdotteli soseita. Että öö….?

    Soseet aloitettiin vajaa viiskuisena, mutta lähinnä miehen toiveesta, koska vauva ei suostunut juomaan tuttipullosta (mitään) joten sillä ei ollut mitään keinoa tarjota mitään ravintoa, jos lähdin pois.

  • Maarri (Ei varmistettu)
    13.10.2014 at 16:30

    Me oltiin kuukausi sitten Jorvissa synnyttämässä. Siellä synnytyssalissa kätilö myös puhui ihokontaktin tärkeydestä. Antoi vauvalle puettavaksi paidan ja sukat ja sanoi että kättärillä ollaan vähennetty vaatteita paljon osastoiltakin, koska kannustetaan ihokontaktissa pitämiseen. Ainakin näin ymmärsin juuri synnyttäneenä, ja näin myös kerrotiin vanhemmille ihmisille jotka ihmettelivät miksi meidän vauvalla ei ollut vaatteita. :) Vauva oli siis myös meillä vaippasilleen ihokontaktissa tai välillä vaippasilleen kapaloituna peittoon. Ei hoitohenkilökunta ainakaan ääneen ihmetellyt. :)

    Ja tuosta täysimetyksestä.. ihmettelin myös esikoisen kohdalla, kun neuvolassa talettiin niin aikasin puhumaan kiinteiden aloituksesta. Tuli jopa hieman nolo-olo, kun täysimetinkin puolivuotiaaksi asti.

  • Pyjama
    13.10.2014 at 16:30

    Muistan, kun kundi oli reilu puolivuotias, niin luin jostain tilastosta, että lapsia imetetään seitsemän kuukautta (se ei voinut olla imetyksen keskipituus, koska se on paljon lyhyempi. Olisiko keskipituus niillä, joita ylipäätään imetetään ensimmäisiä viikkoja pidempään?). Ihmettelin, että miksi ihmeessä sitä tähän lopettaisi, kun imetys oli alkanut juuri sujua!

    Ristiriitahan tuossa suosituksessa on sillä tavalla, että täysimetystä pitäisi jatkaa puolivuotiaaksi ja viimeistään puolivuotiaana on aloitettava kiinteät. Periaatteessa jos aletaan hiuksia halkomaan, niin jompaa kumpaa ”sääntöä” rikot. Olen kuullut myös tuon, että 1% täysimetetään puolivuotiaaksi, mutta olisi ehkä olennaisempaa tietää, että kuinka moni on lähestulkoon täysimetetty (että on saanut vain muutaman kerran suuhunsa jotain muuta kuin äidinmaitoa) yli viisi kuukautta. Että jos aloittaa viikkoa ”liian aikaisin”, niin ei lasketa mukaan? Tai jos on saanut laitoksella yhden satsin korviketta (sitä kun kai monissa paikoissa tungetaan)? Sellaisia luulisi olevan jo paljon enemmän.

    Me ei olla menty virallisten suositusten mukaan, koska kundi syntyi keskosena, ruoat piti aloittaa pienenä jne eikä ihokontaktiakaan ollut tietenkään, kun oli kaapissa. Keskosia imetetään vielä harvemmin ja vielä lyhyemmän aikaa (eikä ihme, monesti äidit on niin huonossa kunnossa itsekin), mutta siitä olen iloinen, että meidän kundi on kohta kaksi vuotta saanut multa maitoa.

    Ja alastikin on oltu: ensimmäiset vaatteet näkyvät kuvissa reilun viikon ikäisenä. :P

    • Kristaliina
      13.10.2014 at 19:52

      Mua kans kiinnostaisi, että kuinka paljon on noin ”melkein-täysimetetty”! Eli että laskettu niin, että omaa pumpattua maitoa saa antaa tai parit korvike/luovutettumaitohöpsyt eivät tätä vielä kaada… Eli silleen ikään kuin maalaisjärkisesti :)

      Pikagooglauksella ei löytynyt. Jos joku löytää, niin laittakaa ihmeessä linkkiä/tietoa – kiinnostaa!

      Meilläkään muuten Silva ei saanut olla niin paljon iholla, kun joutui siihen sinivaloon. Mutta sitten pidettiin mahdollisimman paljon sinivalolamppujen kanssa sylissä kuitenkin. Hih ja tosiaan täysimetystä teoreettisesti ei ollut sekään, että Silvalla meni ensin itsepumpattu maito nenä-maha-letkun kautta kahden eka viikon ajan.

      Vaikka mä kyllä tosiaan väitän, että Silva on tuosta huolimatta täysimetetty; sanoi virallinen suositus mitä tahansa :)

      • Pyjama
        13.10.2014 at 22:31

        Kun kundi oli muutaman päivän ikäinen, niin muistan, että joku hoitaja täytteli jotain lappusta, johon ruksi, että ”ei imetä”, kun vauva sai maidon nenä-mahaletkulla (ihan ensimmäiset ateriat olivat jonkun luovuttamaa maitoa, sen jälkeen minun). Jonkin aikaa myöhemmin (pari kuukautta? en muista, milloin mikäkin tapahtui…) ruksittiin taas kohta ”täysimetetty” (vaikka tokihan maidon sekaan sekoitettiin vahviketta). Että ensin ei imetetä ollenkaan ja sitten onkin täysimetetty. :D

  • Lilya (Ei varmistettu)
    13.10.2014 at 16:31

    Mulla on poika, joka on vähän Seelaa nuorempi. Näin tuoreena äitinä olen myös kiinnittänyt huomiota siihen, miten sekalaista ohjeistusta suunnilleen kaikista vauvoja koskevista toimenpiteistä annetaan. Täysimetä neljä, eikun sittenkin kuusi kuukautta. Vastasyntyneelle ei ole hyvä antaa tuttia, mutta jo sairaalassa tuttia ehdotettiin, jotta vauvan imuote parantuisi (siis huonontaako vai parantaako se tutti nyt sitä imuotettä?). Sairaalassa vauvaa piti nukuttaa kyljellään, mutta kyllä selällään nukuttaminen on kaikkein turvallisinta (missä vaiheessa se vaihto tapahtuu?). Imettäminen onnistuu kaikenlaisilla rinnoilla ja suurin osa äideistä voi täysimettää (”Tuo sun nännin muoto on vähän huono imetyksen kannalta, mutta kokeillaan”. Ja miksi tunnen vain yhden naisen, jolla imettäminen ei ole jossain välissä ollut itkua ja hammastenkiristystä, koska maitoa on liian vähän/paljon/sattuu/suihkuaa liikaa/virtaus on liian hidas/maito on liian laihaa/vauva ei vain opi imemään. Sitten se yksi unelmaimettäjäkin tuskaili sitä, että vauva ei suostunut edes lääketieteellisen pakon edessä syömään pullosta! Joo, helppoa on.)

    Jos muistan oikein, WHO ei laske täysimetykseksi mitään muuta kuin sen, että vauva saa maitoa rinnasta. Oma poikani on saanut alusta asti lypsettyä äidinmaitoa pullosta vähintään kerran päivässä (on muuten parantanut omaa olotilaa hurjasti, kun välillä saa nukkua enemmän kuin kaksi tuntia kerralla), mutta WHO:n näkökulmasta täysimetystä ei meillä ole harjoitettu sekuntiakaan. Ei mene minulla jakeluun, miten äidinmaidon juominen pullosta olisi terveydellisesti kovin eri asia kuin maidon imeminen rinnasta, mutta näin näyttää olevan. Kyllä kuvitelmat superäitiydestä sai haudata hiljaisuudessa jo noin vuorokauden kuluttua synnytyksestä!

    • Kristaliina
      13.10.2014 at 16:36

      Hahaa, just mahtava kiteytys näistä suositusten vaihtelusta! Just näin! Yritä nyt siinä sitten tehdä suositusten mukaan :)

      Varsinkin Silvan kanssa meillä oli just se, että tosi paljon haluttiin kuunnella suosituksia, koska ei tietenkään ollut vielä kertynyt sellaista omaa ”näppituntumaosaamista”. Sitten alkoi turhauttaa, kun tajusi, että nämähän vaihtelee ihan päivästä ja planeetoiden asennosta riippuen! :)

    • Pyjama
      13.10.2014 at 22:39

      Pullosta syöttämisessä (oli se sitten korviketta, luovutettua tai omaa) on se ero, että siinä aikuinen pystyy kontrolloimaan syömistä. Aikuinen voi yrittää houkutella (jopa pakottaa) lasta syömään enemmän kuin tämä haluaisi syödä (no ota nyt nämä loputkin, ei tässä ole kuin parikyt milliä tai ei laiteta kuin sata milliä, kun et ole ennenkään enempää ottanut). Tai ainakin olla tietoinen syödyn maidon määrästä ja ahditua siitä.

      Ei tuolla ole mitään merkitystä, jos antaa vain silloin tällöin pulloa, mutta TEORIASSA voisi olla merkitystä, jos jatkuvasti syöttää pullosta (niinkuin me on välillä tehty ja periaatteessa lapsen piti juoda kaikki se maito, johon oli lisätty maidon vahviketta).

  • Vierailija (Ei varmistettu)
    13.10.2014 at 16:33

    Hmm, tuli mieleen että voisko soseiden maistelussa ennen 6kk ikää olla osin kyse myös suun motoriikan ja sensoriikan kehityksestä? Ei siis vain siitä, että lapsi tarvitsisi soseita kasvun turvaamiseksi. Että ravitsemuksellisessa mielessä suositellaan, että lapsi on ”täysimetetty” puolivuotiaaksi eli siis pääasiallinen ravinto kasvamiseen on maitoa. Mutta kuitenkin samalla suositellaan maistelemaan hiljalleen soseita suun motoriikan ja sensoriikan kehittymisen tukemiseksi – sose tuntuu ja maistuu suussa erilaiselta kuin maito ja sitä pitää käsitellä eri tavalla ja siten soseiden maistelu alkaa kehittää syömistaitoja. Eli eri syistä oliskin kaksi vähän ristiriitaista suositusta päällekkäin: täysimetys on tosijees, mutta lusikan heiluttelu samanaikaisesti eri syystä myös jees? En siis tosiaankaan tiedä onko tämä ajatus yhtään oikeilla jäljillä, mutta tuli mieleen.

    • Vierailija (Ei varmistettu)
      13.10.2014 at 17:35

      Imetin yhden lapsen kuuden kuukauden ikään, mutta seuraavaa en, koska vanhempi lapsi ei meinannut millään oppia lusikkatekniikkaa. Silloin terkkari sanoi, että kannattaa antaa vaikka edes d-vitamiini lusikalla, jotta tottuu lusikkaan. Seuraavan lapsen kohdalla sitten aloiteltiin pikkuhiljaa varmaan viiden kuukauden tietämillä, oli paljon helpompaa!

    • Toveri (Ei varmistettu)
      13.10.2014 at 20:08

      Olen ymmärtänyt, että kiinteiden syömisellä ja kaiken maailman maistelulla on ihan oikeasti merkitys suun motoriikan kehittymiseen ja sitä kautta puheen tuottamiseen. Esimerkki siis tämäkin asia siitä, että ihmiselle mikään ei ole yksinomaan hyvä tai huono asia. Yhdellä asialla voi olla ihmisen kehityksen kannalta monta eri funktiota. Lääketieteen ongelma on usein siinä, että siinä tarkastellaan/tutkitaan jotain asiaa vain yhdestä näkökulmasta, jolloin jokin toinen saattaa jäädä kokonaan huomiotta.

    • sariaaa (Ei varmistettu)
      14.10.2014 at 16:39

      Mä aloitin kiinteät lapsentahtisella sormiruokinnalla 6kk iässä, ja lueskelin ekan lapsen kanssa aika paljon sitä kirjallisuutta etukäteen. Sormiruokintakirjallisuudessa sanotaan että noin. 6kk ikäisellä on juuri kehittynyt ”refleksi” (tms) joka on työntää kielen kanssa kaikki vieraat esineet suusta pois. Tämä siis suojelisi syömään alkavaa lasta tuhkehtumiselta, koska kieli työntää liian kauas joutuneen ruuan/esineen automaattisesti takaisin lähemmäs huulia/ulos. Sormiruonnassa tästä siis on hyötyä, mutta lusikalla syöttäminen on tässä vaiheessa hankalampaa kuin ennen. Niissä jutuissa mitä luin sanottiin että jos lapsi on jo totutettu lusikkaan ennen, ei tämä ”refleksi” samalla tavalla kehity.

      Samassa kirjallisuudessa sanottiin että lapsi on valmis syömään kiinteitä kun se istuu pystyasennossa tukematta, ja osoittaa kiinnostusta ruokaa kohtaan (esim. ottaa ruokapöydältä ruokaa muiden lautaselta ja vie sitä omaan suuhun). Mutta missään lähteessä mä en ole lukenut että lapsen pitaisi esim. puheen kehityksen takia syödä mitään… Meneehän tämän ikäisellâ suuhun kaikki lelut, kivet ja koirankarvatkin, eli en näe syytä siihen miksi hienoksi jauhettu sose kehittäisi suun motoriikkaa enemmän kuin vaikka helisten imeskely.

      • Toveri (Ei varmistettu)
        14.10.2014 at 17:35

        Niin siis pointtini oli ehkä se että suun monipuolisella käytöllä (joista syöminen yksi) on todella yhteys puheen kehitykseen. Eli tämä yksi aspekti tässä asiassa sekin. Puheterapeutti lähteenä.

  • Spf (Ei varmistettu)
    13.10.2014 at 16:34

    Mä ihmettelin kanssa muinoin imetyksen suhteen samaa, kun pidin puolen vuoden täysimetystä itsestäänselvyytenä, kun mitään estettäkään ei ollut. 6-kuukautisnevolassa sitten asiaa hämmästeltiin ja kehuttiin. Ja tosiaan nuo ohjeet ovat pahassa ristiriidassa, kun soseita tuputetaan koko ajan, vaikka virallisena suosituksena on puolen vuoden täysimetys. Ei mikään ihme että tuoreet vanhemmatkin ovat sitten sekaisin asiasta.
    Meidän vauva nakuili myös paljon ja oli jo sairaalassa paljon ihokontaktissa pelkässä vaipassa. Kätilön kehotuksesta tosiaan täälläkin:)

  • Dalmikirjautumatta (Ei varmistettu)
    13.10.2014 at 16:34

    Meilläkin tytär on tuon 1%:n ulkopuolella kun aloitettiin soseet pari päivää vajaa 6-kuisena. Halusin aloittaa maistelut maanantaina ja 6kk olisi tullut täyteen tyyliin keskiviikkona. :D Eikä sitä silloin (2007-2008) mitenkään kummaksuttu, kannustettiin enemmänkin! Niin neuvolassa kuin ”muuallakin”. Tosin kasvu oli niin tasaista, että olisin viitannut kintaalla jos joku olisi alkanut lusikkaa nenän edessä heiluttelemaan. Eikä tuo ihokontaktiasiakaan minusta outo ole. Me oltiin pojan kanssa 6kk syntymästä Lastenklinikalla ja kyllä siellä kannustettiin ottamaan hänet nakuna paidan alle piiloon ihan usean kuukauden ajan päivittäin.

  • Katii (Ei varmistettu)
    13.10.2014 at 16:34

    Meidän mukula nakuili (vaippasilteen) minun tai isänsä iholla koko sairaalassaolon ajan. Kotiin lähdettäessä puettiin ja se oli kyllä ihan kamalaa! Vaikka 50cm vaatteet oli ihan jättisuuria, niin tuntui että lapsen kädet katkeaa, kun laitan ne hihoihin. Meille kyllä Kättärillä ihan suositeltiin sitä ihokontaktia, samoin kotikäynnille tullut terkkari.

    Soseista: meillä ”täysimetettiin” (annettiin rinnasta pumpattua maitoa muutaman kerran sitä ennen) 5,5 kuukauteen asti. Sen jälkeen annoin lusikallisen-pari päivässä maista jotain ja sitten 6kk iässä aloitettiin varsinaiset maistattamiset. Tämä johtui lähinnä siitä, että minusta se kiinteiden aloittaminen oli niin AHDISTAVAA! Rintaruokinta oli niiiiiiiiii-in helppoa (vaikkakin sitovaa) mutta minä pelkäsin sitä ruokien antamista. Mitä mä osaan antaa? Milloin? Saanhan antaa antaa purkkisoseita vai onko kaikki tehtävä itse? Sitten mä tein pakkaseen hirveät määrät soseita eikä tuo mukula tykännyt niistä yhtään. No ei tykännyt kaupankaan soseista. Kokeiltiin sormiruokailua ja mulla oli koko ajan sydän kurkussa. Eli ekat pari kuukautta puolivuotispäivän jälkeen lapsi käytännössä eli edelleen rintamaidolla. Vain 1-2 äitiä mun tutuista meni noin puolivuotiaaksi täysimetyksellä. Tuntui, että kaikilla muillä ÄIDEILLÄ se kiire oli antamaan sitä sosetta. Lieneekö sitten neuvolassa ohjeistettu? Meidän neuvolassakin (Vallila) suositeltiin 4-5kk iässä täysimetystä jatkamaan, sillä lapsi oli pienikokoinen (!). Neuvolan mukaan siis äidinmaidossa on enemmän kaloreita kuin porkkanasoseessa ja koska äidinmaidolla kasvaa tasaisesti, on parempi jatkaa imetyksellä.

    • Katii (Ei varmistettu)
      13.10.2014 at 16:35

      Ihokontaktista vielä: kotikäynnille tullut neuvolantäti siis ohjeisti nakuilua jatkamaan vielä kotonakin mahdollisimman paljon.

  • Lustu
    13.10.2014 at 16:35

    Siis mitä :D minä pidin suositusten takia ihan jotenkin oletuksena, että pelkkää tissiä (tai tissin korviketta :D) puoleen vuoteen asti ja vähän jopa mietin, että onko sillon tosi hätäistä alkaa muita maistelemaan et olisko jotenki parempi jos pidempään. Enkä ole muksulle varannut kun kotiutumista varten vaatteet sairaalaan. En kyllä tiedä, että missä vermeissä sitä olin ajatellut siellä pitää. En ole miettinyt. Joo tämähän antoi taas lisää eksotiikkaa odotukseen. Tänään alkoi rv 39 ja ensimmäinen muksu. Kohta varmaan näitä tosi ”tietoisia” valintoja alan itsekin tehdä.

    • Kristaliina
      13.10.2014 at 16:38

      Näppituntumalla vaan – hihi ja sen ideologian voi sit vaan keksiä näihin myöhemmin :)

      • Lustu
        16.10.2014 at 23:14

        Näppituntuma kertoo, että hiljainen vauva on kivempi kun huutava vauva ja siksi mennään vaippasillaan mun paidan alla. Oma sänky tai vaatteet on vissiin ikäviä :D tein nakupellen

    • Vierailija (Ei varmistettu)
      13.10.2014 at 18:12

      Kyllä siellä sairaalassa on vauvalle vaatteita, yhdet kotiutumisvaatteet riittää hyvin :)

  • Joma (Ei varmistettu)
    13.10.2014 at 16:36

    Olen JUURI samaa miettinyt tuosta täysimetyksestä, nyt kun toinen vauva täyttää 4kk. Esikoista imetin sinne 6 kuukauden ikään saakka, kun hän kasvoi niin hyvin eikä neuvolasta oikein edes kerrottu mistään kiinteiden aloituksesta kauhean aikaisin. Nyt toisen kanssa myös meille on mainittu soseista jo 2kk-neuvolassa, ja esitteet kiinteiden ruokien maisteluista saatiin 3kk-neuvolassa. Itse en ajatellut aloittaa maistattamista ennen puolvuotissynttäreitä, jos ei mitään ihmeellistä tapahdu, mutta olen myös hämilläni neuvolan toiminnasta. Olen asiasta keskustellutkin muutaman kaverin kanssa, mutta he eivät kokeneet asiaa niin kummallisena kuin minä. Joten kiitos, että kirjoitit aiheesta ja löysin ainakin yhden ihmisen, joka on asiassa samoilla linjoilla kuin minä :)

  • CougarWoman
    13.10.2014 at 16:38

    Siis miten tuommoisessa informaation ristiaallokossa voi kukaan enää missään mitenkään olla varma, että miten sitä vauvaa pitää ruokkia/nukuttaa/tutittaa/pukea.. o_0 

    • Kristaliina
      13.10.2014 at 16:39

      …eikä se varmasti pysy hengissä (tai ainakaan kasva tasapainoiseksi aikuiseksi), jos ei tee just niin kuin kaikissa ristiriitaisissa ohjeissa sanotaan :D

  • Piipo79
    13.10.2014 at 16:38

    Heh, samaapa olen itsekin ihmetellyt, itsestä kun imetys oli kätevintä ikinä! Ja joo, olihan niitä hetkiä kun kuvitteli et nyt lapsi ei saa tarpeeksi ruokaa kun pumppaamallakaan ei tullut kun kymmeniä millejä maitoa, mutta niinpä vaan kasvoi maidolla. Olin kyllä niin malttamaton että annoin maistiaisia ennen 6kk ikää, mutta tosiasiassa lapsi oli omatoimisesti melkeinpä 1v1kk täysimetyksellä jos yhtä kahta t-lusikallista päivässä ei lasketa ruuaksi. Mä olen jotenkin ymmärtänyt täysimetyksen siten, että maistiais t-lusikkaa ei lasketa! Sitten 8kk-12kk se rintaruokinta alkoi jo näkymään liikkuvaisen lapsen painokehityksessäkin, puhumattakaan äidin. Meillä ratkaisu oli koko imetyksen lopetus, koska lapsi ei äidin läsnäollessa suostunut syömään kiinteää.

    • MomInCanada (Ei varmistettu)
      13.10.2014 at 18:26

      Samaa minäkin mietin, että miten tuohon lukuun on päästy. No, minä aloitin soseet reilun 4 kk iässä, vaikka poika oli kasvanut hyvin. Kiinteiden aloittaminen auttoi kuitenkin lievään . Ja menihän siinä varmaan 3-4 viikkoa, ennen kuin noita annoksia pystyi ruokailuksi kutsumaan, eli maidosta tuli kyllä vielä pitkään kiinteiden aloituksen jälkeenkin se pääosa energiasta. Kun kerran vauvat on monessa muussakin asiassa erilaisia, niin mielestäni kannattaa tarkkailla sitä omaa lasta ja toimia niin kuin hänen kohdallaan parhaaksi näkee.

      • MomInCanada (Ei varmistettu)
        13.10.2014 at 18:27

        ”Kiinteiden aloittaminen auttoi kuitenkin lievään refluksiin”, lauseen vika sana jäi jonnekin matkalle.

  • HenKin (Ei varmistettu)
    13.10.2014 at 16:59

    Asun Irkuissa ja taalla todella harvat imettaa (varsinkaan muutamaa kuukautta pitempaan), mutta ollen onnistunut haalimaan ymparilleni kunnon joukon imettavia ystavia. Tata sivustoa suositeltiin heti alussa ja sielta tsekkailen parhaat vinkit. Suosittelen! http://kellymom.com/nutrition/starting-solids/delay-solids/

  • elppis (Ei varmistettu)
    13.10.2014 at 16:59

    Itse olisin halunnu imettää vaan ekat 6kk, mut neuvolassa ne kehoitti aloittamaan maistelut siinä 5kk kohdilla, koska sitten 6kk ikäisenä vauvan täytyy syödä jo ruokaa ravinnokseen. No enhän mä silleen osannu vaan maistatella.. Miten siitä, et se sais lusikallisen silloin tällöin, sit tietäis et olisko se allerginen jollekin (ku yleensä oireet ilmenee isommilla annoksilla?)?
    No kuitenki olen viimeisen kuukauden ajan harmitellu et miten en pitänyt päätäni ja odottanu..
    Mut toisaalta aloitti esikoinenki vähän yli 5kk iässä kiinteät, heh tai kiinteän. Silloin sille suositeltiin sitä allergian takia. (Ja allergioiden takia se söi vielä 6,5kk iässä sitä yhtä ruoka-ainettaan +tietty korviketta. 8kk iässä sillä oli jo 6 ruoka-ainetta.. Hengissä on edelleen ja hyvin voi, nykyään ei allergioita).

    • Vierailija (Ei varmistettu)
      13.10.2014 at 17:33

      Allergiaoireet kyllä tulee usein pienestäkin määrästä, mutta ei ekalla kertaa vaan vasta toisesta kerrasta alkane.

      • elppis (Ei varmistettu)
        13.10.2014 at 17:49

        Aa okei. Mä vaan jotenki aattelin et pitää ”kunnolla antaa” ruoka-aineita et näkee tuloksen (onko allerginen). Ku maitoaltistuksessakaan ei välitetty siitä, et lapsella oli naama näppylöillä ja silmät turvonneet umpeen vaan vielä jatkettiin. No ok, en kyl kotioloissa noin pahaks antais mennä, mut kuitenki.

  • FFFifi
    13.10.2014 at 17:02

    Mulla on jotenkin sellainen muistikuva, että nämä WHO:n ohjeet ovat tuommoiset, koska niitä ei ole suunnattu vain pohjoismaalaisille hyvinvoiville perheille vaan ihan maailmanlaajuisesti. Meillä on puhdasta vettä ja sähköä joilla keittää se tuttipullo ja pakastimet joissa säilyttää sitä pumpattua maitoa. Joka paikassa ei ole, joten muu kuin rinnasta tuleva äidinmaito ei välttämättä ole enää puhdasta ja siksi hyvä vaihtoehto lapselle. Jotenkin näin kuvittelen tämän menevän.

    Mua ihmetyttää myös se 1% siinä mielessä, että miksi siihen imetykseen ei ole enempää infoa ja tukea, jos näin vähäinen määrä pystyy toimimaan suosituksen mukaan? Näin länsimaissa ei välttämättä ole mitään järkeä pyrkiäkään siihen, että pullosta ei saisi juoda tai tuttia käyttää, mutta mä luulen että suurempi osuus äideistä kyllä ihan mielellään imettäisi sen 6 kk jos se vaan jotenkin onnistuisi. Siihen, miten se saadaan onnistumaan tarvitaan usein vähintäänkin lisätietoa.

    En tietenkään tarkoita tällä sitä, että kaikkien pitäisi imettää 6 kk tai ylipäätään imettää, mutta ei pitäisi myöskään olettaa, että jos äiti haluaa näin toimia, se onnistuu tuosta vain jollain luontaisella vaistolla.

    (Vaatejuttua en muuten muista ollenkaan…esikoinen joutui sinne lampun alle, joten häntä ei pidetty vaatteissa eikä sylissä, mutta toisesta lapsesta ei mitään muistikuvaa :P)

    • Vierailija (Ei varmistettu)
      13.10.2014 at 17:35

      Just näin, WHO:n suositus on maailmanlaajuinen. Toinen juttu sitten on mitä järkeä on edes tehdä mitään maailmanlaajuisia suosituksia. Sama suositushan jatkuu että imetystä suositellaan kahden vuoden ikään. Sitä ei länsimaissa tee prosenttikaan.

      • Evelynn (Ei varmistettu)
        13.10.2014 at 22:20

        Mä imetin sen 2v ja vähän ylikin.. Ihmiset ihmetteli ja kummasteli ja tosiaan, jos tuli puhetta tuosta WHO:n suosituksesta 2v imetyksestä, vastaus oli ”niin se varmaan koskee kehitysmaita”… Oli miten oli, nyt lapsi on 3,5v, tähän mennessä ei yhtään allergiaa, ei yhtään antibioottikuuria, erittäin vähän yhtään mitään sairasteluja. Oli ”syy” pitkässä imetyksessä tai ei, aion yrittää sitä seuraavankin kohdalla – meinaan jos sillä oli mitään tekemistä tän kanssa, ollaan päästy älyttömän helpolla sairasteluiden ja allergioiden kanssa jos vertaa ihan vaikka omaan lähipiiriin korvatulehduskierteineen ym. Vaikka sitten olenkin ”friikki” kun imetän niin isoa lasta länsimaassa :P

        • Vierailija (Ei varmistettu)
          13.10.2014 at 23:07

          Imetyksellä varmasti on merkitystä mutta myös perimällä ja sillä millainen onni lasta ”vastustuskykyarpajaisissa” suosii tai miten korvien rakenne altistaa tulehduksille. Itse täysimetin kaikkia kolmea 6kk ja lopetin imetyksen lasten ollessa vuoden. Hoitoon kaikki ovat menneet vähän alle vuoden ikäisinä. Allergioita ei ole kellään. Esikoinen kävi ekan kerran lääkärillä viisivuotiaana. Kakkonen sai 9-kuisena RS-viruksen ja jälkitautina korvatulehduksen. Selvittiin yhdellä ab-kuurilla siinä missä suuri osa viruksen saaneista vauvoista joutuu sairaalaan. Toisen kuurin sai niinikään korvatulehdukseen neljävuotiaana, mikä oli hänen toinen kertansa lääkärillä. Kuopus saikin ekan korvatulehduksen vähän päälle puolivuotiaana kun vielä imetinkin ja täysimetys oli juuri vasta päättynyt. Kolmannelle on myös taudinaiheuttajia tarjolla ihan eri tavalla kuin ekoille jotka olivat perhepäivähoidossa. Nyt kotiin kantavat pöpöjä niin koululainen kuin päiväkotilainenkin ja häntä on hyvin pienestä asti ollut pakkokin kuskata mukana isompien harrastuksissa ym. Tutkimusten mukaan pitkän imetyksen vaikutukset vastustuskykyyn eivtä käsittääkseni mitenkään massiiviset ole mutta tokihan jokainen tekee oman vakaumuksensa mukaan kuten itsestä luontevimmalta tuntuu.

        • Silkkitassu
          14.10.2014 at 23:22

          Täällä erilailla ”friikki”. Heti 3kk töihin palannut äiti. Suomessa tuntuu olevan aika vähän meitäkin.

          Täysimetin siis kaksi kuukautta ja osittais imetin kolmeen kuukauteen. Lapsi ei ole ollut päivääkään kuumeessa vielä nyt vuoden ikään mennessä eikä yhtään allergiaa ole tiedossa. Mutta kuten edellinen kommentoija tuossa sanoi niin geenit tekee myös paljon. 

          Jos olisin ollut kotona pidempään kuin äitiysloman loppuun (eli tuohon 3kk) niin olisin varmaankin imettänyt paljon pidempään, koska se sujui niin hyvin. Töihinpaluu ei valitettavasti mahdollistanut imettämisen jatkamista edes osittaisena tai olisi vaatinut todella suuria uhrauksia niin minun omassa hyvinvoinnissani kuin kotona lasta hoitavalta isältä. Jos saamme koskaan toista lasta, toiveenani olisi vuorostaan olla kotona edes vanhempainvapaan loppuun saakka. Sen näkee sitten.

          Kiinteisiin siirryttiin heti neljän kuukauden kohdalla, pelkkä korvikkeen antaminen tuntui pahalta, varsinkin kun sitä alkoi kulua päivittäin paljon. Tehtiin itse soseet ja tyttö on ollut koko ajan hyvin ennakkoluuloton maistelija. Vanhempien lautasen ruuat maistuvat parhaimmilta. Nyt vuoden iässä hän syö meidän vanhempien kanssa ihan samaa ruokaa (suolan määrää tarkkaillaan) ja korvike on vaihdettu tavalliseen maitoon.

          • Nimimerkki (Ei varmistettu)
            15.10.2014 at 10:03

            Meillä on neljä lasta, joita on täysimetetty oikeaoppisen ajan verran, jotka ovat saaneet puhdasta luomuruokaa ja eläneet varhaislapsuutensa maalla mullan ja eläinten keskellä. Silti heistä kolmella on ruoka-aine-, siitepöly- ja eläinallergioita. Allergiat ovat syy-seuraussuhteiltaan hyvin monimutkainen asia. Se ei tosiaankaan mene niin, että oikeanlainen imetysaika => ei allergioita. Tai oikeanlainen ruoka ja elinympäristö => ei allergioita. Kyse on paljon monisyisemmästä ilmiöstä, johon mm. ruoka ja elinympäristö vaikuttavat enemmän väestö- kuin yksilötasolla.

            Halusin vain sanoa tämän, sillä välillä ärsyttää kun ihmiset vetävät liian suoria yhtäläisyysmerkkejä erilaisista asioista allergioihin.

          • Silkkitassu
            15.10.2014 at 21:31

            Samaa mieltä.

          • Kristaliina
            15.10.2014 at 21:55

            Samoin!

      • Vierailija (Ei varmistettu)
        13.10.2014 at 23:09

        Jatkan vielä että kehitysmaita ajatellen uskoisin myös, että tuon kahden vuoden suosituksen taustalla jossain määrin on myös ajatus siitä, että mitä pidemmäksi lapsiväli saadaan, sitä paremmat mahdollisuudet syntyneillä lapsilla on. Heikossa ravitsemustilanteessa pitkään jatkuva imetys heikentää mahdollisuuksia tulla heti perään uudelleen raskaaksi.

    • mungoliini (Ei varmistettu)
      15.10.2014 at 01:25

      toisaalta sitten, kun sitä ”täydellistä täysimetystä” (oon imetystukiäiti) on viety mm afrikkaan. HIV tarttuu rintamaidosta, ja moni lapsi saa sen :/ äidin eivät joko suostu antamaan korviketta tai sitten myyvät sen eteenpäin ja imettävät ja tartuttavat vauvan.

    1 2