10+1 kertaa Suomessa paremmin

Aamulla viedessäni lapsia hoitoon näin naisen kyykistelevän pusikossa samaa tahtia koiransa kanssa. Mitä ihm…? Niin, tietysti! Sehän kerää koirankakkaa!

Fugessa koirankakkojen keräämättä jättämisestä voi saada sakkoja. Mutta todellisuudessa… uhhh. Kadut on miinoitettuja kakalla, oi sitä tunnetta kun hetken hairahduksessa iskee jalkansa suoraan johonkin niljakkaaseen pehmeään. Tai ajaa lastenrattailla; siinä se kakka sitten iloisesti viuhuu kiertoliikkeenä ympäriinsä. Yyyyyyyh!

”Kyllä tämäkin on Suomessa niin ihanasti!”, ajattelin edelleen tämän Suomeen-paluuhuuman kourissa. Tänä vuonnahan ei tullutkaan sitä pelkäämäni paluuangstia, tuli vain pelkästään tämä paluurakkaus. Puolen vuoden Espanjan-elon jälkeen olemme olleet nyt reilut kolme viikkoa Suomessa, ja edelleen tämä kotimaa ihastuttaa joka ikinen päivä!

Ja väitän, että tämä on 100 % tämän säätilan ansioita. Viimeksi palattiin kuukauden kestäneeseen raekuuroon, nyt täydelliseen kesäidylliin.

Mökkilooks. Miksi käyttäisin housuja?

Niinpä tässä:

10+1 asiaa, joita Suomesta kaipasin – tai jotka Suomessa ovat paremmin 

1. Puhdas juomavesi hanasta. Oi sitä huumaa, kun kotiin tullessa sai taas raikasta vettä hanasta. Niii-iiin hyvää! Tämä teki taas vaikutuksen lapsiinkin; palatessa tosi paljon lapset puhuivat siitä, että vettä saa täällä hanasta.

Toisin kuin edellistalven paluun jälkeen, jolloin 3-vuotias systemaattisesti kieltäytyi juomasta hanavettä. ”Pitää olla pullosta!” Pidemmän aikaa jouduin salaa täyttämään hanavettä ensin pulloon ja kaatamaan siitä hänen mukiinsa. Kunnes vaatimus unohtui, huh.

Vedestä aiemmin täällä.

2. Toimiva jätteiden lajittelu ja pullojen kierrätys. Fugen suomalaiseen paikallislehteen (en muista mihin niistä) oli kirjoitettu, että Espanja on kierrätyksen kehitysmaa. Se kyllä näkyi. Katujen roskiksissa kierrätyssysteemi periaatteessa on, mutta se on sekava ja puuttellinen – ja käytännössä ihmiset kuitenkin lykkäävät kaiken roskan samaan.

Se sen sijaan toimi aika kivasti, että roskisten vierustat olivat kierrätyspisteitä. Niihin ihmiset olivat jättäneet esimerkiksi vanhoja kenkiä, vaatteita ja huonekaluja – ja hyvin nopeasti siitä ne vaihtoivat omistajaa tarvitseville.

3. Toimiva julkinen liikenne. Kerran tunnissa kulkeva bussi tulee jos tulee. Jos ei tule, se voi tulla tunnin päästä, 20 minuutin päästä tai minuutin päästä. Aikataulut on ja ne joskus pitävät paikkansa. Myös sähköiset aikataulunäytöt pysäkeillä on, ja ne yleensä eivät pidä paikkansa.

Sen sijaan paikallisjuna Fuengirola-Malaga oli luotettava ja täsmällinen.

4. Julkisten vessojen siisteys. Aaaaaaaargh. Voi mikä nautinto (täh? sanoinko mä noin?) on ollut käydä esimerkiksi jumppakeskuksen vessassa. Sehän on siisti!

Vessa-asioista aiemmin täällä.

5. Vessapaperi, josta ei mene sormet läpi pyyhkiessä. Edelliseen (ja tähän) liittyen. Ei ole kiva huomata pyyhkineensä sormillaan. Mainittakoon vielä, että paikallisia ei juurikaan nähnyt käsiä pesemässä vessareissujen jälkeen…

6. Kesän vehreys. Suomen kesä on vehreä, vihreä. Ystäväni sanoin: tuuhea! Espanjan aurinko oli iiiiiihana talvellakin, mutta luonto on (ainakin siinä Fugessa) kuitenkin paljon karumpaa kuin Suomen kesässä. Toisaalta jos vertaa Suomen marraskuuhun, niin…

Mutta kuitenkin: Espanjan kuumuus on usein sellaista polttavaa, kun taas Suomessa on vehreyden ansiosta jotenkin raikkaampaa, myös helteellä.

7. Vetävät viemärit (mm. täällä) ja sähköt, jotka eivät katkeile, kun useampi sähkölaite on päällä. Laitanpa pesukoneen päälle. Sitten lämmitän mikross… POKS. Sinne meni sähköt.

Hups viemäri ei vetänyt sateella.

8. Koirankakkojen kerääminen. Siitä jo tämän jutun alussa. Ja vielä sellaista, että espanjalaisissa puistoissa harvoin näkee (en tainnut koskaan nähdä) paikallisia piknik-viltillä. Syy on erittäin koirankakkaisa.

9. Luotettavat kylmäketjut ruokakaupoissa. Moni ruokakauppaketju on Espanjassakin tosi hyvä, mutta sitten on niitäkin kauppoja, joista ei juuri tee mieli ostaa mitään kylmäketjua vaativaa tavaraa. Kylmälaitteiden ovet on auki ja maitotuotteet seisovat rullakoilla piiiiiiiitkään ennen kuin ne puretaan kylmälaitteisiin.

Lihasta nyt puhumattakaan.

10. Eläinten kohtelu. Tämän aiheiset jutut ovat ehkä niitä järkyttävimpiä. Viimeisinä kuukausina luin lehdistä siitä, miten paikalliset metsästäjät kohtelevat koiriaan. Metsästyskoirat eivät ole  metsästyskauden päätyttyä edes luodin arvoisia vaan ne jätetään kuolemaan tai jopa kidutetaan kuoliaaksi. Jotain ihan järkyttävää.

Sitten tietysti härkätaistelut, turistienkuljetushevosten ja aasien kohtelu (eivät saa taukoja ja vettä, joskus jopa kaatuvat ”työtehtävissä” maahan kesken ajon). Ja kaikki roskiksiin hylätyt kissanpennut ja koiranpennut. Sydän särkyy.

Siitäkin vähän täällä.

+1: Puulattiat. Ah, mikä tunne jalan alla. Ja jos jotain tipahtaa maahan, se ei hajoa heti atomeiksi. Tai jos lapsi kaatuu, se ei suorilta halkaise päätään.

Sekin on superiso plussa.

PS. Totta kai voisin tehdä vastaavan listan asioista, jotka Espanjassa on paremmin! Mainitsen tässä muutaman päällimmäisenä mielessä: ihmisten yleinen elämänasenne ja positiivisuus (ei kyräilyä), perhekeskeisyys ja lapsirakkaus, ja tietysti ilmasto talvisin <3

Kasvatusasioiden eroja aiemmin täällä.

Koko Fugen puolivuotiskauden aikana tasan kaksi kertaa kuulin jonkun valittavan lapsista. Toisella kerralla monen perheen vaunukaravaani kuulemma tukki rantabulevardia liikaa (murinaa tuli ohitustilanteessa) ja toisella kerralla päivähoitopaikan lapsiryhmän ulkoleikkien äänet olivat häirinneet asukkaita.

Arvatkaapa, minkämaalaisia molemmissa tapauksessa nämä lapsista/lapsiperheistä ärsyyntyneet henkilöt olivat? :)

20
Like
2

You Might Also Like

  • lady
    4.6.2018 at 15:20

    Viestini ei nyt liity kyllä aiheeseen :)
    Laitoinkin pyyntöä tuossa aiemmin keväällä Espanjan matkan vinkeistä. Ajattelin kysellä, josko vielä ehtisit kirjoittaa juttua, olen ensi viikoksi menossa Torremolinokseen äitini kanssa :)

    • krista
      4.6.2018 at 17:21

      Jaiks, ehtisinköhän mä…? Tämä on ollut mulla mielessä (hihi jo edellisen Espanjan-talven jälkeen), mutta jostain ihmeen syystä nämä jäävät mulla venymään – jotenkin sit alan vaan miettiä, että no kiinnostaako ketään jne… Sama siis sekä menovinkkilistoissa että vaikka ”the best of leikkipuistot” -postauksessa (joka on ollut mulla 1,5, vuotta luonnoksissa!) jne. En tiedä, miksi mä niin ajattelen edes, kun aina jotakuta kiinnostaa ja jotakuta toista ei – niinhän se siis on aiheen kuin aiheen kanssa :)

      Mutta hei mäpäs nyt yritän, josko ehtisin tehdä! Nyt kun oot vielä uudelleen tätä toivonut, niin en ainakaan jumitu siihen, etteikö kiinnostaisi! Joo, nyt yritän tsempata tän aiheen kanssa! :)

  • Appa
    4.6.2018 at 19:59

    Ai, että minuun sattuu tuo eläinten kohtelu kovasti, itsellämme on ollut kaksi koiraa. Toinen oli luonamme 16, 5 vuotta eli sitten katsoimme parhaaksi antaa hänen nukkua kun tuli kohtutulehdus ja toinen oli kaksi vuotta mutta ei sopinut pienten lasten kanssa luonteensa takia mutta rakastimme sitä roikaletta todella ja ukko sai uuden kodin aikuisperheessä. Itsekin olen sitä mieltä, että raikas vesi on ihanaa ja ihmisten puhtaus sekä vessojen siisteys kävipä missä vaan asioillaan. Ja nyt tämä ihana kesä ja lämpö, eikä haittaa vaikka sataisikin kohta. Niin ja jos bussilla menee niin sen tietää, että se tulee minuutilleen. Jotkut asiat ovat niin hyvin Suomessa.

    • krista
      10.6.2018 at 20:14

      Joo tuo eläinten kohtelu kyllä kirpaisee ja kovasti :( Vanha härkätaistelumaa, ja muutenkin eläinten kohtelu on tosi kurjaa. Ei tietenkään kaikilta, mutta harmillisen yleisesti kuitenkin!

  • Heidi
    4.6.2018 at 20:18

    Meillä on meidän kerrostalon jätehuoneessa sellainen kierrätyshylly! Oon monet kerrat vieny sinne kirjoja ja kukkapurkkeja yms. ja joka kerta ne on lähtenyt jollekin tarvitsevalle, kun olen käynyt seuraavan kerran katsomassa :)

    • krista
      10.6.2018 at 20:17

      Oi, ihan mahtavaa! Täällä joskus aikoinaan paikallinen FB-kierrätysryhmä ajoi samaa asiaa ja tavara kiersi hyvin edullisesti tai ilmaiseksi. Se on jotenkin mun mielestä harmillisesti ”tyrehtynyt” eli hinnat ovat menneet ”tavallisen kirppiksen tasolle” (varmaan, kun ryhmän koko kasvoi) ja sen myötä tavara ei kierrä sekunnissa ”hyvä kiertämään” -henkeen niin kuin ennen. Ehkä se on vääjäämätön kehitys noissa… Mutta oi, tuollaiset kierrätyshyllyt ois just ihan huippuja! Kesällä voisi kierrättää vaikka kesälukemista! ”Saa ottaa” -koreja täälläkin näkee kyllä usein <3

  • Blue Peony
    5.6.2018 at 07:17

    Kaverini on espanjalaisen miehen kanssa naimisissa, ja minulla on myös espanjalainen, Suomessa asuva kaveri (Fugessa syntynyt muuten). Kumpikin kertoo, että lapsista kyllä valitetaan, ja rankasti ja vanhempien henkilöön menevällä tavalla arvostellen vanhempien – yleensä äidin – kasvatustaitoja, ja että yleensä valittaja on vanhempi sukulainen, äiti, anoppi tai vastaava. Sitä ei vain tehdä kadulla, vaan saatetaan pyyhältää kutsumatta kotiin pitämään huonolle äidille nuhdesaarna, kun lapsi on tehnyt jotain väärin sen äidin huonon kasvatuksen tuloksena. Kaverini sai taannoin pääsiäislomalla pitkän saarnan siitä, kun olivat olleet naapurin luona syömässä ja lapset eivät kuulemma olleet kiittäneet (vaikka kaverini vannoo, että kiittivät). Eli toisaalta lapsiin saatetaan kohdistaa kovia vaatimuksia, mutta haukut saa sitten kantaa vanhempi ja hyvinkin henkilökohtaisella tasolla. Espanjalainen isoäiti kauhistelee lasten kurahaalareitakin kuulemma, kun ei suomalaienn miniä osaa edes lapsia pukea! Jännän kaksijakoista ajattelua, joka ymmärrettävästi rassaa isovanhempien ja vanhempien välejä joskus kovastikin. Espanjalainen kaverini on asunut Suomessa kymmenisen vuotta ja on kertonut, että muistaa omasta lapsuudestaan sen, että isovanhempia ja vastaavia myös pelättiin, vaikka nämä toisaalta hemmottelivat lapsia, koska lapset aistivat sen, että olivat samaan aikaan myös kovan tarkkailun alla. Isovanhemmilla oli ikään kuin kilpailu siitä, kenellä on parhaiten käyttäytyvät, sievimmin puetut ja söpöimmät lastenlapset. Hän totesi myös, että kun seuraa nyt oman äitinsä puuttumista kälynsä tapaan kasvattaa lapsiaan, niin tuntuu ehdottomasti paremmalta, etteivät asu ihan lähekkäin!

    • Ilargia
      10.6.2018 at 17:57

      Samaa mietin, ja olen ennenkin ihmetellyt tätä suomalaisissa blogeissa levitettävää ”Suomi-on-lapsivihamielinen-maa” –mantraa. Espanjassa ihmiset voivat puuttua myös ihan aikuisten kanssaihmisten tekemisiin, joten en kyllä usko, että eivät muka koskaan reagoisi lasten tekemisiin. Se on sitten tietysti eri asia, huomaako tai ymmärtääkö ulkomaalainen jokaisen reaktion.

      Espanjassa lasten luonteva mukana olo on myös sitä, että aikuinen ei aina keskeytä keskusteluaan, vaikka lapsi miten vänkäisi huomiota. Lapset voivat myös olla ison aukion toisella puolella suihkulähteessä kiipeilemässä sillä välin, kun vanhemmat juttelevat keskenään ja juovat viiniä. Onko se sitten lapsirakkautta vai heitteillejättö? Esim. kyseisessä tilanteessa hukkuminen/putoaminen olivat ihan todellisia riskejä, mutta ketään ei näyttänyt kiinnostavan.

      Täällä Ranskassa taas suuri osa vanhemmista yhä hyväksyy lapsen fyysisen kurittamisen. Tuskin kovin moni katsoisi hyvällä esim. paremmassa ravintolassa huutamista tai juoksemista. En myöskään lähtisi kokeilemaan, onko julki-imettäminen ok esim. Louverssa tai Notre Damessa sillä perusteella, että se on epäseksuaalista ja luonnollista toimintaa. Siitäkin huolimatta, että lapsivihaajien Suomessa Ateneum juuri päätti, että näyttelysalissa voi imettää.

      Chilessä taksikuski oli ryhtynyt saarnaamaan ystävälleni rajojen laittamisen tärkeydestä – vauva 3 kk vanha. Moni muukin koki saaneensa tuntemattomilta arvostelua lapsensa kasvatuksesta, vaikka kukaan ei ollut edes käynyt Suomessa lasten kanssa. Saksassa on ihan normaalia, että kylpylöissä on saunaosasto, johon on pääsy kielletty esim. alle 10 vuotiailta. Usein kieltokylteissä perusteluna on se, että tila halutaan pitää hiljaisena.

      Se toki on totta, että monessa muussa maassa ihmisten henkilökohtainen tila on pienempi ja metelin sietokynnys korkeampi, niin että sikäli esim. vaunut tungoksessa eivät ehkä herätä niin paljon närää. Toisaalta taas on ihan yleismaailmallista, että ihmiset välillä ärsyyntyvät turhasta, eikä tämä niin mustavalkoista ole, että kaikki ärsyyntyjät ovat jotain lastenvihaajia. Esim. suomalainen puolisoni on yhtenä päivänä väsyneenä huokaillut bussissa riehuvaa lasta ja toisena ilomielin leikittänyt kahvilassa tuntematonta vauvaa, jotta äiti sai käydä vessassa. Aikuisillakin menee toisina päivinä paremmin kuin toisina – myös Suomessa:)

      Se on toki totta, että Suomessa ei ole tapana spontaanisti leperrellä tuntemattomien lapsille, mutta ei Suomessa muutenkaan ole tapana puhua tuntemattomille kovin herkästi. Yhteiskunnan tasolla Suomessa on tehty aika paljon, jotta tämä olisi hyvä ja turvallinen maa lapsille – kai sekin jotain kertoo lapsirakkaudesta?

    • krista
      10.6.2018 at 20:11

      Voin hyvin kuvitella, että just sukupolvien välillä on isoja eroja kasvatuksessa! Espanjassa (tai no siis Fugesta) ei ole mitenkään poikkeuksellinen näky nähdä kyllä vanhempiakaan esimerkiksi läppäämässä lasta ihan julkisesti :( Varmasti edellisellä sukupuolella (kuten toki Suomessakin) sekin ollut vieläkin yleisempää :(

      Ja tosiaan sitäkin näkee paljon, että lapset just keskenään riekkuu ympäri ravintolaa (niin että itse tuntee itsensä totaalitiukkapipoksi) ja just roikkuu tyyliin suihkulähteessä, kiipeilee patsaisiin ym. Ja niin kuin oon kirjoittanut, usein ne muita liukumäessä tönivät EIVÄT ole niitä suomalaisia lapsia. Päiväkodeissa ryhmäkoot ovat hurjat ja ”vahvin elää” -mentaliteetti jyllää… Kuten käy ilmi, en välttämättä suoranaisesti ihannoi espanjalalaista kasvatusta :D Mutta on siellä ihaniakin hoitopaikkoja, ihan espanjalaisiakin! Eli ehkä se kasvatuksen maailma on tosiaan muuttumassa sielläkin…

      Siellä vanhassa postauksessa siis lisää mun havainnoimia kasvatuseroja!

  • kirsi
    11.6.2018 at 13:03

    Hanaveden puhtaudesta tässä hieman:
    https://kuntalehti.fi/uutiset/vesihuoltoverkostot-ovat-jo-niin-huonossa-kunnossa-etta-uhkaavat-kansanterveytta/

    Itse maistan kloorin enkä pysty hanavettä juomaan vaan suodatan sen.

    • krista
      11.6.2018 at 13:31

      Hui, olipas pysäyttävä uutinen, kiitos linkkauksesta! Täytyy lukea uudestaan vielä ihan ajan kanssa, nyt vain selasin. Itse oon huomannut eri päin Suomea jonkin verran ”makueroja”, just ehkä kloorin vivahdetta välillä.

      • kirsi
        11.6.2018 at 15:10

        Eipä tuosta pidetä hirveästi meteliä kun ei niitä mikrobeja saa verkostosta poistettua. En minäkään tiennyt siitä ennen. Uskoin, että vesi on ihan hyvää. Herkimmät huomaa selvästi eron ja mielestäni heidän superaisteja kannattaisi hyödyntää.

        Oon muuten tehnyt sokkotestejä. Vertailtavana hanavesi ja suodatettu vesi. Jopa sellaiset ihmiset, joiden en uskonut huomaavan mitään eroa, sanoivat, että suodatettu on selvästi parempaa. Ja uskon, että ihmisten kannattaisi luottaa enemmän aisteihin. Jos jokin haisee tai maistuu pahalle, niin siinä on oikeasti jokin vika. Ja jos taas hyvälle, niin se luultavasti on hyväksi (poislukien erilaiset addiktiot 😃).