Nuupahtanut lilja

Mulla oli viime yönä vähän huolia. Lue: ei mitään vakavaa, mutta niitä sellaisia kello 3:30:n ajatuksia, joihin joskus jumahdan ilman sen kummempaa järkevää syytä.

Joel vei aamulla lapset hoitoon ja kouluun. Ja palasi yllättäen kukkapuskan kanssa.

Oho vau! Ihanasti ajateltu, kiitos!

”Mä näin siinä kukkakiskan ulkopuolella tällaisia vähän nuupahtaneita liljoja. Sä tulit miel…”

Ahhhahahahahahaha!

Ai että näit parhaat päivänsä nähneet liljat ja minä tulin siitä mieleen, hahaha!

(oikeasti ei se sitä niin ajatellut, hauska aivopieru vaan)

Mutta ihan hyvä ajatus, sellaiselta välillä näin valvotun yön jälkeen vähän tuntuukin. Nuupahtaneelta liljalta. Parhaat päivät ehkä jo takana, mutta vielä se vaan jaksaa kukkia. Tuoksukin on vielä tallella.

Näyttää kyllä kukkealta, mutta ei ehkä sitä kuitenkaan kannata tarkastella kovin läheltä. Ei liian ankaralla katseella, vaan lempeästi ja ymmärtäen. Eikä kannata ravistaa, tai kohta kaikki lakastuu.

Juu-u, allekirjoitan.

Paitsi hei. Kolme euroa, alennuksella?

Okei ehkä en sentään ihan ole niin kuin nuupahtanut lilja.

31
Like
3

You Might Also Like