Kymmenen kuvaa kuulumisia

Ja katso – hänellä on kuvia!

Koska kaksi viimeistä postausta olivat olosuhteiden pakosta kuvattomia, niin pidetäänpä maailma tasapainossa ja laitetaan nyt sitten kuvia sitten senkin edestä hemmmetti vie. Kun kerran yksi uusi asia tässä taas toimii.

Tässäpä siis kuvalliset kuulumisemme parin viime päivän ajalta, kymmenen kuvan voimin.

1. Lentokoneessa

Lennot sujuivat taas kerran ihan käsittämättömän hyvin. Eräskin pieni pippurinuttura leikki kaikessa rauhassa Ryhmä Hau -leluilla neljä tuntia ihan itsekseen. Whaat? Toinen askarteli, tarraili ja puuhakirjasteli oikeastaan koko matkan.

Laskun aikana toisen lapsen korviin meinasi sattua, mutta pienet rusina-askit pelastivat tilanteen. Lähtökentällä Helsingin päässä oltiin laitettu puuduttavia korvatippoja myös.

2. Peilikaappi

Ehkä ensimmäinen hetki, kun sellainen stressimuhkura alkoi päästäni pehmetä: ensimmäisen vuorokauden jälkeen (kun siivousfirma oli käynyt) alkoi saamaan ensimmäisiä tavaroita kylppärin peilikaappiin. Ah jotenkin konkreettinen tilanvaltausfiilis tässä: täällä me nyt asutaan ja tavaroita on kaapissa.

Kolme rekalla tullutta matkalaukkua/laatikkoa on vielä tälläkin hetkellä purkamatta, mutta nyt jo löytyy tyyliin puhtaat pikkuhousut ja kynsisakset tarvittaessa. Sanoisin, että helpottaa elämää (ja hermoa) merkittävästi.

3. Back to perhepeti

Olimme jo etukäteen puhuneet, että täällä lapset saisivat sitten mahdollisesti ihan omaan huoneen – siis sellaisen, jossa myös nukutaan. Tänne tullessamme huomasimme, että huonejärjestys ei anna sille kovin hyvin myöten, ainakaan vielä tässä vaiheessa, katsotaan vielä uudestaan tilannetta myöhemmin.

Niinpä palasimme vanhaan tuttuun perhepetiin.

Onneksemme saimme kuitenkin yhteen huoneeseen kolme suht leveää yhden hengen sänkyä vierekkäin – joten meillä on itse asiassa tilaa jopa aika mukavasti. Ensimmäinen yö oli katastrofi (aikuisille; lapset nukkuivat hyvin), mutta seuraavat kaksi ovat menneet jo paremmin, kun nämä sängyt näin saatiin siirrettyä.

4. Päiväunet

Unista puheen ollen. Päiväunet omalla pihalla <3 <3 <3

5. Tuttu leikkipuisto

Tässä vaiheessa (eka aamupäivä) olin vielä ihan pää tokkuraisena: silmät näkivät, että täällä me taas ollaan, mutta pää ei vielä suostunut tajuamaan sumun läpi mitään tunnetiloja, joita täällä olosta voisi mahdollisesti syntyä.

Lapsi puolestaan tulkitsi tuntemuksiaan leikkipaikalta kotiin kävellessään hyppelehtiessään.
”Ooooo ooooo ooooo me ollaan niiiiiiiin on-nek-kai-ta! Mutta VOIH – mua käy niin sääliksi kaikkia niitä suomalaisia, jotka eivät voi olla täällä…”

6. Kattoterassin  etätyöpiste

Kunhan vähän vielä tässä asetutaan, niin just tuossa kohdassa mä aion tehdä mahdollisimman usein töitä tänä talvena.

7. Ikea

Tästä on tullut jo selvä perinne: heti alkuun taksilla Malagan Ikeaan!

Tänä vuonna tärkeimmät ostokset olivat kaksi (halvinta mahdollista) työpöytää tietokoneille, muutamat matot, säilytyslaatikot, roskikset, pyykkitelineet, tiskiharja ja korokejakkarat veskiin. Pyykinkuivausteline täällä tällä kertaa jo olikin valmiina. Todennäköisesti käydään siellä myöhemmin myös toinen reissu, mutta näillä pääsi taas hyvään alkuun.

Jea Ikea! Yhdellä käynnillä ihan huomattavasti uuteen kotiin toimivuutta.

Ja lopuksi hodarit ja tilataksilla takaisin.

8. Pyykit

Mä vaan oon hullu pyykkimuija, se vaan pitää nyt tässä itselle taas myöntää. Tää tuottaa mulle valtavasti nautintoa: likaiset vaatteet koneeseen ja kohta puhtaina kuivumaan ulos. Kuvassa ensimmäinen täällä pesty pyykkikoneellinen. Kun muut ehkä ikuistavat vaikkapa ensimmäistä oluttuoppia, paella-annosta tai biitsikirmailua, mä ikuistan ensimmäisen pyykkikoneellisen.

Joo, oon säälittävä.

9. Uusi koti

Alkuvaikeuksia ollaan pitkälti jo päihitetty (remppamies muuten tuli sisään juuri tätä kirjoittaessani) ja uusi koti alkaa vähitellen näyttämään parastaan. Kyllä me täällä viihdytään <3

10. Ensimmäinen hoitopäivä

Tämä oli tietysti se tähän asti isoin steppi (jopa isompi kuin se ensimmäinen pyykkikoneellinen) uuteen arkeen Espanjassa: tänään on tyttöjen ensimmäinen päivähoitopäivä! Ensimmäinen aamujääminen sinne sujui aivan ihanteellisesti, tytöt jäivät sinne reippaina ja iloisina leikkimään – viime talvelta tuttuja kavereitakin sieltä heti löytyi! <3

Pieniä vastoinkäymisiä koimme aiemmin myös päivähoitoasiassa; saimme vähän ennen tänne lähtöä kuulla, että meidän perheen niin niin niiiiiiiin fanittama ihanistaihanistaihanin päivähoidon vetäjä (ja koko homman suuri sydän) on juuri lopettanut työnsä paikassa ja siirtynyt toiseen päiväkotiin – ja sinne on meille autottomina ihan mahdoton kulkuyhteys. Hup-sis APUA ja muutama hätääntynyt kirosanakin! Selvitin jo sydän pamppaillen muitakin hoitovaihtoehtoja, mutta onneksi tuttuun hoitopaikkaan sitten olikin löytynyt uusi hoitaja pika-aikataululla. Ja tämän aamun ensivaikuteman perusteella pystyin huokaisemaan ihan lopullisesti helpotuksesta: selvästi ammattitaitoinen ja kokenut hoitaja, josta välittyi juuri sellainen lämmin tunnelma, jota olemme tuolla ennenkin niin kovasti rakastaneet.

Kotiin päin kävellessä askel oli jo kevyt.

Tästä tulee varmasti ihana talvi <3

 

 

37

You Might Also Like

  • Eee
    15.11.2017 at 13:55

    <3

    • krista
      15.11.2017 at 14:48

      :)

  • Anonyymina tänään
    15.11.2017 at 14:02

    Mutta missä ihmeen välissä Seelasta on kasvanut noin iso tyttö? Ihan hämmestelin tuota viimeistä kuvaa <3

    • krista
      15.11.2017 at 14:31

      No niinpä <3 Omasta mielestään hän on jo eskarilainen <3 <3 <3

  • Torey
    15.11.2017 at 14:06

    Mä just eilen huokasin miehelleni et mä oon NIIN kateellinen teille. Siis +21 astetta illalla, ULKONA! En kestäää! :D

    • krista
      15.11.2017 at 14:37

      Hih joo me silloin kotiin kävellessä illalla naureskeltiin, että tällainen keli jos on Suomessa heinäkuussa, niin porukka vetelee pikkumekkosilla terasseilla pitkin yötä. Täällä on paikallisilla jo toppatakit :) On tässä ilmassa vähän sellaista talven kalseutta jo eli ei mikään hellesää; mutta oikein hyvä marraskuun keli kyllä, pakko myöntää :D :D :D

  • Sari
    15.11.2017 at 15:17

    Ihanan kuulosta ja näköstä! Täällä seurataan tarkasti ja kateellisena, tosin: tänään kyllä täälläkin onneksi paistaa aurinko. Mitä mainiointa talvea teille sinne <3

    • krista
      15.11.2017 at 15:40

      Sama aurinko <3 Miten teillä on uusi vauva-arki alkanut sujua? <3

      • Sari
        17.11.2017 at 19:04

        No tässä se pikkuhiljaa hakee muotoaan! Kolmas kerta todensanoo, eli nyt tulikin vihdoin onneksemme ihanan rauhallinen, helppo ja tyytyväisenoloinen vauva, mutta eiköhän se pian talon tavoille ja isosisarusten vauhtiin pääse:) Mutta voi että on ihana lueskella teidän tarinaa sieltä lempimaastani Espanjasta ja hetkeksi kuvitella itsensä reissuun tän imetysrumban keskellä.. ja muistakaahan tänä talvena Granadan ilmaset tapakset, jos sinne suunnalle eksytte! Kivaa jos jaksat vaan kirjoitella teidän Espanjan arjesta, tuomaan aurinkoa tänne meidän kylmenevään arkeen<3

  • Lurre
    15.11.2017 at 15:37

    Oi, kuulostaa ihanalta! Kelpais.. Täällä kotosuomessa satoi tänään ihan kiva määrä lunta, tuplarattaiden työntely käy taas melkein työstä.. :p
    Onko tytöt siis suomenkielisessä päiväkodissa siellä?

    • krista
      15.11.2017 at 15:43

      Hih joo ehdittiin mekin jo se tänä talvena kokea, että oli parempi jättää tuplat kotiin ja viedä tytöt hoitoon pulkalla :D Ihan kiva, että tuli sellainenkin kokemus lapsille tälle talvelle!

      Joo, tytöt on suomenkielisessä hoidossa – tai siis kerhoksi sitä kutsutaan, 24 tuntia viikossa. Viime vuonna Silva oli samassa ja nyt Seelakin pääsi, kun on täyttänyt 3 vuotta :)

      • Hamsteri
        15.11.2017 at 19:56

        Hei,

        Kiva että hommat alkaa pikkuhiljaa asettumaan. Tunnistan itsessäni täysin tuon aiemmin mainitsemasi ”entäs jos jäätäisiin vaan kotiin”-fiiliksen ja alkushokin ennen pienempiäkin reissuja… :)

        Minua kiinnostaisi myös tuo kerho tarkemmin? Olikos se se seurakunnan järjestämä? Saattaa tulla joskus tarvetta. Toivottavasti.

        • krista
          16.11.2017 at 14:20

          Hih joo kyllä! Mä oon tavallisesti se tsemppaava reippauslähtijä, muta nyt tämä lähtö (ja saapuminen) ottivat jotenkin poikkeuksellisen tiukalle. No mutta nyt ollaan jo tosiaan ihan reippaasti kääntymässä plussan puolelle tässä :)

          Joo kyllä, se on suomalaisen seurakunnan järjestämä! Joko puolipäiväläinen tai kokopäiväläinen (meillä koko) kerho neljä kertaa viikossa :)

  • m
    15.11.2017 at 17:20

    Mitä noille ikea ostoksille tapahtuu kun tulette taas Suomeen?

    • krista
      15.11.2017 at 17:41

      Kierrätetään eteenpäin :) Viimeksi myin kaiken kirppishintaan pakettina kiinteistövälittäjälle, joka sai siitä näppärästi käyttöönsä mm. pottaa, supistusrengasta sun muuta tuleville lapsiperheasiakkaille. Leluja/mattoja annettiin täkäläisille ystäville ja olin myös aikeissa laittaa paikalliseen kierrätysryhmään, jos kiinteistövälittäjä ei olisi ostanut kaikkea kerralla pois; mutta silleen meni supernäppärästi :)

  • Perhoneito
    15.11.2017 at 18:10

    Löysin blogiisi leukaleikkausta googlaillessani. Kiitos tosi paljon siitä juttusarjasta! Itsellä vähän erilainen leikkaus talvella edessä (tekonivelen laitto), mutta toi sun juttusarjasta saa lohtua ja tsemppiä, että kaikki varmaan järjestyy.

    • krista
      16.11.2017 at 14:23

      Kiva, että löysit tänne! Ja tsemppiä talven leikkaukseen – kyllä varmasti järjestyy! Tässä juuri samalla venyttelen leukojani kirjoittaessa, heh :) Mä olin oman leikkauksen jälkeen alkuun ihan SUPERkipeä (niin kuin varmasti luitkin) ja lähinnä siksi, että vahvemmat särkylääkkeet eivät sopineetkaan mulle vaan jouduin menemään buranan voimin. Mutta niin se vaan se paraneminen eteni, ja aika pian leikkauksen jälkeen päätettiin jo lähteä Thaimaahan :D Nyt olen jo koko prosessini viimeisillä metreillä, viimeinen tarkastuskäynti muistaakseni on keväällä ja sitten kaikki on takana. Olen hurjan tyytyväinen, että tuli tehtyä! Tsemppiä vielä leikkaukseen!

  • Annnni
    15.11.2017 at 18:51

    Niin tuttuja maisemia 💕 Olen aika varma, että olen asunut yhtenä kesänä samoissa taloissa kuin te nyt ja että yhdessä kuvassa näkyy meidän nykyinen vakkari kesäkoti!

    • krista
      16.11.2017 at 14:32

      Ihanat kulmat! <3 Meille tämä on uusi sijainti; viime vuonna asuttiin Pacosissa. Mutta kivan tuntuista pientaloaluetta - vähän on kävelymatkaa kerholle, mutta täytyy ottaa liikunnan kannalta! :)

  • N
    15.11.2017 at 22:28

    Kirjaston vieressä on kiva leikkipuisto. Suht iso mielestäni. Ja ihan siitä pikkasen matkaa on toinen leikkipuisto missä on kiva kahvila vieressä. Sekin on suht iso.

    • krista
      16.11.2017 at 10:52

      Joo, kivoja ja tuttuja paikkoja! Me kutsutaan kirjaston viereistä puistoa ”aurinkopuistoksi” (muistaakseni maassa oli ainakin joskus aurinkokuvio) ja sitä keskusaukion viereistä ”mökäpuistoksi” :D Siinä jälkimmäisen viereisellä aukiolla oli siis joskus joku ihmeellinen kuntopyöräilytapahtuma, jossa porukat polki kuntopyörillä ja musiikki pauhasi infernaalisesti :D Silva oli silloin 2 ja Seela vauva, ja molemmille tuli itku, kun korviin sattui. Siitä asti se on ollut meille nimellä ”mökäpuisto” :D Mutta kiva puisto se siis on, tai molemmat! Suht kaukana meiltä kotoa, mutta bussi toki kulkee silloin, kun kulkee :)