Jos joidenkin paikkojen ”ytimen” voi tiivistää yhteen kuvaan, Setenil de las Bodegas on juuri sellainen. Ja siinä tapauksessa se kuvallinen tiivistys olisi jokseenkin tällainen:
Tämä on ollut minulle niitä ”vau, tuonne!” -paikkoja. Samaan tapaan kuin Ronda tai El Torcal – kaikki nämä kolme muuten noin parin tunnin ajomatkan päässä Fuengirolasta.
Kaikkien näiden kanssa olen nähnyt yhden kuvan (tai heh viisi tai viisitoista, mutta samantyyppisiä siis) ja todennut heti, että tuo paikka mua kiinnostaa.
Yhdistävä tekijä näissä kolmessa kohteessa on muuten myös kivi tai kallio, nyt sen vasta tajusin. Hassua. Ehkä mulla on jokin luontainen viehätys jyrkänteisiin.
Setenil de las Bodegas on siis vajaan 3000 asukkaan valkoinen pikkukylä – asukkaiden keski-ikä kuulemma jotain seitsemänkympin luokkaa. Eli samanlaista autenttista ”uinuva pikkukylä” -fiilistä kuin Zahara de la Sierrassa, jossa me käytiin reilu kuukausi sitten mantelipuiden kukkimisen alkua ihastelemassa.
Mutta supererikoista tässä kylässä on juuri tämä, mikä näkyy näissä kuvissa:
Se on todellakin rakennettu osittain luoliin, valtavan kallion alle.
Aivan häkellyttävää.
Paikan päällä yllätti muuten myös se, että noita taloja ei oltu mitenkään ”kaiverrettu” tuonne kallion sisään. Vaan oikeastikin niiden talojen takaseinä ja katto olivat tuota kiveä. Ja takaseinän ja katon muoto oli just sellainen kaareva tai kupera tai mitä se kallion muoto nyt sattuikaan olemaan. Moni talo oli syvyydeltään yllättävän pieni – eli tuo kallio tosiaan kaartuu luonnollisesti, ainakin niissä kohdissa, missä kävin tai kurkistin sisään.
Eli ikään kuin ihan oikeasti tuohon kallion eteen olisi vain rakennettu etuseinä julkisivuksi, ja se asumus tai kauppa tai ravintola olisi edelleen siellä luolassa.
Niin erikoista!
Setenil de las Bodegas jätti jälkeensä myös useita kysymyksiä.
Kylän nykyperusta on käsittääkseni peräisin keskiajalta, mutta näissä luolissa on ilmeisesti asunut jo Neanderthalin ihminen.
Ai hitto että mä rakastan vaan katsella tällaisessa paikassa ympärilleni ja ihmetellä, että millaista elämä on juuri siinä niiden samojen kallioiden katveessa ollut edellisinä vuosisatoina tai vuosituhansina – tai tässä tapauksessa hitsi vie kymmeniä tuhansia vuosia sitten! Ihan menee pää pyörälle, huikeaa!
Mutta niitä kysymyksiä.
Mitä? Miksi? Miten?
Eli siis luolissahan on toki asuttu muuallakin. Ja nykykaupunkeja sijaitsee varmasti muinaisten luola-asutusten lähellä myös. Mutta miksi juuri täällä on edelleen nykyiset asumiskäytössä olevat talotkin siellä kallion katveessa…?
Haen nyt siis tällä sellaista, että okei: ensin on siis asuttu luolissa. Sitten on alettu rakentaa asumuksia, vuosisatojen kuluessa nykyaikaisempia taloja. Jossain muualla se talo olisi rakennettu (ja kylä vähitellen siirtynyt) siihen luolan viereen – rakennettu nykytaloja kaikilla moderneilla mukavuuksilla siis.
Mutta jostain syystä just täällä on ikään kuin pysytty siellä luolassa kaikki nämä vuosisadat ja vuosituhannet! Ja rakennettu se nykymodernitalo sinne luolaan, sisälle.
Miten tämä oikein on käynyt täällä juuri näin?
En tiedä, onko tähän edes vastausta tiedossa. Sattumaa?
Nämä talot olivat vähän kauempana pikkukylän keskustasta.
Ja toinen kysymys tietysti tämä: miten ihmeessä voidaan luottaa, että tuolta ei romahtele mitään alas? Vaikka sateilla tai hitto vie maanjäristyksillä, niitäkin täällä on.
Nämä luolatalot eivät ole siis edes mitään museo- tai turistinähtävyyksiksi tehtyjä ”kuoria”, vaan suuri osa niistä (yläkerrokset ainakin) näytti olevan ihan asumiskäytössä. Siellä parvekekukat kasvavat ja pyykit kuivuivat kallionkielekkeen alla!
Alakerroksissa kylän keskustan kohdalla, parin korttelin matkalla, näissä oli tietysti kahvilaa, ravintolaa ja pikkuputiikkia. Turistiaikoihin nämä ovat varmasti pullollaan ihmisiä – enkä ihmettele – mutta tällaisena tavallisena helmikuisena (ja vähän koleana) päivänä kylä oli hyvinkin hiljainen.
Setenil de las Bodegas on siis pikkuinen; ei mikään monen päivän spektaakkelinähtävyyden kohde. Luolatalot sijaitsevat muutamissa kompakteissa kohdissa, mutta muutenkin kylän kapeilla ja jyrkillä pikkukaduilla tietysti riittää käveltävää ja katseltava. Vähän niin kuin ”tavallisemmassa” valkoisissa kylissä (pueblos blancos) pelkästään sellainen pikkukaduilla haahuilu on se pääasiallisin ohjelmanumero.
Tässä tämä haahuilu oli vain kuorrutettuna tuollaisella huikealla kallioerikoisuuudella.
Eli Setenil de las Bodegas on sellainen kiva ”pikkuretkikohde” vaikka puoleksi päiväksi tai johonkin toiseen kohteeseen yhdistäen! Yritän tässä nyt nätisti muotoilla sen, että tekemistä täällä ei välttämättä ole kovin paljon, haha.
Toisaalta olen jo viime talvena (ja tänä talvena lisää) katsellut useampaan otteeseen Airbnb-asuntoja tuolta Setenilistä. Ja niitähän on yllättävän paljon!
Olisi aika huikean erikoinen kokemus nukkua yksi yö kallioluola-asunnossa.
Ehkäpä joskus me mennään vielä kahdenkeskeiselle vuorokaudelle kallioluolaan!
17
Enski
20.2.2020 at 12:10Ooi minkä näköistä! Meillä suunnitelmana nyt keväällä käydä jossain päin etelää, ja itse haaveilen kyllä muusta kun fuengirolasta, mutta mikäli päädytään sinne, niin ehkä tämä tuleekin yhdeksi matkakohteeksi! Millä menitte kylään? Ja löytyikö helposti nuo luola-asunnot ja putiikit yms?
krista
20.2.2020 at 12:24Me mentiin sellaisella kuuden hengen minibussiretkellä, kun omaaa autoa täällä ei ole. Julkisilla tuonne en ole oikein hahmottanut sujuvaa reittiä, valitettavasti, siksi meilläkin tuolla käynti on jäänyt venymään. Mutta autolla pääsee näppärästi!
–
Ja juu, kylä on niin pieni, että ei voi olla löytymättä :) Sellainen sokkeloinen se tietysti on kaikkine pikkukujineen, joten sellainen jatkuva pihalla olo (”ai tännekö me käveltiin!”, ”kato! tuolla me oltiin äsken!”) kuuluu asiaan, mutta ei voi olla törmäämättä noihin perusjuttuihin tuolla, kun vain katuja haahuilee!
Essi
20.2.2020 at 12:32https://fi.wikipedia.org/wiki/Maan_lapset tuossa kirjasarjan loppuosassa jääkautinen väki asuu juuri tuollaisen kielekkeen alle rakennetuissa majoissa. Kirjailija on tehnyt todella paljon historian selvittelyä euroopassa, joten ehkäpä juuri tää on paikka minne kirja sijoittuu?
krista
20.2.2020 at 16:29Uuuuuuuu VAU! Onko muuten hyvä kirja/kirjasarja? Tuolla on nimenomaan asuttu siihen aikaan, joten voisi hyvin kuvitella siis tapahtumat sinne sijoittuviksi, ainakin siis omassa mielikuvituksessa <3 Voisin hyvin kuvitella, että tämä on ollut ainakin yksi paikoista, joihin kirjoittaja on tutustunut kirjoittaessaan... Pitääpä tutustua tuohon kirjaan, kiitos!
Eme
20.2.2020 at 17:06Mä ainakin suosittelen kirjasarjaa, oli joskus nuorempana ihan lemppari. Ja kirjat on aika järkäleitä eli riittää pidemmäksikin aikaa, jos tykkää 😊
krista
20.2.2020 at 19:16Jea, järkäleet on just mun makuun :D
Tanja
23.2.2020 at 20:03Ihan ehdottomasti kannattaa lukea. Näistä kuvista tuli heti kirjat mieleen. Olen itse lukenut kolme kertaa sarjan läpi ja voisin lukea vieläkin. Ekan kerran 12-vuotiaana ja uudelleen, kun osia tuli lisää :). Kolmannen kerran luin kirjat uudelleen, kun odotin kuopusta ja makasin sairaalassa sokerikäyrillä raskausdiabeteksen takia. Eli kannattaa lukea <3
Crista
20.2.2020 at 12:51Moi!
Ei, en kestä mikä paikka!!! Jännännäköistä.
Ollaan muuten tulossa aurinkorannikolle (fuge/benalmadena) maaliskuun alussa 3 kuukaudeksi! Mukana 2v ja 5v lapset.
Oon sairaanhoitajaopiskelija, teen työharkat siellä ja kirjoitan myös blogia meidän matkalta. :)
Tällä hetkellä mietityttää pakkausasiat, lähinnä lasten vaatteet, kengät, tarviiko takkeja mukaan ym ym. Onko sulla antaa jotain vinkkejä? :D
Kiva kun löysin blogisi, alan seuraamaan!
krista
20.2.2020 at 16:35Eiks olekin jotenkin tosi huimaa! <3 Ja hei kiva kun löysit tänne, pysy ihmeessä mukana! Ja hih täältä löytyy varmasti tän alueen vinkki poikineen vuosien varrelta, ja kysyä saa ehdottomasti lisää, jos jokin mietityttää, autan mielelläni! :)
-
Vaatepakkaamisasiasta - mä pakkaisin niin kuin olisin lähdössä Suomen touko-kesä-heinäkuuhun. Eli maaliskuussa voi ollla vielä kalseaa etenkin aamuisin ja iltaisin, ja sää vähän niin kuin Suomen toukokuu. Voi olla helle, mutta voi sataa kissoja ja koiria :D Meillä on aamuisin softshell-takit tai kevytuntsikat, kun mennään kouluun/hoitoon, mutta jo ysin-kympin aikohin ne voi riisua. Samoin illalla syömään mennessä (etenkin jos menee ysin-kympin aikoihin) takki on oikein kiva. Softshell-housuja ei olla käytetty kuin tammikuun vesisateilla, usein takin kanssa menee leggarit tai jotkut paksummat college-housut. Kengistä meillä on paksuimmillaan Reiman Patterit, jotka on täällä täydelliset "talvikengät". Ja sitten kevyttä kenkää. Päivän perusvaate on trikoovaatteet ja huppari, ja kuumalla sitten ihan kesävaatteet ja hatut :) Lämpötila on nyt ja maaliskussa aamuisin/iltaisin 9-15 astetta ja päivällä 16-24. Kerrospukeutuminen on kunniassaan, täällä on monesti yhtä aikaa kylmä ja hiki :D
Crista
20.2.2020 at 17:38Hei kiitos paljon vinkeistä! Kohta alkaakin sitten pakkausurakka…
Pitääkin lähteä lenkkariostoksille, molempien lasten jalat taas kasvaneet puoli metriä viime syksystä :D
http://www.cristacarina.com
krista
20.2.2020 at 19:18Jee kiva, jos oli hyötyä! :) Ja laita ihmeessä viestiä, jos pähkäilet vielä jotain muuta! Mekin ollaan täällä vielä sit maaliskuu, joten saatetaan hyvinkin törmätä jossain. Tulkaa ihmeessä juttelemaan, jos näette meitä!
Torey
20.2.2020 at 12:59Niinkuin instassakin jo sanoin, niin VAU. Ihan mahtavaa! Vaikka mäkin aloin väkisinkin miettimään, että eikö tossa ole ongelmia? Just maanjäristykset jne. Vai onko se sit niin, että siinäpä sitä sitten vahvasti ollaan kalliossa kiinni, niin kaikki hyvin. 😅
https://naissanelioissa.wordpress.com/2020/02/19/jalleen-minusta/
krista
20.2.2020 at 16:36No niinpä! Ja ihan jo se, että kun sataa, niin luulisi, että tuossa jo eroosiokin vaikuttaa veden virratessa niin, että tuo ei ois ihan ideaali paikka taloille… Vai onko se sit tosiaan niin, että kun tuo kallio on kestänyt vuosisataiset maan jytinät, niin todennäköisesti kestää sit jatkossakin :D
Immu*
20.2.2020 at 14:54Kanarialla, ainakin Teneriffalla, on myös luolataloja. Meillä oli Airbnb-majoitus sellaisessa, missä olohuoneen katto ja sivuseinät oli sitä kalliota (tulivuorta, itse asiassa…) ja sellainen tunnelikäytävä yhdisti sen luolaosuuden sitten muuhun, normaalisti rakennettuun osaan talosta. Olihan se hieno, mutta tosi kosteaa siellä oli. Se kyllä pysyi viileänä kuuminakin päivinä, olisiko se yksi syy luolarakentamiseen? :)
krista
20.2.2020 at 16:38Oi vau, kuulostaa superhienolta, en tiennytkään, että Teneriffallakin on tuollaisia! Tuo Teneriffa on muutenkin kyllä sellainen sarjassa ”yllättäjä”, eli oon kuullut siitä paljon hyvää ja tällaisia yllättäviäkin juttuja – mainettaaan monipuolisempi siis, vähän siinä mielessä niin kuin Fuge! :D
Anne
20.2.2020 at 15:33Yövyin tuolla kolme vuotta sitten kalliokattoisessa luola-asunnossa. Oli ihan kiva, mutta ihan tajuttoman kylmä sisällä tammikuussa ja vain yksi pieni patteri yhdessä makuuhuoneessa.
krista
20.2.2020 at 16:39No hitsi, tuota mekin mietittiin – mekin nimittäin kahtena vuonna on just joulu-tammikuussa noita katsellut ja sit on tullut sellainen ”hrr-fiilis” pelkästä ajatuksesta, että olisikohan siellä sitten vuorokauden jäässä :D Ehkä siis vähän keväämmällä olisi parempi ajankohta tuollaiselle! Olitko Airbnb:n kautta?
Anne
20.2.2020 at 15:37Tuonne pääsee ihan hyvin myös tavallisella bussilla. Pysäkki on siellä ylätiellä.
krista
20.2.2020 at 16:25Oi, vinkit sujuvasta/suorasta reitistä ko. pysäkille erittäin tervetulleita! <3 Oon yrittänyt useaan otteeseen selvittää sellaista fiksua reittiä, jolla matka sujuisi sujuvasti Fugesta, mutta kyselyistä huolimatta kukaan ei ole sellaista vielä osannut kertoa - bussiin Rondalla ja taksi siitä on ollut tähän mennessä varteenotettavin. Tai sitten Malagasta, mutta sekin venyttää matkaa vaihtoineen lähemmäs neljään tuntiin per suunta... Ei ole toiminut siis meidän aikatauluihin ainakaan tähän asti tuon takia, kun tyyliin lasten kanssa pitäisi ehtiä päiväunille takaisin kotiin :D Tai jos olisi kaksistaan puolison kanssa vuorokautta viettämässä, tuntuu että menisi liikaa kallisarvoisia tunteja matkustamiseen :D (vrt. Ronda, johon pääsee suoralla bussiyhteydessä monta kertaa päivää kahdessa tunnissa, siksi me mennään aina sinne). Mutta jos olisi sujuva yhteys, niin sehän olisi huippua!
Anne
21.2.2020 at 09:04Mun luola-asunnon nimi oli Casa Rural Cuevas del Sol ihan siinä kielekkeen alla olevan kahvilan/ravintolan vieressä 45 euroa/yö tammikuussa 2017. Varasin booking.comin kautta, mutta löytyy varmasti Airbnb:stäkin. Sain avaimet käteen omistajalta ja lähtiessä jätin ne muistaakseni sisälle huoneistoon.
Mutta tosiaan kylmä oli ja kahden peiton alla piti nukkua ja kun nousi ylös ja meni suihkuun, meinasi jäätyä.
Saavuin tuonne bussilla Rondasta ja jatkoin bussilla Olveraan.
Hienoin luolahuone, missä olen majoittunut, on ehdottomasti Turkissa, Kappadokiassa. Siellä niitä on monenlaisia ja erihintaisia.
krista
21.2.2020 at 09:21Joo hei näinkin tän kyltin siinä! Mahtava sijainti tosiaan, ja muistaakseni nämä sama sai myös airbnb:stä! Ja siis… HRR :D Voin kuvitella, hui! Ehkä se ois kesän pahimmalla kuumuudella just täydellinen paikka! :D
–
Superiso kiitos vinkeistä! <3
Anne
21.2.2020 at 15:35Ole hyvä!:) Kesällä tuo luola-asunto on varmasti juuri sopivan viileä.
Karina
20.2.2020 at 16:07Oi olis ihana käydä tuolla kyllä. Mä olin joskys ysärillä täällä Ranskassa:
https://www.smithsonianmag.com/travel/a-tour-of-frances-cave-homes-138310721/
En kauheasti muista reissusta mutta kauheasti siellä oli turisteja! Mielenkiinnosta tein myös toisen haun ja olis kyllä hienoa käydä vaikka tuolla Petrassa katsomassa. Sehän on niin vanha että siellä ei edes ole lisätty erikseen julkisivua vaan ihan kivestä hakkaamalla on sekin tehty. Kuinkahan kauan sellaseenkin on mennyt…
https://interestingengineering.com/13-incredible-cave-castles-temples-and-buildings-inside-mountains
krista
20.2.2020 at 16:43Oi, miten hienolta näyttää tuolla Ranskassakin – ja siis VAU noissa muissakin! Todella hurja ajatella tosiaan sitä, miten nämä on tehty… Mulla iskee samanlainen sanaton hämmästys vaikka sitä Rondan siltaa katsellessa. Että MITEN tää on mahdollista, että tämä on aikoinaan rakennettu… VAU.
murina
20.2.2020 at 16:37Katoin jo instasta näitä sun kuvia ja ensimmäinen ajatus (josta en oikein ees pääse yli) oli et en pystyis, toihan romahtaa!
krista
20.2.2020 at 16:44Hih joo mäkin katselin etukäteen kuvista, että tuleekohan romahtamisenpelko – mutta sitten siellä paikan päällä se kylä eleli jotenkin niin peruksenaan, että sitä romahtamista ei jotenkin muistanut edes jännittää :D Mutta siis UHH jos vaikka maa järisisi. Kyllä iskisi paniikki! (iskisi kyllä muutenkin, jos maa järisisi)
Espanjaan
21.2.2020 at 10:19Ihana juttu tästä kallionkielekkeitten alla ja vuoren rinteillä olevasta kylästä. Kävimme siellä viime marraskuussa autolla rannikolta. Oli oikein kiva retki. Me tosiaankin menimme omalla autolla ja kirjoitin omaan juttuuni myös reitin ja parkkipaikan, joka sopi meille tosi hyvin.
https://www.rantapallo.fi/ailajajuha/setenil-de-las-bodegas-kyla-kallioiden-ehdoilla/
krista
21.2.2020 at 11:01Oi mahtavaa, te pääsitte kurkistamaan sisään paikallisen kotiinkin! Tuo oli hieno sattuma, että tuo mies päästi teidät sisään ilmeisesti kotiinsa, vau!
Espanjaan
22.2.2020 at 14:51Tuo koti on ilmeisesti ”avoinna” vierailijoille, mutta vaati pienen aktiivisuuden itse koputella oveen tai kokeilla sitä, niin kuin me teimme. Olen nähnyt jonkun muunkin sieltä sisältä ottamia kuvia.