Muistatteko? Vuosi sitten uhosin (?) kääntäväni tavaravirran puutalosta pois päin – ja pitäväni kirjaa siitä!
Tämä liittyy siis siihen, että olen jo muutaman vuoden pyrkinyt tarkastelemaan (lähes) jokaista tavaraostostani kriittisesti ja harkiten. Aina, kun käsissä tai näppäimistöllä on jokin tavara tai vaate, kysyn itseltäni:
a. tarvitaanko tätä todella?
b. voisiko tämän ostaa kierrätettynä?
Vuoden 2024 tavoite oli mennä tässä tarkastelussa ihan exceliin asti: kirjata ylös joka ikinen tavara/ vaateostos ja tehdä kuukausittain kolme saraketta euroineen: uutena ostetut, kierrätettynä ostetut sekä myydyt.
Hurja tavoitteeni oli päästä myös euromääräisesti mahdollisimman lähelle nollaa. Kyllä! Eli että yrittäisin ponnistella kierrättämällä eteenpäin tavaraa euromääräisesti samalla summalla kuin mitä kotiin ostetaan. Wou, aika kova tavoite! Mahdoton?
No kuinkas sitten kävikään?
Klassinen tietysti olisi ollut, että homma olisi lässähtänyt noin 2-3 kuukaudessa. Noin mun projekteille tavallisesti käy, haha! Mutta jollain maagisella tavalla nyt tämä kirjausprojekti onnistui pysymään mun näpeissä ihan koko vuoden 2024 ajan! Joten mulla on ihan sentilleen tiedossa meidän tavaran kulutus viime vuodelta: sisältö ja eurot, kierrättynä ja uutena ostetut, sekä eteenpäin kierrätetyt! Joka ikinen ostettu (ja myyty) vispilä, turvavyöistuin, tiivistenauha ja hiuspinnipaketti.
Lasten omilla rahoilla itse ostamat jutut ja kaverisynttärilahjat eivät ole näissä mukana.
Tältä meidän kulutusvuosi 2024 tavaran osalta näytti:
Uutena meille ostettiin tavaraa 967,8e euron edestä. Hui, näyttääpä yllättävän isolta koko vuoden lukuna! Etenkin kun mun oli tarkoitus ajatella, että ”näin vähän me ostettiin uutena”, haha.
Mutta kertyyhän sitä tietysti vuoden aikana. Uutena ostetut tavarat pitivät sisällään isoimpina juttuina turvavyöistuimen (229,90e), kahdet lasten tietyt lenkkarit, joita en löytänyt kierrätettyinä (yhteensä 90e) sekä joululahjapuolella koululaisten tietyt lelulahjat (yhteensä 200e) sekä askartelutarvikkeita ja kankaita vuoden mittaan 146 eurolla. Näistäpä nuo uutena ostetut aika paljon kertyikin, lisäksi siellä oli enimmäkseen poranterätyyppisiä ostoksia. Joel osti yhden sarjiksen 30 eurolla, oijoi! Ja puutarhasakset myös 30 eurolla, vessanpöntön kansi (rikkoontuneen tilalle) 48 euroa, tiivistenauha 24 euroa ja taaperon pyöräilykypärä 15 euroa. Lattialuutukin maksoi kympin, kuka antoi luvan ostaa tuollaisen, haha.
Uutena ostetuissa on lapsille vaatteita 62 eurolla (seuraavan koon välikausihaalari mega-alesta, yhdet koululaisen leggarit, yhdet välikausihousut alesta), minulle tai Joelille ei ollut vaatteita ollenkaan. Joelille on talvikumisaappaat 17 eurolla.
Kierrätettynä meille ostettiin tavaraa 612,66 eurolla. Niin hassua, että tämä summa on pienempi kuin uutena ostetut – mutta sehän johtuu siitä, että kierrätetty on edullisempaa. Määrällisesti tämän sarakkeen pituus on selvästi pidempi kuin uutena ostetun tavaran määrä. No hitsi, lasken: uutena ostettuja tavaroita oli 33 kpl, kierrätettynä ostettuja 59 kpl.
(myytyjä asioita puolestaan oli 63 kpl, mutta siitä lisää myöhemmin)
Kalleimmat kierrätetyt ostokset olivat Ikean hyllykkö (20e), taaperon potkupyörä (40e), taaperon välikausihaalari ja talvihaalari (a 30e) sekä koululaisen kuoritakki (20e).
Kierrätettynä ostetuissa oli paljon lasten vaatteita. Kolmen lapsen vuoden aikana ostetuista kierrätetyistä vaatteista (sisältää kengät, harrastuksiin tarvitut vaatteet ja kengät sekä luistimet) maksettiin yhteensä 326,21e. Näistä joululahjapaketeissa oli vaatetta 90 euron edestä. Summissa on muuten mukana postituskulut.
Ja sitten myytyihin! Vuoden aikana kierrätin vaatetta ja tavaraa eteenpäin 1183 euron verran.
Myydyissä on ennen kaikkea pieneksi jääneitä urheiluvälineitä ja lastenvaatteita, leluja sekä käyttämättömänä kaapissa lojunutta kodintavaraa. Esimerkiksi vaikkapa Aalto-maljakkoja on kiva omistaa – yksi. Ne muut (jopa pakkauksissaan) ovat lähteneet eteenpäin.
Ja kun tässä matematiikkaa harrastaa, niin…
Noooouh, en päässyt nollille, en lähellekään! No, tämä ei toki tullut yllärinä, olen tietysti seuraillut tilanteen kehittymistä koko vuoden ajan. Eli meille tuli tavaraa 396 eurolla enemmän kuin mitä meiltä lähti kiertoon eteenpäin. Eli toisin tavoin ilmaistuna: kaikki meille vuoden aikana ostetut vaatteet ja tavarat (vispilästä turvaistuimeen) ”maksoivat” 396 euron verran, kun otettiin huomioon myös se, mitä eteenpäinkierrätyksellä sain.
Tämähän kuulostaakin jo paljon paremmalta! Noin sen ajattelin itselleni ilmaista, haha.
Ison osan tähän yhtälöön tekivät joululahjat. Myönnän, niiden kanssa karkasi vähän mopo käsistä, ne tulivat maksamaan (kolmelle lapselle ja muutamille läheisille) 400 euron verran. Jos sitä ei laskisi, niin silloin olisikin ollut se nollatulos!
Mutta totta kai sekin pitää laskea, kulutusta sekin.
Jännä kyllä: olin tähän vuoden kulutustilastointiin ihan älyttömän tyytyväinen, mutta näin aukikirjoittaessa alkaa näyttää, että ei tämä nyt niin hyvin ehkä sitten mennytkään. Tää oli sitten ehkä tosi huono postaus mulle itselleni, nakersi mun onnistumisen fiilistä!
Mutta joo. Kyllä mä silti sanoisin, että oon ihan tyytyväinen. Pääsin aika lähelle (ne joululahjat!) sitä nollaa, ja olihan se haaste tietysti aikamoinen. Ja ennen kaikkea ostoksia vuoden varrella on tarkasteltu kriittisesti eikä ylilyöntejä (paitsi ne joululahjat, ahhaha) juurikaan tullut.
Alilyöntejä ehkä enemmänkin. En esimerkiksi ole raaskinut ostaa itselleni sellaisia liukuesteitä kenkiin, koska ne maksoivat käyttynäkin ainakin kaksi euroa. En ole myöskään ostanut uutta puuteria saatikka ripsiväriä tai mitään muutakaan meikkiä vaan käyttelen vuosikymmenten takaisia jämiä silmätulehduksen riskilläkin. Että joo älkää ottako mallia.
Itse asiassa koko vuoden aikana en ostanut itselleni mitään. En siis yhtään mitään: listalta ei löydy yhtä ainoatakaan tavaraa (vaatetta tai mitä muuta vaan asiaa), joka olisi ostettu mulle.
Se kuulostaa ehkä vähän karulta, mutta ei se ole siltä varsinaisesti tuntunut. En ole tarvinnut mitään. Ainoastaan siitä liukuestesäästäväisyydestä olen ihan vähän katkera, ahhaha.
Entä ensi vuonna? Todellakin jatkan samaa taulukointia!
Oletan, että ensi vuosi menee suht samaan tapaan. Isompia hankintoja ei ole vielä tiedossa – mutta toki ei voi ennustaa, jos vaikka jääkaappi tai liesi hajoaa (kop kop puuta), molemmat on ikäloppuja ja pian käyttöikänsä päässä. Voi myös olla, että eteenpäinkierrätettyyn tavaraan tulee jossain vaiheessa vähennystä, kun (ahhaha) ne Aalto-maljakot on myyty.
Tulevan vuoden tavaravirtatavoitteeksi voisin ottaa myös kappalemääräisen tavoitteen: eli tavaroita ihan kappalemäärässä mitattuna enemmän ulos kuin sisään puutaloon. Nythän uuutena ostettuja tavaroita oli 33 kpl, kierrätettynä ostettuja 59 kpl, ja poispäin lähteviä eli myytyjä asioita oli 63 kpl. Eli tämä suhdeluku pitäisi pyörähtää vielä toisin päin!
Tammikuun ensimmäisen viikon tilanne: ostettu kierrätettynä koululaiselle isommat talvikengät ja taaperolle ensisukset, myyty pieneksijääneitä talviurheiluvälineitä. Tällä hetkellä kierrätys ”johtaa” 61 eurolla, eli plussalla ollaan, kun vuotta on kahdeksan päivää kulunut.
Katsotaan taas tilanne uusiksi sitten, kun tulee joululahjojen ostamisen aika.
Kuulostaako ihan sekopäiseltä vai voisitko itse kuvitella haastavasi itsesi johonkin samantyyppiseen?
Mulle itselleni tämä taulukointi ja tavoitteet toimivat ennen kaikkea motivaattorina tarkastella tavaran virtaa kriittisesti. Kun saa jotkut numerotavoitteet, niitä on jotenkin helpompi tavoitella kuin yleisellä tasolle – siksi(kin) se viiden vaatteen vuosi -ajatuskin toimii: konkretiaa, konkretiaa!
Mulla tämä oli tosiaan nollan vaatteen vuosi.
Lisäksi ei ihan taloudellinen säästöpuolikaan pahitteeksi ole näin hoitovapaan aikana ja muutenkin. Uusi yritys siis tänäkin vuonna!
40
23 Comments
A
8.1.2025 at 17:39Sitkeää kirjanpitoa ja hirveän kiinnnostavia lukuja! Musta erittäin hyvin oot onnistunut, hurjan pieni euromäärä 5 hengen perheelle kuitenkin kokonaisuudessaan!
—
Meillä en niin lähtisi excelöimään, nimittäin yksi (en minä) perheenjäsen on innostunut ostamaan kierrätettyjä levyjä (pääosin vinyyli ja vähän cd) ja niitä on joulu-tammikuussa tullut huusholliin varmaan joku 50 kpl. Auts. Mutta, kierrätettyjä, osa 40-50 vuotta vanhoja ja pääsevät aktiivikäyttöön ja -soittoon. Eli ei paha juttu varmaan maailmalle. —
Muuten tavaraa menee onneksi myös pois (myyntikasa on ihanan pieni just nyt kun joulun alle meni kaupaksi paljon, jäljellä on muutama Lego Friends setti, koon 38 hokkarit ja yhdet vk-housut ja hanskat – nämä varmaan menee keväällä), tosin nyt lapsukainen tyhjensi kirjahyllyään (osa myyntiin, osa nuoremmille serkuille ja osa kirjaston kierrätyshyllyyn). Sisään tulee sekä uutta että kierrätettyä (uusia levyjäkin, mutta niitä lähinnä erään T. Switfin tuotantoa lapsen toimesta, jota ei paljon käytettynä löydy järkihintaan), esim. lapselle etsin koko syksyn uusia talvikenkiä, mutta mun kriteereillä ei löytynyt käytettyjä, joten uudet oli hankittava (hauskasti toki lapsen vanhat laadukkaat ja hyväkuntoiset kengät kierrätettiin sit mun äidille). Lapsi onkin veikeä tapaus, koska hänen vaatekaapista löytyy niin serkun, mummon, mummin, äidin ja isänkin vanhoja vaatteita :) Oman vaatekaapin osalta kävin perinteisen karsintakierroksen ja vielä löytyi vähän karsittavaa, uutta ei tartte onneksi hankkia alusvaatteita lukuunottamatta (lisäksi vaatekaapissa on lähinnä vain lempivaatteita ja se on ihanaa), viimeisen puolen vuoden sisään kun tuli hankittua kolme Marimekon raitapaitaa, lempifarkut ja Aarteen mekko (nämä kaikki käytettyjä löytöjä, paras löytö oli nuo uudenveroiset farkut 1 eurolla Uffista, muut olivat luokkaa 20-30 euroa, eli ei halpoja, mutta olen luopunut ajatuksesta että kierrätetyn tarvitsisi olla erityisen halpa, mietin sen käyttöarvoa minulle) ja kaksi merinovillatoppia (”tahtoo” ostos, eli sinällään tarpeeton, mutta toisaalta käytin tätä jo yli 10 kertaa kuukaudessa, toisen värisen ostin alesta, kun eka oli niin iso suosikki ja laatu oli osoittautunut hyväksi). Yllättävän monta vaatetta.
krista
9.1.2025 at 10:19Hahaa, mut hei ehkä tuon vinyylihomman voisi ajatella, että sä PELASTAT niitä roskiin tai jonkun hyllyyn pölyttymään pääsyltä. Eli jo-olemassa-olevan tavaran uuteen elämään ja kukoistukseen saattaminen – sehän on ekoteko siltä kannalta, eikös niin? :D Mut oikeesti, on!
–
Mulla oli kans jossain vaiheessa oman vaatekaapin tyhjennys mielessä, mutta muutaman epäonnisen kirppisyrityksen jälkeen totesin, että ei mun vaatteet taida kelvata mihinkään :D Ja nyt on tullut eteen se, että koululaiset sieltä bongailevat itselleen! Joten oon ajatellut, että ehkäpä annan olla (ylimääräiset on vaatelaatikoissa pakattuina pelikaanivarastolla) ja jätän heidän aarreaitaksi :D Imetysvaatteet varmaan menee hyvin kiertoon, niillä on hyvä menekki! Vielä en ole niistä luopunut, mutta ne kyllä myyn heti, kun tuo imetys (haha milloin lie) loppuu. Parit raskausajan housut kans vielä löytyi, ne voisin kierrättää eteenpäin, niitä en enää tarvitse :D
Mapu
8.1.2025 at 18:23Todella mielenkiintoinen ja inspiroiva postaus. Voisin kuvitella itsekin ryhtyväni vastaavaan.
Laskettiinko tavaroihin myös esim. hammasharjat tai niiden vaihtopäät tai esim. shampoot, entä onko vessapaperi myös tavaralistalla?
Itse olen kirjannut jo pari vuotta omia ostoksiani, mutta ehkä homman voisi laajentaa koskemaan myös perhettä.
krista
8.1.2025 at 19:00Hei superhyvä kysymys, tän oisin voinut mainita! Ehkä siinä vuoden takaisessa mainitsin (tai ainakin muistan ajatelleeni), mutta nyt unohtui.
–
Shampoot, vessapaperit ja hammastahnat EI ole mukana. Mutta sit taas vaikka päivävoide ois ollut ja ripsiväri – mutta aurinkorasva ei :D Jotenkin tuntui kuitenkin loogiselta, että mihin sen rajan vetää, vaikka sanoilla sitä ei osaakaan kuvata eikä mitenkään systemaattisesti. Mutta vähän siihen kohtaan, että mikä on enemmän ”ruokakauppakulutusta” ja mikä taas ok ostettua tavaraa. Mutta tosiaan mikään sellainen helposti määriteltävä raja siinä ei ollut, enemmänkin fiilispuolen juttu :D
Mapu
8.1.2025 at 19:04Luulen että hahmotan tämän rajan! Kiitos selvennyksestä.
Pomeliina
8.1.2025 at 18:50Uskomattoman pieni kulutus! Itse olen pitänyt kirjaa vuoden aikana ostetuista vaatteista (en euroista niinkään) sekä otan tällekin vuodelle tavoitteeksi kierrättää eteenpäin ainakin 5 isoa kassillista tavaraa. Lonkalta arvelisin, et meidän 2 hlön taloudessa menee ehkä samat n.400€, mutta se menee kuukaudessa 🙈 Aika ja energia ei riitä kierrätettynä etsiä vaatteita, lapsen urheiluvälineitä joskus.
krista
9.1.2025 at 10:25Hih kiitos! Itse just kans ajattelin ennakkoon, että onpa tässä hyvin pihistelty, mutta sitten tätä postausta kirjoittaessa iski, että onpa kamalan isoja lukuja silti :D Mutta ehkä ne sitten 5-henkiselle perheelle kuitenkin on aika hyvin! :D
–
Hei ja iso kannustus: kun kierrätettynä etsimiseen tulee rutiini, niin se ei sit loppujen lopuksi olekaan niin kamalan työlästä. Mutta se rutiinin löytäminen on varmasti se hankalin! Mun isoimmat nettiaarreaitat on Tori ja Vinted, niistä löytää hetkessä kaikenlaista! Myös Facebookin marketplace joskus osuu kohdalleen sekä jos löytää aktiivisia kierrätysryhmiä Facebookista. Eli JOS vaan tuntuu, että saa insipraation kierrätysostoksiin, niin iso kannustus sille! Mutta nämä on just niitä elämän juttuja, että sen insipraation pitää lähteä itsestä ja ilolla ja innostuksella – silloin se toimii. Ns. pakotettuna se tuntuu vaan taakalta, silloin siihen ei kannata lähteä vaan odottaa, että omassa elämässä ajankohta on asialle oikea <3
Kuunari
8.1.2025 at 19:33Onko lapset olleet tässä projektissa mukana, eli tietävätkö/muistavatko ylipäätään, että pidät kirjaa, ja onko innostanut heitä omiin kokeiluihin ja pohdintoihin ja kirjanpitoon?
Entä saavatko lapset pitää rahat, jos heidän leluja/tavaroita myydään? Meillä menee vähän niin, että myydyistä leluista tienaa lapsi itse, koska ne ajatellaan lapsen omaisuutena, mutta esim. vaatteet/kirjat/harrastusvälineet ovat hänellä vain ”lainassa” kunnes siirretään kirppiksen/Torin kautta eteenpäin, ja niillä rahoilla hänelle hankitaan sopivia tilalle. Toistaiseksi on ollut ihan toimiva logiikka ja innostanut lasta lelupoistoihin.
krista
9.1.2025 at 10:35Hmm joo siis näin kun ihan miettii, niin lapset ei ole olleet mukana ihan just tässä excel-kirjausprojektissa – en tiedä, ovatko sivulauseessa kuulleet, että tällaisia (ja nyt näkivät mun tekemän reelin, kun tein sen k-pop-biisiin ja kiinnostuivat), varsinaista taulukkoa en ole näyttänyt vaan itse asiassa pidin sitä etenkin loppuvuonna visusti piilossa, koska siellä oli myös vaikkapa joululahjat :D Mutta toki yleisesti ovat erittäin messissä siinä ajatuksessa, että meillä ostetaan kierrätettynä kaikki mahdollinen ja kierrätetään myös tavaraa eteenpäin jne. Se on heille varmasti sellainen ”normitila” ja ihan arkisessa keskustelussa tosi paljon puhutaan kierrättämisestä, siitä täällä kirjotinkin: https://www.puutalobaby.fi/miten-kasvattaa-epamaterialistisia-lapsia/
–
Meillähän koululaiset ovat olleet tosi kirppisinnostuneita nyt muutaman vuoden ajan, esimerkiksi kesälomatekemisen ykköstoiveena oli kirppistutkimusmatkat eri kaupungeissa. Ja Tori taitaa olla heidän lempikauppansa, Vintediä en ole uskaltanut vielä edes kunnolla heille näyttää :D Mutta tuo on tosi paljon vaihdellut, että menevätkö myydyistä saadut rahat lapsille vai perheelle, se on tosi paljon riippunut tilanteesta. Ehkä jotenkin silleen se on mennyt, että jos lapsi on myynyt jonkun ihan henkilökohtaisen juttunsa tai hoitaa myynnin itse, tulevat rahat hänelle. Ja välillä, kun ovat tehneet omia kesäkirppiksiään (ihanaa kesätekemistä kavereiden kanssa!), silloin siitä saadut rahat on menneet heille. Mutta jos mä myyn vaikkapa vanhoja ”yleiskäytössä olleita ei henkilökohtaisia” leluja (no ne säästetään Sanelmalle tällä hetkellä) tai harrastusvälineitä, ne menevät sinne perheen kukkaroon, jossa muutenkin harrastusvälineet ostetaan. Meillä on tytöillä vaan 2e viikkoraha, joten just kaikki harrastukset, vaatteet jne maksetaan yhteisestä kukkarosta. Sen 2 eurosenkin he säästävät, joten koko ajan ollaan tilanteessa, että aikuiset ovat jotain viiskymppisiä lapsille ”velkaa” viikkorahoista :D Eli ovat ihan erittäin säästäväisiä, toki sitten kirppikseltä joskus jotain ostavatkin, kun joku aarre osuu kohdalle. Uutena tosi harvoin ostavat mitään, vanhempiensa tavat varmaan tarttuneet :D
Meerit
8.1.2025 at 21:38Todella hieno saavutus ja inspiroiva postaus!
Taidan itsekin aloittaa excel-seurannan jonkinlaisin rajauksin. Miten sinä pysyit kärryillä muiden perheenjäsenten tekemistä hankinnoista? Mulla varmaan helposti lipsahtaisi kyttäyksen puolelle, jos yrittäisin kirjata myös puolison tekemät hankinnat (elleivät ole tosiaan yhteiseen käyttöön tulevia). : )
Pohdin myös, että excelissä voisi olla myös sarake ”kokonaan ostamatta jääneet” eli mitä harkittiin vakavasti, mutta jätettiin lopulta ostamatta. Vaikkapa juuri ne liukuesteet. Siinäkin sarakkeessa voisi ihan ansaitusti silmä lepäillä sitten vuoden lopussa! Koska onhan silläkin iso arvo, että ei tehnyt hutiostosta.
Sarakkeet ”jätettiin ostamatta, koska päätettiin lainata” ja ”lahjoitetut kierrätystavarat” voisi myös olla kiinnostavia seurattavia.
krista
9.1.2025 at 10:54Meillä on Joelin kanssa yhteiset tilit ja yhteiset hankinta-aivot :D Eli ei osteta mitään toistemme tietämättä :D Silleen se on mennyt ihan luontevasti eli meillä on muutenkin tapana ilmoitella toisillemme, jos toinen on aikeissa ostaa (tai joskus jälkeenpäin, että ”ostin muuten lapselle nyt ne luistimet”) jotain. Meillä silleen tämä tavaran/vaatteiden hankkimisen metatyö on kaatunut oikeastaan kokonaan mun päälle, Joel tosi harvoin taitaa ostaa mitään muuta kuin ruokaa ja veskipaperi-tiskiharjatason tavaraa (niitä ei ole kirjattu tähän). Tuon sarjiksen oli ostanut (siitä kertoi jälkikäteen), ja talvikumisaappaat hänelle ostettiin yhdessä :D
–
Mutta hei ihan SUPERhyvä idea nuo uudet sarakkeet, voisin tehdä ainakin ”säästösarakeen”! Eli vaikka jos ostaakin jonkun kierrätettynä eikä uutena (jos meinaa ensin ostaa uutena), niin paljonko on säästänyt. Ja paljonko säästänyt niistä, mitä meinasi ostaa mutta pystyi torjumaan houkutuksen. Hyvä idea, kiitos!
Meerit
8.1.2025 at 21:43Ps. Liukuesteet eivät tietty olisi ollut mikään ”hutiostos”… : D Mutta 1 tavara vähemmän ostettujen listalle siitä huolimatta!
krista
9.1.2025 at 10:55Joo tämä oli sellainen överin puolelle menevä, ja siitä on tullut mun tällainen henkilökohtainen angsti/vitsi/vertaus. Että EN OSTANUT *kirosana tähän* ja sit henkeni kaupalla liukastelen tuolla :D
Lilah
8.1.2025 at 23:46Kiinnostavaa, mutta millään jaksaisi pitää moista. Tavaraa virtaa taloon sisään ja ulos, kaappien täyttöaste olkoot mittari sille että suunta on oikea. Kun lapset oli pienempiä jaksoin myydä pieneksi jääneitä vaatteita ja leluja ja oli aikaa kiertää kirppareita enemmän. Nyt lahjoitan joutavat vaatteet edelleen, jotain urheilukampetta käsken miehen pistää Toriin. Yritän ostaa vaatteet kaikille pääsääntöisesti käytettyinä ja ennakoiden ja ennen kaikkea miettiä mitä oikeasti välttämättä tarvitaan, mutta samalla yritän käyttää mahdollisimman vähän energiaa tähän tavarapuljaukseen, koska aikakin on rahaa – eli arvostan muita asioita vapaa-ajalla korkeammalle.
krista
9.1.2025 at 11:01Joo tää kirjaamisprojekti on just sellainen, että kun itse innostuu, että ”hei mäpä teen tällaisen”, niin se on kivaa ja innostavaa ja jee jee. Mutta jos joku sanoisi, että ”teepä tällainen”, niin mä ainakin ajattelisin, että uuuh en todellakaan ala tekemään, ihan kamala riesa :D :D :D Mutta kun tulee sisäsyntyinen innostus johonkin (ja palkitsee nähdä, miten homma toimii), niin silloin se pysyy kivan puolella :D
–
Meillä tällä hetkellä elämässä aika on tietty rahaa, mutta ihan raha on myös rahaa :D Eli etenkin nyt kun oon tälleen hoitovapaalla, niin tuollaisilla kirppiskierrätetyillä tavaroilla on ihan rahallinen oikea arvo kukkarossa. Mutta on varmasti taas niitäkin vaiheita elämässä, jossa helppous on isommassa arvossa kuin se euronen, jonka jonkun potkupuvun eteenpäinmyymisestä saa :D
Sisi
9.1.2025 at 11:44Onpa superkiinnostavaa, ja olen aivan ällistynyt noista summista. Ihan jokaisesta! Siis positiivisesti. Olen aina ollut aika harkitsevainen kuluttaja ja etenkin viime vuosien perhevapaiden myötä tullut vielä tarkemmaksi ostosten suhteen, mutta enpä usko että meidän nelihenkisen perheen kulutuksesta voi puhua edes samalla sivulla kuin teidän. Olisi kiinnostavaa itsekin excelöidä, mutta epäilen, olisiko musta siihen. Ehkä innostun yrittämään! Ainakin inspiroiduin tästä niin, että yritän miettiä vielä tarkemmin jokaista asiaa, jonka ostoskoriin pistän, oli se sitten kaupassa tai kirppiksellä.
–
Meillä lasten ja mun omatkin vähäiset vaatehankinnat tehdään valtaosin kierrätyksen kautta. Mulle suurin ongelma kierrätyksessä on kuitenkin tavaran myyminen. Puhun nyt erityisesti lasten vanhoista vaatteista, varusteista ja leluista. Varsinkin perhevapaiden aikana olen myymistä jonkin verran tehnyt, ja meidän lähialueiden kierrätysryhmissä on siihen hyvät kanavat. Viime aikoina on kuitenkin alkanut tuntua, etten kerta kaikkiaan vaan pysty enää yhteen vaiheeseen, nimittäin tavaranoutojen sopimiseen. Viestittely niistä ja ihmisten ravaaminen ovella kuormittaa ihan älyttömän paljon! (Meillä piha-/ovenkahvanoudot eivät ole mahdollisia.) Kuten yllä kommentissa sanot, aika on rahaa, mutta toki rahakin olisi rahaa, joten olen sitten ollut myös vähän huono vain lahjoittamaan tavaraa eteenpäin. Viime vuoden lopulla päätin, että tästä on nyt pakko päästää irti ja vain tuupata tavara pihalle, sillä kierrätyskasat sen kuin kasvavat. Mutta minnekäs nuo laittaisi? Epäilyttää Fidan laatikot sun muut, sillä en tahdo että kamppeet menevät eteenpäin jonkun muun riesaksi enkä ole varma, mitä niille tuolla polulla lopulta tapahtuu. Pari kaveria on, joiden lapsille saa sujuvasti melkein heti käyttöön just omille lapsille pieneksi jääneitä kamoja, mutta ei kaikkea. Olispa taivaallista, jos olisi löytynyt jotkut selkeät, järkevät kanavat tavaran eteenpäin laittamiselle samalla tavoin kuin aika hyvin tiedän, mistä millaistakin vaatetta, tavaraa ja tarviketta kannattaa lähteä hankkimaan silloin, kun jotain on vailla.
A
9.1.2025 at 12:53Mun vinkki noutojen vähentämiseen on, että kannattaa kokeilla myydä vaatteet isommissa erissä. Mä oon vuosia tehnyt niin, että kun käyn lapsen vaatekaapin läpi, kerään pieneksi jääneet yhdeksi paketiksi (1-2 muovikassillista tyypillisesti) ja nämä myyntiin maltillisella hinnalla (tyyliin 20-30 euroa, jolloin yhdelle vaatteelle jää yleensä about euron hinta). Tässä on hyvä puoli, että ei tartte kommunikoida kuin yhden tyypin kanssa ja vaikka ei saa maksimaalista tuottoa, pääsee hyvin eroon vaatteista. Mä myyn facen kaupunginosan kirpputoriryhmässä ja hauskasti mulla on jo ”kantiksia” eli sama ostaja on ostanut useamman kerran vaatepaketin (ja tuttu ostaja on yleensä hyvä merkki, ohareita tulee hyvin harvoin ja kaupat syntyy nopeesti).
krista
9.1.2025 at 13:56Hei jätti-iso suositus tälle vinkille myös näin ostajan näkökulmasta: joskus osuu ihan kultasuoneen (haha, joo suhtaudun tähän suurella sydämellä), kun näkee just omaan tarpeeseen soveltuvaan vaatepakettiin ja saa kerralla oikean koon vaatteet! Yksi mun viime syksyn nappiostoksista oli koululaisille housupaketti: 11 kpl koon 140-150 housuja farkuista leggareihin, kun just oli housupula! Sama myyjä tarjosi vielä noutaessa kahdet toppahousut mukaan kympillä – no hei niitä myös tarvittiin, ostin! Oli varmasti sekä myyjä että minä ostajana tyytyväinen :)
–
Mutta sit samaan hengenvetoon pakko todeta, että itselle kans tämä lasten sisävaatteiden myynti on hankalaa ja ainakaan meidän kaupunginosaryhmä ei tällä hetkellä vedä yhtään, sinne ei mene kaupaksi. Harmittaa, kun joskus se oli niin aktiivinen! Nyt naapurikaupunginosissa kyllä on ryhmissä actionia, mutta monen ryhmän säännöt ei suosi alueen ulkopuolelta tulevaa myyntiä, ostaa kyllä saa ja oon ostanutkin. Ulkovaatteet menee Torissa hyvin, mutta sisävaatteet on ongelma mullekin. Ihan vastasyntyneen vaatteet sain menemään vauvanvaatekirppiksellä, mutta isommat koot ei sitten menneetkään enää. Voisin taas yrittää itsekin noina vaatepaketteina!
krista
9.1.2025 at 14:11Hihi kiitos! Ehkä tässä täytyy itsekin alkaa uskoa näiden kommenttien perusteella, että tää oli hyvin vedetty – mulle siis meinasi ”ei se onnistunutkaan” -fiilikset iskeä kirjoittaessa, kun summat näytti suurilta vaikka TUNTUI vuoden mittaan siltä, että hyvin menee :D
–
Meille muuten aivan varmasti tämä excelöinti ja se mun itselleni asettama myynti vs. ostaminen -haaste oli just iso tekijä tässä: edellisenä vuonnakin pihisteltiin ostamista, mutta kun oli haastanut itsensä, niin se motivoi jotenkin vielä enemmän. En usko, että ois ollut noin hyvä ilman mun excelöintiprojektia :D Joten myös siksi toimi!
–
Mulla on muuten tuo sama kokemus myymisestä, että se tuntuu hankalimmalta. Mun kompastus on etenkin sisävaatteiden myynti, sekä omien että lasten. Omia en enää edes yritä, mutta lasten sisävaatteet ois kiva saada eteenpäin. Mutta joo siis ei vedä mitkään mun ”peruskanavat”. Mulle se osto/myyntiliikenne sinänsä ei ole ongelma: posti on lähellä (oon kokenut ToriDiilin aika helpoksi) ja meillä voi tehdä ovenkahvanoudon, mutta aaaaargh kun lasten merkitön sisävaate ei vaan mene milläään… Täytyy itsekin kokeilla tuota vaatepaketteina laittamista, mistä A tuossa vinkkaa!
M.A.
9.1.2025 at 12:25Kiinnostava listaus! Mä en ole koskaan ihan tällaista tehnyt, mutta kirjaan kaiken rahankäytön Exceliin, eli sieltä pystyy sitten myös selailemaan, että millaisia ostoksia on tullut tehtyä ja paljonko niihin on mennyt rahaa. Ihan järkeviltä teidän summat minusta kuulostavat.
Meillä on myöskin viisihenkinen perhe, tosin lapset ovat kaikki alle kouluikäisiä. Ostetaan käytännössä kaikki kierrätettynä. Ainoastaan jotain miehen elektroniikka-, korjaustarvike- tms. tyyppisiä ”autotallikamoja” on joskus kätevämpi ostaa uutena, vaikka mies kyllä aina ensin selaa Torin, josko sieltä löytyisi. Viime vuonna tuli tehtyä poikkeuksellisen paljon ostoksia, koska muutimme omakotitaloon ja sitä myötä kaikenlaista pihahärveliä ym. tarvittiin lisää.
Meidän perheen näkökulmasta hymyilytti tuo eteenpäin kiertävien tavaroiden listaus, koska tuntuu, että meiltä ei kyllä lähde ikinä mitään kiertoon niin, että siitä tienaisi rahaa :D Huonekalut nyt on ehkä ainoa poikkeus, niitä myydään Torissa, jos ei ole itsellä enää tarvetta. Noin muutoin kaikki meidän tavara on yleensä niin edullisesti käytettynä ostettua, että viedään se vain suosiolla takaisin lahjoitustavarakirpparille samalla, kun siellä muutenkin käydään. Vaikkapa uudet, lahjana saadut tavarat, mille ei ole itsellä käyttöä, lahjoitetaan Hopeen tms. Tuntuisi jotenkin oudolta alkaa niitä myymään.
Käytän olemassa olevan ”kierrätysvaivannäköenergiani” mieluummin niin päin, että ostan meille päin tavarat kierrätettyinä. Ei kirpaise antaa eteenpäin ilmaiseksi sukulaisille tms., kun on itse ostanut alun perin halvalla :D Eniten tavaraliikennettähän syntyisi juuri lapsista, mutta lastentarvikkeista ja -vaatteista meillä ei lähde eteenpäin oikein mikään. Kaikki jemmataan pikkusisaruksille ja toivon mukaan vielä tuleviakin lapsukaisia varten :) Kyllä odotan sitä hetkeä, kun joskus voi ruveta hankkiutumaan eroon vaikka niistä pieneksi jäävistä vaatteistakin. Toistaiseksi varaston jemmalaatikkokasa vain kasvaa.
krista
9.1.2025 at 14:22Mulla taas kiinnostaisi (tavallaan, hih) se koko rahankäyttö, mutta hassusti SE on tuntunut itsestä työläältä – vaikka ei se varmasti olisi sen työläämpi kuin tämäkään! Mutta hyvä esimerkki siitä, miten oma innostus ja motivaatio tekee sen, että tuntuuko tällainen tilastointi raskaalta vai vaan innostavalta :D Ehkäpä joku vuosi on mullakin se, jolloin innostun kirjaamaan ihan kaiken!
–
Ymmärrän superhyvin, että kierrätysvaivannäön haluaa suunnata ostamiseen ja se onkin fiksua – jos johonkin pitää suunnata, niin hyvä valinta! Meillä itsellä kuitenkin eteenpäinkierrätyksessä ei ole kysymys vaan vaivasta ja ekologisuudesta vaan ihan rahasta: tuo 1000e, joka kierrätyksestä tuli, on saman verran kuin mun 3kk tulot (hoitoraha). Oon siis kyllä ihan supertyytyväinen itseeni, että oon jaksanut pysyä aktiivisena tuon kanssa, vaikka pienistä euroista se tietysti koostuukin ja välillä on tuntunut, että onko tässä järkeä :D
–
Meillä kans nyt isosiskojen jutut jemmataan pienimmälle – ei ihan kaikkia, mutta tärkeimmät ja sellaiset, joilla uskotaan olevan käyttöä ja iloa. Tai no talviurheiluvälineet vaikka laitan eteenpäin, niille ei varastointitila riitä, mutta vaatteet ja lelut jää jemmaan, ja sitten vasta pikkusiskon jäljiltä myyn vaatteet (jos raaskin, osan kaikkien kolmen käyttämistä hilloan muistoksi). On niiii-iiin ihana, että isosiskojen sisävaatteita on jäänyt pienimmälle – koska silloin en ehtinytjaksanutsaanutaikaiseksi myydä niitä eteenpäin, haha! Hyvä niin! Ulkovaatteita jäi vähemmän, ne silloin myin, mutta sisävaatteita piisaa, jee!
Anneli
12.1.2025 at 21:58Hurjan vähäisellä kulutuksella pärjäsitte, ihailtavaa! Minäkin taidan ottaa tälle vuodelle seurantaan tavaramäärän, erityisesti vaatteet. Lasten ja omat vaatteet hankitaan melkein kokonaan käytettynä, mutta ei näitäkään tietty kannata määräänsä enempää haalia.
Mulla on aika toimiva lastenvaaterutiini – tykkään kierrellä kirppiksiä ja ostelen pääasiassa jo seuraavaa (tai siitä seuraavaa) kokoa aina kun hyvä diili tulee vastaan. Pidän kriteerinä myös hyvää kierrätettävyyttä. Suosikkejani ovat melkeinkin livekirput, joskus tori tai vinted täsmähakuina. Näin en ole juuri koskaan tilanteessa missä pitää löytää hetinyt jokin tietynlainen vaate, se on luultavasti jo hankittuna.
Myyntiin mun omalla kokemuksella paras ja helpoin väylä on ihan lastenvaatelivekirppari. Ainakin pk-seudulla olen saanut myytyä merkkiä ja merkitöntä, kunhan vaate on siistiä ja jotenkuten nykyaikaista. Hinnat kannattaa toki pitää maltillisena. Siivoan kaapit sinne kerran vuodessa vakioviikkona, ja jos joku etukäteiskirppisostos on ollut hutikokoa, laitan sen samalla hintaa (tai kalliimmalla…) eteenpäin. Pari päivää silittämistä ja roudaamista vuodessa on ihan siedettävää.
Salla
13.1.2025 at 05:51Mahtava suoritus ja hyvin mielenkiintoinen postaus, kiitos! :)