KRÄTS sanoi identiteetti

…ja siis tarkennettakoon heti alkuun otsikkoa, että sähköinen identiteetti.

Kun kännykkkä räsähti eilen illalla kulma edellä asfalttiin, se ihan käytännössä antoi hyvän oppitunnin siitä, miten paljon sähköinen identiteettielämä on ihan muutamassa vuodessa muuttunut.

Koska (kröhöm) on näitä kännyköitä toki rikottu ennenkin. Tämä käytössä oleva taitaa olla nyt esimerkiksi bloginpitoelämäni (reilu 11 vuotta) aikana ehkä kolmas. Mähän en vaihda kännyköitä mitenkään uusimpiin malleihin, vaan vasta sitten, kun edellinen on korjauskelvottomasti rikki. Kokemus osoittaa, että näytön räsähtämiset voi korjata, veteen upottamiset ei. Tämän nykyisen käytössä olevan ostin lokakuussa 2018. Tarkistin kuitista.

Aina ennenkin kännykän rikkoutuminen on ollut harmillista ja ärsyttävää, myös elämää vaikeuttavaa. Aina ennenkin on huomannut, miten paljon se kännykkä oikeasti on siinä käden jatkeena. Hyvästi, iltasometus sängystä tai aamuinen koomaheräily päivän uutiset ja some selaten. ”Onko meillä sisä- vai ulkoliikkaa?” Tarkistetaanpa Wilmast… eipä tarkistetakaan. Katsottu koneelta: ulkoliikkaa, jos ei sada. No katsotaanpa vaan sitten Supersää-apin sääennusteelta säätied… Eipä katsotakaan. Ja niin edelleen.

Koululaista kouluun saatellessa ei voi katsoa kelloa eikä tehdä niitä Insta-feed -postauksia, jota koko ajan aivot syöttää impulssina. Minäpä otan kuv… Enpäs otakaan.

Ja sitten tietysti se kauhu, että pääseekö käsiksi vielä siellä oleviin kuviin (nooooouh! esimerkiksi kaikki Espanja-kuvat oli vielä varmuuskopioimatta) ja yhteystietoihin. Tosin yhteystietojen katoamisen olen jo elänyt: Joel lupasi tallentaa ja siirtää mun toissa kännykän puhelinmuistion joskus kymmenen vuotta sitten, ja se on vieläkin tekemättä. Mulla ei siis kroonisesti ole kenenkään numeroa, mutta hassun vähän niitä tarvitseekaan, kun kaikki kommunikointi käy… graaaah no siellä verkossa, jonne just nyt en pääse.

Tämä kaikki on kuitenkin ollut vielä suht samaa tasoa kuin viimeksikin (siis se 4,5 vuotta sitten) kännykän rikkoutuessa.

Mutta sitten tulee se kuuluisa next level.

Tämä keltainen oli se kännykkä, joka arvasi aina mun tekstiviestiin ”savukkeisiin”.
Se muistaakseni hajosi, kun kaadoin sen päälle kupillisen kahvia.

Mua ei ole enää sähköisesti! Tai no okei: olen toki olemassa siellä vielä, mutta lukkojen takana.

En pääse nettipankkiin, en voi ostaa (netin välityksellä) mitään, en voi tehdä mitään, mihin nykyisin tunnistaudutaan vahvasti. En pääse hakemaan pakettejani, koska hakukoodit ovat kännykässä. Kirjastokorttikin on siellä. En pääse käsiksi kirjanpito-ohjelmaani, en hitto vie pääse edes työsähköpostiini! Ja esimerkiksi mulla on tällä viikolla fysioterapiakäynti sektionjälkeiskuntoutusta – mutta koska? No, en pääse Maisaan sitä tarkistamaan. Sitten vaan huhkin eilen illalla läpi paperipostipinoja etsien, että olisikohan siitä tullut silloin helmikuussa ajanvarauslappu vai ei…? (löytyi! ihme kyllä!)

Haha jos haluaisin tilata pikapikana verkkokaupasta uuden kännykän, että pystyisin tekemään kaikki ne joka päivä tarvittavat jutut, en todennäköisesti pystyisi tekemään sitä, koska MULLA EI HITTO VIE OLE SITÄ KÄNNYKKÄÄ, MILLÄ VOISIN TUNNISTAUTUA SITÄ UUTTA KÄNNYKKÄÄ OSTAMAAN.

Ai tällainenkin kännykkä mulla joskus oli!
Muistaakseni laitoin sen lapsen tanssitunnin jälkeen samaan taskuun kuin avonaisen vesipullon.

Ihan siis käsittämätöntä tajuta näin ihan konkreettisesti, että miten paljon koko länsimaisessa nyky-yhteiskunnassa toimiminen on kiinni siinä yhdessä laitteessa, joka voi mennä kulma edellä asfalttiin ja sanoa KRÄTS.

Tässä sitä sitten vähän (paljon) avuttomana kädet levällään, yhteiskunnan ulkopuolelle noin 16 tunnin ajaksi jo tipahtaneena, haha. Odotellaan, että vauveli heräilee eka päikkäreiltä, jotta pääsisi kännykän korjausta selvittämään. Toivottavasti se on vain näyttö.

 

PS. Tämän postauksen kuvat ovat vanhoja. Sattuneista syistä.

PS. En myöskään jaa tätä postausta (vielä) Facebookiin tai Instagramiin. SAMOISTA SATTUNEISTA SYISTÄ. Ahhhahaha.

23

You Might Also Like

  • A
    24.4.2023 at 11:56

    Itsellä (Applen ekosysteemissä) laitteet on niin kietoutuneet toisiinsa (joo oon tietojenkäsittelyn alan ammattilainen, mutta nää käytännön kommenvenkit, huoh), jakavat tilaansa ja tietojaan keskenään ja pilveen, että yllättävän hyvin korjausliikkeenä toimii ”otan vanhan laitteen ja lataan pilvestä varmuuskopion … ja pilveen kaikki menee automaatiolla … koska tietokone, jossa varmuuskopiointi ulkoiselle kovalevylle muistuttelee tälläkin hetkellä epätoivoisesti ”viimeinen varmuuskopio 97 pv sitten, mitäs jos tehtäisiin varmuuskopio). Eli padi ja kello on melkein kopiot kännykästä, niin tää helpottaa. Paitsi nettipankkiin ei toimi se (nimimerkillä, vaihdoin kännykän ja piti vaihtaa uusi mobiilipankkiin, verkkopankki ”anna käyttäjätunnus” öö mikä ihmeen käyttäjätunnus…argh, sitten aivot nollaan ja matoaivojen automaatio tuotti oikean numerosarjan kuin ihmeen kaupalla … mut siis, miten ihmeessä saa sen muuten kaivettua, ei hajua). Tsempit, toivottavasti saat kännykän toimimaan taas pian!

    • krista
      24.4.2023 at 12:05

      Oi, näppärää! Mulla on kroonisesti ontunut (lue: sitä ei ole) tuo automaattinen varmuuskopiointi: olen jopa ostanut maksullisen pilvitilan (ja ehkä maksan siitä edelleen), mutta not working. En tiedä, voiko johtua siitä, mutta ilmeisesti sitä kamaa on vaan niin paljon, että sen kopioimista ei mitkään pilvet tajua :D Asioita, joka pitäisi hoitaa kohdalleen – on pitänyt hoitaa jo monta monta vuotta, mutta edelleen se vaan roikkuu. Niin kuin oi niin muutakin asiaa, joita vaan ei ehdi kykene pysty jaksa – itsellä välimuisti tyhjä tai jotain :D Mulla on sitten siis vain ”perinteinen” ulkoinen kovalevy, jonne tallennetaan silloin kun muistetaan. Ennen Espanjaan lähtöä viimeksi, eli kyllä siinä ainakin parin kuukauden kuvat häviää, jos niitä kuvia ei saa sieltä ulos, jaiks.

      Mua ihan kauhistuttaa, että mitä jos tuo ei lähde korjaantumaan näytön vaihdolla. Että miten just kaikki sovellukset… Nettipankki tosiaan, kirjannpito-ohjelma, lasten Xplora-yhteys… ja niin edelleen. Salasanoista ja käyttäjätunnuksistahan mulla ei luonnollisesti ole tietoakaan :D (joo joo on niistä osa tallennettu taas johonkin… johonkin… luultavasti sinnekin pitää tunnistautua sovelluksella, jota ei saa tunnistautumatta :D )

      Mutta vahva veikkaus (terveisin ikuinen optimisti), että kännykän näytön kuoren vaihtamalla pitäisi selvitä! Tänään sitä ei ollut liikkeessä olemassa vaan tilaavat, huomenna pitäisi hoitua.

  • KL
    24.4.2023 at 13:07

    Onko sulla puhelimessa suojakuori? Sellainen on mulla pelastanut puhelimen varmasti monelta kulmakolauksen tai putoamisen aiheuttamalta näytön rikkoontumiselta. :) Ei tosin auta niin paljon jos nesteeseen joutuu, mutta muuten.

    • krista
      24.4.2023 at 13:14

      Hehee mulla OLI :D Joskus koronatilanteen alkaesa ajattelin, että iyyyyh mikä pöpöpesä, otin sen pois ja sen jälkeen sitä ei ole näkynyt, missä lie :D Uuden kuoren ostaminen voisi olla järkevä ostos :)

      • KL
        24.4.2023 at 14:34

        Hehe, monet niistä on oikein linjakkaita ja helppo pyyhkiä puhtaaksi (siis ne simppelit muoviset/silikoniset), että itse en pidä niitä enemmän pöpöpesänä kuin itse puhelintakaan.😀

      • Anna
        24.4.2023 at 16:02

        Ja panssarilasi. Rahallisesti aika pieni panostus, joka voi pelastaa näytön.

      • Karina
        26.4.2023 at 20:09

        Mulla on sellanen silikoninen läpinäkyvä suojakuori sekä panssarilasi, ja puhelin pudonnu monta kertaa asfaltille, eikä mitään. Sama lapsilla. Kummallakaan ei ole koskaan edes hajonnut varsinainen näyttö. Suosittelen!

      • krista
        28.4.2023 at 10:38

        Uusi sellainen silikoninen nyt ostettu :) Varmaan se aiempi löytyy just sen jälkeen, kun on uuden ostanut :D

  • Karina
    26.4.2023 at 20:14

    Tostahan oli Hesarissa juttua kun joku suomalainen oli muuttanut takas Ranskasta Suomeen eikä heti saanut niitä pankkitunnuksia niin tunsi olevansa ihan ö-luokan kansalainen kun KAIKKI asiat hoidetaan kännykän kautta pankkitunnuksilla.
    Mulla on kanssa kaikki applen pilvessä niinkun joku muu täällä kommentoi. Mutta joo, ne pankkitunnukset on se pullonkaula jos mitään sattuu. Sen takia hankin sen mobiilitunnistautumisen kun sit ainakin uudella puhelimella samalla liittymällä pääsee joka paikkaan. Mut tosiaan siinä pitää sit ainakin se luuri olla :D

    • krista
      28.4.2023 at 10:39

      Ymmärrän tunteen, tuli jo kolmessa vuorokaudessa sellainen kummallinen ”yhteiskunnan ulkopuolella” -fiilis!