Huumortirppoja

Posted on 24.4.2014

Huumorintajuista porukkaa nämä naperot.

Joel oli tehnyt minulle muutama viikko sitten lounaaksi juureskukkoa (TÄH?), ja tapamme mukaan loput ruoasta oli lykätty pakastimeen. Siitä sitten myöhemmin lämmitettiin lounasannokset minulle ja Silvalle.

Juureskukko näyttikin maistuvan tirppanalle oikein hyvin .

Hetken aikaa syötyään tirpan kasvoille nousi leveä virnistys. Suu täynnä ruokaa hän hörppäsi päälle vielä isot huikat vesimukista ja hihkaisi iloisesti:
”Kukko meni uimaan!”

”Kukkokiekuu! Puli puli puli. Kukkokiekuu!”

 

1

You Might Also Like

Leivällä Lastensairaalalle: 19 928,04€

27.10.2014

Työnantajabyrokratiaa

27.1.2014

Puutalon pieni kesäkisa: viikko seitsemän

27.7.2014
  • Meriannen (Ei varmistettu)
    24.4.2014 at 14:59

    Oi ihana, sai minut nauramaan ääneen!

  • Ella F.
    24.4.2014 at 15:03

    Mistä nuo pienet ajatusten Tonavat oikein keksivät noita? Mun lapsen tyyliin toiset sanat EI:n jälkeen (siis lapsi ei tosiaankaan sanonut mitään ”äiti”, ”ruokaa” tms. vaan topakasti EI) oli aina kanaa syötäessä ”kanaa, kotkotkotkot”. Ja sitten kananpala hotkaisten alas.  

  • Nannannaa
    24.4.2014 at 17:34

    :D Eikä, ihan mahtava! Lapsilta kyllä irtoo niin mielettömän ihania juttuja. :)

  • Vierailija (Ei varmistettu)
    24.4.2014 at 18:33

    Nyt juureskukon reseptiä pöytään! :)

  • Veera Katariina
    24.4.2014 at 21:34

    Ihana! :–D juureskukko kuulostaa sairaan hyvältä, lanttukukko on ehkä maailman parasta.

  • kata_eric
    24.4.2014 at 22:17

    Repesin totaalisesti :D

  • Emmi E (Ei varmistettu)
    26.4.2014 at 14:25

    Hih :)Samanikäinen napero kuin meillä ja jutut samanlaiset näköjään :)
    Mutta Pentikin Vanilja-astiat pisti silmääni, ei ehkä ensimmäisenä idota törmäävänsä tässä blogissa :)

    • Kristaliina
      26.4.2014 at 16:59

      Mulla on hyvä selitys tähän Pentik-asiaan :D

      Mähän oon siis viettänyt lapsuuteni Kuusamossa, ja isä on kotoisin Posiolta – niin kuin myös Pentik. Ja siellä asuvien/asuneiden kotiseutuvelvollisuuksiin kuuluu totta kai aterioida Pentikin astiastoista :D :D :D Joskus teini-iässä saa sen verran käyttää omaa valintaoikeuttaan, että mitä Pentikin astiasarjaa alkaa kerätä, ja sen jälkeen saa sitä sarjaa lahjaksi hamaan eläkeikään asti. Ja tämä ei ole edes liioittelua :D

      Mutta joo, oikeastikin kyllä tykkään tuosta Vaniljasta kyllä ja olen sitä joululahjaksi ihan pyytänytkin. Sieltä tehtaanmyymälöistä kun taitaa saada halvemmallakin kuin täältä… Ja kyllä mä itsekin ostan välillä jotain Pentikiä, nuo oranssit pöytätabletit on kans sitä… Se on siis kai jotenkin verissä ja kotikasvatuksessa :)