Erään zumba-tunnin anatomia

Klo 18.55 (vielä kotona)
Hupsis, kello aika paljon! Mä lähden nyt, moikka!

Klo 19.01
Espanjalaisittain ulkokengissä sisään saliin, hupppari ja reppu salin laidalle.

Klo 19.02
”Frio, frio!”, kauhistelevat paikalliset hampaitaan kalisuttaen ja sulkevat ilmastointilaitteen. Salissa on paksu hien haju ja kuuma tunkkainen ilma. Luvassa siis tunti ilman happea. Nyt alkaa!

Klo 19.05
Jesh, kivaa! Lämppäribiisi saa kropan hereille.

Klo 19.10
Sheik sheik sheik! Alan muuttua punaiseksi. Huh, miten hengästyttä jo.

Klo 19.14
MITEN MÄ OON NÄIN PUNAINEN? Phuuuh mitä kello on? Neljäsosa takana, miten mä i-ki-nä selviän?

Kotipaparazzi bongasi mut tuulettimen alta.

Klo 19.20
En kestä en pysty en kykene. Lääääääh! Eiks nää muut edes hikoile! Kolmasosa vasta takana! Pakko ottaa seuraava biisi kevyemmin.

Klo 19.25
En sitten ottanut. Nyt tulee kuolema. Tää on kamalaa. Kuolen. Eijeijieijeijeijei enää! Miks mä oon täällä, voinko karata? Juoksen ulos tuosta ovesta! Tää ei ole vielä edes puolivälissääääääääääh!

Klo 19.30
Tuttu biisi! Nyt täysillä!!!!! Nyt en keskity tekemiseen vaan TANSSIMISEEN! JEA!!!

Klo 19.34
Okei nyt kuolen.

Klo 19.40
Mulla on naamassa noin 40 asteen kuume. Hiki puskee ulos koko kropasta tasaisena massana. Hohkaan. Miten kaikki muut näyttää ihan tavallisilta? Mä olen ravunpunainen ja biisien jälkeen ”lepään” kaksinkerroin.

Klo 19.45
Mitäääh? Tääkö alkaa jo loppua? SHEIK SHEIK SHEIK nyt mennään TÄYSILLÄ!!!! Löydän ajatuksissani syvät vatsalihakset ja yritän keskittyä niihin. Jesh, tää on kivaa!!!!

Klo 19.50
Jäähdyttelybiisi alkaa. Salsatessa keskitän kaikki ajatukseni sinne syviin vatsalihaksiini.

19.55
En voi käsittää, mä selvisin tästä. Hengittelen syvään ja hiki virtaa noroina pitkin kroppaa. Loppuvenyttelyt tuntuvat ihanilta.

19.59
Osa porukasta ja seuraavaksi alkavalle steppitunnille ja kolistelevat lautojaan. Hullut! Mun lihakset tärisevät varpaista ohimoihin asti kaikkensa antaneina. Vedän hupparin märälle iholle ja huivin kaulan ympärille (tiedän, yök) ja kävelen kotiin.

20.07
”Vaimoni on punainen”, Joel toteaa, kun tulen kotiin. No ylläri. Kävin vähän zumbaamassa.

Suihkun jälkeenkin vielä vähän punastuttaa.

Kivaa oli.

33
Like
11

You Might Also Like

  • -paula*
    5.1.2018 at 21:26

    Hahhaa! I feel you! Mä oon myös aina se, joka alkaa hiota jo ajatuksesta ja muutun ihan heti punaiseksi. Ja lopulta melkein violetiksi. :D Kiitos geenit, ei voi mitään. :D
    Nyt siihen on jo tottunut, nuorempana hävetti kyllä. Enää ei hävetä, nyt haluaa vaan keskittyä liikunnan iloon ja fiilikseen.

    • krista
      5.1.2018 at 23:16

      Hihi! Ja hei onhan tää meidän punaisuus merkki myös siitä, että tulee tehtyä jotain :D Jos vaan laiskasti liikkuisi, niin ei siinä hikikään tulisi :D Punanaamat vetää todistettavasti TÄYSILLÄ :D :D :D Musta muuten tuntuu, että mulla on tää punaominaisuus tullut vasta viimeisten vuosien aikana, mutta en kyllä voi olla varma… Ehkä mulla oli ennen enemmän meikkiä sitä peittämässä. Tai sit parempi kunto :D

  • Laurasss
    6.1.2018 at 11:31

    Mun liikkaope sanoi, että oikein urkkailusta punastuvat naiset vanhenevat kauneimmin, koska kasvojen verenkierto ja aineenvaihdunta on niin tehokas :——D ne oli silloin lohdutuksen sanoja mulle, ehe. Miten mulle tuli olo, että oon kertonut tän sulle aiemminkin? :—–D