Mikä tekee onnistuneen lastentapahtuman?

Olimme eilen iltapäivällä pienessä biitsille järjestetyssä lastentapahtumassa. Family Fun Day taisi olla tapahtuman nimi, ja järjestäjänä Aurinkorannikon matkaopaskoulu.

Meillä oli niin niin niin kivaa, että piti laittaa vielä jälkikäteen palautetta järjestäjille. Poikkeuksellisen ihana tapahtuma!

Mitä siellä sitten oli?

Nooh. Viisi (ehkä) pistettä ja lapsille tehdyt passit, joihin sai tarroja. Simpukoiden maalausta, hiekkalinnan rakennusta, vesipyssyllä truuttailua, ja pari lyhyttä leikkilaulutuokiota. Tapahtuma kesti 1,5 tuntia, joista me olimme mukana menossa noin tunnin ajan. Sääkin oli aika kolea ja sateen tuntua ilmassa.

Jippi-jai-jee? Voi mitä megaspektaakkelia?

Mutta se, mikä tapahtumasta teki niin erityisen, olivat ihmiset. Ne matkaopasopiskelijat siis. Monesti tapahtumassa näkee jollain yksittäisellä (tai parilla) pisteellä yhden tai muutaman sellaisen tosi ihanan tyypin, joka on lasten kanssa meiningissä täydellä sielulla mukana. Mutta tuolla oli mystisesti nyt joka ikisellä pisteellä aivan yhtä ihana, hymyilevä ja lapset huomioon ottava ihminen vastassa.

Family Fun Day, Fuengirola (helmikuu 2018)

Ja lapset olivat aivan superonnessaan. Niin ne lähtivät käsi kädessä aina jonkun aikuisen kanssa jotain hommaa katsomaan ja me vanhemmat saatiin vain katsella takavasemmalta leikkejä ja puuhasteluja. Rantatapahtuma on tullut sen jälkeen lasten uniinkin: siellä oli vaan niin ihanaa.

Kysymykseen ”mikä tekee onnistuneen lastentapahtuman” vastaan siis: ihmiset.

Lasten huomioon ottaminen, tilanteessa läsnäolo, ystävällisyys, lähestyttävyys, hymy.

Ei tarvita välttämättä extreme-kokemuksia ja isoja panostuksia: pienetkin jutut riittävät, jos tunnelma on kohdallaan.

Kutitus-festivaali, Espoon kuluttuurikeskus (lokakuu 2017)

Viimeisen viiden vuoden aikana olemme käyneet monenlaisissa lastentapahtumissa. Pienistä & ankeista pieniin & suloisiin, isoista & ruuhkaisista isoihin & toimiviin.

Omia suosikkejani ovat pienet tai pienehköt tapahtumat – ruuhka ja tungoksessa ryysiminen saavat jättämään monen (varmasti sinänsä kivan) tapahtuman väliin. Isoissa tapahtumissa myöskin se aikuisten läsnäolo tietysti kärsii: pisteillä saattaa olla monenlaista hienoa puuhaa, mutta kenelläkään ei ole aikaa jutella lapsen kanssa ja ottaa lasta huomioon. Tällöin tietysti oma vanhempi on siinä oman lapsen ohjaajana – jos tungokselta mahtuu mukaan.

Mutta ruuhkaisissa meiningeissä jää se yksi tärkeä ulottuvuus saamatta: ihanat ja mieleenpainuvat ihmiskohtaamiset.

Kuten nyt vaikkapa keskustelut prinsessan kanssa:

Erittäin Hieno Prinsessajuhla, Annantalo (helmikuu 2016)

Omat lastentapahtumien TOP5-kokemukset (top of mindina eli ensin mieleen tulevat) ovat:
– tämä Matkaopaskoulun pikkutapahtuma
– Kutitus-festivaali viime syksynä Espoon kulttuurikeskuksessa
– Lastenmessut Malagassa tänä ja viime vuonna (siellä on mahdoton mökä, mutta lapset viihtyivät)
Nalle Nappisilmän konsertit musiikkitalossa (2012 syntyneille helsinkiläisille)
– Annantalon prinsessajuhla (oi näitä lisää!)

Bubbling under: Puutalobabyn oma lukijatapaaminen Titi-nalletalossa, totta kai!

Listalle ei valitettavasti päässyt esimerkiksi laskiaisrieha (kuvia täällä) muutaman vuoden takaa (vähän tyly meininki), Vuosaaren venetsialaiset, (siellä sisältö vähän olematon), Töölön lastenfestarit (tosi kivat, mutta ruuhkaiset) tai isommat SkidiFestarit (koska niissä emme ole käyneet heh). Taiteiden yön Salaisen puutarhan parin vuoden takaa muistin vasta nyt; se oli kiva, mutta ruuhkainen.

Mitkä teidän perheessä on olleet onnistuneimpia lastentapahtumakokemuksia ja miksi? Mitkä ei ole niin onnistuneita?

19

You Might Also Like

  • Katrikainen
    27.2.2018 at 10:01

    Lasten itsenäisyyspäivän tanssiaiset Tampere-talossa on jäänyt mieleen tosi onnistuneena tapahtumana. Kuuluu ryhmään: tosi paljon ihmisiä, hirmuinen tungos ja henkilökohtaista ihmiskontaktia ei ole luvassa ovella tapahtuvan juhlavan kättelyn jälkeen. Mutta tässä tapahtumassa ei haittaa yhtään, sopii tapahtuman linnanjuhlamaiseen luonteeseen. Kahtena viimeisimpänä vuonna, kun olemme nyt nelivuotiaan tyttöni kanssa käyneet juhlimassa, soittamassa on ollut Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan viihdeorkesteri, joka on ollut mielettömän hyvä. Näissä bileissä on viihtynyt niin äiti kuin lapsikin.

    Mielestäni erilaisten tapahtumien onnistumiseen vaikuttaa itse tapahtuman lisäksi myös oma asenne, jolla tapahtumaan lähtee. Kun sekä lasten että aikuisten odotukset ovat korkealla ja mahdollisesti kalliit liput hankittu, pienetkin puutteet voi harmittaa kohtuuttoman paljon. Iloisia yllätyksiä on sattunut kohdalle, kun on paukannut paikalle hyvällä mielellä ja ilman ihmeempiä odotuksia.

    • krista
      27.2.2018 at 11:21

      Oi miten ihanalta kuulostaa – meidän lapset ra-kas-tais just tuollaisia juhlia! Ja tosiaan aina se ruuhkakaan ei tee bileistä automaattisesti epäonnistuneita: noista mun TOP-maininnoista Kutitus-festareilla oli paljon porukkaa, mutta se jakautui jotenkin hyvin isoon tilaan, ja Prinsessa-juhlassa oli välillä ihan ahdasta, mutta silti aina jostain löytyi joku kolo leikeille, kun ei isoimpaan ryysikseen pakkautunut vaan etsi väljemää.

      Ja niii-iiiin totta, että asenne ja odotukset vaikuttaa! Useimmat meidän onnistuneista kokemuksista on tosiaan aika extempore-henkeen tehtyjä, tyyliin samana tai edellisenä päivänä jostain bongattuja tapahtumia!

  • Devika Rani
    28.2.2018 at 10:41

    Me ei olla käyty kovin monessa tapahtumassa, mutta listaan muutamia asioita, jotka mun mielestä tekee tapahtumasta onnistuneen:

    – riittävästi erilaista tekemistä
    – hyvät ohjaajat joilla on aikaa keskustella ja kuunnella
    – hyvät faciliteetit (wc:t, ruokailu, vesipisteet)
    – aikuisillekin mieluista tekemistä

    Mun mielestä lastentapahtumien ongelmana tuppaa olemaan 100% lapsilähtöisyys. Kun lapsella on kivaa niin aikuisillakin..? Juu tota ei. Minä ainakin tylsistyn hyvin helposti ja kaipaan jotain aikuismaista virikettä.