Jääprinsessat Aurinkorannikolla!

Tokihan aurinkorannikollakin talviurheilemaan pääsee – miksi kukaan tässä maailmassa haluaisi elää ilman hiihtämistä! Tai siis ööö…?

No, pääsee jos haluaa. Parin tunnin ajomatkan päässä on Sierra Nevadan laskettelurinteet ja parin paikallisjunapysäkin päässä Club de Hielon luistinrata Benalmadenassa.

Silva kävi jo viime vuonna kokeilemassa ensimmäistä kertaa luistelua, ja tänä vuonna hän on sitten intoillut pitkin talvea, että koska mennään koska mennään koska mennään. No nyt mentiin!

Ja nyt pääsi Seelakin sitten ensimmäistä kertaa kokeilemaan, miltä tuntuu olla terällisten kenkien kanssa liukkaalla jäällä.

Ja katsokaas kukas muu on täällä luistimilla?!?!? Terkkuja vaan Joelin liikunnanopettajalle.

Joelhan oli joskus 12-vuotiaana kieltäytynyt luistelemasta ja perustellut, että ei tule ikinä missään milloinkaan tarvitsemaan sellaista taitoa.
”No entä sitten, kun sulla on lapsia ja ne haluavat mennä luistelemaan? Eikö olisi silloin hyvä osata se taito?”, opettaja oli kysynyt.
”Jos ne on mun lapsia, niin ne eivät halua mennä luistelemaan”, Joel 12-vee oli vastannut.

No, väärässä oli. Ja kyllä: ne on sun lapsia, kulta.

(Joelin ”luistelemattomuusvaivasta” aiemmin täällä)

Aino ja tuhmat luistimet -kirja on muuten meillä vakilukemistoa. Siinä on  tosi hyvä viesti: harjoittelemalla oppii.

”Eihän kukaan ensimmäisellä kerralla opi luistelemaan eikä vielä toisellakaan. Harjoittelua se vaatii kuten melkein kaikki kivat asiat”, sanoo Ainon äiti kirjassa.

Ai että ei opi toisellakaan kerralla? No täälläpä eräs, joka oppi!

Äänet päälle – videossa suht eeppinen musiikki :D

Emme siis lähteneet tälle(kään) luistelukokeilulle ollenkaan tavoitteellisesti – tai no yksi tavoite oli, ja se oli kiva ajanviete ja mukava ensikokemus luistelusta.

Aloitimme taas noilla kuvissa näkyvillä metallisilla luistelutuilla, ja aikuinen vielä lasta siinä auttaen. Hienosti lähti heti tämä tekniikka sujumaan!

Aika nopeasti Silva alkoi luistella tuen kanssa ilman aikuista – vauhdinottoa ja oikeanlaisia potkuja vaan piti vielä harjoitella. Jossain vaiheessa todettiin, että kokeillaanpa seuraavaksi ilman tukea niin, että aikuinen vain pitää kädestä kiinni.

Ja:

Tadaa!

Kädestäpitovaiheen jälkeen päätin kokeilla seuraavaa steppiä. Irroitin otteeni Silvasta ja lähdin luistelemaan takaperin käsiä ojentaen Silvaa kohti: tuu-tuu-tuu vaan tähän ottamaan äidin käsistä kiinni. Ja sitten luistelin takaperin ”karkuun”. Kiero äiti. Mutta jee, sehän sujuu!

Ja sitten se viimeinen steppi: kun tunti luistelua alkoi olla lopullaan, lapsi lähti luistelemaan ihan itsekseen.

Tärkein juttu koko hommassa oli varmaan kaatuminen. Tai se, että lapsi hoksasi, että miten kannattaa kaatua – ja että kaatuminen ei haittaa mitään ja se itse asiassa on aika kivaakin. Kun kaatuminen ei enää yhtään jännittänyt, oli helppo testata omia taitoja! Kaatumisen lisäksi toinen keskeinen juttu taisi olla käsien käyttö – näytin, että tällä tavalla äitikin aikoinaan sivulla olevilla käsillä haki tasapainoa, kun harjoitteli nuorallakävelyä.

Ja niin lähti lapsi luistelemaan toisella luistelukerrallaan. Espanjassa.

Luistelusession päätteeksi hän innostui vielä harjoittelemaan piruetteja ja muita koukeroita. Varsinainen jääprinsessa!

Myös Seela meni sekä luistelutuella että kädestä pitäen yllättävän tukevasti ensikertalaiseksi. Ja kuulemma (hänen oma näkemyksensä) osaa nyt luistella ja alkoi jo treenata hyppyjä :D

Onhan tämä aika älytöntä: että meidän lapset oppivat luistelemaan Espanjanssa. Enpä olisi ihan heti uskonut!

Aiotaan mennä vielä tämän talven aikana toistekin!
”Voisiko tämä olla minun uusi harrastus”, lapsi kyseli.

No miksipä ei! Kivaa oli!

Luisteluharrastusta Aurinkorannikolla, jotenkin vaan aika hassua :)

27
Like
4

You Might Also Like

  • Lurre
    20.3.2018 at 18:49

    Oi mikä ihana video ♥♥

    • krista
      20.3.2018 at 18:51

      Hihi, kiitos! <3

  • Hennu
    20.3.2018 at 22:27

    Meidän 3-vuotiaskin luistelee ❤ Tärkeitä taitoja :) Eikös teidän Seela täytä jo 6? Hyvä oppia ennen eskaria.

    • Hanna
      20.3.2018 at 23:00

      Seela täyttää neljä!

      • krista
        20.3.2018 at 23:02

        Joo Seela täyttää ensi kuussa neljä ja Silva kuusi :) Meni ehkä vaan nimet sekaisin tuossa?

    • krista
      20.3.2018 at 23:02

      Vau, tosi nuorena – taitavaa! Hih meillä ei tullut Silvan ollessa 3-vuotias kyllä miel-leen-kään edes kokeilla :D Sen jälkeen ollankin oltu talvet täällä Espanjassa, täällä se varsinaisesti ei kuulu kansalaistaitoihin :) Mutta kivaa tekemistä tietysti!

      • Torey
        21.3.2018 at 20:24

        Meillä 6v menee hyvin ja ollaan jo muutamana talvena luisteltu. Eskarissakin tänä talvena muutaman kerran pääsivät ulos jäälle!

        Ja meidän pienempi, joka täyttää 3v. ensi viikolla, kävi jäällä luistimilla. Oli kuulemma hauskaa, muttei ole uudelleen silti halunnut. :D Katsotaan uudelleen ensi talvena!

  • Lilah
    20.3.2018 at 23:21

    Perusliiikuntataitojen opettelun aloitusiässä tuntuu olevan valtavasti eroja ihan lajista riippumatta, mutta taitoerot kyllä aikalailla tasoittuvat kouluikään mennessä jos viimeistään eskarin lähestyessä aloittaa. Meillä 4+ on ollut sopivin hetki moneen: pyöräilyyn, luisteluun, hiihtoon, uintiin, lasketteluun… Luistimilla ja suksilla ipanat on olleet siitä talvesta kun täyttivät 3 mutta vuotta myöhemmin homma loksahti kohdalleen. Tärkeitä juttuja ei niinkään taidon itsensä vuoksi vaan koska luovat lapselle kuvaa itsestä liikkujana ja oppijana.

    • krista
      20.3.2018 at 23:28

      Joo, mäkin uskon, että kaikki loksahtelee ajallaan <3 Mä en ole jotenkin koskaan ottanut näistä liikuntataidoista mitään paineita ("missä iässä pitäis mitäkin opetella") - se on toki kivaa, että täälläkin pääsee vähän luistimia kokeilemaan, mutta esimerkiksi suksia eivät ole tytöt (eikä Joelkaan :D ) koskaan edes kokeilleet :D Mutta luistelun oppiminen oli sitten tietysti ikään kuin iloinen yllätys! Fillarointikin loksahti Silvalla viime kesänä suoraan ilman apurattaita toisella kokeilukerralla, meidän aikuisten yllätykseksi <3 Ei senkään olisi ollut vielä välttämätöntä loksahtaa jos ei olisi loksahtanut. Eiköhän ne joskus opi :)
      -
      Tulevana kesänä meillä varmaan Seelakin alkaa harjoitella pyöräilyä, on jo isosiskon pyörää vähän kokeillutkin :) Meidän nykyelämässä tuo fillarointi onkin olennaisempi taito kuin nuo talviurheilulajit :) Fillarit on mukana täälläkin! Enemmän näillä on varmaan vanhempien "suuntautuneisuudesta" riippuvaisia kuin monesta muusta asiasta; jos vaikka perheessä nautitaan luistelusta tai hiihdosta, niin sitten ne taidot tuntuvat olennaisilta tietysti lapsillekin <3

      • Lilah
        21.3.2018 at 09:58

        Paljon on tosiaan kiinni siitä mihin vanhemmat lasta missäkin iässä kannustaa ja mikä perheen arkeen mukaan sopii. Sekä lapsen luonteesta. Meillä kakkonen oli varovaisempi eikä millään uskaltanut vielä neljävuotiaana opetella ilman apupyöriä. Seuraavana keväänä juuri 5 täytettyään mitään kynnystä ei enää ollutkaan. Laskettelussa taas lihasmassan kehitys asettaa selvät rajat ja neljän kintaalla on ollut se ikä, jolloin kaikki ovat oppineet laskemaan ilman laskuvaljaita vaikka esikoinen oli suksilla tuolloin ekaa talvea, kakkonen toista ja kolmonen kolmatta talvea. Yhdessä tutkimuksessa missä lapsi on mukana kerrottiinkin, että 2-vuotiaan painosta noin 50% on rasvaa ja 20% lihasta ja viiteen ikävuoteen tultaessa lukusuhteet on kääntyneet toisinpäin. Selittää aika paljon tuohon osuvaa motoristakin kehitystä.

  • lady
    21.3.2018 at 07:41

    Oi, Aino ja tuhmat luistimet! Sitä kirjaa on luettu mummilassa paljon, siis paljon :D
    Pitääkin etsiä, josko se löytyisi vielä…

    • krista
      21.3.2018 at 10:37

      Meilläkin tämä on mummilasta peräisin ja sieltä lähtenyt meidän mukaan :)

  • A
    21.3.2018 at 08:20

    Tosi hienosti Silva vetää! Mä luulen tollai about 6v. on aika hyvässä iässä oppimaan liikunnallisia taitoa, kehonhallinta on eri luokkaa kun 3-5v:llä ja toisaalta ton ikäiset on tosi taitavia mallioppimaan (oon siis lapsen jumpassa sivusilmällä katsonut kuinka ton ikäiset oppii suurinpiirtein kerrasta kun heille näytetään mallia).

    Meidän nakero on luistellut 2,5v. iästä lähtien (eka talvi vaan kokeiltiin, seuraavana talvena 3,5v. iässä se sit oppi köpötteleen luistimilla, 4,5v. talvena osasi sit luistella niin että alettiin käydä luistelemassa koko perhe…eli ei noin pienenä tosiaan kerrasta tai kahdesta oppinut). Samaten fillaroimaan (ilman appareita suoraan) oppi ennen 4v. synttäreitä (takana kahden vuoden potkupyöräily) ja ne 2 viikkoa jolloin harjoiteltiin oli aika tuskaisia (lapsellani oli tapa huutoa suoraa kurkkua jos hän ei oppinut jotain heti), mutta sen jälkeen on sit pyöräilty ja paljon (ja se on tosi tärkeää kun meidän autoton perhe pyöräilee lähes kaikki arkimatkat huhti-joulukuussa).

    Tänä talvena oli sit vuorossa hiihtäminen (ei oo pidetty tätä erityisen tärkeänä taitona Hkissä asuessa, hiihtoladut lähteää kyllä lähes kotiovelta, mutta vanhemmilla ei oo suksia ollut 20 vuoteen ja toisaalta lumitalviakaan ei ole ollut). Oli tullut lapselle luvattua että tänä talvena hän saa sukset ja piti pitää lupaus. Nooh, ei tullut lunta sitten hiihtämistä varten ennen tammikuuta, mutta ehdittiin onneksi muutama kerta hiihtämään…ajattelin että ei tule olemaan ongelma kun lapsi osaa luistella jo hyvin ja oikeassa olin. Ekalla kerralla hiihdettiin tasamaata ja totuteltiin suksiin, tokalla kerralla opeteltiin laskemaan (loivahkoja) mäkiä ja nousemaan niitä ylös ja sen jälkeen lapsi hiihtää ihan kelvollista pertsaa mun silmiin (menee lujempaa kun mä kävelen, hoho, eli jotta päästäisiin eteenpäin mun pitäisi vissiin hankkia sukset itselleni). Mutta joo, en ehkä näe hiihtämistä niin hurjan tärkeänä taitona, niin ei ole siihen panostettu…

    • krista
      21.3.2018 at 20:21

      Joo totta tuo mallioppiminen! Tuosta tuli muuten mieleen, että tuo Silva on muutenkin tanssissa ollut aina häkellyttävän nopea omaksumaan liikkeet – hyvässä ja pahassa. Tai siis yksi vilkaisu musiikkivideoon, niin… jepjep. Pitää yrittää ravintolassakin kääntää niin, ettei näe MTV:tä :D
      .
      Saas nähdä, miten meidän perheen hiihtämisten käy :D Varmaan huonosti :D Mä oon viimeksi hiihtänyt kai joskus 20 vuotta sitten ja Joel ei koskaan :D :D :D Mutta lapsen kanssa hiihtäminen VOISI (mun mielikuvissa) kyllä olla ihan kivaa silleen aurinkoisella talvisäällä. Joo joo, mielikuvissani vaan :D

  • Puuraitti
    21.3.2018 at 13:16

    Aloitusikään vaikuttaa lapsen oman valmiuden ja mielenkiinnon (ja vanhempien) lisäksi päivähoitopaikka. Meidän (kunnallisessa) päiväkodissa hiihto- ja luisteluharjoittelua on jo 2-vuotiaasta alkaen. Päiväkodin henkilökunta on tosi aktiiivista, esim. lämpiminä talvina lapset on viety useamman kerran halliin luistelemaan (bussimatka noin 10 km). Toisin sanoen meillä molemmat lapset ovat aloittaneet luistelun, hiihdon ja lasketelun 2.5-vuotiaina – toki aluksi harjoitellen, mutta ällistyttävän noepasti kehittyen ja jo kolmivuotiaana osaten.

    • krista
      21.3.2018 at 20:25

      Oho! Onko tämä missä päin Suomea? Joo, varmasti tällainen just vaikuttaa! Mä saattaisin toisaalta repiä pelihousujani (kukkaroani), jos jo tuossa iässä pitäisi alkaa ostamaan noita varusteita päiväkotia varten… Pitääkö teillä olla itsellä varusteet vai saako lainaan tarvittaessa? Mutta kivaahan se tietysti on, että päiväkoti on noin aktiivinen!

      • Puuraitti
        22.3.2018 at 06:39

        Tampere ja Viinikka. Pieni päiväkoti on positiivinen poikkeus – ainakaan tuttava/kollegapiirissä en ole törmännyt vastaavaan aktiivisuuteen. Eikä se rajoitu vain liikkumiseen, vaan lapset pääsevät lähes viikoittain retkille mm. taidemuseoihin, konsertteihin ja tapahtumiin. Näihin lähtee yleensä koko ryhmä vauvoista viskareihin joko kävellen tai bussilla. Arvostamme tosi paljon.

        Varusteet olemme hankkineet aina käytettyinä. Hyvä, jos mahtuvat yhden kauden, ja usein lasten talvi-kesäkoot ja kasvu eivät osu yksiin. Tampereella on useampi liike, jotka myyvät, huoltavat ja ostavat käytettyjä varusteita. Talvikauden alkaessa viemme pieniksi jääneet ja ostamme sopivat saaden samalla vanhoista hyvityksen. Laskettelu on meidän perheen oma hurahdus, rinteisiin päiväkodista ei sentään suunnata. :)

  • Tilia
    21.3.2018 at 13:53

    Täällä meillä susirajan takana Suomessa päiväkodissa aloittavat luistelun ja hiihdon 3-vuotiaina. Päiväkotiin kun ne vermeet on ollut pakko hankkia, niin on niitä sitten tietty kotonakin käytetty.

    Meidän kuopus lähti luistelemaan ihan ekalla kokeilulla 3-vuotiaana. Ehdin laittaa hänelle luistimet kiinni ja aloin omiani sitoa, niin hän tempaisikin siitä penkiltä yksin pystyyn ja lähti menemään jäälle isomman sisaruksen perään niin kuin olisi aina luistellut. En ehtinyt edes varoittaa, että luistelu voi olla vaikeaa – ja hyvä niin, kun ei se ollutkaan!

    Monessa asiassa kyllä tuntuu, että lapset oppivat helpommin toisilta lapsilta kuin aikuisilta.

    • krista
      21.3.2018 at 20:29

      Sama kysymys kuin tuossa yllä: oletetaanko teillä päiväkodissa, että kodeissa tosiaan ostetaan jo noin pienelle kaikki luistelu/hiihto/lasketteluvarusteet…? Mulla siis tuli (vaikka tämä tietysti ihanaa, että tuollaista tehdään) heti mieleen tuosta, että auts miten kallista… Miten pienituloisilla perheillä on varaa? Lapset kun vielä kasvavat niin nopeasti ja ”perustalvivarusteetkin” tietysti maksavat.

      Ja vautsi, teilläkin ollut luisteleva 3-vuotias! <3
      -
      Hih ja pakko kertoa tuosta toiselta lapselta oppimisesta: meidän Silvakin kertoi, että katsoi mallia siitä yhdestä tytöstä (vilahtelee videolla), jolla oli sellaiset kimaltelevat jäätanssijan vaatteetkin jo - ja että siksi oppi, kun katsoi, että mitä se tekee. Me Joelin kanssa salaa naureskeltiin, että ai SEN esimerkistä se oppi eikä siitä, miten äiti ja isi yritti näyttää ja opastaa :D

      • Tilia
        22.3.2018 at 08:40

        Kyllä täällä todellakin oletetaan, että kaikilla lapsilla on sukset ja luistimet siinä missä kumisaappaat ja kurahousutkin tai uimapuku ja tonttulakki. Laskettelemassa eivät ole hoidosta tai koulusta käyneet. Käytetyt luistimet ja monot maksaa kirpparilla täälläpäin yleensä siinä 5 euroa. Suksisetti vähän enemmän ja samoilla suksilla hiihtää ainakin 2 talvea. Paljon nämä talviurheiluvälineet kiertävät naapureilta, kavereilta, sukulaisilta ja isommilta sisaruksilta toisille – kun kaikilla pitää olla, niin käytettyjäkin on joka huushollissa. Uutena en ole ostanut vielä yhtäkään lasten talviurheiluvälinettä, jos ei pulkkia lasketa. Nyt vähän kyllä harmitti tänä talvena, etten ostanut esikoiselle oikein hyviä uusia vermeitä, kun olisin itse saanut ne varmaan jo ensi talvena käyttööni, kun jäävät hänelle pieniksi! :)

        • Tilia
          22.3.2018 at 08:42

          Lisään vielä, että yleensä luistimien teroituttaminen maksaa enemmän kuin käytetyt luistimet. Se on vähän ärsyttävää kyllä ja vaatii niiden luistinten raahamista suutariin plus ennakointia, että ehtii ne hakeakin sieltä ennen kuin niitä taas tarvitaan.

  • Lilah
    21.3.2018 at 22:28

    Noita hiihto- ja luisteluvehkeitä saa pienille kirpputoreilta kympillä tai parilla jo vähän ennakoi. Mutta itse en ainakaan ole törmännyt 24-25 kokoa pienempiin luistimiin ta 26 pienempiin monoihin. Meillä tytöt on hyvinkin 3-4v ennenkuin ovat sopivia. Poika oli samoissa mitoissa vuotta aiemmin.

    • krista
      21.3.2018 at 22:53

      Aaa niin joo totta – ja varmaan aika hyväkuntoisiakin saattaisi löytyä, jos käyttöajat ovat kuitenkin aika lyhyet…? Tämä siis ihan arvaus :)

  • A
    22.3.2018 at 09:46

    Käytettyjä suksia & luistimia löytää jos käy tuuri. Tää on mun kokemus pk-seudulta. Tai no, luistimia liikkuu itse asiassa aika hyvin kirppareilla ja facen myyntiryhmissä (pienten hyväkuntoisia luistimia löytyy helposti, meillä lapsi meni kolme ekaa luistelutalveaan priimakuntoisin kirppislöydöin ja priimassa kunnossa ne lähti meiltä eteenpäin, ja tosiaan, teroitus maksaa lähemmäs 10 euroa, eli se tuplaa kyllä kustannuksen helposti käytetyistä…vaan pitääpä ne uudetkin teroittaa).

    Mutta sukset, niitä jos käytettynä saa napattua, niin on kyllä tuuria mukana (etenkin kun pitää olla setti sukset-monot-sauvat ja mikä on todennäköisyys että kaikki on setissä sopivaa, monot/siteet kun on vielä montaa tyyppiä, niin jos ostaa sukset yhdeltä ja monot toiselta, niin eipä helpolla löydy mätsääviä). Nimimerkillä reilun vuoden verran kyttäsin josko jostain vastaan tulisi että voisi ostaa jemmaan (kun oli lapselle luvattu), mutta eipä ollut tuuria, hyvät meni kaupaksi noin minuutissa ja parilla kympillä ei kyllä pahemmin mitään oo tarjolla (joo olisin voinut mennä sporttidivariin, mutta se vaatii menemistä erikseen kunnei sellaista lähikulmilla ole, eikä ylipäänsä ole hirveästi aikaa/energiaa metsästää käytettyjä). Onneksi kävi tuuri ja Prismasta löytyi lokakuussa edellisen kauden jämiä alessa, 55 eurolla saatiin koko setti (aika kallista musta luistimiin nähden, hokkareita kun saa alesta parilla kympilla uusina :))…En kyllä viitsisi tuota summaa joka vuosi maksaa, kun hiihtokelit on pk-seudulla satunnaisia. Niin ja parempi tuuri mulla toki kun kaveriperheen äidillä, he nimittäin tammikuussa hiihtokelien tultua metsästivät lapselle sopivia suksia useammasta urheiluliikkeestä, jotka myi hyvin pitkälti ei-oota…

  • myy
    22.3.2018 at 13:00

    Täälläkin on luisteltu/hiihdetty päikyssä siitä asti kun ollut 3v. Ja kyllä ne pitää ihan itse kaikki välineet hommata, tai jos lainaa niin ei taatusti löydy oikeaa kokoa (teini joutui kerran hiihtämään 5 numeroa liian isoilla monoilla…). Mutta kirppareilta löytyy tosi hyvin ja luistimia tosiaan saa markettien aleista ihan kympillä tai kahdella. Ja seuraavaan talveen varautuminen aloitetaan jo näihin aikoihin kun ihmiset alkaa myymään pieniä pois nurkista. Kolmen lapsen kanssa varusteet onneksi kiertää tehokkaasti aina seuraavalle eikä jokavuosi edes välttämättä tarvita mitään uutta.