Terveisiä kampaajalta (ja vielä yksi naperokuittailu)

Oh, on se vaan aina ihana tunne, kun on käynyt kampaajalla – on hehkuva väri ja skarpattu leikkaus:

(no okei mä oon jo pitänyt tuota yön nutturalla, joten sellainen kampaajansileys ei ole enää näkyvillä)

Kotiäidillä onkin aina hyvä olla tukka kunnossa:

Mätsää sit kato niin hyvin tuohon kaverilta saatuun imetyspaitaan, Joelin Snoopy-pyjamahousuihin ja kodin peruskaaokseen.

Ja kyllä, tuo housuissa näkyvä juttu on reikä.

*******

Aaa joo tulipa muuten vielä mieleen yksi naperon lausahdus, jota eiliseen kuittailupostaukseen en muistanut laittaa.

Tulin suihkun jälkeen noissa Snoopy-housuissa alakertaan.
”Onko tuo naamiaisasu?”, Silva kysyi.
”Ei ole, kulta – nämä ovat isin pyjamahousut.”
”Ota ne pois. Minä en tykkää niistä.”

Jaahas. Jollain meistä taitaa olla tyylitaju.

You Might Also Like

  • Vierailija (Ei varmistettu)
    20.11.2014 at 17:35

    Homous johtuu demoneista.

  • Pingale
    20.11.2014 at 19:52

    Ihanat hiukset, upea leijonanharja!

  • PiritaV (Ei varmistettu)
    20.11.2014 at 21:10

    a) TOI SUN TUKKA ON NIIN IHANA! Anteeksi isot kirjaimet, harvoin käytän niitä, mutku toi tukka nyt vaan on. IHANA!
    b) Tirpan kommentit!! :D :D Mä niin odotan että toi meidän muksu alkaa puhumaan ja jos yhtään meidän (minun) geenejä on saanut, niin eiköhän sieltäkin irtoa aika hyvät lentävät lauseet :) Olin kuulema pienenä aika hyvä ”sutkautus-kone” :)

    Terkuin,
    Pirita
    http://www.aurinkoisiaaamuja.blogspot.fi

  • Vierailija (Ei varmistettu)
    21.11.2014 at 00:57

    Kotihousuista tuli mieleen, että omani ovat tulleet vähän liiankin tutuiksi tänä syksynä, eli voisko nyt olla lukijatapaamisen paikka, joku arkipäivä, joku mihin on helppo raahautua kahden vauvan kanssa? Kaikki virkeä toiminta olisi tervetullutta näin pimeänä vuodenaikana! Varsinkin kun kaikki äitikaverit ovat jo paenneet takaisin työelämään.

  • Miitu (Ei varmistettu)
    22.11.2014 at 18:44

    Tuo sun tukkas on kyllä mahtava. Et laittais muutamaa karvaa jakoon..?

    Pitää nyt laittaa yks meillä (useampaan kertaan) kuultu kuitti vielä: ”Nyt tämä vauva syntyy minun masustani. Se tulee ihan pepun kautta. Tätä EI tarvi leikata.” Semmosella ihastuttavalla näsäviisaalla äänellä. Huoh. Oon länsimaiselle lääketieteelle hyvin kiitollinen, että leikkaaminen on mahdollista – muuten olisin tainnut menettää henkeni jokaisessa synnytyksessä, missä oon ollut osallisena – mutta kyllä tuo kieltämättä vähän korpeaa. Vaikka sanojana onkin niin kovin rakas 3-v, joka ei taatusti tajua, miten arkaan kohtaan osuu, eikä varmasti toistele tuota tahallaan.