Reppuselkäiset söpöläiset

Tänään meidänkin lapset saateltiin ihan uuteen hoitopaikkaan: ensimmäiselle eskaripäivälle ja uuteen päivähoitopaikkaan.

Silvan eskarin myötä meidän täytyi siis siirtyä nyt päivähoitoon omalle alueelle, ja Seela sai onneksi myös sisarusperusteisen siirtopaikan – olisikin ollut aika mahdotonta viedä lapsia kahteen eri suuntaan kaupungin eri laitoihin. Arkipäivään saadaan jatkossa jopa pari tuntia lisää, kun 45 minuutin (autolla) tai jopa 1,5 tunnin (julkisilla) vienti- ja hakumatka muuttuu kymmeneksi minuutiksi fillarilla. Uusi paikka on aivan valtavan ihana heti ensivaikutelmaltaan; toisaalta vanhaa päiväkotia on myös ihan yhtä valtava ikävä.
”Hyvästi ikuisesti”, lausui nelivuotias tärkeimmälle hoitajalleen viime kevään päätteeksi.

Pelkkä ajatus saa uudestaan tipan linssiin.

Mutta kohti uutta!

Jätin äsken lapset hoitoon, tulin kotiin ja klikkasin itseni someen. Koko Facebookin uutisvirta on täynnä kuvia supersuloisista reppuselkäisistä lapsista. Eikä! Nämä meidän vauvat! On ensimmäistä eskaripäivää ja ensimmäistä koulupäivää. Isoja reppuja ja pieniä kantajia. Kameraa kohti annettuja leveitä hymyjä ja tienlaitaa käveleviä loittonevia repulla varustettuja selkiä. Lisäksi tärkeänä viestinä muistutetaan aikuisia, että tiellä pitää ajaa varovasti. Pienet tärkeät ihmiset ovat tien päällä.

Voi rakkaus.

Tässä nämä meidän reppuselkäiset söpöläiset matkalla ensimmäisenä aamuna.

Hassu ikävän haikeus, vaikka lapset ovat olleet vasta puoli tuntia siellä itsekseen. Ehkä se on syyshaikeus jo.

41
Like
4

You Might Also Like

  • Annem
    9.8.2018 at 11:58

    Voi kun teidän tytöt on jo isoja! Muistan kuinka aloin seuraamaan blogia kun Silva oli vauva eikä siitä tunnu olevan paljon ollenkaan aikaa. Hassua miten näin aivan vieraana ihmisenä sitä voi liikuttua tästä vaikka en teitä edes tunne :) Taidan olla aika herkkis, aamulla työmatkallakin nieleskelin kyyneleitä kun katselin pikku tenavia isojen reppujensa kanssa matkalla kouluun. Eikä minulla edes ole omia lapsia. Oi tätä elämää :)

    • krista
      9.8.2018 at 12:48

      Sanos muuta, näin äidin mielestäkin tuntuu, että ihan vasta meillä oli vauva <3 Ja erityisen usein mä usein huomaan unohtuneeni sellaiseen ajatukseen, että meillä on 2- ja 4-vuotiaat lapset, sitten pitää ihan tarkistaa ajatuksensa ja tajuta, että heeeei, ne onkin jo 4 ja 6.
      -
      Kyllä tämä koulunalusaika tosiaan herkistää, jo viime vuonna vetistelin nähdessäni risteyksessä sellaiset keltaliiviset vapaaehtoiset koululiikennettä ohjaamassa <3 Vaikka siinä vaiheessa kouluun oli vielä kaksi vuotta (ja nyt vuosi), niin silti se jostain syvältä kirpaisee <3 Toki silleen positiivisesti, mutta samalla kaiholla, ja mitä kaikkia tuntemuksia siihen nyt sekoittuukin <3

      • coxia
        9.8.2018 at 18:24

        Mullekin iski semmonen ”missä välissä siitä noin iso on tullut?” hetki, kun kummitädin lapsi aloitti jo kolmannen luokan eilen, että vastahan se oli iiiiihan pieni, ja samaten kun mun sisko täytti jo 17 pari viikkoa sitten, että missä välissä tää tapahtu, ku mun mielikuvissa se on edelleen semmonen esiteini 😅 Mutta toisaalta, tuon samaisen kummitädin mielestä vastahan mäkin vasta synnyin, ja oon nyt 24v 😂 et ei kai se ikinä katoa se tunne, että mihin aika katosi. En tiedä, kun itsellä ei tosiaan omia lapsia vielä ole.

        Mut mun mielikuvissa Silva ja Seela oli muuten kans jotain 4v ja 2v edelleen 🙈 ja kyllä siis säännöllisen epäsäännöllisesti (vähintään kerran viikossa, usein enemmän) seurailen sun kirjoituksia, et ei johdu pelkästään siitä että en olis ollu täällä näytön äärellä 😅

        • krista
          9.8.2018 at 23:07

          Hahaa, mulla on muuten yhdet perhetutut ”lapset” – jotka olivat siis pikkulapsia silloin, kun mä itse olin ala-asteikäinen – sellaisia, että aina luulen, että ne voi olla korkeintaan yläasteella. No, he ovat jo perheellisiä ja ihan oikeasti aikuisia, varmaan kolmekymppisiä. Ja silti meinaan saada slaagin, jos ovat Facebookissa skumppalasi kädessä :D

  • Marie
    9.8.2018 at 12:45

    Nyt ”pompsahti” heti kysymys mieleen. Jos olen oikein päätellyt niin olette kuitenkin lähdössä talveksi Espanjaan? Onnistuuko tämä vaikka Silva on eskarissa? Kysyn koska itseäni nyt jo ahdistaa ajatus siitä, että vuoden päästä kun meidän lapsen eskari alkaa on meidän aina ”pakko olla kotona” muutoin kun koulujen loma aikoina. Seuraavat 10 vuotta tai jotain sen tapaista… Ja tämä tuntuu jotenkin todella ahdistavalta.

    • A
      9.8.2018 at 12:55

      Ainakin Helsingissä eskarista saa olla sovitusti pois (alle 2 viikon lomat ”hyväksyy” lto, pidemmät pk:n johtaja). Ei kai siinä muuten mitään ihmeempää ole, senkus juttelee että miten lapsi pysyy kärryillä ja mukana ja painuu matkailemaan).

      • krista
        9.8.2018 at 12:57

        Kyllä! Ja meille vielä sanottiin, että koskaan ei ole kenenkään lomaa kielletty :)

    • krista
      9.8.2018 at 12:56

      Silva menee Fugessa suomalaiseen eskariin, siellä on jopa useampia vaihtoehtoja valita. Ja tämähän on tietysti yksi niistä isoista syistä, miksi kaikista maailman paikoista me ollaan ”kakkoskotiuduttu” just sinne; siellä on tosiaan suomalaista päivähoitoa, koulua ja lukiokin, kaikki ”suomalaisen kasvatusilmapiirin” mukaan ja oppivelvollisuuksineen.

      Mutta yleisesti sanoisin, että ei kannata ahdistua! Eskari ja koulu molemmat ovat pakollisia oppivelvollisuudeltaan, mutta sen voi toteuttaa kyllä monella eri tavalla. Esimerkiksi eskarin toteutumisesta on vanhempi vastuussa eli ketään ei tulla kotoa väkisin hakemaan (näin sanottiin tutustumistilaisuudessa) – toki itse olen sillä linjalla, että eskari on tietysti lapselle superkiva ja hyödyllinen. Pidemmät poissaolot anotaan erikseen, mutta kyllä niihin luvan saa (väittäisin, näin meille ainakin on sanottu) jos on näyttää, miten oppimistavoitteet toteutetaan muulla tavalla. Eskaria voi käydä myös ”kotikoulumaisesti” niin kuin kouluakin.

      Kouluajalla sitten pidempiin poissaolohin (jos niitä haluaa tehdä) on tosiaan muutamissa paikoissa suomalaisia kouluja, ja toki voi käydä kansainvälisissäkin. Kotikoulu on yksi mahdollisuus, ja esimerkiksi Fugessa on ”yhteistä kotikoulutoimintaa” kahdessakin paikassa (max. 3kk saa olla) eli pienryhmissä opiskellaan opettajan johdolla ”normaaleita” koulupäiviä, mutta kokeet sun muut tehdään omaan kouluun Suomessa ja sieltä tulee käsittääkseni myös arvosanat.

      Eli ei kannata ahdistua, kyllä (koulu)maailmassa on joustavuuksia enemmän kuin äkkiseltään ehkä tulee ajatelleeksi :) Toki se aikuiselta vaatii järkkäilyä ja suunnittelua. Kaikessa tietysti kantsii lähteä lapsen tarpeesta eli että etsiä sellaisia ratkaisuja, mitkä tukevat lapsen kehitystä/oppimista/ystävyyssuhteita/taitoja :) Mutta me ollaan pelkästään positiivista saatu ”virallisilta tahoiltakin” näistä meidän ratkaisuista, usein vaan ihastellaan, että vautsi mitä mahdollisuuksia :)

      Edit. Tämän kirjoitettua ja julkaistua tajusin, että mä puhuin nyt tässä sellaisista kuukausien irtiotoista, jotka vaativat jo hoitoa/koulunkäyntiä. Mutta lyhyempien lomamatkalomien kanssa tosiaan noin niin kuin A tuossa yllä sanoo!

      • Mithun Heidi
        14.8.2018 at 09:06

        Vositko tarkentaa mitä tarkoitat tuolla max 3kk? Että Fugessa tähän yhteiseen kotikoulutoimintaan voi osallistua max 3kk vai yleisesti kotikouluilla voi vain 3kk? Täällä taas mietiskellään jo kouluaikoja. Eskariin ei olla vielä kerrottu kevään suunnitelmista, mutta syyskuussa on keskustelut niin ajattelin sitten mainita..

        • krista
          14.8.2018 at 09:21

          Jos olen oikein käsittänyt, tuo 3 kk:n maksimiaika johtuu siitä, että Espanjassa on koulupakko ja sen takia tuota pidempi ei käy – paitsi ihan suomalaisessa koulussa, joka on virallinen koulu. Eli mun käsittääkseni just Espanjaa koskee tämä! :)

  • A
    9.8.2018 at 12:53

    Meilläkin eskari, tosin hän menee tuttuun päiväkotiin (jossa on kesäloman jälkeen jo vajaat kaksi viikkoakin oltu) ja ilman reppua (se säästetään kouluun). Mutta silti kuulemma aamulla jännitti (kivalla tavalla). Tulossa on kyllä niin suuri hyvästien vuosi, oon varma että oon kyynel silmässä niin joulujuhlat, äitienpäivät ja kevätjuhlat, kun tuo meidän päiväkoti on vaan niin ihana (ja etenkin kun muuttoaikeet on, niin ei ole ollenkaan varmaan että lapsi menee tän hetken lähimpään kouluun).

    • krista
      9.8.2018 at 13:02

      Meilläkin on siis vielä ihan kerhoreput, samat kuin aiempina vuosina. Näin kun jossain puhuttiin eskarirepusta, että pitäisi olla joku isompi – saas nähdä, tarvitaanko, mä luulen että välttämättä ei… Tuolla on vain vaihtovaatteet, ja nekin nyt kyllä taitavat jäädä lokeroon :)

      Meillä oli viime keväänä sellaista hyvästijätön haikeutta, vahvastikin. Mielellään olisimme jääneet sinne hoitoon, kun siellä oli tutut hoitajat ja rakkaat ystävät. Mutta ei voi mitään, omalle alueelle tosiaan piti siirtyä. Onneksi saatiin tällainen IHANA ja kovasti kehuttu paikka, ja ensivaikutelma on tosiaan aivan mahtava <3

      • A
        9.8.2018 at 13:27

        Eskarilaisia on myös koulussa, silloin varmaan reppu onkin tarpeen. Helsingissä tosin kaipa päiväkotieskari on yleisin, siis näin luulisin, esim. länsisessä Hkissä about kaikki esiopetusta tarjoavat paikat olivat päiväkoteja, kun taas espoolaisen työkaverin lapsi on koulussa eskarissa. Aikamoinen ero kyllä, päiväkodissa eskarit on isompia, koulussa niitä pienimpiä…

        • Oliver
          9.8.2018 at 13:34

          Meillä esikoinen aloitti tänään myös eskarin. Se on koulun yhteydessä, mutta en kyllä keksinyt mihin siellä reppua tarvisi.. Ilman reppua siis lähti. Äiti kuskasi vaihtovaatteet lokeroon.

          • Oliver
            9.8.2018 at 13:36

            Tosi harvoin kommentoin. Huvittavaa että tämmöinen eskarilaisen reppu on sitten niin keskeinen asia että kommentti tulee jätettyä :D

          • krista
            9.8.2018 at 14:14

            Oisko sit joku eskarikirja/kansio, joka jossain on ja jota kuljetetaan…? Meillä on kansio kyllä, mutta sitä säilytetään siellä eskarissa. Silva mietti etukäteen, että pitäisikö olla oma kynäpenaali, mutta sitäkään ei ainakaan eka päivänä tarvittu :)

            Ja ihana kun kommentoit, vaikk sit repustakin – hih nämä tärkeät ja olennaiset hei :) Mutta tunnut jostain syystä ihan ”tutulta”, vaikka et ole kai vähään aikaan kommentoinutkaan! Toivottavasti teillä on mennyt kivasti eskaripäivä <3 Mä lähden just hakemaan :)

  • Mm
    9.8.2018 at 19:10

    En saa vastattua tuohon ketjuun, kun puhelimella luen, mutta kyllä meillä eskarilainen reppua tarvitsi, kun saivat kotitehtäviä eskarikirjoista. 😊

    • krista
      9.8.2018 at 20:50

      Ehkä tämä vaihtelee…? Tai sitten se isomman repun tarve iskee meillekin myöhemmin, nyt ei ole vielä edes mistään kirjoista ollut puhe. Nooh, se varmaan selviää tässä syksyn kuluessa :)

      • Torey
        11.8.2018 at 11:32

        Kyllä meillä kanssa iso reppu oli jo eskarissa. Metsäretkille sitten pienempi kerhoreppu.

        Ja kai eskarikirjat on kaikkialla. Luulis kuuluvan opetussuunnitelmaan. Läksyjä tuli, muttei joka viikko. :) Meillä esikoinen aloittaa koulun ensi viikolla!

        • Eskariope
          12.8.2018 at 20:19

          Ei kuulu kirjat eskarin opetussuunnitelmaan. Monessa paikassa on, mutta monessa paikassa ei. Ite en tykkää käyttää kirjaa, meillä painotetaan toiminnallista oppimista, lisäksi harjoitellaan kirjaimia ja numeroita vihkoon ja tehdään joitain monistetehtäviä kansioon.

  • Anu
    9.8.2018 at 21:18

    Meidänkin vanhin tyttö aloitti eskarin. Täällä päin on alkuluokkatoimintaa jolloin eskarit siirtyvät päivähoidosta kouluun. Ihan hurjaa, miten näyttävätkin jo pikkukoululaisilta yli suuret reput selässään. Sisarukset ovat ensikertaa elämässään erossa ihan omineen. Aika jännittävää, mutta mielenkiintoista miten kehittyvät omina yksilöinään ilman toiseen turvautumista. Äitiä ehkä eniten jännittää! Tsemppiä kaikille uuden syksyn aloitukseen 😊

    • krista
      9.8.2018 at 23:10

      Meillä myös sisarukset ovat eka kertaa eri rakennuksissa – ja se taisi tehdä tiukkaa molemmille. Mä (ja me) ollaan nautittu siitä, että lapset saa olla samassa ryhmässä, mutta toisaalta just nyt tässä vaiheessa huomaa, että erityisesti pienemmän on kiva saada jo ”ihan omia” ystäviäkin, omanikäisiä siis. Tähän asti hän on ollut hienosti isompien mukana (ja ihana niin!), mutta on tietysti tärkeää vahvistaa sitä tunnetta, että saa ystäviä ihan omana itsenäänkin <3 (hehe sarjassamme yritän etsiä positiivista tästä, mikä oikeasti vähän harmittaa :D )
      -
      Samoin sinne, toivottavasti oli onnistunut eskaripäivä! Täällä oli kuulemma ollut IHANAA eskarissa <3

      • Tilia
        10.8.2018 at 15:14

        Tämä on varmaan ihan hyvä ratkaisu ottaa jo nyt vähän etäisyyttä sisarukseen, kun sinne kouluun ei pienempi kuitenkaan pääse vielä mukaan ja voisi tulla sitten tosi orpo olo jäädä yksin päiväkotiin vuoden päästä, jos olisi aina ollut isomman matkassa. Pienemmälle tosiaan kiva saada omanikäisiäkin kavereita, niin on sitten siellä omassa eskarissa ja ekalla luokalla tuttuja ja kavereita valmiiksi. Niitä pohjia kun luodaan jo ennen eskariakin. Sisaruus ei kuitenkaan siitä mene rikki, että välillä ehtii vähän jo kaivatakin toista. <3

      • Anu
        10.8.2018 at 22:35

        Täällä oli ollut huippu päivät molemmilla! Meillä pienempi on selvästi rohkeampi ja oli saanut heti ”omia” ystäviä. Huimaa seurata kehityskaarta 😊

    • Oliver
      10.8.2018 at 09:15

      Meilläkään ei ainakaan eilen vielä saatu mitään kirjaa.

  • Henna
    10.8.2018 at 07:21

    Eskarissakin työskennelleenä, meillä ainakin painotettiin reppua myös siksi, että harjoiteltiin repun kantamista (retkille lapsille omat reput, minne tarvittavat tavarat retkeä varten) ja samalla reppua kehotettiin kuljettamaan koti-eskari väliä jotta lapsi oppisi muistamaan ottaa sen mukaan myös tulevaisuudessa kouluun ja koulusta kotiin. Mutta ei meillä ainakaan isolle repulle ollut vielä tarvetta, että pienet riitti. :)

    • krista
      10.8.2018 at 08:52

      Joo totta! Isolle osalle lapsia tuo on varmaan aika tuttua (täällä päin ainakin just nämä pikkureput on lapsilla selässä jo pienestä asti, hoidossa ja metsäkerhossa), mutta ei välttämättä kaikilla! Ja sehän taitaa ollakin eskarissa just sitä tärkeintä: että kaikilla on sit tarvittavat perustaidot koulun aloittamista varten <3