Raskausviikko 6: tervetuloa, aamupahoinvointi

Miten voi hammasharjan suuhun laittaminen yökkäyttää niin paljon. Yskin ja yökkäilen kaksin kerroin, ja yritän löytää sopivaa hammasharjan sisääntulokulmaa.

Mähän siis olen yökkäilijä muutenkin.

Hampaidenharjausyökkäily oli se ensimmäinen merkki: alkuraskauden pahoinvoinnit ovat (onneksi lievinä, kop kop puuta) alkamassa.

Täten toistan sen kysymyksen, jonka olen kysynyt joka raskaudella: miksi, oi miksi sitä kutsutaan aamupahoinvoinniksi. Itselläni ainakin öklöttää tasaisesti ympäri vuorokauden. Myöhäinen iltapäivä on ehkä pahin. Ei okseta, mutta vatsa turpoaa palloksi ja tekee mieli syödä viisi kiloa raikkaita hedelmiä ja juoda keskisuuri tynnyrillinen Samarinia.

Jostain kumman syystä (haha) myös venäläiset suolakurkut ovat alkaneet maistua taivaallisen hyviltä.

Muilta osin olen vähän tarkoituksellisesti ”unohtanut” raskautta pois mielen päältä – josko silloin aika kohti turvallisempia viikkoja ja ensimmäisiä tutkimuksia kuluisi nopeammin. Että näkee, löytyykö sieltä pientä kiihkeästipumputtavaa sydäntä vai ei.

Tänään kuitenkin kaivoin ”ai niin, taidan olla raskaana” -ajatuksen esiin ja aktivoiduin kahdessa asiassa. Varasin ensimmäisen neuvola-ajan. Se meni harmillisen pitkälle (ei ollut vapaita aikoja), kohtaan 10+0 eli valovuoden päähän.

Lisäksi varasin yksityiseltä ajan varhaisultraan: tämän kanssa tajusin olla (viime kerrasta oppineena) ajoissa liikkellä, viimeksi piti kyttäillä peruutusaikoja. Sitäkin pitäisi odotella vielä vähän vajaa kaksi viikkoa. Odottavan (kirjaimellisesti) aika, ja niin edelleen…

Paras tekniikka minulle on kuitenkin antaa ajan rullailla rauhallisesti päivä kerrallaan eteenpäin, ja olla avaamatta raskaussovellusta joka päivä.

Jos kaikki menee hyvin, laskettu aika osuu heinäkuuhun. Aika kaukaiselta kuulostaa!

34

You Might Also Like

  • Riika A
    11.11.2021 at 12:18

    Tsemppiä! Ne ekat viikot on kyllä niin tuskastuttavan pitkiä! Ja vikat. Ja oikeastaan ne kaikki siinä välissäkin.

    • krista
      11.11.2021 at 12:22

      Hihi, tuskastuttavista viikoista seuraaviin! :D Ja kiitos! <3

  • Ida
    11.11.2021 at 13:52

    Mullakin se oli kyllä ihan koko päivä pahoinvointia sillon raskausaikoina. Kuljetin kassissa viinirypäleitä ja mussutin koko aika jotain. Lisäksi kuopusta odottaessa oli alkuraskauden ajan suussa koko ajan paha maku, joten mussutin kahta kauheammin koko ajan hedelmiä tai pastilleja tai jotain. 😅

    https://naissanelioissa.wordpress.com/

  • Jp ja Kirppu
    11.11.2021 at 16:09

    Suolakurkku sieltä tuorealtaasta (?), mikä lie oikea sana, oli kyllä raskaana parasta maailmassa. Kirppua odottaessa myös mansikat ja kuopusta odottaessa lakritsa varsinkin lakujätski(johtui varmaan matalista paineista). Ja heti sen raskauden jälkeen tais tulla suositus että ei lakua raskaana olevalle🙈🤷‍♀️

    Tsemppiä näihin piinallisen pitkiin alkuviikkoihin! 🌞

  • Karina
    12.11.2021 at 13:27

    Hauska lukea raskausjuttuja pitkästä aikaa kun omista on niin kauan. Ihan tulee ikävä niitä aikoja! Mun molemmat lapset on heinäkuussa syntyneitä ja oli kiva kun loppuraskaudessa pystyi pitämään vaan jotain kauhtanoita päällä kun oli kuuma kesä kummassakin tapauksessa :D Ei tarvinnut miettiä housuja tai takkeja juurikaan. Meninkin sun innoittamana lukemaan mun raskauspäiväkirjaa (raskausaikoina kirjoittelin yhteen nettimammaryhmään ja aivot toimi sen verran että copy-pastesin kaikki mun jutut sieltä sitten word-dokumenttiin jossain vaiheessa ja sitä on välillä hauska käydä lukemassa) ja laitoinkin sulle instassa jo, että mulla alkoi esikoisesta pahoinvointi rv6+4 mutta se loppui mystisesti joskus muutama viikko sen jälkeen ja olin jo ihan varma että kesken meni. Mulla ei ollut mitään erityisiä mielihalujakaan raskausaikana (paitsi greippimehu) niin olin tosi innoissani kun masu alkoi kasvaa oikeasti ja kun aloin tuntea liikkeitä – muuten tuntui ihan kun en olis raskaana ollutkaan. Tsemppiä #heinäkuiset22 odotukseen! :)