Yhteistyössä: Valio MiFU
Pavut, soijarouhe ja erilaiset tofut – siinäpä oikestaan tämän kasvissyöjän lämpimien ruokien pääasialliset proteiininlähteet tähän asti.
Ja vaikka nämä kaikki ovat mun makuun tosi hyviä, on vaihtelukin kyllä tarpeen. Niinpä olen kieli pitkällä odottanut näitä tämän syksyn uusia kasvissyöjälle sopivia proteiinivaihtoehtoja.
Itse katson näitä uutuustuotteita tietysti näin pitkäaikaisen kasvissyöjän henkilökohtaisesta näkökulmasta (lisää proteiininlähteitä mulle, jea!), mutta onhan tällä se suht iso ekologinen plussapuolikin. Eli että kun tuodaan markkinoille tällaisia lihansyöjillekin maistuvia (ja helppokäyttöisiä, ”helposti lähestyttäviä”) vaihtoehtoja, se saa ehkä sekasyöjänkin valitsemaan vähän useammin ruokapöytäänsä sen kasvisvaihtoehdon.
Nimittäin ihan tällä omalla blogikeskusteluotannalla oon ollut huomaavinani, että tosi moni mielellään tekisi useammin kotona kasvisruokaa, kunhan vaan keksisi hyviä vaihtoehtoja. Esimerkiksi tässäkin blogissa kasvisruokareseptit ovat yksi googlatuimmista jutuista – ja siis tässä blogissa hei, terveisin antiruoanlaittajabloggaaja. Vaikka no joo; onhan meillä perheessä tietysti yksi ihan loistava kasvisruokakokki.
Joel kokkaa, minä syön ja bloggaan :)
Heti, kun ensimmäistä kertaa kuulin tästä Valion uutuudesta Mifusta (eli paistettavasta, maidosta valmistetusta ruokarakeesta), ajattelin nepalilaistyyppistä ruokaa. Haha, ainahan mä ajattelen nepalilaistyyppistä ruokaa. Mutta siis nepalilaisruoassahan kasvisruokien yksi tavallinen aines on tuorejuusto paneer (itsetehty tuore/kotijuusto), ja meidän kotikeittiössämme se usein korvataan leipäjuustolla. Tällaiseen ruokaan tarvitaan siis kuumennusta kestävä (eli kuumennettaessa rakenteensa säilytttävä) juusto.
Mutta voisiko vaikkapa supersuosikkiani palak paneeria (kotijuustoa pinaattikastikkeessa) tehdä tästä Mifusta…? Hmm, palak Mifu…?
Joel teki – ja hitsi että se muuten toimi. Ihan todellakin toimi.
Mifua on olemassa kolmea makua: Orginal, Välimeren tomaatti ja Meksikon pippuri. Näistä Välimeren tomaattia me ollaan syöty burritojen täytteessä (alkuperäis-Mifun maku oli mieto ja Joel maustoi itse lisää; lopputulos oli sairaan hyvä). Meksikon pippuri puolestaan odottaa vielä testivuoroaan (maistoin kyllä jo paljaaltaan lusikalla; hyvä ja pippurinen oli), ja tätä Originalia meillä on käytetty nyt jo kahdesti tässä palak Mifussa.
Tämä Original on periaatteessa maustamattoman makuinen perusmaku, joten sitä kannattaa ehdottomasti reippain ottein maustaa, että saa siihen makua. Vähän siis samaan tapaan kuin vaikka maustamatonta tofua.
Eli pannulle ja rutkasti maustetta ja NAM.
Tai sitten jos maustaminen tuntuu vaikealta, kantsii kokeilla ekana noita valmiiksi maustettuja makuja; Välimeren tomaatti on siis mieto, ja Meksikon pippuri nimensä mukaisesti pippurinen.
Mutta reseptiä pukkaa – testatkaapa tätä!
Palak Mifu a la Joel
Ainekset:
1 iso porkkana
1 makea sipuli
1 suippopaprika
1 prk Valio Mifua
1 pss pakastepinaattia
1 dl tomaattimurskaa
1 rkl inkivääritahnaa
öljyä
chilijauhetta
kurkumaa
neilikkaa
jauhettua juustokuminaa
Lisäksi:
riisiä
turkkilaista jogurttia
tuoretta korianteria
Tee näin:
Sulata pinaatti. Silppua sipuli ja paprika. Raasta porkkana.
Paista sipuli, paprika, porkkana ja Mifu runsaassa öljyssä ja mausteissa; ovat valmiita, kun ylimääräinen neste on haihtunut.
Lisää pinaatti ja tomaattimurska. Anna hautua 5 min.
Tarjoile riisin, jogurtin ja korianterin kanssa.
Mmmmm.
Ensikokeilujen jälkeen itselläni ei ole tästä epäilystäkään: omalle perusruokalistalleni Mifu tulee ehdottomasti jäämään. Burritojen kastikkeessa se tosiaan oli sai-raan hyvä (näkyy täällä) ja seuraavaksi Joel toivottavasti testaa sitä jossain thaimaalaistyyppisissä ruoissa; Mifu-kasviscurrya tai jotain… Ja sitten johonkin wokkiin tai nuudeleihin (maissi-nektariini-Mifu-nuudelit?). Ääk, tulee nälkä!
Ihan tyyliin ”jauhelihakastikkeen jauhelihankorvikkeena” en itse välttämättä lähtisi tätä ihan ensimmäiseksi käyttämään; mun näppituntumalla veikkaan, että saattaisi tulla vähän mautonta. Makutottumuksia on tietysti monia, mutta itse väittäisin, että Mifu tarvitsee seurakseen pannulle kasviksia ja mausteita – silloin siitä saa just toimivan proteiiniosuuden kasvisruokaan.
Varmaan kasvisruoan maustaminen onkin monelle ei-kasvisruoalle se haastava juttu. Mutta toivottavasti nämä uudet ja helposti saatavilla olevat vaihtoehdot innostavat kokeilemaan! Näistä nimittäin oikeasti saa tosi hyvää, täyttävää ja terveellistä kasvisruokaa.
Mifun sivuilta (täältä) muuten löytyy lisää reseptejä; ja ehkä mäkin voisin muutaman Joelin kehittämän reseptin vielä myöhemmin tänne blogiin heittää, jos teitä kiinnostaa :)
Kiinnostako?
PS. Mifu on siis laktoositon, gluteeniton, soijaton, kananmunaton ja hiivaton, ja se sopii siis tietysti kasvissyöjälle (laktovegetaariselle eli maitotuotteita syövälle niin kuin minä). Ei kuitenkaan vegaanille, koska maito :)
Yhteistyössä: Valio MiFU
22
Heispi
26.9.2016 at 10:09Maustamisen ilo ja vaikeus! Meillä on kasvisproteiinipäivä kerran viikossa, ja usein (yleensä) teen papupullia vaihdellen papuja. Olis tosi kiva saada vinkkejä johonkin muuhunkin kasvisproteiiniruokaan. Yleensä kookle löytää papupullat, -keitto, -pata. Eikä juuri muuta. Kerran tein härkäpapurouheesta lasagnea, siitä tuli rakenteeltaan jotenkin jauhoista. Maku oli ok, mutta mies ja lapset on tarkkoja miltä ruoka tuntuu suussa, eli ei jatkoon sitä reseptiä.
krista
26.9.2016 at 13:59Joo maustaminen on kyllä taiteenlaji – ja joihinkin kasvisruokiin (kuten maustamaton tofu) sitä maustetta täytyy todellakin laittaa, että sen saa maistumaan. Mulla on jotenkin sellainen näppituntuma, että usein lihansyöjän kasvisruokakokeilu saattaa tyssätä just siihen – että kokeilusta ei tule maistuvaa. Jotenkin siihen saumaan haluaisi aina kovasti tsempata, että kokeile vielä, kokeile uudestaan, mausta lisää! Koska kasvisruoka tosiaan VOI olla niin megahyvää <3
-
Pavut on siitä kivoja, että niissä on usein "omaa makuakin". Mutta ei niitäkään jaksa joka päivä puputtaa, joten on ihan huippua, että eri vaihtoehtoja on!
Anna
26.9.2016 at 10:49Eihän tuossa mifussa ole mitään ekologista puolta kun maidon tuottamisella on valtava hiilijalanjälki – ei ole mitenkään ekologisesti järkevää vaihtaa lihaa maitoon, varsinkaan suomessa jossa lihan- ja maidontuotanto kytkeytyvät vahvasti toisiinsa.
Larilyn
26.9.2016 at 13:25Nimenomaan! Mifu on ihan naurettava tuote lihan korvaamiseen. Eläinperäinen ja vielä juustontyyppinen. Hiilijalanjälki on huikea. Juustoissahan se on lihan kanssa samaa luokkaa.
Ymmärrän, että sisältöyhteistyöt tuovat bloggaajalle rahaa, etenkin kun kyse on Valiosta, mutta tuotteen mainostaminen ekologisessa valossa on a) epäeettistä ja b) väärää tietoa.
Nyt vähän tsemppiä hei! Lukijat eivät ole tyhmiä.
Oliver
26.9.2016 at 13:35Paitsi että raejuustotyyppisen juuston jalanjälki on kyllä pienempi kuin muiden juustojen, koska maitoa menee niihin vähemmän. Mifun jalanjälki siis ei todennäköisesti ole lihan kanssa samaa luokkaa, vaan vähemmän. Sen enempää en ota tähän kantaa.
Larilyn
26.9.2016 at 16:36Voi olla, että on pienempi. En osaa tarkalleen sanoa, kun en tiedä valmistusprosessia. Raejuustoa Mifu ei kuitenkaan ole.
Joka tapauksessa hiilijalanjälki on oikeasti kasviperäiseen vaihtoehtoon verrattuna suurempi, eikä Mifu ole todellakaan ekologinen tai eettinen valinta.
krista
26.9.2016 at 16:38Rautalangasta: tässä ei ole tarkoitus verrata vegaaniseen tuotteeseen, vaan kyse on Valion maitotuotteesta. Jos pitäisi johonkin verrata, niin juustoon :)
krista
26.9.2016 at 14:03Mä tykkään tosi monesta Valion tuotteesta, käytän niitä enkä ole vegaani – tää oli mulle just nappituote; tällaista ruokaa mä syön :)
krista
26.9.2016 at 14:03Mä aika paljon karsastan sellaista ”kaikki tai ei mitään” -ajattelua – enemminkin uskon näissä ruokahommissa ”porttiteoriaan”.
–
Totta kai vegaanina olisi vielä parempi, mutta usein just se ”kaikki tai ei mitään” -ajattelu saattaa johtaa siihen, että lihansyöjä kokee ”turhaksi” edes yrittää muita vaihtoehtoja, lihaa vaan lautaselle joka päivä. Jos kerran kaikki muukin on yhtä huonoa. Mä en näe sitä niin. Vaan että jos kokeilee ensin ”helpoilla” tuotteilla välillä lihattomia vaihtoehtoja ja kokee niissä onnistumisen elämyksiä, kokeilee ehkä muillakin, kappas kokeilee uudestaan, kasvisyönnin määrä kasvaa ja lihansyönnin pienenee ja niin edelleen.
–
Mun mielestä täysvegaanivaatimus (jos isolle massalle sitä esittää) vaan vesittää koko idean. Mieluummin babysteps kohti parempaa. Ne, jotka ovat vegaaneja – isot pisteet heille. Mutta täysvaatimukset vain aiheuttavat vastareaktion; on paljon hyödyllisempää positiivisesti kannustaa lihansyöjiä edes ministi askel askeleelta parempaan suuntaan.
–
Itsehän käytän siis maitotuotteita ja paljon käytänkin.
Larilyn
26.9.2016 at 16:40Olen samaa mieltä siitä, että yksittäiset valinnat ovat hurjan tärkeitä! Ja hyvä, että kasvisruoka n nosteessa. Vegaanisuus ei ole suuren yleisön valinta, enkä henkkoht sitä varsinaisesti aja. Kuitenkaan nimenomaan lihan korvaamista toisella eläinperäisellä tuotteella en ymmärrä yhtään. Se on vastoin kasvisruoan lisäämisen agendaa kaikin tavoin.
krista
26.9.2016 at 16:46Joo ja tässä me sit ollaan eri mieltä: mä taas oon sitä mieltä, että lihan korvaaminen esim. juustolla (jos vaikka tofu tuntuu liian vaikealta) on hyvä asia ja vie oikeaan suuntaan ja kohti eettisempiä valintoja.
Kohti vegaanista
26.9.2016 at 22:47Itsekin olen pääsääntöisesti kasvissyöjä, mutta kaiken aikaa vegaaniset vaihtoehdot löytävät yhä vahvemmin jalansijaa keittiössä. Hieman kuitenkin omaankin silmään särähti maitotuotebloggauksen yhteydessä kirjoittamasi lause ”onhan tällä se suht iso ekologinen plussapuolikin”, koska eihän meijerituotteet ole oikeastaan mitenkään ekologisia. :) No korkeintaan niin, että ovat Suomesta. Vertauksena, että 1kg juustoa vastaa ekologisen jalanjälkensä puolesta 90km autoilua. Lähde WWF Suomi: https://www.facebook.com/wwfsuomi/photos/a.354457444575286.84060.119054448115588/1231995646821457/?type=3&theater
Linssit ovat muuten myös hyviä proteiinin lähteitä ja itseasiassa jos käy läpi erilaisia kasviksia, niin protskua löytyy jopa kukkakaalista. :)
krista
26.9.2016 at 22:57Joo mä siinä suht hyvä”-kappaleessa yritän ilmaista nimenomaan sitä, että ”helpostilähestyttävät” vaihtoehdot ovat hyviä myös siitä, että niihin lihasyöjäkin helpommin tarttuu ja kokeilee lihalle vaihtoehtoja (ja porttiteoria). Koska siis ehdotapa vannoutuneelle oman elämänsä lihamestarille ensimmäiseksi vaihtoehdoksi lihan tilalle kukkakaalia… :)
–
Maitotuotteet eivät tosiaan ole hiilijalanjäljeltään vegaanisiin tuotteisiin verratava (paitsi tietty en tiedä sit kaukaa tulevan soijan kujetuksista sun muuta), mutta mä pidän suomalaista maitotuotetta (ai niin, tällähän muuten on ”hyvää Suomesta” -merkintä myös) kuitenkin ihan ”hyvisvaihtoehtona” :)
Kohti vegaanista
26.9.2016 at 23:21Joo kukaan tuskin kelpuuttaa kukkista lihan tilalle, mutta lähinnä huomiona kasvissyöjälle, että sitä protskua on ihan yllättävissäkin paikoissa. :D Pitkään päällä ollut protskubuumi kuulostaa vielä helposti siltä, että kasvissyöjän/vegaanin ruokavalio jäisi jotenkin vajaaksi, jos joka ateriassa ei ole papuja, palkokasveja tai soijaa, vaikka todellisuudessa päivän protskuannos saattaa tulla helpostikin täyteen myös ilman noita. Mikäli siis puhutaan nyt sellaisesta peruskulutuksesta. :)
Ja toki kaukomailta tulevissa jutuissa (kuten soija) on oma ekologinen painolastinsa, mutta kenenpä meidän kotoa ei löytyisi eksoottisia hedelmiä, kahvia, suklaata yms. Mutta vegaanisen ruoka taitaa silti lähes väistämättä olla eläinperäistä vihreämpää. :)
Mutta kun on kumppanuuspostaus, jossa on meijerituote ja väittämä ekologisuudesta, niin vähän tosiaan silmään sattuu.. :)
P.S. Anteeksi kommentti tuli vähän väärään paikkaan (ehkä?), en saanut enää tuohon alas vastattua.
Vannikkila
26.9.2016 at 11:27Tuli nälkä, terveisiä vaan Joelille.
–
Ei mulla muuta :D
krista
26.9.2016 at 14:04Mulla kans, kun tätä tein! Onneksi on tuon Palak Mifun jämät vielä jääkaapissa tän päivän lounaaksi; kohta otan lautaselle, MMMM! <3
Pauliina
26.9.2016 at 11:47Nyt on kyllä iso pettymys että olet lähtenyt Mifu-yhteistyöhön mukaan ja vielä näin selkeän kritiikittömällä linjalla. Kuten jo aiemmin kommentoitiin, Mifun käyttö on kaukana ekologisesta ja lisäksi lehmänmaidon runsas käyttö rasittaa elimistöä eli lihan vaihtaminen Mifuun ei tuota hyötyä luonnolle eikä terveydelle. Mifu on aivan käsittämätön tuote – ravintoarvoiltaan raejuustoa heikompi, jonka ainut etu lienee tuo kuumennettavuus.
Olen pitänyt tämän blogin postauksia aika tasokkaina juuri sen takia, että yleensä tunnut lähtevän harkiten yhteistyöjuttuihin mukaan. Tuntuu epäuskottavalta ajatus, että Mifu-kritiikki ei olisi saavuttanut Puutaloa ennen yhteistyötä ja siksi onkin erikoista ettei kritiikkiin oteta postauksessa mitään kantaa.
krista
26.9.2016 at 14:09Mä tosiaan en ole vegaani vaan syön maitotuotteita, ja käytän paljon Valion tuotteita. Jännä huomata, että jonkun toisen näkökulmasta tämä on jotenkin ”väärä” tuote mulle – mun omasta näkökulmasta tää on just sellainen tuote, jota kieli pitkällä odotin ja josta olin huippuiloinen, että sain tämän yhteistyön! ”Joo jee joo!”, taisin vastata. Ja siis ETENKIN kun kuulin kritiikiä siitä, että tuote ei jotenkin maistu (siitä maustamisesta tuossa postauksessa kirjoitinkin, eli mielestäni nimenomaan otin kantaa) JA sitten koettiin vielä Joelin kanssa megaonnistuminen siinä, että to-del-la-kin maistuu, kun sitä vaan sopivaan tapaan käyttää <3 Siksi tätä oli ihana tehdä!
-
Mun mielestä Mifua kohtaan esitetty kritiikki siitä, että se on maitotuote (tätä kritiikkiä oon kuullut tuon maistumattomuuden lisäksi), on vähän hassua. Mun mielestä se oli jotenkin niin itsestään selvä juttu, että siitä tuntuu oudolta edes kirjoittaa ja siksi en ottanut siihen jutussa kantaa. TOTTA KAI se on maitotuote, kun se on Valion tuote! Jos se ois lihanvalmistajan tuote, se sisältäisi lihaa. Tää resepti on resepti, jossa on mukana maitotuote. Blogiyhteistyössä voisi olla myös juusto, tai vaikkapa Valion (ihana!) maitokaakao, jota Joel ja mä juodaan tosi paljon; Joel treenijuomana ja mä kahvin kanssa. Jos olisin lihansyöjä, voisin kirjoittaa liharuoasta ja antaa siitä reseptin (kummallista myös, että blogissa esiintyneet liharuoat eivät ole aiheuttaneet kritiikkiä). Siksi tää on jotenkin hassua. Tämä ON maitotuote ja mä syön maitotuotteita ja paljon Valion tuotteita. Teen mielelläni yhteistöitä sellaisten maitotuotteiden (esim. juusto) kanssa, joista tykkään ja joita käytän.
-
JA tämä tuote on mun mielestä ihan huippu! (jos se ei olisi ollut hyvä meidän testien jälkeen, en olisi tehnyt tätä postausta - mutta se OLI hyvä ja mä tykkään siitä ihan hurjasti)
Pauliina
26.9.2016 at 16:41En mielestäni kommentissani kommentoinut lainkaan ruokavaliotasi tai ruokavalioon liittyviä valintoja vaan Mifua ja postauksen kritiikittömyyttä. Tässä on jo useampi avannut Mifun ongelmia (keinotekoisuus, epäekologisuus tms) ja näihin asioihin olisin odottanut sinulta myös pohdintaa blogissa.
Pohdinnan pois jättämistä siis kritisoin, en ruokavaliovalintojasi.
Enni
26.9.2016 at 12:18Onko kyseessä siis kasvis- vai juustorae vai näiden sekoitus vai joku muu?
krista
26.9.2016 at 14:14Oiskohan ”maitoproteiinivalmiste” jotenkin se täsmällisin termi :) Eli maidosta tehty, ja itse maallikkona vertaisin (jos pitää johonkin verrata) juustomaiseen tuotteeseen – tulee vähän esim. just leipäjuusto mieleen myös siitä, että kestää kuumennusta – mutta todennäköisesti valmistustapa on eri, kun tätä ei kutsuta missään juustoksi.
–
Eli ”proteiinia sisältävä maitovalmiste” mä sanoisin :)
A
26.9.2016 at 14:39Meidän lihansyöjäperheessä (no oikeasti kasvispainotteista sekaruokaa me syödään) ollaan oltu aika pettyneitä näihin ”helppoihin kasvisproteiineihin”. Siis kun ne on…eineksiä (ts. suolaa ja turhia lisäaineita)…eikä meillä syödä eineksiä muutenkaan. Mainoksen uhrina ”helppo käyttää ja maku ja konsistenssi muistuttaa jauhelihaa” ostin Härkistä. Joo ei. Ostoksen jälkeen sit kotona luin ainesosaluettelon (mieheni kommentoi että ostit sit tuotteen joka vastaa paistettua ja maustettua jauhelihaa) ja sit kokkaamaan. Joo ei, ei tullut hyvää, tuli todella mitäänsanomatonta ja epämiellyttävän tuntuista ruokaa :( Nyhtökaura saa jäädä kauppaan kaura-allergian takia (mutta prkl sekin on oikeasti pääosin herne- ja papuproteiinia, että pah kauralle). Ehkä en vaan osaa, mutta meilllä syödään maistuvaa ruokaa tehtyinä pavuista, linsseistä ja muista luonnollisista kasvisproteiinilähteistä (härkäpavut opetellaan ottamaan käyttöön mutta ei prosessoituna teollisena muotona, vaan ihan oikeana (rouhittuna) papuna.
—
Mifu taas…varsin vähän mua kiinnostava tuote. Tai siis maustetut versiot mua nyt ei ylipäänsä kiinnosta missään maitotuotteissa (itse maustaen saa parempaa) ja markkinointi ärsyttää kun ratsastetaan lihankorvikebuumilla. Sun postausta lukien, ehkä oikeasti voisi olla potentiaalinen proteiini ruokiin silloin kun haluaa juuston joka ei sula (raejuusto kun on oikein bueno tuote mutta ei ihan kaikkeen sovi). Ehkä.
—
Mutta oikeasti ehkä tällainen tyyppi joka haluaa syödä itse tehtyä ruokaa ei ole näiden uusien lihan korvikkeiden kohderyhmää. Siis kun mä oon ihan tyytyväinen niihin papuihin, linsseihin ja herneisiinkin ja tiedän että niistä saa hyvää ruokaa. Harmittaa vaan, kun tuli tuhlattua femma siihen Härkikseen, joka oli rehellisesti sanottuna pahaa (joku blogisti väitti että sitä voi syödä ihan kylmänä paketista suoraan…joo ei mun mielestä!). Femmalla kun saa aika paljon papuja ja ois paljon paremmin käytetty ollut rahat niin…
krista
26.9.2016 at 14:52Me ollaan kokeiltu ”näistä kolmesta” myös Härkistä ja kyllä ihan tykättin siitä (vaikka samaa mieltä kyllä tuosta rakenteesta, toimi kuitenkin joissain ruoissa ja tytöt söi hyvällä ruokahalulla siitä tehtyjä ”lihapullia”) – tuotteena Härkis (ja Nyhtis) on tietysti iiiiihan eri kuin tämä Mifu lähtien ihan siitä, että tämä on maitotuote. Nyhtökauraan mulla on mennyt jotenkin fiilis, kun sitä ei ole saanut; meidän elämänvaihe ei anna periksi, että lähdettäis jonnekin jonottelemaan tai tieten tahtoen metsästämään – meidän käyttämien tuotteiden pitää kyllä löytyä noista lähimpien kauppojen hyllyistä tai jää käyttämättä.
–
Joo mä kans sijoitan mielessäni tän Mifun sellaiseen ruokaan, johon kaipaa sulamatonta juustoa; just niin kuin paneer, tai tosiaan meillä leipäjuustoa käytetään. Myös sellainen ”kotijuusto”-tyyppinen (esim Eilan kotijuusto) kestää jonkin verran sulamatta lämmitystä esim. kastikkeessa, mutta murenee kyllä helposti eikä se rakenne niin hyvin säily. Jos päädyt testaamaan, kantsii varmaan napata just tuo maustamaton versio. Meilläkin on Joelilla se, että se maustaa mieluummin itse ja tietääkin hyvin arvioida, että mistä mä tykkään – tulee sit itse maustamalla just tasan sen makuinen kuin oli ajatellut :)
–
Mä kans tykkään pavuista kyllä, mutta näin parinkymmenen kasvissyöntivuoden jälkeen tuntuu, että heh on kiva, että on kaikenlaista vaihtelua proteiininlähteisiin – ei niitä papuja ihan joka päivä, alkaa tursuta korvista :D
paula
26.9.2016 at 15:55TÄMÄ! Mä oon perus sekasyöjä, joka arvostaa laadukkaita raaka-aineita – sellaisia, joita voi syödä vaikka ihan raakana sellaisenaan ja silti maistuu hyvältä (vrt. tartarpihvi vs. soijarouhe). Valitsen mieluusti kasvisvaihtoehdon silloin, kun se on laadukas, maukas ja ”sitä itseään” eikä jotain lisäaineisiin ja ylenpalttisiin mausteisiin hukutettu mössö. Mutta kukin tavallaan ja toki varmaan täyskasvissyöjälle kaikenlainen vaihtelu on tervetullutta :)
Kiitollinen
27.9.2016 at 08:12Minäkin arvostan sekasyöjänä laadukkaita raaka-aineita. Eilen sitten kaupassa hypistelin Mifupurkkia tämän postauksen innoittamana :) Luin kuitenkin sen Originalin ainesosaluettelon: pastöroitu rasvaton maito*, vesi, rypsiöljy, suola, sokeri, aromi, sakeuttamisaine (ksantaanikumi), säilöntäaine (kaliumsorbaatti) ja hapate.
Juu ei, sokeri ja aromi ei mun mielestä kuulu mihinkään raaka-aineeseen. Jäi sitten ostamatta. Ostin leipäjuustoa tilalle, kun rupesi tekemään mieli palak paneeria :)
Saara1
26.9.2016 at 15:02Mä maistoin noita kerran ja todella kumimainen purutuntuma, en kyllä näe mitään järkeä tässä tuotteessa. Väitätkö että tää mifu toimi paremmin tuossa annoksessa kuin leipä- tai kotijuusto? ;D
Pakko myös sanoo että itse en syö lihaa eettisistä syistä ja välttelen kyllä maitotuotteitakin, enkä näe kovin perusteltuna että joku ei syö esim. naudanlihaa eettisistä syistä mutta juo päivittäin maitoa ja käyttää paljon juustoja. Maidon sovittaminen kovin isoksi osaksi päivittäistä ruokaympyrää taitaa muutenkin olla aika poikkeuksellista globaalisti tai edes eurooppalaisella tasolla tarkasteltuna ja jäljet tässä johtavat Suomen elinkeinorakenteeseen jossa maitotuotanto on ollut aika kova juttu jo 1900-luvun alusta.. Kriittisempää otetta toivoisin sinulta! :)
krista
26.9.2016 at 15:14Purutuntuma toimi tosi hyvin tällaisessa ”pöperössä”, samoin burritotäytteenä – sit taas tuoreeltaan kun maistelin pippuriversiota purkista, niin olihan se hassu. Ja niin kuin kirjoitinkin, en välttämättä alkaisi tehdä ”jauhelihakastiketta” tästä, mun mielestä ei toimisi niin hyvin sellaisessa. Tietysti näin kasvissyöjänä on tottunut vuosikymmenten ajan vaikka minkälaisiin tuntumiin :D Pahinta on ollut aikoinaan 90-luvun lopun yliopistoruokalan niljakkaat soijaklöntsäpalat :D
–
Mun mielestä Mifu toimi tässä vaihtelun vuoksi tosi hyvin; hmm arvioisin ehkä, että yhtä hyvin kuin leipäjuusto, mutta koska leipäjuustoruokaa syön niin usein, niin tämä oli tosi tervetullut vaihtelu. Kotijuustoa paremmin puolestaan toimii mun mielestä sekä Mifu että leipäjuusto, koska se valmiskotijuusto tosiaan niin helposti murtuu. Tietysti nepalilaisravintolan itsetehtyä kotijuustoa ei voita MIKÄÄN <3
-
Mä itse asiassa en ole kasvissyöjä eettisistä syistä. Tai miten ne syyt nyt määritteleekin... Mä jätin kokolihan pois jo ihan esiteininä, koska se ällötti minua - onkohan se syy sit eettistä vai jotain muuta :D Joskus lukiossa söin vielä tyyliin makkaraa ja mahdollisimman kökköisiä lihaeineksiä, kun ne eivät maistuneet lihalta. Mutta koskaan en ole tehnyt sellaista "muutan ruokavaliota, koska eettisyys" -päätöksiä. Silloin 90-luvun puolivälissä tällaisista ei juuri vielä puhuttu (ainakaan Kuusamossa), mutta tietysti on näin jälkikäteen ihan kiva huomata, että edes jossain suhteessa tekee vähän parempia kuin niitä Ihan Kaikkein Huonoimpia juttuja :)
-
Mun mielestä on TOSI kummallista, että tähän tulee kritiikkiä mun maitotuotteiden käyttämisestä. Totta kai vegaanina olisi vielä parempi, mutta ei kai nykyään pidetä kovin "tyylikkäänä" arvostella lihansyöjiäkään niiden valinnoista - enkä edes syö lihaa. Itse asiassa jopa kurjaa, että jotkut tiukat vegaanit jopa vähän kaivavat kuopppaa omalle aatteelleen olemalla muita kohtaan arvostelevia. Tuomitseminen/arvostelu on nou-nou näissä, se ei tuota hyvää lopputulosta; ei ihmiselle eikä ennen kaikkea aatteelle. Kukaan ei ala vegaaniksi pakottamalla, mutta kannustamalla saattaa vähitellen siihen suuntaan siirtyäkin. Mä lämpimästi kannatan sitä linjaa, että positiivisen kautta. Jos lihansyöjäperhe ottaa edes yhtenä päivänä kasvisruoan lautaselle, se on jo oikea suunta. Vaikka ensin "tutunoloisella" maitotuotteella, ja ehkä sen jälkeen jollakin muulla.
Saara1
26.9.2016 at 16:01Hei oon ihan samaa mieltä siitä että kaikki hyvät valinnat on hyvii valintoja eikä muiden moralisointi hyödytä, pahoittelen jos tuosta mun maito-lihatoteamuksesta jäi sellainen maku että kritisoin sinun valintojasi, se ei ollut tarkoitus. Tarkoitus oli lähinnä nostaa esiin muidenkin kommentoijien toteamus siitä, miksi tää tuote on niin tekopyhä ja turhakin ja koittaa kyllä kovasti nyt ratsastaa esimerkiksi härkiksen ja vastaavien raivaamalla lihankorvikevillityksellä. Siksi tää tuote herättää varmasti monissa niin suuria tunteita toisin kuin esim. raejuusto, joka on ihan rehellisesti maidosta valmistettu tuote. Ainakin mun tuttavapiirissä tää Mifun lanseeraus herätti nimenomaan keskustelua maitotuotteiden käytön ongelmallisuudesta! :) Totta on, että varmasti tällekin tuotteelle on oma kuluttajasegmenttinsä mutta tästä vastaanotosta plus ihan siitä omasta purutuntumakokemuksesta johtuen en kyllä ennusta tälle kovin pitkää elinkaarta. Resepti lähtee joka tapauksessa kokeiluun, ehkä vaan ruokarakeen tilalle jotain muuta.
krista
26.9.2016 at 16:23Jos maitotuotteet on sulle ok ja et halua testata Mifua, tuon ruokarakeen tilalle voi laittaa esim. sen leipäjuuston – se on tosi hyvä! :) Tai tietty tofun; se muuttaa makua varmasti jonkin verran, mutta varmasti toimii!
Hakranah
26.9.2016 at 15:25Mua vähän veti harhaan ku innostuin alkua lukiessani, että jee joku uus kasvisproteiinihomma, mutta sitten vasta kuvassa luki että maitoproteiini niin petyin, kun maitoa mielelläni vältän. Samaa mieltä oon kyllä tuosta porttiteoriasta, askel kerrallaan! :)
Hyvältähän se maito toki maistuu, mmm juustot ja jätskit, mutta muutaman vasikan äidiltänsä ryöstäneenä ja liha-autoon taluttaneena (ja ne äidit jossain vaiheessa vielä perässä) ei enää huvita syödä. Muuten oisin voinukki olla kohderyhmää.
Onko teillä muuten tytöille kerrottu mistä se liha tulee jne? Mietin tässä että miten omalle muksulle joskus kertoo miksi en syö elukoita iman että sille tulee kauhean paha mieli..
krista
26.9.2016 at 15:37Joo vegaanisia näistä uusista jutuista on vaan Härkis ja Nyhtis, tää on maidosta tehty :) Mä muuten lisäsin sanat ”maidosta valmistetun” nyt tuonne heti alkuun, missä Mifun määrittelin, koska ei ollut todellakaan tarkoitus johtaa harhaan! :) Mä tosiaan niin peruksenaan maitotuote mielessäni aloin kirjoitella, että en heti alkuun tajunnut täsmentää, että tosiaan maitotuotehan tämä :)
–
HUH HUH ei olla vielä lasten kanssa suoraan käyty tätä keskustelua – en todellakaan tiedä, miten se sitten menee. Tytöt kyllä tietävät, että liha tulee eläimestä ja että äiti on kasvissyöjä, mutta eivät ole silleen ”tunnepohjalla” reagoineet tähän vielä mitenkään. Mä luulen, että mulla nuo tajuamiset (että se tulee ELÄIMESTÄ) just johtivat siihen, että liha jäi pois (välttelin sitä jo siis koululaisena, se aina jotenkin ällötti), eli ehkä meidän tytöistäkin sit vaan tulee kasvissyöjiä. Jos niin haluavat, niin sehän sit tietysti ihan ok :) Nyt perheessä kun jo yksi kasvissyöjä on, niin tytöillä varmaan suht helppoa halutessaan siirtyä syömään äidin kanssa samaa ruokaa.
Karin
26.9.2016 at 15:35Itse lähestyn koko kenttää ihan eri suunnalta. Jokaisen maan olisi hyvä pystyä tuotannossa omavaraisuuteen.
Kyllä, lihansyöntiä olisi hyvä vähentää ja varmaan paras ratkaisu olisi, jos lihaa tuotettaisiin vähemmän, mutta eläinten elämä olisi mahdollisimman lajityypillistä ja sisältäisi ulkona olemista, ja lihan hinta olisi sitten sen mukainen. Mutta tällöin rinnalla pitää olla hyviä proteiinivaihtoehtoja, joihin ihmisillä olisi varaa.
*
Joskus luin, että soija ei ole ekologinen vaihtoehto, koska se raahataan tänne toiselta puolelta maapalloa. En tiedä eläinten ruokkimisesta 15 vuotta sitten, mutta nykyäänhän käsittääkseni moni märehtijäkin syö soijaa. Siihen peilaten soija ei nyt ihmiselle kovin huono vaihtoehto ole. Itse kokeilin soijaa vain vähän aikaa sitten, ja yllätyin että se (vaalea rouhe) oli paitsi hyvää, myös luomunakin hyvin edullinen vaihtoehto lihalle. Ja säilyy kuivatavarakaapissa. Eli hyvää hätäruokaa kun jääkaappi on tyhjä, koko aikaa en ehkä söisi.
*
Jostain syystä en halunnut syödä soijaa kun odotin poikaani. Kuuntelin kyllä näitä omia tuntemuksiani, joten soijan kokeilut saivat jäädä. Tämä liittyi estrogeenityyppiseen vaikutukseen ym. Moni muukin asia jäi sitten syömättä (mutta ei salmiakki, johon koin himoa molemmissa raskauksissa).
*
Kultainen keskitie on kaikessa mielestäni aika hyvä valinta. Tai pyrkimys hiukan parempaan.
krista
26.9.2016 at 15:46”Aaamen!” (heh jos olisin uskonnollisempi) etenkin tuolle sun viimeiselle lauseelle!
–
Joo soijaan en ole itsekään sen syvemmin perehtynyt, mutta sen olen tosiaan mäkin ymmärtänyt, että se ei tosiaankaan ole mitenkään ongelmaton. Mutta nämä eettiset jutut tosiaan on vaikeita ja niistä helposti ahdistuu, siksi ”kultainen keskitie ja pyrkimys hiukan parempaan” on just hyvä ohjenuora.
–
Tuosta sun ”omavaraisuus”-ajatuksesta tuli mieleen muuten riista. En ole nyt ihan tähänkään perehtynyt, mutta jos syö lihaa, eikö vois kuvitella, että just suomalainen riista vois olla eettisin lihavaihtoehto…? Eli sehän on elänyt luonnossa niin kauan kuin… …ei enää elä. Poks bang bang. Apua :D
–
Joelhan on sitä mieltä, että (sillä oletuksella, että länsimainen sivilisaatiomme ei kulje kohti tuhoaan) homman ratkaisee jossain vaiheessa keinoliha.
Johanna
26.9.2016 at 15:40Mä huomasin vasta myöhemmin tämän postauksen lukemisen jälkeen sun ig-kuvasta, että kyseessä olikin yhteistyö Valion kanssa. Tätä lukiessa luulin, että olitte itse kokeilleet tuotetta. Piti ihan tulla katsomaan, että lukiko täällä jossain tosiaan, että on yhteistyöpostaus. Musta on tosi hyvä tapa, että se tieto laitetaan heti tuonne alkuun, eikä viimeiseksi postauksen loppuun, kuten monet tekee. Kuitenkin vähän kritisoisin sitä, että se on tuolla oikeassa reunassa noin huomaamattomasti. Piti ihan etsiä, että löysin tuon maininnan. Mun mielestä näissä mainospostauksissa olisi reiluinta ilmoittaa se lukijoille heti alussa ja nimenomaan selkeästi. Ehkä tässä nyt vaikutti sekin, että itse tekstissä ei (kai?) mainittu mitään tuotteen saamisesta ilmaiseksi ja mä olen vaan itse vähän sokea, kun en huomannut tuota oikeaa ylänurkkaa. :) En mitenkään vastusta näitä yhteistyöpostauksia, mutta se alkaa aina ärsyttää, jos huomaa vasta jälkikäteen tai jostain sivulauseesta kyseessä olleen yhteistyö. Tulee vähän sellainen ”höynäytetty” olo. :)
Johanna
26.9.2016 at 15:47Jaahas, olen todella ollut sokea, koska nyt huomasin nuo alareunankin logot. :)
krista
26.9.2016 at 15:57Hahaa, joo siinä on logot silloin, kun kyse on Blogiringin kautta minulle tarjotuista yhteistöistä! Ehkä sä vaan niin innolla kävit juttua lukemaan, että jäi hoksaamatta :) Mutta tosiaankin pyrin merkkaamaan kaupalliset yhteistyöt mahdollisimman systemaattisesti ja selkeästi – ja palautetta saa antaa, jos joskus joku vaikuttaa epäselvältä! :)
krista
26.9.2016 at 15:54No hitsi kun mä oon toivonut, että tuo oikea ylänurkka (missä tässäkin se merkintä on) ois just se vakiintunut paikka – mä merkkaan siis sinne AINA (oon tehnyt niin jo blogiaikojen alusta asti eli olen toivonut, että se on niin vakiintunut, että porukka tunnistaa sen heti), kun kyse on yhteistyöstä. Siellähän se on nytkin, ja näkyy jo blogin etusivulla. Koska mä to-del-ka-kaan en halua mitään piilomainontameininkejä ja mä itse en yhtään tykkää siitä, että merkintä on pelkästään lopussa niin kuin joillain on. Ja myös tosiaan merkkaan Insta-kuviin, että ei tule sellaista fiilistä, että sieltä ”huijaamalla” ohjataan mainosjuttuun. Yritän siis olla näissä niin tarkka kuin mahdollista :) Oisko parempi, jos se merkintä ei olisi alussa oikealla (mun mielestä näyttää siinä siistiltä) vaan vasemmalla puolella niin kuin leipis?
–
Eli: yhteistyö on merkitty alussa tuolla merkinnällä ja jos tuote on saatu ilmaiseksi testiin (mutta yhteistyöstä ei sen kummemmin sovittu), silloin leipätekstissä lukee selkeästi, että se on saatu. Palaute on kuitenkin tervetullutta, että miten nämä ois fiksuinta merkitä! Yksi vaihtoehto, mitä olen miettinyt, ois jonkinlainen ”yhteistyössä”-logo tuohon heti alkuun.
–
Heh ja tässä tapauksessa itse asiassa Mifut ostettiin itse ja sitä oltiin maisteltu (jopa tehty eka satsi tätä ruokaa, se näkyi Insta-kuvissa aiemmin) jo ennen ”virallista” yhteistyötä :) Mutta yhteistyö tämä on siis ehdottomasti siinä mielessä, että Valion kanssa on sovittu, että kirjoitan Mifu-kokemuksistamme.
Jennimaaret
26.9.2016 at 15:48Olen kanssa ovo-laktovege mutten ole tästä tuotteesta kovin innostunut. Suurin syy on ilmiselvästi tuotteen markkinointi, kun en ole mifua edes maistanut ;) Eli miksi tehdä kasvisperäisestä eläinperäistä (milk tofu), en ymmärrä.
Mutta se, että kasvisvaihtoehtojen määrä kaupanhyllyllä lisääntyy, on ihan loistavaa! Ei ole pakko ostaa jos ei maistu tai innostu, mutta muistan vielä ne ajat kun kasvissyöjä sai kaupassa iloita yhden pakastepitsan tai tofupaketin löytämisestä ja tämä nykytilanne on siihen verrattuna ihan huikea. Se, onko siellä yksi maitotuote lisää kilpailemassa pääsystä lautaselle on mielestäni ihan sama, jos kerran kasvissyöjät ja vegaanit saavat nauttia mahdollisuudesta jopa valita proteiininlähteensä :D
krista
26.9.2016 at 16:05Oi kyllä – mä muistan nuo samat ajat! Niinpä just ilolla otan vastaan tän nykyisen monipuolisuuden ja sen, että kasvissyöjän proteiininsaanti on nykyään niin hyvin järjestettävissä. Mun ruokavalion koostumus vielä joskus 10-15 vuotta sitten oli ihan KAMALA. Pelkkää hiilihyrdaattia, ei mistään proteiinia. Nyt on jotenkin menty valovuosi eteenpäin tässä!
–
Mulle itselle se ”kasviperäisestä eläinperäistä” ei ole jotenkin tuntunut keskeiseltä ajatukselta tässä, vaan just se, että tää on uusi JUUSTOvaihtoehto (vaikka ei juusto olekaan). Mutta siis ”juusto”, joka kestää paistamisen. Se on se juttu, miksi itse tästä innostuin! Kun tosiaan tällaisia paniir-tyyppisistä ruoista niin tykkään <3
Riinanen
26.9.2016 at 15:52The Great Mifu-Gate of 2016. Tässä mun pohdinnat: 1. oon 80% kasvissyöjä aka en itse osta lihaa mut jos joku tarjoaa (tyyliin oon mummilla) niin en halua olla ongelma ja syön lihapullat. En ole vegaani, maitoo menee vaikka miten tiedän sen ongelmallisuuden. Näistä lähtökohdista: Mua on niiiiiiin naurattanu tän markkinointi. Aikana jona tulee sikana uusia hyviä vegaanituotteita kuten just tässä keskustelussa mainitut härkis ja nyhtis ja keskustelusta puuttunut Quorn joka on milestäni kaikista paras ja monipuolisin, niin tätä markkinoidaan VAIHTOEHTONA. Mifu on niin outo asia ja kaukana oikeasta ruoasta, että sitä pitää kuvata sanalla Vaihtoehto ”viahtoehtoa voi laittaa sinne ja tänne ja vaihtoehtoa on kolmea makua”. Kertokaa nyt jumalauta mitä se vaihtoehto sisältää, mikä se on. Se on valkoinen rae, mitä helvettiä.
Sit kaikki maailman mairet on ihan liekeissä että nyt on vihdoin joku kasvis mitä se veljen tyttö syö (joka on sit loppujenlopuks vegaani ja vihaa mifua enemmän ku lihapullia). Täysin hajanaisella otannalla erinäiset mammelit on olleet nyt tästä valkoisesta kumirakeesta ihan liekeissä, kun taas tofut sun muut hömpötykset jää kauppaan. Taitaa olla valiolla aika vahva brändi kun tää menee jengiin läpi ku häkä.
Söin mifua eilen. Sitä punasta. Oli pahaa. Mut varmaan ostan joskus sitä maustamatonta vaihtoehtoa. Koska kiva olla vaihtoehtoja ja tää respti kuulostaa sellaselta mistä tykkäisin.
Huoh. Migu-gate
krista
26.9.2016 at 16:12Hahaa, hyvät tiivistelmät :D Mifu-gate :D Mutta siis onko tää ”ongelma” tässä Mifussa ollut se, että sitä tosiaan VERRATAAN näihin vegaanisiin vaihtoehtoihin – vaikka siis nehän on vegaanisia ja tämä maitotuote; jos tulisi markkinoille Valion uusi juusto, niin eihän sitäkään lähdettäisi soijarouheeseen vertaamaan :D Eli ehkä markkinoinnin ongelma on ollut ajoitus samaan buumiin Härkiksen ja Nyhtiksen kanssa, ja sitten media on alkanut verrata niitä kolmea keskenään ja niin edelleen. Niin kuin tuolla aiemmin kirjotinkin, mun mielestä on niin hassua, että Valion tuotetta arvostellaan siitä, että se ei ole vegaaninen. No ei kai ole tarkoituskaan olla, kun se on maitotuote hei, ei sitä olekaan vegaaneille tehty :)
–
Mutta mun mielestä on HYVÄ, että sellainenkin ihminen, jolle tofu on ”liian hippi”, testaa tätä. Just se porttiteoria :) Siitä on sitten hyvä siirtyä eteenpäin kokeilemaan muitakin :) Tofu muuten onkin aika luonteva jatke sit sen jälkeen, kun tää on testattu :)
–
Mutta hei suosittelen testaamaan sitä Originalia! Se pippurinen oli se voimakkain ja Original tosiaan itsessään oikeastaan hyvin mauton – yhtä mauton kuin maustamaton tofu. Ja sit vaan omat mausteet kehiin! Tässä ruoassa siis tosiaankin toimi <3
Riinanen
26.9.2016 at 16:16Joo kyllä mä sanoisin ongelman ytimen olevan just toi et se laitetaan samaan litanjaan nyhtiksen ja härkiksen kanssa. Siis mulle ne meneekin ihan samaan kategoriaan koska käytän maitotuotteita, mutta virhehän se on. Lisäks kyllä oikeesti huvittaa se et valio ei taida itsekään pitää tuotettaan kovin innovatiivisena ja hyvänä koska se markkinointi tosiaan kiteytyy sanaan ”vaihtoehto”.
krista
26.9.2016 at 16:20Hei joo sama: mulle ne menee kans siinä mielessä samaan kategoriaan, että ne on sarjaa ”mitä mä laitan proteiininlähteeksi ruokaan” :) Mutta sit taas vegaanilla on omat kategoriansa ja lihansyöjillä omansa (esim. ”pyrin syömään usein kalaa”).
Anu
26.9.2016 at 16:08Voi jeesus sentään!! Juttu Valion mifusta oli hyvä; vaikka tuskin tulen koskaan tätä maistamaankaan. Syön lihaa ja kalaa, kasviksia, joskus maitotuotteitakin… Ja mulle on yksinkertaisesti aivan sama mitä muut syö; elä ja anna muidenkin elää.
Välillä nämä kommentit on semmosia että ei kestä edes niitä lukee. Koita Krista jaksaa :)
krista
26.9.2016 at 16:18Kiitos! :)
–
Tosiaan toisten valintoja arvostelemalla saa mun mielestä vaan negatiivista aikaan. Jokainen tekee ne omat valintansa niin ruokapöydässä kuin muuallakin – ja jos seitsemän päivää viikossa lihaa syövä jättää yhtenä päivänä lihan pois, sekin voi olla hänelle jo hyvä ekologinen teko! Siihen on turha lähteä huutelemaan, että ”entä ne kuusi muuta päivää”, siitä tulee vaan paha mieli kaikille.
Saara1
26.9.2016 at 23:49Ja huomioithan myös että tämä on kaupallinen yhteistyö, jonka tavoitteena on saada ihmiset ostamaan tätä tuotetta. Mainoksia saa ja pitääkin kommentoida kriittisesti, en ikinä olisi aloittanut pohdintaa maitotuotteiden ongelmista ja Valion viherpesusta jos olisit tässä vain kertonut teidän omasta täysin sponssaamattomasta illallisesta!
Jasmin
26.9.2016 at 16:58Mulla ei oikeastaan ole mitään lisättävää mifu-keskusteluun itsessään. Kommentteja lukiessa tuli kuitenkin sellainen olo että yksi sun toinen täällä vetää ihan omat tulkintansa toisten kommenteista ja mielipiteistä. Suurin osa mifun kritisoijista ei ole kritisoinut sitä mitä Krista syö vaan nimenomaan mifua tuotteena ja siten mitä sitä markkinoidaan lihan korvikkeena (mitä se tietysti käytännössä on) vaikka kyseessä on kuitenkin yhtä epäterveellinen ja luontoa kuluttava vaihtoehto kuin liha. Tää on musta ihan aiheellinen huomio ottaen huomioon sen miten paljon ympäristöystävällisempiä ja terveellisempiä lihankorvikkeita nykypäivä on markkinoilla ja musta on tärkeää että ihmiset suhtautuu kriittisesti markkinointiin ja siihen miten tuotteita mainostetaan jotain muuna kuin mitä ne sitten oikeasti on. Makuasioista ei sitten toisaalta voi pahemmin kiistellä ja jokainen tekee omat valintansa sen suhteen onko sekaani, kasvissyöjä vai vegaani.
krista
26.9.2016 at 17:06Tää on muuten varmasti totta! Mutta silti mä vaan jotenkin ihmettelen, miten Mifu saa aikaan niin voimakkaan reaktion (erityisesti vegaaneilta) – en usko että sama reaktio olisi tullut raejuustosta (josta itse en erityisesti tykkää). Miksi tätä ei verrata muihin maitotuotteisiin vaan vegaanisiin tuotteisiin? Sitä en tajua.
–
Yleisesti ottaen juuston(kin; tämähän ei valmistustavaltaan ole juustoa) hiilijalanjälki on kuitenkin muuten käsittääkseni kuitenkin esim. perusnaudanlihaa alhaisempi. Ja mä katson, että juusto lautasella on selvästi eettiSEMPI ratkaisu kuin naudanlihapihvi, vaikka ei tietysti eettiSIN vaihtoehto kuten joku vegaaninen vaihtoehto voisi olla (ja tosiaan silti en lähtisi kenenkään pihvejä arvostelemaan vaan kannatan sitä, että annetaan vaihtoehtoja).
Tilia
26.9.2016 at 21:10Eikös uutisoitu, että Valio kehitti mifun jo vuosia sitten, mutta toi markkinoille vasta nyt nyhtisbuumiin. Eli selvästi yrittää esittää tätä yhtenä kasvisvaihtoehtona. Tai siltä ainakin näyttää. Miksi nimi ei ole paistettava raejuusto vaan tofua mukaeleva mifu?
krista
26.9.2016 at 21:55Tämähän ei siis ole ”uudenlainen raejuusto” vaan ihan eri tuote; valmistustapa ja sisältö ym. ovat erilaiset. Ulkonäkö se kai hämää :)
–
Tuosta uutisoinnista en tiedä, mutta toihan on vaan fiksua – tuoda tuote markkinoille sitten, kun huomataan sille tarve. Niin mä tekisin, jos mä olisin markkinoija :)
kukka
26.9.2016 at 17:36Omasta mielestäni nyhtis ja härkis on just hyviä arjen pelastajia, nopeita ja helppoja. Tölkistä mä ne pavutkin syön enkä niitä otse liottele. Harmi vaan, että nyhtiksen saatavuus on niin huono ja hinta on mielestäni aika korkea! Samoin härkis on aika kallista. Ei kovin moni lihansyöjä jauhelihaa korvaa noilla ellei hinta tipu. Hassua ja surullista, että lihaa saa nykyään halvemmalla kuin heviosaston tuotteita.
Jos muuten käyttää maitotuotteita ja haluaa hieman ekologisempaa niin kannattaa suosia lampaanmaito- ja vuohenmaitotuotteita. On pienempi hiilijalanjälki.
krista
26.9.2016 at 17:49Joo me kans ollaan sitä koulukuntaa, että helppous on ruoassa plussaa! Mulle itselleni nämä kaikki kolme tän syksyn uutuutta varmasti tulevat pysyvästi ruokavalioon – vaikka siis Nyhtistä en ole vielä edes koskaan maistanut. Eli tältä erää Mifu ja Härkis mun rankingia johtaa (koska Nyhtistä ei saa), ja näistä Mifusta on tullut paras ruokakokemus; mutta toki Härkistäkin vielä testataan lisää, että missä sopii eritysen hyvin.
–
Hinta on sit meillekin olennainen juttu heti siinä helppouden rinnalla!
–
Mähän muuten ra-kas-tan fetaa <3 <3 <3 Mutta harmi kyllä sitä ei voi paistaa ilman, että se sulaa. Siitäpä sitten seuraava tuotekehitys :D :D :D
kukka
26.9.2016 at 17:38Maidontuotannon ongelma on lähinnä siinä, että jos tuet maidontuotantoa tuet samalla lihantuotantoa. Mutta kukin tavallaan. Itse syön fiiliksen mukaan :)
krista
26.9.2016 at 18:17Joo tosiaan vegaanina olisi vielä eettisempää, mutta nykyään se on (vielä) aika harvan valinta – ehkäpä kuitenkin näppituntumalla yleistynyt sekin! Mä en usko, että musta koskaan tulisi ihan vegaania; mutta ei koskaan tietysti kannata sanoa ei koskaan :)
jkv
26.9.2016 at 18:44Mua kiinnostaa Mifu tosi paljon, joten tää postaus (ja resepti!) tuli niiiiin hyvään aikaan. Omaa ruokavaliotani kuvaisin ehkä lähinnä sanalla ’lihaton’, en ole nyt aika tarkalleen vuoteen ostanut tai kokannut lihaa itse ollenkaan, välillä jos järkevä kasvisvaihtoehto (lisäkesalaatti kurkulla ja tomaatilla ei ole mun mielestä JÄRKEVÄ vaihtoehto aikuisen lounaaksi…) puuttuu, on ollut toisinaan pakko syödä lihaa. Joten en lähde kutsumaan itseäni kasvissyöjäksi. Maitotuotteita ja kananmuniakin syön paljon, nimenomaan proteiininlähteenä. Eli Mifu on mulle täydellinen ratkaisu, jos en jaksa syödä tofua tai soijaa.
Tuosta Mifun eettisyydestä… Mulle henkilökohtaisesti riittää, ettei mitään/ketään ole tarvinnut mun aterian vuoksi tappaa. Joo kyllä mä ymmärrän, ettei tuotantoeläimet (esim. lehmät, kanat tai mehiläiset) ole välttämättä niitä onnellisimpia tapauksia, mutta kunhan ei ole kenenkään kuollut ruumis mun ostoskorissani, niin mä nukun yöni rauhassa.
krista
26.9.2016 at 22:01Joo hei suosittelen testaamaan! Jos testaat reseptiä, niin kerro ihmeessä, että tykkäsitkö! :)
–
Hmm mulla on ehkä samantyyppinen ”etiikka”, vaikkakin tiedostamattomana. Mutta että jotenkin se ”kuolleen eläimen liha” on se, mikä mulle on ei-ei, mutta sitten eläinjalosteet menevät – VAIKKA samanaikaisesti tiedän, että ongelmansa on niissäkin. Mutta mulle tämä ruokavalio on ollut luonteva (tuli jo silloin teininä) ja vaikka se ei olekaan maailman eettisin, se on kuitenkin parempi kuin voisi olla, ja oon siitä ihan tyytyväinen, että tämä käy mulle luontevasti js helposti ja tuntuu ”omalta”.
Kirsi
26.9.2016 at 18:57Multa kanssa isot pisteet Nyhtökauralle ja Härkikselle, tätä Mifua en lähde liputtamaan, koska maito.
krista
26.9.2016 at 22:02Katsotaan, josko niistä kans saisin Joelilta jotain reseptiä joskus!
Kahvittelija
26.9.2016 at 19:52Tää postaus tuli kuin tilauksesta! Olin just ehtinyt miettimään, että mikä tää Mifu-juttu on, ja sit sulta tulikin tää postaus. :)
Olen niin samaa mieltä siitä, että positiivisen kautta näitäkin asioita kannattaa lähestyä. Ja meidän perhe on hyvä esimerkki siitä, että pikkuhiljaa ja omaan tahtiin kun ollaan menty, niin on tullut aika paljonkin edistystä ruoka-asioissa viime vuosina. Vielä silloin kun esikoinen oli vauva ja söi vielä maitoa ja soseita, mun ja miehen ruokavalio oli suurin piirtein tätä: jauhelihakeitto, perunat & jauhelihakastike, makaronilaatikko, jauheliha-perunakiusaus, makaroni ja jauhelihakastike…sitä jauhelihaa vaan jotenkin tapoihinsa tottuneena teki, vaikka se ei ole koskaan ollut mulle mikään erityisen herkullinen vaihtoehto. Takaraivossa varmaan pyöri silloinkin eettiset ongelmat, mutta hyvin hiljaisina taustalla.
Sitten pikkuhiljaa, varmaan osittain erilaisten blogienkin vaikutuksesta ja tietenkin myös siksi, että kun esikoinen siirtyi syömään samaa ruokaa, siihen ruokaan piti kiinnittää ihan eri tavalla huomiota, meidän lautasille alkoi ilmestyä enemmän ja enemmän kasviksia. Sitten tuli soijarouhe, ei nyt minään vakiovieraana mutta kuitenkin, ja nykyään myös siemenet ja pähkinät kuuluvat meillä ruoanlaittoon, joskus jopa tehdään joku ruokaisa salaatti ateriaksi. Jauheliharuokia tehdään enää 1 – 2 kertaa viikossa, paaaaaaaljon harvemmin kuin aiemmin. Ja koko ajan ollaan menossa kasvispainotteisempaan suuntaan. Jokin aika sitten sain Otavalta Kasvisruokaa koko perheelle -kirjan, josta ollaan jo testailtu paria reseptiä ja josta mun pitäis ehtiä kirjoittamaan jossain vaiheessa.
Näin se ruokavalio siis meilläkin on muuttunut, hitaasti mutta kuitenkin! :) ja Mifua testataan kyllä pian myös!
krista
26.9.2016 at 22:11Jesh, hyvä ajoitus! :)
–
Mä uskon, että usein tuo kuvio menee just noin – jostain sykäyksestä (vaikka lastensaanti tai vaikkapa yleinen keskusteluilmapiiri) tulee mieleen alkaa kokeilla lihalle muitakin vaihtoehtoja, ja siitä se sitten monipuolistuu ja lihan määrä kenties vähenee. Varmaan kuitenkin suht harva pomppaa suoraan tuollaisesta ”jauheliharuokavaliosta” täysvegaaniksi. Mutta vähitellen, vähitellen – ja pienempikin muutos on varmasti jo hyvästä!
–
Kerro kokemuksiasi, jos testaat! Ja muista maustaa reippaasti :)
Tilde
26.9.2016 at 20:57Kiitos mifu-reseptistä! Me ollaan myös käytetty leipäjuustoa palak paneerissa, mutta jospa mifu olisi kevyempää? Leipäjuusto on vähän sellainen suola- ja eläinrasvapläjäys, että huhhei.
Olin nuorempana muutaman vuoden ajan vegaani, mutta palasin maitojunalla lakto-ovo-vegetaristiksi, kun sosiaalinen elämä vaikeutui veganismin myötä liikaa. Ja minusta oli hankalaa syödä vegaanina halvasti ja monipuolisesti. Tämä oli siis yli 10 vuotta sitten, ehkä nykyään tilanne on eri. Toivottavasti! Olisi kiva kokeilla joskus uudestaan, mutta en viitsisi syödä eri ruokaa kuin muu perhe, ihan tarpeeksi hommaa ruoanlaitossa jo muutenkin. Ja meidän nirsompi lapsi varmaan kuolisi nälkään, jos joutuisi vegaanidieetille :D
krista
26.9.2016 at 22:17Hmm joo hei ihan totta, ehkäpä tosiaan tuntui keveämmältä – mutta mähän siis tykkään kyllä leipäjuustostakin, nam :) Mutta oli siinä jotenkin erilainen meininki jo pelkästään tuon rakenteen (kun tämä on pienempää raetta) takia. Testaa ihmeessä! :)
–
Joo musta tuntuu, että silloin yli 10 vuotta sitten pelkästään ”tavis-kasvisssyöjänä” oli vaikeaa sosiaalisissa tilanteissa, etenkin työpaikkaruokailussa ja ravintoloissa. Saatikka sitten vegaanina varmasti. Mutta mä uskon, että näissä on tultu kyllä iso matka eteenpäin! Nykyisin on niin paljon kaikenlaisia erikoisruokavalioita, että joku vegaani saattaa olla ravintolan kannalta vielä helppo :D
Tilde
27.9.2016 at 20:10Joo testaukseen menee! Minun ”työpaikkalounaat” 10 vuotta sitten oli lähinnä Unicafessa, ja siellä on kyllä ollut silloin jo tosi hyvin vegaanilla asiat. Siitä pisteet Unicafelle! Mutta kaikki illanistujaiset ja kyläilyt oli ongelma, kun ei haluaisi olla vaivaksi.