Äidillä on vaipat?

Yhteistyössä: Vuokkoset

Minulla on valokuvamuisto eräästä oman lapsuuteni hetkestä: kun löysin äidin vaatekaapista nuken vaippoja!

Olin löydöstäni aivan lumoutunut – ÄITI, MIKSI TÄLLAISIA MAHTAVIA JUTTUJA ON TÄÄLLÄ PIILOSSA? Enkä voinut ymmärtää; jos meillä kerran oli nuken vaippoja, miksi ne ovat täällä äidin vaatekaapissa? Ja miksi äiti on noin kiusaantunut? Ehkä jopa vähän… …hermostunut?


Anna ne nyt mulle leikkiin, anna ne mulle leikkiin, miksi sä et anna, miksi mä en saa niitä leikkiin?

No, lopulta sain ne leikkiin, mutta jotekin… …väkinäisesti. Vastentahtoisesti. Yritin moneen kertaan kysyä, että ”mikä tässä asiassa nyt on vialla”, mutta en koskaan saanut vastausta. Mutta vaistosin kyllä, että jotain kummallista siinä tilanteessa oli.

vauvanukke-hoitaa

Toinen valokuvamuisto, useita vuosia myöhemmin: seison ala-asteikäisenä ystävän kodin eteisessä. Ovenkarmiin nojaa vähän vanhempi tyttö, joka oli tullut vahvistamaan tämän varman tiedon, jonka oli jo aikaisemmin kertonut ystävällekin: aikuisilta naisilta valuu pyllystä verta.

En uskonut. Todellakaan. Eihän se ole mitenkään mahdollista.

”Tuleeko se niin kuin pissatessa vai niin kuin haavasta?”, minä kysyin ja näin silmissäni verta pissaavan aikuisen. Ehkä sitä voi pidättää niin kuin pissaakin; silloinhan se ei olisi niin paha juttu…
”Sitä valuu sieltä ihan koko ajan. Niillä on vaipat sen takia”, vanhempi tyttö tiesi.
”EN USKO! VALEHTELET!”, minä väitin. Mielikuvissani nyt sen äsken kuvitellun aikuisen pyllystä suihkusi verta niin kuin jostain palomiehen letkusta.

”Koska se sitten loppuu?”, minä kysyin. Josko se olisi sellainen ohimenevä juttu – niin kuin haava – josta selviäisi laastarilla…?
”Vasta joskus sitten, kun ne täyttävät viisikymmentä vuotta”, vanhempi tyttö vastasi.

????!?!!???!!!!!

Jäi traumat. Myönnän. Ja koska vanhempi tyttö oli vannottanut, että tästä ei sitten saa kertoa kenellekään, en (muistaakseni) koskaan uskaltanut kysyä asiasta keneltäkään aikuiselta.

Joskus murrosiän lähestyessä kuukautisista sitten tietysti keskusteltiin asiallisesti – niin kotona kuin koulussakin. Näistä en edes kunnolla muista; luultavasti mieli oli silloin kypsynyt ottamaan asian jo vastaan. Suihkupyllyverimielikuvat olivat kuitenkin ehtineet elää jo lapsen mielikuvituksessa siinä vaiheessa monta vuotta.

vauvanukke-vaipanvaihto

Joskus parivuotiaana myös meidän Silva löysi nuken vaipat. Vau! Annoin ne leikkiin mahdollisimman luontevasti – nuo omat lapsuusmuistot mielessäni. Siitä lähtien meidän nukeilla on ollut vaippoja.

Mutta miten kertoa lapsille kuukautisista – ja koska? Itse en halua tehdä asian ympärille mitään ”suurta salaisuutta”, mutta pakko myöntää, että ei asiasta kertominen itselleni mitenkään luontevaltakaan tunnu. Silti ajattelen niin, että jos lapsi ikään kuin kasvaa jo pienestä asti tietäen luonnollisena ja itsestäänselvänä asiana tällaisen jutun kuin kuukautiset, se ei kenties tunnu sitten vanhempanakaan niin… …oudolta. Josko vaikka välttäisi ne ”verta suihkuaa pyllystä” -traumat. Ja sen, että asiasta kuulee jostain muualta (ja ties millä tavalla värittyneenä) kuin omalta vanhemmalta.

Mutta… …ihan vähän vaikea aihe se silti jotenkin on. Vaikea selittää ikätasoisesti tuollaisille 2- ja 4-vuotiaille.

vuokkoset-siteet

Meillä tytöt nyt aivan luontevasti tietävät, että äidillä on pikkuhousunsuojia. Olen siis jostain syystä (tiedostamatta) alkanut kutsua kuukautissiteitä pikkuhousunsuojiksi – ehkä jotenkin ajattelin, että se on helpompi ymmärtää. Siteet eivät ole meillä mitenkään piilossa, vaan esimerkiksi ihan kylppärin pöydällä tai laatikossa. Niitä ostetaan avoimesti kaupasta. Tytöt tietävät, että ”pikkuhousunsuojat” ovat äidin omia, mutta sellaisen voi saada joskus leikkiin, jos edellinen nukenvaippa on jo leikeissä nuhjaantunut.

Molemmat lapset ovat myös nähneet, että sujautan sellaisen pikkuhousuihini (kröhöm meillä ei ole vessarauhaa) – ja molemmat ovat kysyneet, että mikä se on, ja miksi. Olen vastannut, että se on pikkuhousunsuoja, ja aikuiset naiset tarvitsevat välillä sellaisia, että pikkuhousut eivät menisi ihan likaisiksi. Toistaiseksi selitys on riittänyt, mutta varmasti tulee vielä myös lisäkysymysten aika.

Miten teillä muilla on toimittu asian suhteen? Oletteko pitäneet kuukautisia piilossa lapsilta, vai onko niistä kerrottu – ja miten? Miten voi selittää lapselle ymmärrettävästi kuukautisvuodon?

vuokkoset-merkit

Nämä kuvissakin näkyvät uudistuneet Vuokkosten ohutsiteet ovat kotimaisia (avainlippu!) ja niille on myönnetty myös Allergia- ja Astmaliiton tunnus. Itse tykkään näistä myös siksi, että näissä siteissä ei ole ”muovimaista”, hikoilevaa pintaa. Tykkään itse asiassa ihan sen verran paljon, että toivon näiden suomalaisten siteiden riittävän täälläkin mahdollisimman pitkään; nämä paikalliset espanjalaiset siteet kun haisevat, uhh sentään. Enkä jotenkin herkkäihoisena halua hajusteita lähelle limakalvojani; ajatus ei tunnu kivalta. Vuokkoset ovat siis tietysti ihan hajusteettomia eivätkä sisällä muitakaan yleisesti ärsyttäviä tai herkistäviä aineita.

Vuokkoset lupasi myös tähän postaukseen pienen arvonnan – eli kaikkien tähän postaukseen kommentoineiden kesken arvotaan siis Vuokkosten tuotepaketti. Jutellaan siis omista kokemuksista kuukautisista kertomisesta lapsille (ja miten teille itselle on asiasta kerrottu; muistatteko?). Arvonta on käynnissä 12.12. asti, ja sen säännöt löytyvät täältä.

Vuokkosten nettisivuilla on tietoa kuukautisista tytöille ja vinkkejä teini-ikäisten vanhemmille, sekä myös tietoa yrityksestä ja sen arvoista. Vuokkoset löytää myös Facebookista sekä Instagramista.

lifie-logo-rgb

Yhteistyössä: Vuokkoset

33
Like

You Might Also Like

  • Miitu
    5.12.2016 at 22:18

    Meidän tyttö on sujuvasti selittäny 3-vuotiaana äidin kuukautisista ventovieraillekin… Vessarauha on meilläkin yleellisyyttä, mutta kuukautisten aikaan jätän kyllä lapset oven toiselle puolelle. Asia tuli käsittelyyn jonkin kerran jälkeen, kun pyttyyn oli jäänyt vähän verta, minkä tyttö oli sit nähny. Se, että veren tulo ei satu, oli se oleellisin tieto. Selvitköön koko totuus vähän myöhemmin… Nimittäin jos on äitiinsä ja tätiinsä tullu, niin kylläpäs muuten sattuu.
    .
    Mä puhun aika suoraan asiat niin kuin ne on – välissä ehkä liiankin suoraan – jos lapsi ottaa asian esille. Toisaalta tuntuu, että se lapsi ottaa siitä vastaan mitä ottaa, ja ite oon tarkkana korjaamaan väärinkäsitykset, jos sellaisia näyttää syntyneen. En esimerkiksi tiedä, hälvensinkö äsken pelkoja vai lisäsinkö niitä, kun selitin, miten nykylääketieteen avulla äidit ja vauvat äärimmäisen harvoin kuolee synnytykseen, mutta esimerkiksi sata vuotta sitten asiat oli toisin. Luettiin nimittäin Peppiä, missä äiti oli kuollut, kun ”Peppi oli pienen pieni pahanen, joka makasi kehdossa ja parkui niin kauheasti, ettei kukaan voinut olla lähistöllä”… (Aikajana hieman pettää, mutta itsenäisyyspäivä-jutteluihin liittyen tuntui helpommin hahmotettavalta.)

  • Pieta
    5.12.2016 at 22:25

    Ei meilläkään ole vessarauhaa ja lapset ovat kyllä nähneet niin puhtaita kuin vähemmän puhtaita siteitäkin ja kyselleet toki mitä ja miksi. Kerroin, että kohdussa, jossa hekin kasvoivat, pidetään siivouspäiviä ihan kuin kotonakin. Ei siinä sen kummempaa selittelyä sitten tarvittu. Sen huomasin, että verestä ei kauheasti kannata puhua, kun heti luulevat, että on pipi. Hyvä silti, että silloinkin voi kertoa, ettei veri aina tarkoita sitä, että käy kipeää.

  • even
    5.12.2016 at 22:57

    Ei oo vessarauhaa meilläkään. Poika tais olla 4v kun kysyi (selvästi järkyttyneenä) ”onko tuo verta??” kun vaihdoin sidettä. Eipä siinä auttanut muu kuin todeta että onhan se, mutta ei oo vaarallista ja on semmoinen aikuisten juttu. Ja tytöstä (kohta 2v) luulin ettei se ole huomannut koko juttua – mutta väärässä olin! Yks päivä se katsoi mun alushousuja läheltä kun puettiin suihkun jälkeen ja totesi ”ei oo vaippaa äitillä”. Jep jep ;)

    Tuosta vauva-asiasta onkin sitten hilpeämpää tarinaa, poikani 3v totesi kun odotin pikkusiskoa että ”mistä se vauva oikein pääsee ulos? täytyy olla kyllä AIKA ISO REIKÄ että se mahtuu!” Mitäpä tuohon lisättävää :P

    • krista
      5.12.2016 at 23:05

      Joo meilläkin tosiaan keskusteltiin siitä reiän koosta :D Se, että se reikä pienenee sit taas takaisin näytti tuovan tällä kertaa mielenrauhan :D

      Lapsilla on kyllä tosi tarkka havainnointikyky (ja muisti!), aina se yllättää!

  • Nni.
    6.12.2016 at 00:46

    En ole vielä joutunut selvittelemään siteitä pojalle mutta luulen että sen hetken koittaessa koitan olla mahdollisimman luonteva ja puhua asiasta sen oikealla nimellä. :D

  • Jodelie
    6.12.2016 at 10:03

    Mun 1v 9kk just jokin aika sitten kiljaisi: ”Äiti paippa!” kun (vessarauhan puuttuessa) virittelin sidettä pikkareihin. :D

    Meillä ei kauheesti lapsuudenkodissa puhuttu kuukautisista, ala-asteen ope tosin oli fiksu ja otti häpeilemättä ja asiallisesti jopa meidän kolmasluokkalaisten kanssa puheeksi kuukautiset, seksin, kondomit, synnytykset yms. kun niistä selkeästi oltiin kiinnostuneita mutta tietämättömiä.

  • Hanna
    6.12.2016 at 12:54

    Meillä ei myöskään ole vessarauhaa ja tyttö 4 v on kiinnostunut kaikesta, joten olen kyllä joutunut selittämään mitä kuukautiset on. Alkuun tyttö huomasi juurikin pikkuhousunsuojat ja kun kysyi että onko äiti sullakin vaipat, sanoin että on. Siitä ei kysynyt enempää. Mutta vessassa sitten jossain vaiheessa huomasi että ”vaipassa” oli verta. Siinä tilanteessa jouduin selittämään ja kerroin ihan totuuden mukaisesti että aikuisilta naisilta tulee aina silloin tällöin verta joka on merkki siitä että nainen voi saada vauvoja. Tästä seurasi lisäkysymyksiä ja kerroin kuinka munasolu irtoaa ja jos se ei kohtaa siittiötä se poistuu veren mukana pois. Tämän tyttö jotenkin jopa ymmärsi sillä kun kuukautiset loppuivat tyttö oli ihan innoissaan että nyt meille tulee vauva :) No siihenkin auttoi selitys että ei se valitettavasti ihan niin mene. Mutta kun avoimesti puhuin, niin nyt tytölle riittää että sanoo että äidillä on taas ne naistenvaivat ja antaa jopa hieman vessarauhaa :) Eikä tuntunut yhdistävän verta kipuun. Osasi myös kysyä että tuleeko hänelle sitten aikuisena kuukautiset ja voiko saada lapsia. Meillä on aika fiksu ja kaikesta kiinnostunut tyttö joten olen sen takia kertonut ihan oikeilla sanoilla ja termeillä, toki tietenkin lapsen tason huomioon ottaen.

  • Gwenndelin
    6.12.2016 at 13:29

    Minulla ei ole vielä omia lapsia, mutta Muistan omasta lapsuudestaan miten oma äitini asian käsitteli. Noin 9-vuotiaana kehitin murrosiästä itselleni jostain syystä kamalan pelottavan asian. Sain kerrottua pelostani äidilleni ja hän rauhoitteli minua. Seuraavana päivänä hän saapui töistä kotiin kainalossaan pinkka erilaisia murrosikään ja lisääntymiseen liittyviä, ikääni sopivia kirjoja, joista kävimme asiaa läpi kaikessa rauhassa ja perusteellisesti. Pelot kaikkosivat ja sain taas mielenrauhan. Äitini on luokanopettaja :)

  • sssansan
    6.12.2016 at 18:50

    Mä olin ehkä 10v kun äitin kanssa juteltiin jostain aiheeseen liittyvästä ja hän siinä sitten kertoi että mitä tarkoittaa kuukautiset, ja kun mä olin lapsena kovin verikammoinen niin olin ihan kauhuissani ajatuksesta. että joutuisin vuotamaan verta monta päivää kuukaudessa :’D Onneksi meni sitten pari vuotta ennenkuin menkat alkoi niin ehti vähän sopeutua siihen ajatukseen, eikä se sitten enää ollutkaan ihan _niin_ hirveää :’D

  • Miiu
    6.12.2016 at 22:43

    En ole vielä miettinyt kotona kertomista, sillä lapsi on niin pieni. Kotona meillä ei puhuttu asiasta mitään ja pelkäsin kertoa äidille kun kuukautiset alkoivat. Enkä koskaan kertonutkaan, hän löysi tahriintuneet pikkuhousuni. Luonteva asia, josta pitäisi voida keskustella.

  • Karin
    7.12.2016 at 03:10

    Huh, onpa paljon kommentteja :D
    Mulla on ollut vähän sama kuin sullakin. Olin saanut joskus aiemmin juovan ja pissaavan nuken, ja kun löysin vessasta siteitä, totesin iloisesti että ”täällä nää mun nuken vaipat oli!” Vein pussin omaan huoneeseen. Nuken vaipat oli oikeasti mystisesti kadonneet melko alussa. Ja ne oli hyvin samanlaiset kuin sen aikaiset paksut ja kamalat siteet. Onneksi nykyään on parempia!
    *
    Melkein toivoisin, ettei meillä olisi vessarauhaa. Esikoinen 1 v 10 kk antaa äidin rauhassa mennä vessaan, joskus aiemmin kun protestoi, selitin että äiti menee vessaan ja huutelin oven läpi ja lapsi oli aivan tyytyväinen siihen. Ongelma lähinnä siinä, että poika käyttää vaippoja eikä ymmärrä pottailun ideaa. Vielä asia ei ole käytännössä haitannut, mutta olisi hyvä jos lapsi mieltäisi vessan funktion. Ja se ei ole vessaharjan kaivelu tm.
    *
    Täällä sama suunnitelma kuukautisista kertomiseen. Ehkä kuvailen alkuun, että vuoto on vähän niin kuin nuhaa, ei varsinaisesti kivaa mutta ei pahakaan juttu, vaikka verta ym. onkin. Kivuista voi sitten puhua kun lapsi (nuorempi on tyttö) on vanhempi, ettei tule yllätyksenä kun sattuuhan ne aina vähän, joskus paljon. Itselläni ensimmäinen vuoto oli aika kivulias eikä oltu kotona vaan yökylässä.

  • Hiekkakakku
    7.12.2016 at 05:42

    Omat kuukautiseni alkoivat samana päivänä, kun täytin 9 vuotta ja en todellakaan tiennyt mitään menkoista. Sotkuahan siitä sitten tuli, mutta äitini ei silti kertonut mitään, eikä myöskään ostanut mulle siteitä! Hän itse siis käytti pelkästään tamponeja. Suorastaan julmaa näin jälkikäteen ajateltuna. Kuinka moni alle 10-vuotias joutuu käyttämään karkkirahojaan siteiden ostamiseen varsinkaan, kun ei oikein edes ymmärrä, mistä on kyse. Sama juttu oli aikanaan myös rintaliivien kanssa. Itse asiassa ala-asteen liikunnanopettajani sanoi, että pitäisiköhän sulla olla rintsikat, mikä sekin oli tosi noloa. Sitten menin Anttilaan ja ostin jostain ale-laarista muutaman markan liivit ja sitten kiusattiin koulussa, kun oli ne liivit päällä. Koko ala-aste oli ihan kamalaa aikaa!

    Itselläni on juuri 3 vuotta täyttänyt poika ja kuukauden ikäinen tyttö. Poika on nähnyt siteiden ja tamponien vaihtoa koko ikänsä, mutta oikeastaan vasta nyt synnytyksen jälkeen alkoi kysymään, että miksi äiti käyttää ”vaippoja”. Kerroin, että äiti vuotaa vähän aikaa verta synnytyksen jälkeen, eikä se satu, eikä asia sen kummemmin tuntunut kiinnostavan. Poika on juuri päässyt omista vaipoistaan eroon ja meillä jäi puoli paketillista muumi-vaippoja kaappiin ja niitä on kyllä yrittänyt tässä tyrkyttää, että ”käytä äiti nämä loppuun”. Pahimmassa vuotovaiheessa itse asiassa ajattelinkin, että miksei! :D Tamponeja poika kutsuu ”muniksi” ja narulliset munat pyörivätkin täällä leikeissä enemmän kuin siteet. Avoimella linjalla olen siis minäkin ajatellut mennä ja oikein odotan, että tyttöni kasvaa ja pääsen kertomaan hänelle kuukautisista ja ikään kuin korjaamaan oman äitini tekemät ”vääryydet”.

  • Jen
    7.12.2016 at 11:34

    Mulla ei ole tainnut olla kohta 14 vuoteen vessarauhaa ja toisaalta hyvä niin, kuukautiset ovat tulleet tutuksi lapsille luontevasti ja kysymyksiin on vastattu aina ikätasoisesti ilman häpeää. Esikoisella alkoi kuukautiset joskus 12v. ja silloin oli jo ihan tuttua kauraa kaikki menkkakeskustelut, kuukupin sai käyttöönsä lahjaksi kummitädiltään ja opetteli sitä käyttämäänkin pienten alkuvaikeuksien jälkeen.
    Omassa kotona ei paljon menkoista keskusteltu, toki tiesin mitä on tulossa kun itsellä alkoi vasta aika myöhään kuukautiset.
    Nyt on ihanaa huomata kun meillä kuuluu kuukautiskeskustelut ruokapöytään, keskimmäinen lapsista (poika 8v.) tuhahtelee vessassa että taasko täällä on jollakin kuukautiset :D, kun vessanpöntössä on verta, tytär puhuu avoimesti kavereiden kanssa menkoista ja välillä vitsaillaan siitä millainen splätter (melko runsaat kuukautiset molemmilla) on meneillään. Myötäeletään tytön kanssa meidän kuukautistuskasteluja ja isäkin osallistuu näihin jutteluihin (vähintäänkin myötätuntoisena kuuntelijana).
    Koitan kyllä muutenkin puhua kaikesta häpeilemättä eli jos tissit nolottaa jo jutuissa, niin vähän provosoiden viljelen sen sanomista jotta se menettäisi nolostelustatuksen ja muuttuisi normaaliksi ruumiinosaksi.
    Ajattelen että mitä aiemmin sen juttelun aloittaa ja mitä enemmän siitä voi perheessä puhua, sitä vähemmän niitä mielikuvia verisuihkuista ehkä tulee ja ainakin jutteluyhteys löytyy ja lapsi uskaltaa kysyä.

  • Lurre
    7.12.2016 at 22:26

    Muistan, että lapsena oon tiennyt ”aina” menkoista jne, ja samaa ajattelin toteuttaa itsekin, ikätasoisesti :)

  • Paprika
    7.12.2016 at 23:56

    En muista, että itse olisin koskaan ”saanut kuulla” kuukautisista, joten on varmaan ollut niin, että niistä on minulle aina kerrottu. Näin olen ainakin kokenut parhaaksi tuon oman kolmevuotiaan kanssa, kun meilläkään ei sitä vessarauhaa ole, niin olen kaiken yrittänyt mahdollisimman lapsenkielisesti selittää.

  • Mmie
    8.12.2016 at 14:35

    Oih! Vuokkosiin siirryin reilu vuosi sitten ja ei enäö muita erkkejätähän talouteen (no, kuukuppia en oo vielä kokeillu…)
    .
    Itsekin kuulun tähän ei_kerrota_mitään koulukuntaan, joten häpeä kuukautisista oli valtava. Muistan että eka poikaystävä osti siteitä, kun en itse kehdannut…saattaa olla että tulevat lapset saavat hieman erilaisen koulutuksen asiaan :D

  • Sarkku
    8.12.2016 at 23:08

    Tää asia oli jotenki ajankohtainen nyt. Kun ne sitten alkaa.
    Tänään just ajattelin kuinka hyvin pohjustettu juttu toimi. Mä oon noin 2 vuotta sitten aloittanut tytölle kertomaan kuukautisista pikkuhiljaa. Vastaus on toki ollut ”ei kiinnosta. Voinko jo mennä? ” Molempiin vessoihin laitoin keväällä varusteet ja esittelin kuinka toimii. ”Joo-joo”. Leireille ja kylästelyihin laitoin pikku pussukkaa mukaan. ”No en todellakaan kuljeta mukana”. Kerroin , että ne voi alkaa milloin vain ja on hyvä varautua.
    Kauan sitten olin äiti, joka kuskasi vaippoja matkassa ja niitä löytyi mistä vain. Nyt kuskaan siteitä.
    Jokin aika sitte mua nykästiin hihasta ja sanottiin :”äiti. Mun kuukautiset alkoi. Voitko nyt taas esitellä miten niitä käytettiin ja muuta sellasta? ”

    Toki toivoin että olisin varautunut patjan suojuksella myös 😀

    Mutta meillä tää juttu lähti hyvin käyntiin. Muistan ite kuinka se oli noloa kun kuukautiset alkoi, kuinka ei kehdannut äidille puhua saatikka siskoille. Salaa kauppalappuunkin piti kirjoittaa siteet. Me käytiin nyt ostamassa ne yhdessä 😀

  • Selma
    9.12.2016 at 01:36

    Siihen aikaan kun tyttö aloitti nukkeleikit, annoin hänelle ihan oikeita 1 koon vaippoja. Säästin leikkejä varten muutamia nuoremmilta sisaruksilta. Kestovaipankin lainasin nukkeleikkeihin.
    Kuukautiset ovat minusta vaikkakin normaali asia, silti henkilökohtainen asia. Enhän puhu raskaus/ synnytys vaiheista miesten kuullen muuten kuin sivumennen mainiten, ehkä. Miehen kanssa voisin puhua, jos hän olisi kiinnostunut. Eipä ole juurikaan kysellyt.
    Kai sitä valikoi puheet sen mukaan kenen kanssa juttelee. Minulla on useita poikia, (koululaisia) enkä nyt muista milloin viimeksi kuukautiset olisivat olleet tapetilla. Ajankohtaset aiheet on siellä jalkapallon tai jääkiekon parissa.
    Poikien ollessa pieniä pyrin siihen että minullakin oli vessarauha. Varsinkin kuukautisten aikaan. Sen olen nytkin huomannut kuopuksen kanssa että jos seuralaiseksi ottaa taaperon niin siitä on yleensä enemmän haittaa wc:n sisäpuolella, kuin siellä oven ulkopuolella.

  • Jestanpoo
    10.12.2016 at 10:19

    Siis ehtana kasari-ysäripenskana, me saatiin naapurin mukuloitten kanssa yhteiseksi videokasetti ”näin sinä sait alkusi”, jossa kerrottiin miten lapset tulee ja siinä oli sitten puolukkapäivistäkin. Sitä sitten tapitettiin veljien ja naapurin tyttöjen kanssa silmät kovana ja kyseltiin kavereitakin samalta ringiltä mukaan kattomaan 😆

  • 1 2 3