Koronapäiväkirja 5: näin meillä järjestyy etäopetus

Kaksi ensimmäistä päivää koululaisen etäopetusta takana.

Me ei oltu juurikaan ehditty ajatella koko tätä etäkouluasiaa. Meidän fiilis oli alkuun varmaan jotenkin ”no tehdään sitten silloin, kun kivalta tuntuu”. Hyvin nopeasti (tiistain aikana eli ennen virallista ensimmäistä päivää) kävi kuitenkin ilmi, että tuollainen fiilispohja aiheuttaa meidän perheessä helposti loputtoman ”no ihan kohta”, ”tuu mun kaa leikkimään”, ”äi-tiii, sisko ei leiki mun kaa”, ”leikitään vielä tää loppuun” ja ”mä teen ne sitten illalla” -väittelyn. Eiiiiih, ei kiitos tuollaista!

Niinpä me päädyttiin (tapojemme vastaisesti?) systemaattisuuteen: tehdään lapselle ”lukujärjestys”, johon on merkitty koulunkäynnin ajankohdat. Silloin koko perhe tietää, milloin on ohjelmassa koulua ja milloin on leikkiä- ja myös esimerkiksi pikkusisko selkeästi ymmärtää, koska leikkikaveri on käytettävissä ja koska ei.

Ensimmäisen etäkoulupäivän ensimmäinen oma koulutehtävä meillä oli siis lukujärjestyksen tekeminen – ekaluokkalainen ja isi laativat sen yhdessä.

Näin alkuun laitoimme koulunkäynnille aikaa kaksi 1,5 tunnin pätkää. Ensimmäisen osuuden ajakohta on 9.30-11, ja sitten seuraa tunnin ”välitunti” eli leikkiaika. Koulupäivä jatkuu vielä klo 12-13.30. Sitten on vielä vähän leikkiä, lounas ja päiväunet – ja illalla vapaa-aikaa.

Meillä on oma koulun kellokin!

Kiitos vanhempien joustavan työn romahtaneen työmäärän, pystymme Joelin kanssa molemmat toimimaan ”opettajina”, ja sovimme vuoropäivistä. Joel otti ensimmäisen opevuoron eilen, minä vuorostani tänään.

Ja myös viisivuotiaalla on omia tehtäviään! Ainakin näin ensimmäisinä päivinä hän on tyytyväisenä puuhastellut tehtäväkirjojensa kanssa siinä vieressä.

Koululaisen mielestä etäkoulu on ihan tosi kivaa. Wilman kautta saadut tehtävät ovat olleet mukavia ja monipuolisia.

Näin on mennyt ensimmäiset kaksi päivää siis, joten vankka kokemus ja silleen. Saas nähdä, jatkuuko tämä nyt sitten kesään asti tällaisena etäopetuksena. Ja missä vaiheessa hauskuus ropisee, ha.

Onko teillä saatu jo systeemi etäkoulunkäynnille rullaamaan vai menettekö fiilispohjalta?

21

You Might Also Like

  • A
    19.3.2020 at 18:51

    Meillä tämä viikko on menty open wilmassa antamilla tehtävillä (toivon, toivon niin kovasti että ensi viikolla olisi opetustakin, koska on haastavaa ehtiä tehdä töitä, etenkin kun tilanne on lapsesta tosi haastava ja hänellä menee usean kerran hermot päivässä, kun ei halua tehdä äidin sanomia tehtäviä…ymmärrän lasta, tää on haastava tilanne).

    Lukkari on meilläkin, mutta koulupäivä kestää klo 9-16. Tunnit klo 9-10, 10-11, sitten lounas, klo 12-13, ulkoilu klo 13-14, välipala ja vika tunti klo 14.30-16. Lukujärjestys sisältää koulun tunteja, mutta myös mm. ”askartelu”, ”oma puhelin”, ”elokuva”, ”lego rakentelu” tunteja. Koululäksyt lapsi olisi tehnyt varmaan päivässä (tai no, viikon tehtävistä tekemättä on vielä kirjainharjoittelua kun se on vain tylsää), joten omia tehtävänantoja on pitänyt keksiä (kuvis: tee isoäidille nimpparikortti, ympäristöoppi: kuvaa ulkona 5 kevään merkkiä, kirjallisuus: lue kirjasta Minna Canthista ja kirjoita kolme lausetta lukemastasi, musiikki: kuuntele joka päivä perheen levyhyllystä uusi levy, kotitalous: leivotaan sämpylöitä)….

    • krista
      20.3.2020 at 10:24

      Oo te ootte laittaneet vielä tuollaisia omia lukkaritunteja! Kuulostaa toimivalta! Meillä tietysti kun on tuo leikkikaveri omasta takaa, niin ”lisätuntien” ohjelmointi menee siltä osalta (toistaiseksi) vähän itsestään, mutta katsotaan miten menee.

      Mutta siis hei saitteko te siis Wilman koko viikon tehtävät kerrallaan, tulkitsenko oikein…? Me saadaan aina aamuisin sen päivän tehtävät, ja ne olivat ainakin eilen kivan monipuoliset (äidinkieltä, matematiikkaa, musiikkia ja kuvaamataitoa). Varmaan erilaisia käytäntöjä kouluista ja opettajista riippuen!

      Mäkin odottelen, että tuleeko jossain vaiheessa ihan opetusta, etenkin kun tulee uusia asioita. Mutta varmasti tämä tästä hahmottuu vähitellen kevään kuluessa!

      • A
        20.3.2020 at 12:53

        Joo, me saatiin koko viikon tehtävät kerralla, ja ope sanoi että tämä viikko menee häneltä etäopetukseen valmistautumisessa. Niin ja lapsen hermot menee tilanteeseen, tehtävät hän tekee hyvin oma-aloitteisesti, eli niitä ei tartte paimentaa, kunhan paimentelee lapsen koko tilanteeseen liittyvän angstauksen yli säännöllisesti.

        Tänään on ollut yllättävän helppo päivä, lapsi jopa omatoimisesti veti itselleen musiikkitunnin (opetteli soittamaan ”paljon onnea pianolla”) ennen kuin edes hoksasin, että lukkarissa on musiikkitunti. Musiikinopen ohjeistus oli musta vähän niukka/ylimalkainen (seuraavat kolme viikkoa musiikintunnilla, laula lempilaulujasi, tanssi, katsele musiikkivideoita), joten meillä on vähän vaativampi opetusohjelma musiikissa :D

  • äiti-ihminen
    19.3.2020 at 20:25

    Moikka. Kiva postaus. Hyvä että löysitte rytmin :) meillä oli jo viikonloppuna tästä palaveri perheen kesken. Teimme uudet säännöt jotka astui voimaan maanantaina jolloin meillä jäätiin kotiin opiskelemaan. Voit halutessasi lukea postaukseni asiasta :)

    https://lastenjahellanvalissablogi.blogspot.com/2020/03/kuinka-olla-turvallinen-aikuinen.html?m=1

    • krista
      20.3.2020 at 10:26

      Kiitos linkistä, kävin lukemassa! Hienosti olitte sopineet säännöt! Mä uskon, että kun lapset ovat mukana sääntöjen sopimisessa, niitä on helpompi noudattaa yhteisesti <3

  • viv
    19.3.2020 at 21:25

    10-vuotiaiden kanssa etäkoulu on tähän asti sujunut omalla painollaan. Opettajalta tulee päivän tehtävät jotka lapset sitten itsenäisesti tekevät suunnilleen omalla tahdillaan. päivän keskeyttävät lounastauko ja ”liikuntatunti” – joka päivä on käytävä ulkona. Jännästi tämä etäkouluilu on lisännyt lasten ulkoiluinnostusta. Jos aiemmin poikia piti patistaa pihalle, nyt he viihtyvät ulkona (liiankin) pitkään, hah!

    Tähän asti ollaan aina edellisenä päivänä kerrattu miten seuraava päivä menee. Jos edelliseltä päivältä on jäänyt jotain tekemättä, se pitää tehdä ensin. Kerrataan ruokatauon aika (noin suunnilleen) ja muistutetaan ulkoilusta. Tänään pitää varmaan muistuttaa myös siitä että koulu jatkuu ulkoilun jälkeenkin..

    Me vanhemmat autetaan tehtävissä aina kun lapset apua tarvitsevat ja muutenkin tsekataan mitä ovat saaneet aikaan. Selvästi kaipaavat ”opettajan” kommentteja tehtyihin hommiin. Omaa työpäivää lasten etäkoulu häiritsee yllättävän vähän. Varmasti vaikuttaa että lapset ovat suht helpossa iässä: eivät enää ihan pikkukoulaisia. Lounaan valmistaminen ja muutamat keskeytykset ovat ihan hanskattavissa. On tää edelleen paaaaljon iisimpää kuin avokontorissa jossa on aina hälinää ja oman kopperon ovella joku kysymässä milloin mitäkin. Onneksi voi tehdä etäpäiviä normiarjessakin.

    Yleismieliala perheessä on pysynyt korkealla, itse jopa jollain tavalla tykkään tästä meiningistä. Koko perhe on kotona, tahti on aika rauhallista ja silti saadaan asioita hyvin aikaan. Itse pidin tänään lounaan jälkeen tunnin tauon ja kävin metsässä ulkoilemassa; itsenäinen työ ja joustavat työajat mahdollistavat tämmöisenkin ylellisyyden. Plussasaldoa on kertynyt niin törkeitä määriä että yritän joka tapauksessa pitää tehdyt työtunnit nyt kohtuullisena.

    • krista
      20.3.2020 at 10:34

      Oi, kuulostaa tosi toimivalta teidän perheessä! Varmaan just isompien lasten ansiota, ja varmaan lasten persoonallisuus ja oppimistavatkin vaikuttavat. Mutta siis hienosti on teillä kyllä järjestynyt! <3 Ja hauska havainto tuo, että tavallaan vähemmän häiriötä kuin avokonttorissa :D
      -
      Meillä tietysti pienempi koululainen (ja viisivuotias), mutta meillä on selkeästi just tuo, että lapsi haluaa "opelta" varmistusta, että meneehän oikein. Ja tietysti myös haluaa näyttää ja olla ylpeä :)
      -
      Hih meillä Joel jo huokaili tuossa toissapäivänä, että oispa elämä aina tällaista :D (vitsillä tietysti) Mutta näin omissa oloissa viihtyvälle luonteelle tämähän on oikein mukavaa, ja kevätkin tulossa ulkona ja kaikkea <3
      (jos sulkee pois ajatuksista kaikki kamaluudet - asia, jota mä EN pysty tekemään :D)

  • murina
    19.3.2020 at 23:29

    Meillä 5. Luokkalainen hoitaa Wilman ohjeistuksen mukaisesti omatoimisesti. Mutta ekaluokkalainen tarvii huomattavasti enemmän opastusta, tosin pisteet myös opelle, mahdollisimman paljon on laittanut ohjeita ääniviesteillä jolloin lapsi saa paremmin itse tehtyä. Itse teen osittaisella työajalla yöpainotteista 3-vuorotyötä, mutta lasten isä onneksi pystyy olemaan kotona. Mutta veikkaan että rankka kevät on tiedossa…. Lapset toistaiseksi hyvin positiivisella mielellä.

    • krista
      20.3.2020 at 10:39

      Lapset on yllättävän sopeutuvaisia! <3 Mä oon seuraillut lasten mielialaa, että miten tämä kaikki vaikuttaa, mutta tuolla nuo vaan rallatelee tyytyväisinä <3 <3 <3
      -
      Tuleeko teillä ääniviestejä siis Wilmaan vai miten?

      • murina
        20.3.2020 at 15:39

        Molempien opettajat teki whatsupp ryhmät luokille, pienemmällä vielä niin että jaettu 4 oppilaan pienryhmiin. Sen lisäksi tehtävät tulee myös edellisenä iltana Wilmaan aikuiselle. Ja kuva viesteillä palautellaan opelle pitkin päivää.

  • Lilah
    20.3.2020 at 07:44

    Oi ollapa yhtä auvoista. Meillä koulu edellyttää lukujärjestyksessä pysymistä joten tehtäviä tippuu monessa erässä pitkin päivää ja lapsen omat vaikutusmahdollisuudet ovat vähäiset (kuin tiukasti raportoitava etätyö). Kokoontuvat teamsissa useamman kerran päivässä ja ainakin meillä lapsen keskittyminen menee järjestelmänhallintaan ja turhautumiseen opiskeltavan aiheen sijaan. Teamsissakaan ei kuitenkaan ole toistaiseksi ollut opetusta vaan tehtävänantoa. Tämä päivän pätkiminen pieniin paloihin sabotoi myös oman työrauhani, kun lapsi tekee hommia puolisen tuntia ja valmiiksi saatuaan häröilee hetken ympäriinsä ennen seuraavaa oppituntia. Omat työni eivät ole vähentyneet etätyöpakosta huolimatta, joten yhtälö on haastava.

    • Tilia
      20.3.2020 at 10:13

      Tämä olisi kyllä ihan ehdotonta, että jokaisessa perheessä saataisiin oman aikataulun mukaan tehdä päiväjärjestys, edes osapuilleen. Ei me voida organisoida esim. lounasta neljään eri kellonaikaan, kun aikuisetkin tekee täyttä työpäivää kotona! Onneksi täällä tulee melkein kaikki tehtävänannot aamulla lapsille opettajilta ja tekevät urakalla niitä päivän ajan pikku taukoja välillä pitäen kunnes on valmista. Tämä mahdollistaa myös heille yhteisen ulkoilut päivän mittaan ja keskittymisen hiljaisiin töihin silloin, kun aikuiset tarvitsevat erityisesti työrauhaa. Liveyhteyksiä koululle/opiskeluryhmään voi olla toisinaan, niin kuin aikuisillakin on videopalavereja, mutta ei 45 minuuttia kerrallaan koko päivää! Omat lapset tekevät tehtävät myös paljon nopeammin kuin koulussa, kun yleiseen härväämiseen ei kulu aikaa ja on hyvä työrauha kotona, joten olisi tosi hankalaa, jos heidän pitäisi koko ajan roikkua jossain linjoilla odottamassa seuraavia tehtäviä. Paljon helpompi hoitaa homma urakalla ja päästää sitten lapset pihalle/pleikalle/puhelimelle/muulle mille vapaa-ajalle, kun asialliset hommat on tehty, jolloin aikuiset saa sitten vielä työaikaa, kun lapset ovat vaikka ulkona ennen päivällistä.

      • krista
        20.3.2020 at 10:51

        Joo kyllä, ja tuo sirpaleisuus kuulostaa muutenkin kuormittavalta, heti muakin alkoi ahistaa :D Vertaan vaikka sitä, että haluaisinko itse sellaisen työpäivän, että tiedän ennen päivää, mitä on tulossa, ja sitten rauhassa keskittyen teen. Vai sellaisen, että sieltä-täältä-tuolta tippuu koko ajan jotain ja palaverit/puhelut/mitkälie keskeyttävät jatkuvasti. No, työelämä toki usein on valitettavasti just tuota jälkimmäistä. Mutta itseäni kyllä miellyttää enemmän tuollainen rauhassa tekeminen!

    • krista
      20.3.2020 at 10:47

      Ouh tuo kuulostaa jo kerrottuna paljon stressaavammalta kuin meillä! Käytäntöjä on tosiaan näköjään selvästi erilaisia; ja mä kun olin ajatellut, että olisi kiva jos olisi tuollaisia virtuaalikokoontumisia, mutta nyt vähän kyllä muutin mieltäni tän perusteella.

      Meillä tulee tosiaan selkeästi tehtävät aamulla Wilmaan ja jokaisessa hyvä tehtävänanto – ja lapsi jopa haluaa, että kaikki kerrotaan heti alussa, niin hän tietää, mitä tulossa. Ja sitten aletaan yksi kerrallaan tekemään. Esimerkiksi eilen kaksi ensimmäistä tehtäväkokonaisuutta meni aamupäivän kouluajan aikana (matematiikka, äidinkieli) ja iltapäivällä kaksi seuraavaa (musiikki/kuvis ja äidinkieli). Kuulostaapa kyllä sirpaleiselta ja turhauttavalta, että tehtäviä tippuu pitkin päivää – heti tuli fiilis, että en tykkäisi.

      Voi toivottavasti näitä hiottaisiin nyt kevään kuluessa! Palautetta tietysty kannattaa laittaa.

  • Sumonen
    20.3.2020 at 11:00

    Meillä herätään 7.30, sitten aamuhommat ja lasten omatoiminen ulkoilu. Aloitellaan kouluhommat ysin maissa. Pojilla on molemmilla käytössä viikkotehtävät, joten on voitu suunnitella viikko ja päivän tehtävät niiden pohjalta. Ensin ite aloin keksiä musikin, kässän ja kuviksen tehtäviä, jotta ei loppuis tekeminen kesken, mutta nyt on tullu niihinkin opeilta ohjeet. Tosi hyvin on siis koulun puolelta. Molemmat lapset on myös tietokoneen välityksellä ollu liveyhteydessä opettajaan ja koulukavereihin. Siellä ope tsekkas miten on viikko menny, missä vaiheessa viikkotehtävät on, tuli lisää ohjeita jne. Ainut haaste on oikeastaan se, kun miehen pitää saada tehtyä etänä töitä ja itellä kulkee vauva kainalossa, niin aivan joka hetki ei pysty olemaan apuna, valvovassa, tsemppaamassa ja silloin herkästi saattaa tekeminen vähän tökkiä.

    • krista
      23.3.2020 at 16:53

      Kuulostaa tosi sujuvalta teilläkin – ja hei hienosti hoidettu vielä vauva kainalossa! <3 Suunnitteletteko te muuten itsenäisesti koko viikon etukäteen, vai päivä kerrallaan? Mua jotenkin vähän kuumottaa tuo, että itse suunnittelisi viikon - että saako sitä sitten fiksusti ne hommat jaettua - mutta varmaan jos on hyvin ohjeistettu/jäsennelty tehtävät, niin kyllähän se siitä sitten luonnistuisi!

      • Sumonen
        24.3.2020 at 22:30

        Suunnitellaan karkeasti viikko maanantaina. Lapset jo aika hyvin itse tietää mitä minäkin päivänä tehdään. Heille siis tuntuu olevan jo tosi rutiininomaista tämä viikkotehtävien kanssa toimiminen.
        Vauva tuo tähän kaikkeen kyllä hauskan lisän 😅. Oikeasti hän on se kuka määrittelee miten päivät menee. Ja siis edelleen täällä ollaan, vauva kainalossa luetaan Puutalobabya. Ja oon jännänny tein vaiheita ja kotiinpaluuta. Onneksi kaikki meni sen suhteen hyvin, ootte terveenä ja toivottavasti pysyttekin. Ja juuri kävin lukemassa tuon viimeisen postauksen. Samoissa fiiliksissä mennään. Täällä omassa kuplassa kaikki on niin hyvin, että tunnen huonoa omaatuntoa kun muistan mikä kodin ulkopuolella on vallalla.

  • Salallaa
    20.3.2020 at 22:00

    Laittakaa tarvittarssa palautetta opettajille ja rehtorille mikä toimii ja mikä ei. Ei meistä opettajista kukaan halua hoitaa työtään nyt niin, että perheiden arki muuttuu mahdottomaksi!
    Tsemppiä jokaiseen kotiin!

    • krista
      23.3.2020 at 16:56

      Tsemppiä kaikille opettajille myös! <3 Ja kyllä, palautetta kannattaa laittaa - ja varmaan myös jos kaikki sujuu hyvin, se vois olla opettajista tässä tilanteessa kiva kuulla <3

  • Venla
    21.3.2020 at 07:56

    Saadaan läket viikoksi kerralla. Sillai pystyy itse niitä pilkkomaan elämäntilanteen (etätyötilanteen ja oppilaan fiiliksen) mukaan.

    Nyt tää eka, ei-ihan-kokonainen- viikko meni meillä ihanasti. Lapsi rakastaa eikä oo vielä kyllästynyt kaverittomuuteen. Mä ja mies etänä, mä tosin kipeä.

    Kuopus on nelosella ja sekä nopea että suht innokas kotikoululainen. Silti toi oppiainespaketti oli todella iso. Isosta määrästä eri oppiaineita todella paljon tehtävää. Paljon säätöä, kun aineissa pitää availla linkkejä, kirjautua palveluihin ja omaksua vaativatkin tehtävänannot.

    En voi tajuta, miten kukaan nelonen pystyisi tuohon edes sillai jotenkin itsekseen, kun vanhemmat tekee töitä tai sairastaa.

    Opet sanoivat antaneensa varmuudeksi paljon tehtävää, että koulun tekemisen turva säilyy. Itse opena taas veikkaan, että riski sille, että osa lapsista vain jättää kaiken tekemättä, on iso.

    Tälle viikolle tuli vanhempien palautteesta huolimatta aivan sama systeemi.

    Sympatialla ajattelen läheistä, joka kotikouluttaa kolme alakouluikäistä lastaan yksin etätöiden lomassa. Ihan absurdia.

    Olisi helppoa saada tehtävistä skaalautuvampia ja helpommin itsenäisestikin toteutettavia. Nyt opet yrittävät simuloida luokkaopetusta etänä, mikä on pedagogisesti varmaan enemmistölle lannistavaa ja vain liian vaikeaa (itsekuri, tehtävänannot), vaikka vanhempi vähän ohjaisi.

    Eka-tokaluokkalaisille homma soveltuu paremmin, kun opetussuunnitelmassa ne tavoitteet ovat vielä aika pieniä askelia.

    Tunnistan olevani tässä etuoikeutettu tällä hetkellä (yks lapsi, kouluorientoitunut, mä ja mies opeja ja etätyöt onnistuu). Oon huolissani muiden puolesta. Etäkoulun kun pitäis olla ekstrakivaa ja kiinnostavaa.

    Opet on kovilla, ovat taitavia ja tekevät parhaansa, en sitä tarkoita. Mutta satoja yksityisopetustunteja ja läksypaketteja räätälöineenä vaan näen että sitä normiopiskelutapaa ei voi 3.-9.-luokkalaisten kohdalla varsinkaan siirtää koteihin, minimaaliselle ohjaukselle. Opeilla ei oo ehkä tästä sit riittävästi kokemusta ja maksajiksi tulevat etenkin ne lapset, joilla vanhemmat ei osaa tai pysty tai ne joilla oppimisen haasteita tai keskittymisen haasteita tai aika tavallinen lapsen itsekuri. Ja tää joukko on merkittävä prosentti meidän maan lapsista.

    • krista
      23.3.2020 at 17:02

      Niin hyvä kommentti, kiitos! Mua vähän kauhistuttaa just nuo tuollaiset isot opetuspaketit, jos sellaisia alkaisi tulla. Jos aikuista (mua) alkaisi jo ennakolta ahdistaa opettamisen määrä, niin entäs sitten lapsella – ja etenkin jos vanhempien resurssit ei riitä (koska liikaa) homman hoitamiseen, lapsi tipahtaa kärryiltä ja tulee sellainen olo, että ei pysty ja osaa… äh, hankalia juttuja! Ja eriarvoistumista tämä systeemi varmasti aiheuttaa, näin väittäisin. On niitä vanhempia, joilla on kyky, aika ja motivaatio – ja on niitä, joilla esimerkiksi täysin puuttuu aika (välttämätöntä työtä kodin ulkopuolella tekijät) ja sitten myös niitä perheitä, joissa vanhempien kyvyt/motivaatio ei riitä. Varmasti sitten joskus tilanteen normalisoituessa on paljon kiinnikurottavaa ja erityisjärjestelyt tarpeen, jotta päästään taas takaisin koulun arkeen.

  • Emilia
    21.3.2020 at 23:43

    Tosi hyvin ootte mun silmissä hoitanut kotiopetuksen! Uskoisin, että tuollainen lukujärjestys selkeyttää lapselle poikkeustilannetta ja samalla auttaa pysymään rytmissä. Opettajille kannattaa ehdottomasti kanssa vinkkailla, jos joku asia ei toimi/toimii tosi hyvin, useelle opellekin kyseessä ihan eka kerta tälläsessä tilanteessa.
    Onneksi te olette sen verran onnekkaita että kotona työskentely sujuu ja näin ollen varmasti helpottaa lasten opiskelua ja arjen pyörimistä! Mulla nimittäin on lähipiirissä yksi 3 peruskoululaisen lapsen yh, joka työskentelee kolmivuorotyössä sairaanhoitajana… Superkurja tilanne kyllä osalle. Tsemppiä sinne! <3

    • krista
      23.3.2020 at 17:27

      Kiitos! <3 Ja siis kyllä, ollaan todella onnekkaita, että pystytään järjestämään näin - meidänkin lähipiirissä on perheitä, joissa välttämättömissä töissä olevia vanhempia, ja vähän (PALJON) mutkikkaampi on silloin tällaista tilannetta hoitaa... :( Toki meillä(kin) vanhempien "vapaana" olo käy käsi kädessä sen kanssa, että perheentoimeentulo pienenee/pieneni. Aika paljonkin. Mutta tilanne on sama niin monella - täytyy vain muistaa, että tästä täytyy nyt vaan selvitä <3 Kun epidemia on takana, alkaa uudelleenrakennus <3

  • Venla
    22.3.2020 at 19:04

    Mun sydäntä särkee ne luokan yhteisen wilmaketjun tyypit, jotka kertoo olevansa näillä välttämättömillä aloilla töissä. Ovat kotona aivan puhki ja sitten pitäis alkaa tekemään tehtäviä, joiden enemmistöä oppilas ei oo kotona yksin pystynyt tekemään.
    Oppilas ehkä itkuinen ja hädissään, tunnollinen ja stressaa.
    Tällaista viestiä on tullut myös kaveripiiristä, että eri kouluissa tehtävät ei yleensä ole sellaisia, mitkä ois itsenäisesti tai edes pääosin itsenäisesti tehtävissä.

    Ja sit on tosiaan se joukko joka on aivan hiljaa wilmassa, muttei siltikään tee tehtäviä.

    Mun ratkaisuehdotus olisi tosiaan ollut skaalautuvammat, joustavammat tehtävät, mitä jokainen voi tehdä luokka- ja taitotasonsa mukaan.
    Esim katso luontodokkari (mikä tahansa) Yle Areenasta tai Netflixistä. Jos ei oo, päätä joku eläin ja googleta siitä tietoa. Ja sitten:

    Kirjoita sen ominaisuuksia ylös

    Kirjoita tarina tai essee siitä ja sen elinympäristöstä

    Tee tehtävä siitä – sanaristikko, sanasokkelo, pari tietokilpailukysymystä.

    Tee joku askartelu, kuva tai muovailujuttu tästä aiheesta.

    Ja sit näitä voi lueskella vanhempi kun ehtii ja heittää jotain yleistä kommenttia omien voimavarojensa mukaan.

    Täntyyppisiä, nyt heitin aika lonkalta tuon idiksen, mutta tuolla metodilla vois vetää joka viikko omaa proggista vähän eri aihepiireistä ja perspektiiveistä.

    Siihen päälle sit jotain normimatikantehtäviä. Sillä pääsis jo aika pitkälle ilman, että jengi repii pelihousunsa ja lannistuu ja ahdistuu. Opetussuunnitelmien tavoitteetkin todennäköisemmin toteutuisivat edes pikkasen. Kun taas jos paperilla joka asia pyrkii olemaan kuin koulussa (paitsi koulujen ihanat retket, tempaukset, sosiaalisuus, liikkatunnit ja muu hauska puuha), mutta sitten simsalabim on karanteeni eikä oikeasti opettajaa saatavilla kuten luokassa, niin en usko että oppimistulokset ovat kummoisia enkä usko, että lasten mieliala pysyy kovinkaan korkealla.

    Toivottavasti oon väärässä.

    Voimia kaikille tässä tilanteessa! <3

    • Elina
      23.3.2020 at 15:03

      Venlalla hyvä vastaus. Vähän liikaa simuloidaan nyt luokkaopetusta kotiin. Ei riitä aika, ”kotiopettajien” pedagogiset taidot eikä lapsen keskittymiskyky kotiolosuhteissa. Kaikki ei pysty istumaan lapsen kanssa koko ajan ja tosiaan moni lapsi voi olla aika hädissään tai stressaantunut tästä, myös vanhempien stressi tarttuu. Eli valittaisiin vain ne tärkeimmät opittavat asiat ja tähän tyyliin sovellettaisiin, kuin Venla ehdottaa. Ensi syksynä sitten otetaan kiinni (toki eri jos vaikka peruskoulu on päättymässä tms.). Meillä tokaluokkalainen, joka kyllä ei yksin selviä omatoimisesti tehtävistä, vaikka ihan hyvä koulussa onkin. Eli en sanoisi että näille pienille homma soveltuu paremmin, kuten joku tuolla kirjoitti.

    • krista
      23.3.2020 at 17:35

      Kyllä, tää on todella surullista – ja samanaikaisesti just nämä välttämättömät tekevät aivan valtavan tärkeää työtä, josta me kaikki muut hyödymme. Tilanne tuntuu tosi epäreilulta!

      Ihan superhyviä vinkkejä – ja vielä lonkaltaheitettynä, vau! Mutta siis todellakin toimisi. Opettajat ovat varmasti uuden edessä tämän tilanteen kanssa, ja heilläkin varmaan erilaisia henkilökohtaisia valmiuksia toimia poikkeustilanteissa ja ”skaalata” opetustaan tähän tilanteeseen. Toivottavasti heillä on jotain yhteisiä ideapankkeja ja kollegakeskusteluita näistä asioista!