Hiilijalanjälkihaaste

Nonariina heitti viime viikolla Kahvia ja Unelmia -palstallaan hiilijalanjälkihaasteen – ja koppihan se on tietysti otettava!

Pelkäsin pahinta. Suoralla sähköllä lämpenevä puutalo. Oma auto. Kertisvaipat ja lasipurkkisoseet. Ei paska mikä kävelevä ekokatastrofi.

Oman hiilijalanjäljen voi laskea täällä.

Mutta suht posiviivinen yllätyshän sieltä tuli: hiilijalanjälkeni on 6323 kg, eli ihan mukavasti alle suomalaisen keskiarvon.

Paremminkin voisi tietysti olla. Ja pitäisi olla: HS:n mittarin mukaan tavoite vuonna 2050 olisi siinä 5000 kg tietämillä. Perhana, siihen mun pitäisi kyllä päästä! Nonariinan bloggauksen kommenteissa näkyi, että moni oli sen luvun tietämissä jo nyt – Dalmi jopa reippaasti alle viidentuhannen, vau!

*******

Hmm, no mitkäköhän ovat ne omat ekosynnit ja hyvät teot – pitääpä vähän miettiä…

Asuminen oli isoin yllätys: väänsin sinne hiki pinnassa sähkönkulutuslukuja (ne on meillä kamalat). Mutta sitten: ”vihreä sähkösopimus – kyllä vai ei”. No, mehän vaihdettiin se viime kesänä vihreäksi, kyllä siis. Ja mitä tapahtui: luvuksi pompsahti NOLLA.

Mitä, oliko tää näin helppoa!?!

Liikenne – oma auto, auts auts auts. Toisaalta auton kilometrimittari näyttää, että sitä on käytetty vähän, ja vähäpäästöinen mallikin valittiin. Ratikkakilometrejä tulee eniten – niillä kun jotenkin olen tottunut kaupungissa liikkumaan.

Ja lennot… No: tässä tuli vääristymä mun hyväksi tälle vuodelle, myönnettäköön. Eli merkkaan vain yhden Euroopan-lennon, sen tulevan Italian-matkan. Jos tästä hetkestä katsottaisiin taaksepäin vuosi, en olisi lentänyt kertaakaan. Mutta aikaisempina vuosina olen kyllä lentänyt 1-2 pitkää ja 2-4 Euroopan lentoa. Tämä on ehdottomasti se minun isoin ekosyntini.

Kulutustottumukset – no siinä mä väittäisin, että me ollaan nykyisin länsimaisessa mittakaavassa suht siedettäviä. Siis nykyisin. Odotusaika ja yhteenmuuttoaika omaan kotiin osuivat silloin 1,5 vuotta sitten samoihin kuukausiin, ja huh huh sitä hankintojen määrää silloin.

Sen jälkeen tulikin sitten jonkinlainen ähky: nykyisin mä tuskailen joka ikistä hankintaa (”äääh, Silvalle pitäis muka hankkia kengät, ääääh”), vaikka ne olisivat välttämättömiäkin. Suurin osa Silvan hankinnoista tuleekin nykyään käytettyinä. Esimerkiksi juurikin ne kengät!

Itselleni ei tee mieli nykyisin ostaa oikein mitään (”äääh, mulla on jo niin paljon kaikkea, ääääh”), ja Joel nyt ostaa itselleen uuden vaatteen lähinnä vain siinä tapauksessa, jos edellinen on mennyt niin rikki, että lähiympäristö alkaa sille hyväntahtoisesti naureskella.

Eli suht hyvät pointsit siitä. (merkkasin kuitenkin vaihtoehdoista keskimmäisen enkä sitä ”parasta”)

Ruoka – no mä sain kasvissyöjänä hyvät pisteet, mutta tähän perheeseen kuuluu tietysti myös tuo yksi lihaani, joka ei ole valmis ravinnostaan tinkimään… Noissa pisteissä näkyy siis vain oma osuuteni, kotitalouskohtaisena tilanne olisi pahempi.

Jätteet menevät myös ehkä jonnekin suomalaisen keskivertoon. Meillä erotellaan bio, energiajae, sekajäte, lasi, metalli, paperi ja pahvi – ja keittiössä sijaitseekin aikamoinen kierrätyskaaos.

Jätemäärät merkitsin testissä siis tasan suomalaisen keskivertoon – vaikka en kyllä osaa arvioida, osutaanko siihen vai ei. Muuta jätettä saattaisi tulla tehokkaan kierrätyksen ansiosta vähemmän, mutta syntilistaamme kuuluvat kyllä ne kertakäyttövaipat ja lasipurkkijäte… Toisaalta esim. kertsivaippoja on kulunut viime aikoina enää tosi-tosi vähän sen vessahätäviestinnän ansiosta – ihmelapsemme kun on asioinut 8 kk iästä asti etupäässä potalla ja pöntöllä :)

Mutta varaus siis tuohon jätemääräarvioon – tarkemmin ajateltuna saatoin kyllä merkata sen liian pieneksi.

******

Nonariina esitti myös haasteen nimetä kaksi asiaa, jolla lupaa pienentää hiilijalanjälkeään. Apua-apuaah… Meillä käytiin juuri aiheesta tällainen keskustelu:

”Hei oisko jotain sellaista, millä me voitais jatkossa pienentää meidän hiilijalanjälkeä?”

”Ai jotain sellaista, mitä me sitten oikeasti toteutetaan?”

”Joo.”

”Ei.”

(naurua)

”Voisitko sä vaikka luvata vähentää lihansyöntiä…?”

”En.”

(naurua)

*******

Okei eli jotain oikeasti toteutettavaa, ei tyhjiä lupauksia.

Eli näin:

1. Lupaan entistä paremmin tarkkailla jääkaapissa huonoksi menossa olevia ruokia ja syödä enemmän niitä – en vain ”fiiliksen mukaan” niin kuin huonona tapanamme on. Erityisesti suruttaa, jos joskus meillä menee pilallemennyttä lihaa roskiin. Lupaan yrittää hienovaraisesti törkkiä myös Joelia tähän suuntaan ja vaikkapa yrittää muistuttaa, jos näen lihojen ”parasta ennen” -päiväyksen lähenevän.

2. Lupaan entistä paremmin kiinnittää huomiota mm. näihin.

  • valojen sammutus, virtakytkimet ym. (vaikka meillä se vihreä sähkö onkin)
  • ei autoilua silloin, kun julkisillakin pääsee (vaikka tätä kyllä jo toteutetaankin)
  • koko ajan vähemmän ja vähemmän kertisvaippoja ja lasipurkkeja (tämäkin on jo hyvässä suunnassa)

Näin, kun tätä kirjoittelee, tajuaa että vauvautumisen mukanaan tuoma elämänvaihemuutos on tuonut mukanaan mullistuksen myös kulutukseen: on tullut huonoja juttuja (auton hankinta ja nuo vaippa- ja lasipurkkivuoret), mutta myös iso positiivinen juttu eli lentämisen väheneminen.

Toisaalta nyt ensimmäisen vuoden jälkeen tilanne varmasti taas tasaantuu, kun esim. vaipoista ja lasipurkeista päästään eroon.

Olisikin itse asiassa aika mielenkiintoista testata tämä hiilijalanjälki aina puolen vuoden välein – näkisi suuntaa, mihin on menossa.

Kolmantena lupauksena taidan siis luvata myös sen!

*******

…ja tästäpä sitten Nonariinan haasteen heitto eteenpäin: millaista lukemaa näyttää hiilijalanjälkilaskuri sinulle?

Mistä oma lukusi johtuu, ja voisitko jotenkin sitä parantaa?

1
Like

You Might Also Like

  • hannah79 (Ei varmistettu)
    23.4.2013 at 11:09

    Kuten OdotuksestaOnneenkin kirjoitti, maalla asuvan, kaupungissa töissä käyvän on mahdotonta päästä siedettävään hiilijalanjälkeen. Kun vielä kuskaa lapset siinä samassa hoitoon, ei julkinen liikenne ole mahdollinen eikä kimppakyyditkään onnistu paitsi sillä hinnalla, että lasten hoitopäivät venyvät.
    Laskurissa oli myös lämmitysmuodot huonosti esillä, koska usein sen sähkölämmityksen lisäksi laitetaan nykyään ilmalämpöpumppu, poistoilman lämmön talteenotto ja tulipesä, joiden käytöstä paljon riippuu kokonaiskulutus.

    Kuten tekstini sävystä varmaan huomaa, tulos ei ollut mairitteleva, taisi alkaa kasilla. Neliöitä on tietysti liikaa henkilömäärään nähden eikä siitä olla valmiita tinkimään. Perhettä kasvattamalla tietysti suhdeluku paranisi :-)
    Kaksi autoa maalla on must, kun julkinen liikenne kulkee kerran tunnissa kaupunkiin, 30 kilometrin matka bussilla kestää 55 minuuttia ja puolison työpaikka taas sijaitsee toisessa kaupungissa. Sähkönkulutus meillä on minimissä, keskiarvokulutus samankokoisessa sähkölämmitteisessä talossa on tuplat. Vedenkulutusta laskuri ei huomioinut, vaikka sen lämmitys tuo merkittävän lisän hiilijalanjälkeen. Asumismuodosta riippuen tämä näkyy talouden sähkönkulutuksessa tai sitten ei. Vedenkulutuksessa olemme runsaasti alle keskiarvojen (n. 100 kuutiota/v/4 henk) ja toisaalta tuo näkyy myös pienessä sähkönkulutuksessa. Kaikki jäte kierrätetään jo nyt ja vaatteet tulee lähinnä kirpputoreilta ja päätyy lopulta samaan paikkaan takaisin.
    Se mistä voitaisiin halutessamme eniten säästää, on matkustelu. Siitä ilosta ei vaan ihan helposti lähdetä tinkimään.

  • Sss (Ei varmistettu)
    23.4.2013 at 20:38

    Noloa. 12 500.
    Ja olen sinkkunainen.
    Itsestään autoilusta tuli 45%.

  • Kristaliina
    23.4.2013 at 20:51

    Isoja vaihteluita kyllä – mutta joo hyvä testi, kun laittaa tajuamaan omat ”ekokulutustottumukset”. Eihän sitä mitään mahdollisia muutoksiakaan voi tehdä jos ei tiedä, mistä se oma jalanjälki koostuu…

    Hei vinkkinä vielä tuo vihreä sähkö: itse vaihdettiin siihen, ja hintataso pysyi suhteellisen samana kuin ennen. Siinä pystyi ihan pikkujutulla vaikuttamaan tuohon paljon – meille siis asumiseen tuli tuo puhdas nolla! (no: sähkölaskut silti edelleen ovat kalliit, mutta ihan yhtä kalliit ne oli ennenkin :) )

    Katie: ymmärsinkö oikein, siis heitetäänkö teillä kaikki kierrätettävä (lasi, metalli, pahvi jne) yhteen ainoaan pönttöön ja joku lajittelisi ne sitten myöhemmin…? Hih aika erikoista. Hienoa, jos sellainen toimii, ei siinä mitään!

    Vierailija 17:11: Ooo, terveiset Kuusamoon takaisin! Hitsi tulikin mieleen, että en ole soittanut isälleni pitkään aikaan, pitääpä tehdä parannus… (tajusin sen siitä, että huomasin etten tiedäkään onko Kuusamossa tällä hetkellä lunta – se  tieto on aina merkki siitä, että puhelinlinjat ovat toimineet :) )

  • Katie
    23.4.2013 at 21:04

    Krista: niinpä juuri! Vähäsen muakin ihmetyttää. Telkkarista olen nähnyt jotain jätteenlajitteluliukuhihnoja, mutta mitenkähän hyvin ne sitten painon, koostumuksen yms mukaan oikeasti osaavat erotella pahvin muovista, pistää mietityttämään. Mutta parempaakaan systeemiä ei käytännössä ole tarjolla, ellei sitten itse lähtisi autolla aina viemään jätteitään kierrätyskeskukseen, missä toki on erilliset pöntöt. 

  • Vierailija (Ei varmistettu)
    26.4.2013 at 18:14

    Jepjuujuu. Lapselle ei koskaan saisi ostaa käytettyjä kenkiä..jalka muotoutuu samallailla kuin aikuisellakin. ja muistakaa sitte se käyntivara sinne kenkään..ettei napero tepsuttele liian pienillä kengillä :)

  • Morgaise (Ei varmistettu)
    19.10.2013 at 19:42

    4784kg. Oho. Toisaalta kerrostalo, kaukolämpö, vihreä sopimus ja autottomuus.

  • 1 2