Minulla on mies, joka on erilainen kuin kukaan muu ikinä missään.
(niinhän ne kaikki?)
Usein sen jutut menevät minulta ihan ohi. Kuten eilen illalla sen nähtyä Lilyn etusivun Vichy-arvonnan:
”Ovatko ne natsimyönteisiä kosmetiikkatuotteita?”
”Tähhh?”
”Niin kuin Vichyn hallitus Ranskass… Äh, tai unohda koko juttu.”
”Tähhh?”
Hmm. Olisi pitänyt arvata jo silloin, kun olimme juuri tavanneet. Vietin aikaa Joelin (tatamein ja riippumatoin sisustetulla) asunnolla ja huomasin, että minulla on kämmenessäni kuiva kohta:
”Hei onks sulla jotain kosteusvoidetta täällä?”
”Ota tuota Hyrdokortisonia. Se penetroi epiteelin paremmin”
”Tähh?”
*******
Kyllä. Tämä hassu mies istuu nenä kiinni länsimaisen yhteiskunnan rappioanalyysikirjassa, kun risteilemme puuveneellä Keralan auringonlaskussa. (tähh?) Se haluaa sisustaa asuntomme catalhöyklaisella neoliittisella punaisella seinäviivalla. (tähh?) Se näkee unta, että vastasyntynyt vauva on paksuposkinen Australopithecus boisei. (tähh?) Se kertoo, että on jo useamman viikon ajan herännyt kuudelta töihin, mutta ei ole mennytkään suoraan työpaikalle – vaan Eläintarhan kentälle treenaamaan 110 metrin aitajuoksua. (TÄHH!?)
Me katsomme yhdessä netistä möhköpainia (vapaaottelua): Joel selittää intoillen painijoiden lukkopainiotteita ja minä kikattelen rumille tatuoinneille ja vielä rumemmille t-paidoille.
Meidän huumorintajumme sopivat hyvin yhteen. Emme vitsaile ollenkaan samalla tavalla, mutta nauramme toistemme jutuille tikahtuaksemme. Välillä nauramme myös toisillemme – suurimmaksi osaksi kuitenkin itsellemme.
Hassu mies piirsi itsensä.
Monesti olen ajatellut, että eri tuttavillani on varmasti aivan erilainen käsitys miehestäni – riippuen siitä, minkä yksityiskohdan Joelista olen juuri silloin sattunut mainitsemaan.
- ”…niin kun se opiskelee psykologiaa ja siitä tulee isona terapeutti.”
- ”…ja se teki kuulemma enkkansa painonnostossa, kun se kyykkäsi 160 kg.”
- ”…niin kun sehän siis piirtää työkseen.”
- ”…ja sit me mitattiin, että sen reisi on paksumpi kuin mun vyötärö!”
- ”…kun se kääntää yhteen kalenteriin runoja englanniksi.”
- ”…kun satoi vettä ja Joelilla oli just kymmenottelu.”
- ”…kun se kirjoittaa sitä kirjaa.”
- ”…ja sit se piti mulle älyttömän oppitunnin muinaisesta Mesopotamiasta.”
Joskus on vaan pakko ihmetellä, että mitä mulla on aivoissa sillä paikalla, missä Joelilla on kaikki nuo asiat.
Se on pöhkö. Fiksu. Hassu. Älykäs. Ihan outo.
Ja minulle niin rakas.
PS. Millainen elämänkumppani sinulla on? Millaisilla sanoilla/teoilla kuvailisit häntä?
1
Iksu
19.11.2012 at 17:31Juuri eilen kirjoitinkin omalle palstalleni perheestä!:) Mieheni on pääpiirteittäin melko samanlainen kuin minä, mutta erilaisilla mausteilla. Olemme trivial pursuitissa lyömättömiä jos pelataan pareittain! Jompikumpi tietää aina aihealueesta jotain. Mutta ei koskaan samasta :D Parasta miehessäni on että hän on sosiaalinen (minä taas melko hitaasti lämpenevä), huomaavainen ja ihan paras lohduttaja. Ja kummallista (mutta ihan hyödyllistä) meidän parisuhteessa on, että jos jommalla kummalla on jotain hukassa, toinen löytää sen! Vaikka siis olisin itse hävittänyt jonkun, mieheni löytää sen nopeammin kuin minä. Uskomatonta! Ja huumorimme on todella outoa, hölmöä ja totaalisen pimeetä, mutta silti molempia naurattaa!<3
juno (Ei varmistettu)
19.11.2012 at 18:47mulla on vauvakuiskaaja.
annemi
19.11.2012 at 19:15Ihana kirjoitus <3
Vierailija (Ei varmistettu)
19.11.2012 at 19:17Mulla on tee se itse-mies. Ei oo olemassa asiaa mitä se ei osais rakentaa tai korjata. <3
Teki mm. kattoremontin 150 neliöiseen taloon alta aikayksikön. Eilen se korjas esikoisen ChuChu Pezin.
Kerran vein sille 100v vanhat ikkunanpokat rikkinäisine laseineen. Se teki mulle maailman upeimman peilin.
Niin ja rakensi anoppilaan hevostallin.
Kristaliina
19.11.2012 at 19:20Vau, aika paljon fiksuja nörttimiehiä, luovia taiteilijamiehiä ja käsistään käteviä remppamiehiä! Täten tuli taas todistettua (niille, jotka joskus sitä kyseenalaistavat): hyviä miehiä on olemassa! :)
annemi
19.11.2012 at 19:27ps. täälläkin on ihana nörttimies, maailmanparantaja, scifi-addikti ja todella hyvä mies :) <3
Kanelibasilika
19.11.2012 at 21:06Minä norppa, hän mursu. Nörttikin vielä ja minä tietoteknistä osaamista täysin vailla olen se kenellä vasara pysyy paremmin käsissä ;) yli 12v yhdessä, en vaihtaisi <3 ps. Aivan ihana kirjoitus oli tuo! :)
A. Sinivaara
19.11.2012 at 21:55Oma mies ei ole kyllä yhtään veistetty samasta puusta kuin minä. Se on propellihattuinen insinööri ja minä neuroottinen taiteilijasielu. Jotenkin ihan vinksallaan ollaan siis kumpikin eikä ansaittaisi enempää kuin toisemme.
cpop (Ei varmistettu)
19.11.2012 at 22:553kymppiä lähentelevä esp.. kanarialainen mies, joka pelaa päivät pitkät tietokoneella jotain ihmeen fantasiapeliä(sellaista mitä teinit pelaa), jos vaan voi. Raivorakastaa politiikkaa ja seurata maailman touhuja. Kutsuu itseään humanistiksi ja haluaa parantaa maailmaa. Niin ja voi voi voi, kun on sitä tempperamenttia…
En oikein muuta osaa nyt sanoa. Onhan tuolla älliä päässä ja osaa se vaikka mitä, mutta ei se paljoa mitään muuta tee kun pelaa. Voi kyllä sanoa että hän on minua älykkäämpi monissa aihealueissa, mutta käytännönhommista ei kyllä tajua mitään, ei edes yritä itsenäisesti ajatella esim.kuinka paljon pesukoneeseen laitetaan pesuainetta(jne).. Tai jos vastaa kysymykseen kuinka paljon ”vähän” niin se ei ole riittävä vastaus vaan pitää sanoa mahd. tarkasti.. ja luultavasti vielä mennä näyttämään…
Tykkään ja inhoan hänessä sitä, että riidellessä, että riita on pakko puhua ”heti” loppuun, eikä jättää mitään seuraavaan päivään vaikka kello olisi 2 aamuyöstä ja olisitte kuolemanväsyneitä.
Mamma
20.11.2012 at 09:08Mun mies on samanlainen tuon ”möhköpainin” kanssa :D kertoo mulle niiden strategisia mittoja, nimikko otteita ja mestaruuksista??? TÄH!? oonko joskus erehtynyt osoittamaan asialle mielenkiintoa :D :D Milla istuu monesti jomman kumman sylissä, katsoo kun ukko lentää kanveesiin, sitten katsoo pappaa, heristää sormea ruudulle, ”soo soo pappa” :D eikä kukaan ole sitä hänelle opettanut.
Mieheni on ihana, mutta hänellä menee sormi suuhun jos nainen itkee, eikä ymmärrä koskaa jos on sanonut tai tehnyt jotain väärin , mutta joskus HARVOIN, mutta joksus silti hän käy ostamassa minulle ruusun siitä kukkakaupasta jonka edessä me tapaamiseiltanamme 10.9.2004 suutelimme kolme tuntia ja unohdimme muun maailman kokonaan :) <3
Joel on kyllä mainio :)
Jonayla
20.11.2012 at 21:04Oma mieheni on runoilijan renttu. Meissä on paljon samaakin. Tykätään kirjoista, luetaan, käydään taidenäyttelyissä ja keskustellaan yhteiskunnallisista aiheista. Tai voidaan me puhua, vaikka kaksi tuntia kuubalaisista sikareista, vaikka kumpikaan ei polteta. :D
Sitten se outous. Runoilijapiireissä mies tunnetaan nykyrunoilijoista vastarannankiiskinä, vai mitä sanot, jos runokirjojen runot koostuvat aiheista lapsen hyväksikäyttö tai itsensä myyminen. Ei ihan normikamaa, mutta niin kantaaottavaa yhteiskunnan epäkohtiin.
Mies saattaa tilata mulle uuden kameran ja siihen linssin, että mulla oli vähintään yhtä hyvävarustus kuin sillä. Ongelma on vaan se, että mä en ihan niin paljon kameroista ymmärrä. Tulee ilmi siinä kohtaa, kun otan kameran käteeni ja mies alkaa selittämään sen hienouksia.
Useiten tuo kuitenkin divarista mulle kirjan, mitä mulla ei vielä ole. Mistä ihmeestä se tietää, että juuri sitä ei vielä ollut. (Huom. kirjoja yli 2000…)
Parhaan miehestä tekee sen, että muistaa tuoda aina kaupasta suklaapatukan, vaikka pyytämättä!
Hannah90 (Ei varmistettu)
21.11.2012 at 00:54Mieheni otti minua kädestä kiinni ensimmäisen tapaamispäivämme iltana(tai yönä) ja vei sydämeni mukanaan. Tuo ruusuja. Ensimmäisen kerran hyvä etten alkanut itkemään kun tuntui niin ihanalta saada ruusu! Kummityttöni(silloin 4v.) ihastui mieheeni ja sanoi menevänsä hänen kanssaan naimisiin :) Kävimme kummityttöni synttäreillä ja tyttö istui miehen sylissä katsomassa muumeja. Oli ihana näky!
Vierailija (Ei varmistettu)
21.11.2012 at 01:21Ihana kirjoitus!
hiluvitkutin
23.11.2012 at 10:20Minun mies on tuollainen perinteinen suomalainen jäärä. Vähän laiskakin jopa. :D
Osaahan se aina yllättääkkin, mutta harva sen on näkemässä. Mm. täysin ponivastainen henkilö hoitaa uskollisesti vaimonsa lihavaiset shettikset, kun vaimo sukuloi ja lähettää kesken reissun kuvia lohdukkeeksi. Myöskin tuo ihminen joka ei koskaan ole perustanut lemmikeistä katsoo simpsoneja peittonaan ennen vain minun collieni, nyt tunnustetusti meidän koiramme. Ja jos minulla on huono päivä, saapuu pyyteetön paketti jäätelöä tasan klo. 16.30. Kuitenkaan en siis mihinkään vaihtaisi. :)