Disneyland Pariisi – kootut vinkit ja kokemukset

Vieläkin on vähän pyörällä pää! Pariisin Disneyland oli kyllä niiii-iiin huikea ja ainutkertainen kokemus, että pelkästä muistosta sydän heittää akuutit kuperkeikat.

Kolme ikimuistoista (okei neljälle viidestä perheenjäsenelle ikimuistoista; taapero ei tätä tule muistamaan) päivää Pariisissa!

Tässä kaikki on vielä edessä!

Olimme siis perillä kolme täyttä päivää, plus matkustuspäivät. Ajoitus oltiin pähkäilty niin, että ensimmäinen päivä vietettiin Disneylandissa, jotta päästään ikään kuin heti asiaan. Toinen päivä sitten ”lepopäivä” Pariisissa niin, että ei tarvitse olla kelloa soimassa aamulla ja voidaan vähän sulatella eka päivän saldoa. Ja vielä kolmantena päivänä uudestaan Disneylandiin ”paikkailemaan” eli käymään niissä paikoissa, jotka eka päivältä jäivät vielä kutkuttelemaan.

Tämä muuten osoittautui tosi toimivaksi kuvioksi! Ensimmäinen Disneyland-päivä oli ihanan kiireetön: otettiin ihan asenne, että joka asiaan voi pysähtyä ajan kanssa ihmettelemään eikä hoppuilla mihinkään. Ja sitten tosiaan kolmantena päivänä (eli toisena Disneyland-päivänä) oli jo kokemusta, että mikä erityisesti kiinnostaa ja pystyttiin panostamaan just niihin juttuihin ehtimiseen. Ja jonottamiseen, haha.

Eli jos on just kolme päivää aikaa Pariisin seudulla, niin suosittelen lämpimästi tällaista yhtälöä!

Puutalon perhe suunnistaa (huomaa, miten taaperokin jo osaa).

Tässäpä kootut kokemukset ja vinkit!

Ajankohtana syyslomassa oli hyvät ja huonot puolensa. Sää olisi toki voinut olla parempi, mutta toisaalta Disneylandissa oli todennäköisesti nyt huomattavasti väljempää kuin kesällä. Jonot esimerkiksi hahmojen tapaamiseen olivat silti pitkiä ja moneen juttuun ei menty siksi, että laitteisiin meille sellainen 15-20 minuutin jonotus oli kipuraja. Mutta oon käsittänyt, että kesällä jonot ovat vielä jotain ihan muuta.

Joten vedenpitävää varustetta (ja kengät!) kun ottaa vaan mukaan, alle merinovillakerros iholle ja kassiin kerrospukeutumisen ainekset, niin suomalaisella sateenkestävyydellä syysloma on oikein hyvä ajankohta Disneylandille.

Majoitusvaihtoehdoksi me valittiin Airbnb-asunto Chessystä, läheisen Val d’ Europe -nimisen juna-aseman (RER-juna) vierestä. Tietysti Disneylandissa olisi ollut paljon erilaisia Disney-aiheisia hotelleja (esimerkiksi ekan kuvan iso vaaleanpunainen rakennus on käsittääkseni lähin hotelli) ja niissä yöpyminen olisi ollut elämys sinänsä. Mutta hotellien ja hotellipakettien hinnat tuntuivat aika suolaisilta muiden matkakulujen päälle. Lisäksi me ollaan tykästytty Airbnb-matkailuun perheen kanssa: asunnoissa on hyvin tilaa perheelle ja kunnon keittiöt ruoanlaittoon.

Majoituksen sijainti Val d’ Europessa oli loistava. Disneylandiin oli tosiaan yhden junapysäkin verran matkaa, junia kulki noin 15 minuutin välein ja matka kesti muutaman minuutin verran. Lisäksi siinä oli pieni hyvä ruokakauppa ja ravintoloita. Jättimäinen Val d’ Europe -ostoskeskus toki myös, sitä käytiin ihmettelemässä saapumispäivän iltakävelyllä.

Tämä ei ollut meidän majoitus.

Liput Disneylandiin me ostettiin muistaakseni täältä. Hinnat vaihtelevat alkuun vähän sekavan tuntoisesti hintakalenterin mukaan (sesonkiajankohdat kalliimpia), ja lisäksi googlasin, että erilaisilta sivustoilta saattaisi saada erilaisia hintoja. Riskinottohalukkuus meillä oli kuitenkin hyvin lähellä nollaa eikä haluttu eksyä mihinkään huijaussivustolle, niinpä ostettiin lippumme mahdollisimman virallisen oloisesta lähteestä.

Lippuja ostaessa pitää myös tietää, haluaako käydä Disneyland Parkissa (kuvailisin, että tämä on lähinnä se pää-Disneyland), vai Walt Disney Studios Parkissa vai molemmissa. Me otettiin liput pelkästään Disneyland Parkin puolelle, sillä se kiinnosti eniten meidän lapsia.

Oston jälkeen omat liput voi näppärästi kytkeä Disneyland-appiin, jolloin liput saa käyttöönsä sähköisenä eikä tarvitse pitää papereita mukana.

Disneyland-appi on muutenkin tosi näppärä ja se kannattaa ladata – ja näin sanoo tässä just se ihminen, joka tavallisesti ärsyyntyy kaikista ”lataa tähän-ja-tähän appi” -yllytyksistä. Mutta apista näkee siis suht näppärästi (okei mun makuun aika sekavasti) kohteet, show-ajat, ravintolat, kartat ja ennen kaikkea jonotusajat. Siellä me fiilisteltiin myös kohteita etukäteen ja lapset saivat klikkailla suosikkeihin niitä asioita, joita haluavat päivien aikana nähdä. Sieltä voitiin sitten tsekkailla, että on muistettu ja löydetty kaikki tärkeät jutut. Eli tällä kertaa apista oli oikeasti konkreettista hyötyä päivien aikana!

Lisäksi olisi voinut ostaa erilaisia etuoikeuslippuja, joilla pääsee jonon ohi hahmojen tapaamisiin tai laitteisiin. Mä en edes alkanut selvittää näitä; peruslipuilla mentiin.

Disneyland Parkissa on vielä sisällä neljä erilaista aluetta. Ehdottomasti eniten me oltiin Fantasylandissa, joka oli ikään kuin satujen valtakunta, sellainen kauniinvärikäs ja meidän lasten estetiikkaan ja kiinnostuksen kohteisiin istuva. Muut alueet ovat Adventureland (nimensä mukaisesti seikkailuja) Frontierland (villin lännen meininkiä) ja Discoveryland (avaruusjuttuja).

Ja sitten tietysti Main Street eli pääkatu, jota pitkin esimerkiksi kulkueet liikkuivat. Ja koko alueen keskellä tuo ehkä tunnetuin maamerkki, huikean hieno prinsessanlinna.

Ihan erityisesti me aikuiset oltiin vaikuttuneita siitä, miten upeasti pienetkin yksityiskohdat oli rakennettu. Jutut eivät olleet ikään kuin tyhjiä kulisseja tai virtuaalitodellisuusheijastuksia, vaan oikeita konkreettisia asioita. Esimerkiksi jos syötiin Kaislikossa suhisee -teemaisessa ravintolassa, siellä oikeasti oli ajan henkeen istuva vanhanaikaistyyppinen tapetti seinässä, tai vaikka sammakon kropan muotoon sopiva haarniska. Ihan joka paikassa riitti katseltavaa, se ilahdutti ihan valtavasti!

Suuri osa meidän Disneyland-päiviä olikin vaan ihan sellaista katselua ja silmät ymmyrkäisenä ihastelua ympäriinsä. Patsaat, kukat, seinät, kaupat, kaariholvit, ihan kaikki pienet yksityiskohdat – VAU. Se olisi riittänyt ohjelmanumeroksi jo melkein ihan sinänsä!

Mieleenpainuvinta meille oli erilaisen hahmojen tapaamiset. Niihin sai kyllä jonottaa – oi kyllä – pahimmillaan varmaan tunnin, mutta kohtaamiset olivat kyllä sen arvoisia!

Kun olin aikoinaan 17-vuotiaana täällä, hahmojen luokse vaan ryysittiin, otettiin kuva ja seuraavat ryysivät tilalle. Tämä oli nyt selkeästi muuttunut: hahmoilla oli tapaamispaikat ja ajat, ja heidän luokseen tosiaan ihan jonotettiin. Ja oi, miten hienosti hahmot olivat läsnä ihan jokaiselle.

Eli kun yhden perheen vuoro sitten tuli, hahmo oli jotenkin ihan just siinä heidän kanssaan, hassutteli ja otti kontaktia. Tuli jotenkin sellainen huomioitu ja kiireetön olo – sellainen henkilökohtainen hetki. Todennäköisesti tässä oli hahmojen esittäjien koulutuksessa jotenkin erittyisesti panostettu, sillä tämä oli kyllä ihan erityisen onnistunutta.

Ainoastaan Aladdinin hengen tapaaminen meillä oli vähän sellainen puolivillainen ”kuva ja ulos” -tapaaminen, mutta hengen ohjaaja siinä tuskailikin, että he ovat olleet paikalla aamukymmenestä iltakuuteen ja me oltiin sattumoisin viimeinen perhe siltä päivältä, joka henkeä pääsi tapaamaan. Joten henki taisi olla vaan aika väsynyt.

Ymmärrettävää. Ja onneksi meidän muut hahmotapaamiset olivat ihan erityisen huikeita! Paras oli ehkä Tiikeri, sitten Tiku ja Taku ja kolmantena Hessu.

Perheen pienin ei muuten vierastanut hahmoja yhtään vaan takertui heihin kiinni kuin uuteen ihanaan pehmoleluun. Keskinkertaisesti kyllä sitten harmitti, kun niitä ihania ei saanutkaan omaksi, haha.

Ja lähes yhtä täydellisihanaa olivat tietysti paraatit. Ne kulkivat prinsessalinnan ”takavasemmalta” kohti keskusaukiota, sitten Main Streetia kohti ja päättyivät sisäänkäynnin läheisen toriaukion kulmalle. Paraateja oli näin syyslomaviikolla kaksi erilaista: tavallinen paraati sekä ajankohtaan liittyen ekstrajuttuna myös Halloween/sadonkorjuuteemainen erikoisparaati.

Me taidettiin katsoa molemmat paraatityypit kaksi kertaa, aina vähän eri kohdista. Esimerkiksi Halloween-paraatiin kuului tanssiesitys keskusaukiolla: eka kerralla me ei tiedetty sitä, joten oltiin paraatin näkemistä ajatellen hyvällä paikalla, mutta tanssin näkemiseen ihan mahdottomassa kohdassa. Toisella kerralla laitettiin itsemme parkkiin suoraan tanssilavan eteen, joten nähtiin sitten sekin ihan aitiopaikalta.

Paraateista me hoksattiin eka kerran jälkeen myös huikea juttu: paraatin perään sai nimittäin myös itse lähteä kulkemaan! Siinä oli sellainen banderolli ”the stars of the parade” tai vastaavaa, ja siinä sitten käveli yleisöä perässä osana paraatia. Toka kerralla me sitten taktisesti mentiinkin katsomaan paraatia heti paraatin alkuportille, ja siten päästiin sujuvasti lähtemään ”eturiviin” kävelemään heti viimeisen kärryn jälkeen. Miten mieletön kokemus se olikaan kulkea musiikin mukaan ja tanssahdella heti letkan perässä hurraavan ja vilkuttavan yleisön edessä. Ihan ainutkertaista!

Lisäksi Disneylandissa on tietysti huikean paljon erilaisia huvipuistolaitteita. Eka päivänä me ei taidettu käydä kuin muutamassa – jotenkin tuli sellainen fiilis, että hei näitä nyt on Linnanmäelläkin. Kuitenkin sitä ihan erityistä oli se upea tunnelma, ympäristö, hahmot ja paraatit. Toka päivänä jonoteltiin jo sitten vähän laitteisiinkin.

Meidän käymät laitteet olivat ainakin nämä: Liisa Ihmemaassa -labyrintti (kaksi kertaa), It’s a small world (kaksi kertaa), alueen ympäri kulkeva junarata, lohikäärmeen luola, Robinson Crusoen puumaja, satuteemainen jokiajelu, teekupit, Casey Jr. -pikkuvuoristorata, Aladdinin talo ja Lumikin ajelu (osoittautui lähinnä kummitusjunaksi), hmm olikohan muita…? No tietysti se prinsessanlinna!

Erilaisia pahiksia muuten käveli alueella siellä täällä muutenkin. Mieleenpainuvimmat taisivat olla Tuhkimon sisarpuolet. Tässä he reagoivat erään miehen tervehdykseen ja tulevat utelemaan, että onko tämä kenties prinssi. Haha, tämä oli hieno spontaanisti vedetty pieni show!

Ruokapuolesta yleisin etukäteen kuulemani ja lukemani vinkki oli, että kannattaa mennä syömään alueen ulkopuolelle Disney Villageen. No, ei menty, haha. Aiottiin kyllä mennä, mutta sitten siellä tuli sellainen olo, että ei todellakaan lähdetä ruoan perään kävelemään johonkin muualle ja käytetä siihen aikaa, vaan syödään nopeasti ja näppärästi just siinä, missä satutaan olemaan ja mihin ei ole liikaa jonoja.

Eikä se ruoka ollut ollenkaan niin kehnoa ja kallista kuin mitä olin tuosta ”mene ulkopuolelle” -vinkistä tulkinnut; ihan ok se oli. Sellaista aika kuviteltavissa olevaa huvipuistotasoa niin sisällöltään kuin hinnaltaankin. Kasvisvaihtoehtoja oli tavallisesti tasan yksi ja sen otin. Helppo valinta siis, haha!

Me syötiin näissä: ekan päivän lounas Kaislikossa suhisee -ravintolassa (friteerattua kalaa/kasvisproteiinia ja ranskiksia = aika ankea mutta ok ja ennen kaikkea nopea), päivällinen Discoverylandin jätti-isossa hampurilaispaikassa (perus-hampurilaismeininki, mutta hyvä väljä paikka levähtää ilotulitusta odottaessa). Tokan päivän lounas Adventurelandissa Hakuna matata -ravintolassa (afrikkalaista, esimerkiksi mulla jotain kasvispöperöä riisillä; tää oli aika hyvää) ja päivällinen Main Streetin hodaripaikassa (perus).

Ei me mitään gourmet-kokemuksia tai terveysruokaelämyksiä lähdetty hakemaankaan vaan nopeaa ja lapsille uppoavaa ruokaa niin, että jaksaa ja ehtii nauttia Disneylandista!

Kerran muuten kokeiltiin Disney-appin kautta ruoan ennakkotilausta, just sieltä Hakuna matata -ravintolasta. Tällaisena ”ei niin ruuhkaisena” ajankohtana se oli oikeastaan ihan yhtä tyhjän kanssa: jonon kautta tulevat saivat ruokansa ihan yhtä nopeasti kuin ennakkotilanneetkin. Varmaan ruuhka-aikoihin tuo on sitten ihan eri juttu.

Ai niin ja sitten tietysti päivän päättävä ilotulitus! Huh heijaa. Siis se oli tietysti aivan mieletön ja varmasti tajunnanräjäyttävin ilotulitus/valoshow, mitä olen nähnyt. Mutta siis olihan se aivan järjettömän myöhään myös tällaiselle iltavirkulle perheelle. Kello 22 siis – ja tässä vaiheessa 13 tunnin Disneyland-päivän jälkeen.

Samanaikaisesti me tietysti haluttiin ehdottomasti nähdä se (ja se oli mieletön), mutta lähinnä koko perhe taisi vaan odottaa, että milloin tää loppuu. Ilotulitusshow kesti 20 minuuttia, sitä ennen oli Halloweenin kunniaksi pahisten valo-äänishow. Ja sitä ennen oltiin tietysti hyvät paikat saadaksemme odoteltu vaikka ja kuinka pitkään.

Että se oli vähän sellaista loppuhuipennuksen pitkitystä, ja ei pelkästään hyvässä mielessä. Toisena Disney-päivänä oltiin lähinnä helpottuneita, että oltiin se jo nähty eikä tarvinnut uudestaan odottaa sen alkamista. Ja loppumista.

Ai niin ja vielä yksi paljon kysytty pohdinta: minkä ikäisen kanssa Disneylandiin kannattaa mennä? Vastauksena sanoisin… …että siihen ei välttämättä ole yhtä oikeaa vastausta. Tietysti ihan pienelle ei jää vielä muistoja – eli jos (kun) tätä muistelonäkökulmaa ajattelee, niin ehkä sen ikäisen, joka tosiaan kokemuksesta jotain myöhemmin muistaakin.

Kuitenkin sen hintainen pläjäys, että soisi siitä syntyvän vähintään elinikäiset muistot, ahhaha.

Itse mä oon käynyt Floridassa Walt Disney Worldissa viidennellä luokalla ja Pariisin Disneylandissa 17-vuotiaana. Molemmat olivat tavallaan aivan täydellisiä ikiä. Ja siitä muuten yllätyttiin, että tuolla oli tosi paljon pariskuntia ilman lapsia! Ja myös yksin matkailevia nuoria naisia. Eli melkein sanoisin, että Disneyland ”ei mene ohi” vaan se tarjoaa aivan ihanan kokemuksen teinille ja aikuisellekin!

Ja sitten oli tietysti paljon sellaisia pienempiä prinsessaikäisiä ja -asuisia lapsia, joille varmasti Disney-prinsessojen tapaaminen oli matkan päätarkoitus.

Me itse oltiin pitkään haaveiltu tästä matkasta, ja lupailtu myös lapsille sillä ajatuksella, että he ovat innokkaita ranskan opiskelijoita ja halunneet muutenkin käydä Pariisissa. Matkaan lähtöön tuli kuitenkin muutaman korona-vuoden ja muiden elämänvaiheasioiden aiheuttama viivästys. Mutta nyt tällä syyslomalla tähdet olivat kohdallaan, kun lapset olivat 9- ja 11-vuotiaita.

Ja tämä tuntui olevan täydellinen ikä Disneylandiin.

Niin kuin varmaan ne kaikki muutkin iät.

Aika iätön paikka siis tämä! Aidosti aikuinenkin koki sen lapsenhenkisen riemun!

Kaiken kaikkiaan Pariisin Disneyland oli siis aivan uskomattoman hieno ja ainutkertainen kokemus, jossa hienointa oli sellainen aidosti taianomainen tunnelma, ilmapiiri ja yksityiskohdat.

Mikään ei vaikuttanut sellaiselta päälleliimatulta – ja hassua kyllä jotenkin ei myöskään ylikaupalliselta, vaikka tietysti siellä esimerkiksi Minnin-korvapantojen ja muiden matkamuistojen kauppa kävi kuumana. Mutta jotenkin kaupallisuus ei ollut jyrännyt sellaisen satumaailman vilpittömän taianomaisuuden yli. Se oli jotenkin kyllä erityisesn taidokkaasti toteutettu!

…ja meidän mielestä paras osa elämystä tän kaiken ihastelu ja ihmettely ilman kiirettä ja paineita – ihan vaan ympäriinsä kävely ja katselu, että mitä eteen sattuu ilmestymään.

Uskomaton kokemus, ei voi oikein muuta sanoa. Tätä elämystä fiilistellään ajatuksissamme pitkään – todennäköisesti koko eliniän. Olimme onnekkaita, että tämän pääsimme kokemaan!

Lisää ihmeessä omat vinkkisi ja kokemuksesi alle vinkkipankiksi, jos olet käynyt täällä tai muissa Disneyn satuvaltakunnissa!

44

You Might Also Like

  • Sari
    27.10.2023 at 15:23

    Ihana toi vika kuva :) Ja muutenkin sellainen hyvän mielen postaus :) t. eiedesdisneyfani ;D

    • krista
      27.10.2023 at 15:51

      Joo hän oli kyllä aivan rakastunut näihin hahmoihin ja hahmot ihan loistavasti ottivat taaperon huomioon – kuitenkin unohtamatta isompia eli jotenkin niin hienosti ottivat kontaktin ihan jokaiseen <3

  • Airi
    27.10.2023 at 17:26

    Siis aivan ihana ja tarpeellinen postaus. Olemme aikoneet mennä ensi syksynä Pariisiin ja tästä oli meille iso ilo kiitos.

    • krista
      28.10.2023 at 14:26

      Mahtavaa, kiva että on hyötyä reissun suunnitteluun! <3 Aivan ihana matka varmasti tulossa <3

      • Karkkis
        31.10.2023 at 19:25

        Olimme viikkoa ennen teitä ja kokemus oli hyvin samanlainen 8- ja 5-vuotiaiden poikien kanssa. Oikein yllätyin, miten mikään ei tuntunut muoviselta ja keinotekoiselta vaan nimenomaan viimeistellyltä ja satumaiselta!

        Asuimme myös Chessyssä ja se oli nappivalinta!

  • Isä
    27.10.2023 at 18:24

    Kiva kun oli kellopuhelin käytössä

    • krista
      28.10.2023 at 14:28

      Joo! Jäljitys tuolla Pariisissa ei muuten lähtenyt toimimaan (enkä jaksanut alkaa selvittää), vaan näytti sijainnin edelleen lentokentälle koko matkan ajan. Mutta puhelut toimi! Jännä, kun Espanjasa sijainti on toiminut ihan täydellisesti. Mutta luultavasti meillä ei vaan ollut joku asetus päällä enkä jaksanut alkaa sitä säätämään :D

  • Lilah
    27.10.2023 at 21:27

    Mä kävin tuolla 19 vuotiaana eikä sekään ollut väärä ikä. Nyt katseltiin samaa kohdetta kun syysloman tienoilla oli edullisia pariisin lentoja, mut jätettiin sitten kuitenkin väliin kun katsottiin Eurodisneyn ja majoitusten hinnat seudulla. Jotenkin vaan kuuden lipun ostaminen tuntui järjettömältä, kun samalla rahalla viettää viikon jossain muualla. Vaikka olisihan se ollut elämys. Ehkä ensi syksynä…

    • krista
      28.10.2023 at 14:31

      Jepjep… Me siis todella-todella nieleskeltiin noita hintoja eikä lennotkaan mitään huippuedullisia olleet (vaikka mainosti, niin sitten halutut päivät oli kuitenkin hintavia). En nyt ole laskenut enkä ehkä haluakaan laskea, mutta melkein väitän, että samalla summalla me ollaan kuukausi Espanjassa! Lähdöstä käytiinkin aika mittava taloudellisperustainen keskustelu, mutta lopulta sitten päätettiin, että okei tällaisena ainutkertaisena juttuna mennään nyt vaan.

  • Veema
    28.10.2023 at 10:49

    Ihanalta kuulostaa teidän reissu ja varmasti lapsille ikimuistoinen. Me kävimme tänä kesänä pyörämatkan päätteeksi Legolandissa ja varmasti vähän saman tyyppinen kokonaisvaltainen elämys lapsille <3 ihanaa!

    Mutta ai että mun sieluun sattuu toi ajatus, että siellä on joka päivä (?!) 20 minuuttia kestävä ilotulitus. Ei vois ilmaston ja ympäristön kannalta kyllä oikeestaan olla mitään turhempaa tietyllä tavalla. Tuntuu vähän vanhanaikaiselta. Kun just pitkän ja hienon elämyspäivän päätteeksi se loppuhuipennus taitaisi syntyä jollain vähemmän kuormittavalla tavalla. Edes sitten se valoshow.

    Anteeksi ankeutus tähän postiin. Ihana ilonmielen postaus, mutta kun se ajatus vaan sieltä pomppasi itselle.

    Mutta kuten sanoin, ihana muisto lapsille ❣️ tärkeitä hetkiä ja kokemuksia.9

    • krista
      28.10.2023 at 14:35

      Oon siis IHAN samaa mieltä, mutta en halunnut postaukseen alkaa sen kummemmin ankeuttamaan :D Mutta siis se muuten pitää sanoa, että onneksi se ei sentään ollut 20 minuuttia pelkkää ilotulitusta, vaan enimmäkseen se oli valo- ja äänishow ja ihan älyttömän hienosti toteutettu sellainen. Käytettiin suihkulähteitä, erilaisiin pintoihin heijastamista jne. Välillä ”täsmänä” sitten räjähteli ja lopussa sit tykitys raketteja. Oli niitä ihan älyttömän paljon niitä rakettejakin (ja tosiaan joka ilta, uhhuh!), mutta onneksi ei ihan koko 20 minuutin aikaa.

      Mä kans oon sitä mieltä, että nykyaikana sen vois ihan hyvin toteuttaa kokonaan valona ja äänenä, kun kerran se aidosti hienoa oli siellä myös. En tiedä, olisiko kukaan niitä räjähteitä jäänyt kaipaamaan – tai no ehkä joku, mutta ehkä olisi päässyt pettymyksestä ilmi :D Voisi kuvitella, että tuo ääni-valomeininki olisi se tulevaisuuden suunta yhä enemmän, kun siinäkin mahdollisuudet on valtavat.

  • Mari R
    29.10.2023 at 08:07

    Itse lähden juurikin huomenna kymmenettä kertaa Disneyland Pariisiin juhlimaan taas syntymäpäivääni joka 31.10. Tää on toinen kerta kun juhlin synttäreitä puistossa. Oon reissanut pari kertaa täysin yksin, pari kertaa koko perheellä, välillä lähteny vain yhden kanssa meidän neljästä lapsesta ja välillä ystävän kanssa. Otin noin 3v sitten vuosipassin puistoon mutta taitaa jäädä jatkossa ottamatta, koska kaikki vuosipassin edut kuten se että pääsi katsomaan paraatia ja ilotulitukset vip alueelle poistui ja hinta silti nousi parilla sadalla eurolla. Disneyland on siitä ihana että siellä todellakaan ei ole koskaan tylsää ja aina kehitellään jotain uutta. Nythän sinne on tulossa 2025 viimeistään niin Frozen maailma.

    • krista
      29.10.2023 at 12:08

      No VAU! Sä oot siis todella hyvää todistusaineistoa siitä, että aina on jotain uutta nähtävää, vaikka kävisit tuollaiset 10 kertaa. Aika huikeaa! Mitä ne vuosipassit muuten maksaa? Mä näin muutamilla sellaisia kaulassa roikkumassa, kuikuilin että mitä niissä luki ja mun mielestä siinä oli just jotain ”annual pass” tai vastaavaa :)

      Jännä muuten, että Frozen on edelleen ”se juttu” eli siitä tulee edelleen uutta! Ja se myös mm. päätti juhlakulkueen. Kun taas aika vähän näkyi vaikkapa Encantoa tai muita uutuuksia. Mutta se Frozen on varmaan ollut niin ylitse muiden suosiossaan, että se on jäänyt ”päätähdeksi” edelleen ja varmaan aina uudet ja uudet ikäluokat sen löytää. Paljon näkyi pikkulapsia Elsa-mekoissaan :)

  • Ppaa
    29.10.2023 at 21:54

    Aaaaah!! Olen käynyt Pariisin Disneylandissa 16- ja 19-vuotiaana ja Floridan Disneylandissa 20-vuotiaana ja ainakin ne olivat kaikki aivan täydellisiä ikiä! Olenkin odottanut melkoisen monta vuotta että voisin viedä omat lapset (=pääsisin itse lasten mukana) Pariisin Disneylandiin. Kohta, kohta…. Odotan niiiiin paljon!

  • Riina
    7.11.2023 at 19:50

    Moikka! Kiitos kun jaoit kokemuksia :-) Meilläkin pohdinnassa matka ensi vuodelle ja mietin miten ostitte liput 2 päiväksi? Saitteko siis ostettua 2 päivän lipun (yhteen puistoon) vai ostitteko vain erikseen 1 päivän lipun ns kaksi kertaa? Vaikuttaisi siltä, että kuitenkin edullisempi 2x 1 päivän lippu kuin 2 päivän lippu 2 puistoon (toki riippuu varmaan myös ajankohdasta).

    • krista
      8.11.2023 at 16:08

      Me ostettiin yhden päivän lippu kaksi kertaa just siksi, kun sitä ei saanut (kai) muuten ostettua. Lisäksi muistelen, että kahden päivän ois pitänyt olla peräkkäisiä ja me haluttiin pitää ”lepopäivä” välissä. Meille tuli kans halvemmaksi ostaa ne kaksi erillistä lippua kuin kahteen puistoon kahden päivän lippu, joten sillä tavalla sitten otettiin. Nuo hinnat sun muut tuntui kyllä aika monimutkaisilta :D