Viimeinen viikonloppu tässä talossa

”Eihän tämä  ole mikään vapaapäivä!!!”, parahti kolmivuotias.

”Tämän piti olla vapaapäivä! Ei tämä tällainen ole mikään vapaapäivä!”

Niin. Vähän siinä ehkä hoputettiin lähtemistä johonkin: että nyt pitäisi lopettaa leikki ja alkaa laittaa kenkiä jalkaan. Ehkä oltiin lähdössä rannalle tai leikkipuistoon tai tanssitunnille tai prinsessanlinnaan tai muuten vaan kurjaan ja traumaattiseen paikkaan, jossa kaikilla on ikävää. Ja silleen.

Mutta kolmivuotiaalla oli pointtinsa. Mikä vapaapäivä se sellainen on, kun ei saakaan olla vapaasti vaan kotosalla. Leikkiä keskeytyksettä ilman, että joku latelee lähtöpissalle, tuu tukanletitykseen, huppari päälle, kengät jalkaan -kehotuksia juuri silloin kun leikki on kivoimmillaan.

Tänä viikonloppuna ollaan kotosalla.

3/4 meidän perheestä on vapaapäivät erittäin mielellään ihan vaan kotona oleilemassa. Minäkin usein, mutta sitten minussa asuu myös sellainen ”tehdään jotain kivaa tänään” -toimintakoordinaattori, joka ehdottelee niitä leikkipuistoja, huvipuistoja, eläintarhoja ja prinsessalinnoja. Sellainen, jonka alitajunnassa asuu se (kai lapsuudesta opittu ajatus), että päivä menee jotenkin hukkaan, jos ei tee mitään.

Ja sehän on ihan hassu ajatus. Tekemistähän se on se kotona oleskelukin, jos kaikilla on kivaa ja hyvä fiilis.

Mutta tänä viikonloppuna minunkin on helppo aseuttua tähän. Nyt on nimittäin meidän viimeinen viikonloppu tässä talossa. Viimeinen viikonloppu aikaa istuskella omalla pihalla ja uittaa varpaita jääkylmässä uima-altaassa, jossa kukaan ei koskaan uinut.

Ensi viikon lopulla me muutetataan toiseen asuntoon, viimeiseksi kahdeksi kuukaudeksi. Muutto oli siis ihan suunniteltu; tämä talo ei ollut vapaana koko talvea, ja siksi etsimme loppuajaksi toisen asunnon. Ihana ihana asunto sekin – pienempi kerrostaloasunto, jossa on ihana iso terassi.

Uutta asuntoa odottaa ilolla ja siinä on paljon hyvää, mm.huomattavasti lyhyempi matka lasten hoitopaikkaan. Mutta on tässä tietysti myös haikeutta mukana: viihdyimme tässä niin hyvin.

Niinpä viimeinen viikonloppu tässä omalla pihalla, Ruotsin lipun katveessa.

Nyt pidetään sellaiset vapaapäivät, joita 3-vuotiaskin voi ajatella vapaapäivinä <3

26
Like
6

You Might Also Like

  • murina
    24.2.2018 at 13:32

    Meillä on kanssa 3/4 jotka haluaisi vapaapäivät vaan olla, mutta meillä se toimintakordinaattori on 5v kuopus ”ai vapaapäivä? No mihin me siis mennään??”