Syyslomamatkakuumetta

No ohhoh, tämähän on ihan uutta: meidän perheessä hoksattiin, että me ollaan ensimmäistä kertaa (kiitos alkaneen koululaisrytmin) sellaisessa tilanteessa, että meillä on ihan oikea syysloma! Siis sellainen tavallinen viikon loma tavalliseen syysloman aikaan. OHO! Tämä on meille eka kerta… öööh, ikinä? Mä oon ollut syyslomalla viimeksi lukiossa!

Ja pienemmän lapsen kohdalla eka kertaa päästään merkkaamaan päivähoidon lomakkeeseen, että ollaan poissa. Tavallisesti tällaiset ”yleiset” loma-ajat eivät ole meitä koskettaneet, vaan meidän lapset ovat pokkana olleet hoidossa syys- ja hiihtolomat. Me ollaan sitten lomailtu muina aikoina, ja kesällä.

Pakko tähdentää heti tähän, ettei synny vääriä käsityksiä: ollaan me tietysti itsejärjestettyjä lomia talviaikaan pidetty! Ei nyt pariin vuoteen pidempiä kuin joululoma, mutta ennen Espanjan-talvia käytiin usein Thaimaassa marras-joulukuussa. Mutta tämä on siis ensimmäinen kerta siihen lukujärjestyksessä mainittuun ”normaaliin” syyslomakauteen lokakuussa.

Ja aurinkotankkaushan meillä tässä nyt siintää silmissä.

Mutta minne mennä? Ääk, pää lyö ihan tyhjää! Kun ei olla yhtään totuttu ajattelemaan juuri tuon ajankohdan kohteita! Meidän rakkauspaikka on aina se Thaimaa, ja se olisi edelleen meidän ykkös-ykkös-ykkösvaihtoehto. Sinne on tosi kova ikävä! Mutta siellä on vielä lokakuun puolivälissä sateista, eikä muutenkaan viikon takia ehkä kannattaisi niin pitkälle lentää.

Minne, minne, minne?

Nyt viikonloppuna tätä pähkäiltiin, ja sitten tuli mieleen kysyä vinkkejä teiltä! Ehkäpä teillä joillain ois just meille sopiva kohde tiedossa…?

Eli mitä me siis etsitään? Nooh.

Aurinkoa. Tällainen tämänhetkinen Helsingissä oleva +20 astetta olisi oikein riittävä, ei tarvitse olla mikään läkähdyshellekuuma. Halutaan (lämmitetyssä) uima-altaassa polskimista ja kiireetöntä oloa.

Ei liian pitkiä lentoja, koska aikaa on tosiaan vain viikko.

Rauhaa ja leppoisaa tunnelmaa. Jokin pikkukylä olisi ihana. Sellainen paikka, jossa aika olisi pysähtynyt, olisi ihan täydellinen!

Ei liian keinotekoista ympäristöä. Tavallaan jokin all inclusive ois ihanan helppoa ja houkuttavaa, mutta sitten taas sellaiset aidalla ja vartijoilla muusta ympäristöstä erotetut överiparatiisit aiheuttavat kylmiä väreitä. Ja mainittakoon nyt tälleen sivulausetyyppisesti, että Dubai on meidän kohdalta täysin poissuljettu vaihtoehto eettisistä syistä.

Kuitenkin jokin kiva resorttitukikohta käy oikein hyvin. Sieltähän voisi tehdä vaikka sitten pieniä retkiä johonkin. Meille sopiva voisi olla jokin sellainen ”ihmisenkokoinen” viihtyisä kokoinen hotelli (oi, jos olisi vielä bungaloweja!), jossa olisi se perinteinen lämmitetty uima-allas lastenaltaineen, eikä joku Bamse-klubikaan pahitteeksi olisi, hah. Jos se olisi kuitenkin sellainen suht autenttinen ja lokoisa, eikä mikään moderniksi avaruusalusexperienceluksuskeskukseksi rakennettu. Vaan sellaista palmuja ja vehreyttä, kiitos!

Sellainen kohde, josta pääsee liikkumaan ilman autoa. Eli ei silleen ”kiva huvila vain 15 minuutin ajomatkan päässä siitä-ja-siitä”, koska mä en halua lähteä autolla seikkailemaan ja Joelilla ei ole ajokorttia.

Meidän tämänhetkinen katse osuu nyt eniten Kreikkaan. Näköjään Kreetalle ja Rodokselle ainakin järjestetään pakettimatkoja hiihtoSYYSlomaviikolla. Suorat lennot olisivat erittäin jees! Mä oon käynyt Kreikassa saarihyppelemässä muistaakseni viidesti, mutta sekä Kreeta että Rodos ovat minulla käymättä. Niissäkin on varmasti monenlaista ja -kokoista paikkaa. Oiskohan niissä jotain meille sopivia pikkukaupunkeja…?

Kalymnoksella (muistaakseni?) joskus ennen lapsia.

Eniten meitä kiinnostaa siis Kreikan pikkusaaret! Sellaiset rauhalliset pienet kylät, joissa on enemmän aaseja kuin turisteja. Sekä Rodokselta että Kreetalta pääsee näköjään hyvillä lauttayhteyksillä eteenpäin saarihyppelemään; viikossa ei toki ehdi pitkälle, korkeintaan pari saarta. Myös pikkusaarivinkit siis Kreetan ja Rodoksen vierestä ovat erittäin tervetulleita!

Yksi hyvä vaihtoehto voisi olla, että valmiiksi jokin pieni saari mielessään lähtisi ensin ensin pakettimatkalle johonkin uima-allaspaikkaan, ja parin päivän polskinnan jälkeen voisi sitten ottaa lautan pariksi päiväksi  johonkin pienemmälle ja autenttisemmalle paikalle.

…vai olisiko sittenkin jokin muu kuin Kreikka meille sopiva…?

Kaikki vinkit ihan super-super-supertervetulleita!

Jos olette olleet jossain ihanassa paikassa syysloma-aikaan, niin pliis vinkatkaa!

10
Like
2

You Might Also Like

  • A
    26.8.2019 at 14:38

    Samoissa tunnelmissa oltiin meillä heinäkuussa (ja btw huomattiin että olisi pitänyt olla liikenteessä vieläkin aikaisemmin, hinnat on karseat. Meidän perhe on ollut niitä jotka on ”häh” kun pk:ssa on kyselty että onko lapsi hoidossa syysloma/hiihtoloma/mikälie-viikolla ja nyt sitten iski todellisuus ettei niin vain voidakaan ottaa omaa lomaa milloin halutaan (no tokihan se varmasti järjestyisi, mutta toisaalta haluaa viestiä lapselle että koulu on tärkeä juttu jne).

    No, meidän syysloman toivelistalla oli aurinkoa ja about +20 astetta ja järkevien aikojen kohtuumittaiset lennot. Ja sanonpa vaan että aika haastavaa oli. Lähdettiin pakettimatkatyylisistä jutuista, pitkään oli potentiaalisena Teneriffa (ei sinällään siksi, että olisi hurjasti kiinnostanut paikkana, mutta upeita resortteja, lapsi ois rakastanut, all inclusivella, kivalla huoneistolla ja ok lentoajat). Tää sit karahti lähinnä siihen, että 7 vrk on vaan liikaa ja pakettimatkoilla se on 7 vrk ja piste (no joo, oispa hintakin sitten ollut aikamoinen, 3 hengen perheeltä jos alkaa nelosella ja perässä on kolme nollaa…).

    Palattiin sit suunnittelupöydälle ja lähdettiin tekemään omatoimimatkaa ja aloitettiin siitä että minne saa lentoja kohtuuhintaan (esim. Espanjan aurinkorannikon lennoista oli tarjolla nada…), sen jälkeen katsottiin onko kivoja huoneistoja (halutaan lapselle oma makkari, että loma olisi lomaa). Koska mielessä oli kivasti se pakettimatkan hintalappu, pistettiin sitten elämä risaiseksi ja otettiin lennot Barcelonaan ja ihana huoneistohotelli (kera 2 uima-altaan) upeilla näkymillä. Ja sit onkin jippii ihanaa loman odotusta. Niinpä kaupunkiloma Espanjassa on niin meidän perheen näköinen juttu (ja siitähän on sitten 8 vuotta kun viimeksi kävin Barcelonassa, juurikin sillä reissulla pissasin tikkuun ja sain kaksi viivaa, siihen loppui sit Jamon Serronon ja punaviinin nautiskelu ;)).

    Mutta Kreikan saariin haluan vinketa sulle, että lue superhyviä vinkkejä Karkkipäivä-Sannin blogista. Sanni on käynyt tosi monella Kreikan saarella ja etenkin off-season. Sieltä saa hyviä vinkkejä! https://blogit.terve.fi/karkkipaiva/suuri-kreikka-hakemisto/

    • krista
      26.8.2019 at 14:50

      Hahaa, ihan sama juttu! Aina, kun on tullut sellainen lomakysely, niin fiilis on ollut, että ”ööö niin sori että MIKÄ loma”, kun ei niitä ole edes rekisteröinyt jotenkin niitä peruslomakausia! Ennen kuin nyt sitten, kun alkaa tämä koululaisen rytmin mukaan elo, saa rytmiä (hah) vähän tähän meidän elämään näköjään :D

      Joo, sama hintahomma iski meihinkin, kun katseltiin. Ja ei välttämättä edes nelosella alkava, vaan yksi vaihtoehto alkoi KUUTOSELLA. Niinku öö HUH HUH. Ei kiitos sit kuitenkaan… Teneriffa kävi meilläkin mielessä, mutta se on jotenkin henkisesti jotenkin liian lähellä Fugea, sitten mentäisiin Fuengirolaan mieluummin ystäviä tapaamaan. Ja sitten taas Fuengirolaan puolestaan oltaisiin menty mielellään, mutta meidän asunto ei ollut vapaana ja muita asuntovaihtoehtoja ei löytynyt sellaisia, joka ois niin iskenyt… Barcelona kuulostaa tosi kivalta! Jos otettais kaupunkiloma, mä veikkaan että Barcelona tai Lissabon ois meidän ykköset kans.

      Hei KIIIIITOS tuosta linkistä, siellähän on tosi paljon, vau, tutustun! Mäkin oon käynyt siis paljon (hetkinen, muistaisinko… Naxos, Paros, Antiparos, Iraklia, Koufonisia, Schinoussa, Samos, Pathmos (kahdesti, kun toka kerralla en muistanut, että oon käynyt siellä jo), Ikaros, Kos, Kalymnos, Limnos, Astipalea…. ehkä siinä kaikki?), mutta tuolla Karkkipäivällä oli paljon niitä, joilla en ole käynyt! Tutustun, kiitos!!!

      • PikkuKirppunen
        26.8.2019 at 17:35

        Meinasin tulla kans Karkkipäivää vinkkaamaan. Sieltä löytyy muun muassa Symin saaresta juttua — Rodokselta siis pieni matka katamaraanilla ja avot. Itse oltais ehdottomasti lähdetty tuonne, jos ei oltais lopulta päätetty, että nyt toteutetaan unelmia tuplasti eli lähdetään paitsi Kreikkaan niin erityisesti Santorinille (minun ainakin kymmenvuotiaat haaveet siis). En siis ole käynyt Kreikassa ikinä, mutta tuolta Karkkipäivä-blogista löytyi ihania vinkkejä tuleviinkin matkoihin.
        (discleimerinä sanottakoon, että ollaan lapseton pariskunta, eli niiden lasien läpi toki katsellaan matkakohteita)

        • krista
          26.8.2019 at 19:03

          No siis hei toi kuulostaa JUST siltä, mitä me haetaan! Selasin vaan pikana postauksen ja sijoitin saaret googlemapsiin, ja ihan se perusteella kirjoitin ylös saaret Anaf, Nisyros, Symi, Karpathos, Kassos. En lukenut noita juttuja vielä enempää, mutta luen heti, kun ehdin! Mutta siis JUST tuollaista haetaan!

  • Ribis
    26.8.2019 at 15:13

    Me oltiin keväällä (toukokuussa) Italiassa, ensin Pohjois-Italian rannikolla, Genovan ja Firenzen välimaastossa on ihana alue nimeltä Cinque Terre, lämmin suositus! Ja sitten oleskeltiin viikko Como-järvellä, tälle myös vahva suositus. Me oltiin reissussa autolla (ajettiin siis kotoa Saksasta), mutta noihin pääsee molempiin myös lentäen + junalla ja liikkuminen paikanpäällä onnistuu niin ikään junalla/lautalla. Lämpötilat lokakuussa pitäisi olla vielä sielä 20 asteen tietämillä.

    • krista
      26.8.2019 at 16:07

      Mehän oltiin silloin, kun Silva oli 1-vuotias, pari viikkoa Toscanassa toukokuussa, mutta muuten Italia on (Roomaa lukuunottamatta) mulle tuntematon! Pitääpä googlata tuota Cinque Terreä!

      Mä itse asiassa myös tsekkailin, että oisko se meidän viimekertainen huvila vapaana, taitaisi olla :) Mutta se ois just auton vaativa; ja isomman porukan myös :) Mutta sit lähimmästä kaupungista oli ainakin junaliikenne oikein hyvä, kunhan sai vaan autolla ensin kyydin sinne kaupunkiin :)

  • Tessa
    26.8.2019 at 16:03

    Ah, Kreikka! Soita mulle ;)

    • krista
      26.8.2019 at 16:08

      Joo meinasinkin itse asiassa laittaa FB-viestiä jo tuossa eilen, kun noita Kreetan ja Rodoksen viereisiä pikkusaaria ”sillä silmällä” katseltiin :)

  • Lilas
    26.8.2019 at 17:44

    Kreetalla ainakin joku vuosi kevätkausi alkoi vasta pääsiäisen tienoilla maalishuhtikuussa(ei vielä hiihtolomalla siis). Ilmat ei mitenkään kovin lämpöiset ainakaan meillä olleet.
    Mutta tuolloin virallisilla loma-ajoilla hinnat ovat ihan hirveät. Ollaan niitä vältelty ja lomailtu muina aikoina. Hyvin on saanut koulusta lomaa ja läksyt mukaan matkaan. Mutta ehkä en ihan heti ekalla luokalla ottaisi omaa lomaa…

    • krista
      26.8.2019 at 19:07

      Apua mä oon puhunut hiihtolomasta – haha tämä johtuu siis siitä, että mä en ole vielä edes NIMELTÄÄN oppinut tällaista konseptia kuin syysloma :D :D :D Mutta siis SYYSlomaa tarkoitin, sori!!!

      Joo siis mäkin katsoin hintoja pelkistä lennoista, ja aika hurjat piikit syysloma-aikaan! Paljon halvemmaksi tosiaan tulisi loma-ajan ulkopuolella (ja oikeasti se marras-joulukuun Thaimaa kiinnostaisi), mutta me nyt tosiaan ajateltiin ekaluokalla yrittää nätisti pysyä tuossa loma-ajassa :)

  • Allu
    26.8.2019 at 18:32

    Tarkoitit Krista kai syyslomaa (jossain lauseessa luki hiihtoloma)? Me oltiin vuosi sitten syyslomalla Kreetalla, ekaa kertaa Bamse-lomailemassa ja oli onnistunut kokemus. Saatiin ihan edullinen pakettimatka sellaseen hotelliin kuin Stefan Village (Tui), joka oli kiva ja lapset fiilisteli altaita ja leikkipaikkoja, minä puutarhaa. Kävelymatkan päässä oli paljon ravintoloita, sellaista turisticomeininkiä mut ihan kivaa! Kaikki ottivat meidät aina ihanasti vastaan ja joka paikassa lapsille tuotiin ilmaisia jälkkäreitä, viinirypäleitä jne. Lämpöä oli n 23 astetta, muutamana päivänä saaren pohjoisreunalle asti ylsi pohjoisesta tulevat pilvet, ja tuuli kovaa, mutta vuoret keskellä saarta pysäytti ne ja etelässä oli aurinkoista silloinkin. Viihdyttiin osa lomasta altaalla jne lähiseudulla ja pariksi päiväksi varattiin auto, jolla ajettiin sinne eteläosan, jossa oli lämpimämpää ja päästiin ihan mereenkin uimaan kauniille pilkille rannalle. Muutenkin oli kiva nähdä Kreetan maaseutua, se oli yllättävänkin kaunis ja vehreä saari, ei ollenkaan niin ”kreikkalainen” kuin monet muut, mun instakuvien perusteella jengi luuli meidän olevan Madeiralla tai pohjois-Italiassa :)
    Esim. Paleohora on söpö pieni rantakaupunki etelässä.

    Tuon meidän kokemuksen perusteella en ottaisi hotellia ihan rannassa koska jos on tuulista niin on myös viileää. Esim tuo Stefan village oli kyläläinen ja suojaisa, ja siellä lapset tykkäsi olla puolilla silloinkin, kun rannan hienoimpien hotellien altaat oli ihan tyhjillään.

    Ollaan oltu syyslomalla myös Roomassa, ja siellä oli silloin myös oikein sopiva 23-25 astetta. Roomasta tehtiin päivämatkoja lähiseudulle myös, esim San Felice Circeoon, jossa on kivat rannat ja sellasta rantalomameininkiä.

    Kivaa syyslomaa!

    • krista
      26.8.2019 at 19:10

      Hahaa joo SYYSlomaa! Mä tosiaan tuossa yllä sanoinkin, että mulle se ei ole edes SANANA niin tuttu, että tulisi juttuun oikein, täytyy korjata! :D Ja paljastettakoon: alkuun mulla luki otsikossakin hiihtoloma, mutta huomasin sen ennen julkaisua ja luulin korjanneeni kaikkailta. Mutta jäi sinne näköjään :D

      Ja siis jesh jesh jesh nyt kuulostaa just siltä, mitä me haetaan! Tui:ta (ja Aurinkomatkoja) mä vähän katselin, mutta hotelleja ja sijainteja oli niin paljon, että en saanut tolkkua :D Mutta JEE mä menen nyt heti katsomaan tuon teidän suosittelun, KIIIIIIITOS!

      Miten tuo ajaminen, oliko hankalaa? Uskaltaisinko…? Mä oon ajanut siis vain Suomessa, ja viime kesänä uskalsin Pärnussa ajaa myös, vaikka alkuun panikoin. Mutta Tallinnassa en uskaltanut :) Autolla kyllä tosiaan pääsisi kivasti kiertämään saarta!

      • Allu
        26.8.2019 at 20:53

        Kiva kuulla, että vinkeistä oli iloa!

        Hmm, toi ajamisasia on vaikea, kun en oo nähnyt sun ajavan…
        Mut sanoisin että ei ollut mahdotonta. Liikennettä ei ollut kauheasti (paitsi tietty siellä kaupunkien rantakadulla) , joten jos joku halusi ohittaa meidät siellä vuorilla niin senkus ohitti – mutta jotain kapeita kohtia tuli, kun vuoria ylitettiin, ei mun mielestä mitään kovin pahoja! Se on kuitenkin pieni saari ja jos ajaa just pohjoisesta sinne etelään, niin matkalla on lähinnä viiniviljelmiä vuorenrinteillä ja muutama pikku vuoristokylä.

        Ja sorry typot, en kaikkia ala korjata mutta sen verran, että kaunis pilkki ranta oli siis pinkki ranta : D

        Kreeta oli tosiaan paljon vehreämpi kuin osasin odottaa (siksi siis ei jotenkin ollut mun mielestä niin ”kreikkalainen” :D) ! Syksylläkin, jolloin moni muu saari Kreikassa on ihan kuiva ja rinteet palaneet, Kreetalla oli rinteillä vihreitä viiniviljelmiä ja oliivilehtoja, valtavia hortensioita ja ruusuja kylänraiteilla. Ja sinne oli helppo mennä :D

    • krista
      26.8.2019 at 19:28

      Nyt tsekkasin, tuo Stefan Village on JUST sitä, mitä haetaan! Just tuollainen kotoisan näköinen eikä mikään moderni avaruusalushotelli. Tää on nyt meillä vahvalla johtopaikalla, IIIIIIIISO kiitos suosittelusta, välitän just linkkiä Joelille…

  • Jonsku
    26.8.2019 at 18:37

    Onko pakko lentää? Kyselee eräs ilmastoahdistunut.

    • krista
      26.8.2019 at 19:15

      Nykyään ei kyllä tosiaan lentokoneeseen voi nousta hyvällä omatunnolla, ja SE ON HYVÄ NIIN. Se, että kokee huonoa omatuntoa ja vaikka ihan ilmastoahdistustakin (tosin varsinaisesta ahdistuksesta pyrin pysymään erossa, se ei tunnu hedelmälliseltä, mieluummin rationaalista maailman tarkkailua), on vaan hyvä juttu ja ihan jokaisen (ei vaan niiden ahdistuneiden) kannattaa kyllä miettiä omaa lentämistään, etenkin jos on näitä megalentäjiä, jotka ”keräilee maita” tai matkustaa työkseen jatkuvasti – herätellä työnantajia, että mitkä jutut voi hoitaa etänä jne… Eli joo, lentoahdistus ja huono omatunto on hyvä!

      Itse asiassa mun mielestä oli tosi kiinnostavaa, kun joskus viime keväänä oli ne ”maata pitkin” -matkamessut! Jos olisi vaan pidempi loma, olisi esimerkiksi junamatkailu koko perheen kanssa mahtava elämys. Oon ehdottanutkin perheinterrailia! Jos ois vaikka pari viikkoa aikaa. Tai just Pärnu, jossa oltiin kesälomalla, on mahtava kohde kesällä, ja kuitenkin niin lähellä! Mutta tälleen viikoksi jos lämpimään haluaa, niin onhan se lento kuitenkin se, mikä sinne vie. Mutta varmaan (toivottavasti) jokainen näitä puntaroi, että minkä verran on ”järkevää”. Jotkut laittaa lentämisen nollaan (ja se on hienoa), jotkut taas ei hetkahda mihinkään (ja se on surullista).

  • Miia
    26.8.2019 at 19:01

    Kreeta on kyllä kiva paikka lasten kanssa, mutta siellä ei kävellen pääse välttämättä helposti liikkumaan, jos haluaa tutkia saarta. Joukkoliikenne kyllä toimii! Me oltiin aikanaan Haniassa, siitä oli aika pitkä matka vähä joka puolelle, skootterin vuokraamalla pääsee katselemaan nätisti.
    Me ite kuljettiin sillon kävellen joka paikkaan lähistöllä, mutta sillon ei ollu viel lapsia.

    Rodosta olen kuullu kehuttavan lasten kanssa, mutta nekin kokemukset lähinnä löhölomasta all inclusive hotelleissa. :D

    • krista
      26.8.2019 at 19:21

      Meneeköhän noissa busseja lähikyliin…? Me Joelin kanssa silloin ennen lapsia ainakin kuljettiin aina bussilla silloin paikasta toiseen ja se tosiaan toimi! Jos kävellen pääsisi ikään kuin ”omaan kylään” (jos se ois sellainen viihtyisä autenttinen kohde eikä mikään turisteille rakennettu niin kuin joskus Kyproksella oli, myöskään Samoksesta ei tykätty) ja sit lähirantaan, ja bussilla sit muihin paikkoihin, niin se ois meille varmaan just riittävä!

      Kreeta vai Rodos, Kreeta vai Rodos, Kreeta vai Rodos…? Ehkä Kreeta? Hania on se pääpaikka, tai ainakin isompia kaupunkeja/keskustoja siellä, eikö niin….? Joo, täytyy vielä tutkailla lisää! Mutta Kreeta se vois olla!

      • Allu
        26.8.2019 at 21:00

        Menee busseja! Esim sieltä missä se meidän hotelli oli (en muista mut olikohan Agios Nikolaos?) meni bussi esim Haniaan ja se oli kätevä myös. En muista tarkalleen kauan se kesti – mutta niin nopeasti että nuorimmainen (5v) ei ehtinyt kyllästyä maisemien katseluun. Ja busseissa oli erillinen lipunmyyjä (!) jolle pysty sanomaan myös missä halusi jäädä pois, joten se oli kyllä tosi helppo tapa liikkua :D
        Meillä oli se auto käytössä pari päivää niin ei sitten käyty kuin yks bussimatka just sinne Haniaan, mutta muuallekin olisi varmasti päässyt.

  • Kahina
    26.8.2019 at 22:42

    Kiinnostaisiko vaikkapa vähän eksoottinen Marrakesh?
    Sinne lentää Norwegianilla 5h.
    Takuuvarmasti aurinkoa, lämpöä jne. Paikkana upea ja erilainen.
    Turvallinen ja vaikka ihmiset karsastavat Marokkoa, niin paikkana länsimaalainen, eli voi shortsit ja toppi päällä juoksennella.

    Terveisin yksi joka on asunut Marrakeshissa kohta 5 vuotta ja vaaleana länsimaisena ihmisenä.

    • krista
      27.8.2019 at 14:30

      No siis kiinnostaa! Mä oon käynyt siellä joskus koululaisena, muistaakseni seiskalla. Se oli silloin ihan pakettimatka Agadiriin, ja sieltä käytiin päivämatka Marrakeshissa. Mulle silloin pienenä koululaisena jäi sellainen kuva, että PELOTTI. Se vilinä oli tottumattomalle kuusamolaislapselle ihan liikaa. Ja oon koko aikuisikäni ajatellut, että haluaisin mennä sinne uudestaan näkemään sen aikuisen silmin; nyt kun mietin niitä asioita, jotka pelottivat (kapeat kujat, huudot, ihmisvilinä) olisivat varmasti aivan erilaisia nykyään! Eli EHDOTTOMASTI Marrakeshissa haluaisin joskus käydä! Vaikka pienellä reissulla Fugesta käsin joku kerta!

  • M
    26.8.2019 at 22:45

    Kalymnos on kyl aivan ihana paikka<3

    • krista
      27.8.2019 at 14:31

      No niin on! Yritin jo vähän katsella lentoja Kosille, jotta siitä sitten voisi mennä yli Kalymnokseen. Se Kalymnos oli just sitä Kreikkaa, mistä me tykätään <3

  • Lilah
    26.8.2019 at 22:55

    Syyslomareissut on aina vähän kinkkisiä kun aasiassa tosiaan vielä sadekautta ja välimerellä monessa paikassa kausi jo ohi. Näistä huolimatta ollasn oltu Rodoksella ja Kyproksella sekä Thaimaassa Koh Changilla lokakuun puolivälissä. Kreikassa rannoilla oli hiljaista, mutta myös monet ostospaikat ja ravintolat oli kokonaan kiinni ja vähän autiotakin meininkiä paikkapaikoin. Sadekausi puolestaan tarkoitti max tunnin kaatosadetta klo 17-19. Kroatia oli lokakuussa myös hyvä valinta. Tänä syksynä kenties Italiaan (omatoimireissu, lennot + airbnb- kämppä).

    • krista
      27.8.2019 at 14:33

      No niin on! Mä oon jo ihan kohta epätoivon pauloissa tän valinnan kanssa :D Niin paljon kivoja hotelleja, mutta KALLISTA. Yritettiin nyt Rodosta katsoa, ja että siitä lähdettäisiin sitten pikkusaarella, mutta… VIISI TONNIA. Oikeasti, huh huh. Mitenköhän tuo Kroatia…?

  • Riitta Seppänen
    27.8.2019 at 04:55

    Menkää Rodokselle ja sieltä ihanalle pienelle Tilos-saarelle. Lyhyt merimatka ja söpö pikkusaari, jossa ei ruuhkaa. Suosittelen lämpimästi. Kalo taxidi :)

    • krista
      27.8.2019 at 08:15

      Ihanaa, iso kiitos tästä! Tsekkailen! Nyt meillä on kaksi kärjessä: Kreeta+Symi (eiku hetkinen! oliko se sittenkin Rodos, josta mentiin Symillekin!) ja Rodos+Tilos! Nyt pitäisi löytää vielä majoitus jostain vähän pienemmästä kylästä Rodoksella/Kreetalle, niin se ois sit siinä! <3

    • krista
      28.8.2019 at 10:53

      Rodos varattu, JESH!

  • Demeter
    27.8.2019 at 12:33

    Täällä kanssa yksi ilmastohuolestunut, ahdistusta en koe, koska olen pessimisti ja fiilikset on jotenkin siihen suuntaan että peli on jo menetetty. Negatiivista fiilistä vahvisti myös tässä kommentoineet, jotka hehkuttivat kieltämättä ihania matkakohteita, mutta miksi helkkarissa ei olla valmiita tekemään mitään konkreettista ilmaston eteen?(tai tässä tapauksessa jätetä tekemättä, eli lentämättä)
    Moni blogisti on aiheesta kirjoittanut, ja kuitenkin useimmilla homma on jäänyt vain höpötyksen tasolle tyyliin pitäisi olla huolissaan ja jotain tarttis tehdä, syyllistyä ei pidä jos kuitenkin jatkaa lentämistä jne…
    Tämä ilmastonmuutosasia on sellainen, joka vaatii konkreettisia tekoja ihan kaikilta. Pelkkä keskustelu ei auta yhtään mitään jos ei ole valmis tinkimään omista mielihaluistaan.
    Okei, Suomen syksy ja talvi ovat pitkiä ja pimeitä, mutta siihen kokeeko ne ankeiksi voi itsekin vaikuttaa omalla asennoitumisellaan.

    • krista
      27.8.2019 at 13:19

      Ilmastohuolestunut on mun mielestä muuten terminä kivempi kuin ahdistunut – vaikka toisaalta sä koet just, että peli menetetty, mä näen just ilmastoahdistustermissä sen. Mutta joo termit sikseen, tärkeästä asiasta silti kyse ja tosiana joka ikisen tulisi miettiä omaa käytöstään! Ennen kaikkea suuri vaikutus tehdään äänestyskopissa (tai no pieni) ja poliittisessa päätöksenteossa ja itse oon sitä linjaa, joka kannattaisi hyvinkin suuria tiukennuksia (esimerkiksi verotus) moneen ilmaston kannalta (tai myös kansanterveyden kannalta, jos eri asiaa liipataan) haitalliseen asiaan. Jokaisen ihmisen panos on tietysti tärkeä eikä sitä sovi vähätellä, mutta ennen kaikkea tarvitaan poliittisen päätöksenteon voimaa! Yhteiskunnassa käynissä oleva keskustelu ja asenneilmapiiri onkin onneksi niin voimakasta, että uskon että painetta oikeaan suuntaan on!

      Ps. Kommenttisi tuli tuplana, poistin toisen!

    • A
      27.8.2019 at 13:57

      Ilmastohuolestuneiden kannattaisi tsekata miten lentopäästöt suhtautuvat esim. yksityisautoilun päästöihin tai ylisuurissa asunnoissa asumisen päästöihin, tai tsekata mitä laivaliikenteen päästöt on (esim. täältä https://www.ilmastoapu.fi/verkkokauppa) . Mä teen konkreettisesti sen, että en yksityisautoile (pyöräilen, pidempiin matkoihin käytän julkista liikennettä), asun paljon keskimääräistä suomalaista pienemmässä (kerrostalo)asunnossa (kaupungin keskustassa, en skutsissa jossa palveluiden tuottamiseen ja käyttämiseen tarvii oman auton), syön kasvispainottaista ruokaa, jne. Ja kun lennän, en lennä kaukomaihin ja valitsen suoran lennon (esim. keski-euroopassa jatkoyhteydet junalla on erittäin hyvä vaihtoehto). Toki ainoa kunnon ihmisen vaihtoehto on ruveta Linkolaksi, mutta on kyllä äärimmäisen rasittavia nettihuutelijat (jotka tyypillisesti vuosi tai pari sitten onnellisina kertoivat Thaimaan lomamatkojen ihanuudesta ja ajelevat omalla autolla ympäri vuoden koska ”ilman autoa ei pärjää Suomessa”).

      • krista
        27.8.2019 at 14:17

        Joo, juuri näin <3 Ja sitten ihan pehmyenpehmyenpehmeästi haluaisin pssst-kuiskata näihin lentokeskusteluiin tällaista. Mä YMMÄRRÄN, että kun itseä ahdistaa jokin juttu, ei VOI olla laittamatta siitä koskevia kommentteja toisten lomasuunnitelmiin. Mä ymmärrän! Mutta sitten toisaalta kyse on vähän samasta kuin vegaani vs. kasvissyöjä vs. sekasyöjä -jutussa. Mä en usko millään, että mitkään "SÄ OOT MURHAAJA KUN SYÖT LIHAA!"-kommentit edistää mitään, ne aiheuttavat vain vastareaktion. Oma positiivinen esimerkki, kannustus ja tietoisuuden nosto keskustelulla tekee paljon enemmän.
        -
        Samaan tapaan mä uskon, että kenenkään yksittäisten ihmisten yksittäisiin lomamatkoihin kohdistetut ilmastoahdistushuutelut eivät aiheuta mitään muuta kuin pahaa mieltä. Mä YMMÄRRÄN, että ei malta olla sanomatta. Mutta tuskin Kreikan-lomaansa suunnitteleva perhe näppäinsormi matkatoimiston nettisivulla päättää jättää lähtemättä, kun joku tuntematon netissä niin sanoo :) Vaikka se olisikin ihan oikein sanottu! Mutta vaikutuksen mekanismit on erit; eri tavoilla tehdään ne ilmastoasiat (ja herätetään tietoisuutta) kuin niin. (ja lisättäköön, että kun tuossa kirjoitan, että huutelut eivät aiheuta kuin pahaa mieltä - en siis ole itse pahoittanut mieltäni. mä oon tottunut siihen, että mulle huudellaan milloin nyt mitäkin. tämä siis yleisesti täntyyppisen keskustelun ilmiötasolla, tätä kun näkee paljon ja monissa blogeissa paljon enemmän kuin täällä)
        -
        Toinen esimerkki. Joelkaan ei malttanut olla huutelematta "kypärä päähän!" jonkun tuttunsa fillarointikuvaan. Mä totesin, että kuule - luuletko, että tuon huudon ansiosta tuo tyyppi ensi kerralla laittaa kypärän. Ei laita. Huutelulla purkaa vain omaa mieltään, mutta ei sen toisen ihmiseen toimintaan silti voi vaikuttaa tuolla tavalla huudellen. Koska jokaisen ihmisen sisältä tulee kuitenkin ne omat toimintatavat. Sen sijaan voi omalla kypäränkäytöllä ja siitä positiivisesti viestimällä vaikuttaa positiivisen kautta. Se toinen alkaa ajatella, että hei mäkin voisin kyllä hankkia tuollaisen kypärän.
        -
        Piti olla pieni psst, ei sit ollutkaan :D

        • A
          27.8.2019 at 14:56

          Peukku tälle!

        • Tiia
          27.8.2019 at 18:53

          Ymmärrän, että blogia kirjoittaessa kaikki kommentointi tuntuu sinusta samalta kuin jos joku kommentoisi tuttunsa valokuvaa, mutta meille muille tämä ei tietenkään näy ihan samassa valossa. Monille blogit ovat samanlaista viihdettä kuin esimerkiksi lehdet, ja jutuissa (ja kommenteissa) esiin otetut aiheet näkyvät eri valossa kuin vaikka valokuva instassa. On hyvä muistaa, että olet asemassa, jossa valitsemasi aiheet vaikuttavat monien mielikuviin siitä, mitä on olla perheellinen ja millaisia valintoja muut maailmassa tekevät ja siksi keskusteleminen esimerkiksi lentämisen tarpeellisuudesta syysloman yhteydessä on mielestäni aivan osuvaa. Ymmärrän kyllä, että omaa perhelomaa suunnitellessa ei ehkä jaksaisi keskustella valintojen eettisyydestä (joita epäilemättä olet punninnut) ihan koko maailman kanssa , mutta ehkä voit ottaa sen palveluksena yhteiskunnalle :D Avoin keskustelu ja mielipiteiden vaihtaminen on lopulta avain eteenpäin menemiseen ja sitä tämän blogin yhteydessä kiitettävän usein näkee.

          Kiitos, kun jaksat kaikesta huolimatta rakentavasti keskustella aiheesta!

          • krista
            27.8.2019 at 19:34

            Oot ihan oikeassa – ja mähän siis olisin ollut tosi yllättynyt, jos näitä kommentteja ei olisi ollenkaan tullut :) Tän blogin kommenttikenttä on rikkaus, ja tosiaan hyvä pointti tuo, sitä voi pitää vaikka palveluksena yhteiskunnalle :D Tai no jos ei ihan yhteiskunnalle, niin silti tälle ”omalle pikku yhteisölle” <3
            -
            Kiitos itsellesi, ja kiitos hyvästä kommentista! :)

        • Toinen ilmastohuolestunut
          27.8.2019 at 20:40

          Ymmärrän tavallaan molempia tässä, eli että ei tunnu kivalta kun joku tulee ilmastobombaamaan lomamatkapostausta ja tällainen ei välttämättä johda kommentoitavan ihmisen toiminnan muutokseen, ja toisaalta että ilmastoasiat ahdistavat. Kokonaisuuteen on kuitenkin pakko kommentoida, että on eri asia, jos matkustamisesta puhuu bloggaaja, jonka lentämistä vaativat matka-aiheiset postaukset näkyvät kaikille blogin lukijoille, kuin esim. tavis jossain facessa vain omille kavereilleen. Kenenkään (huvi)lentäminen (tai turha työmatkalentäminen) ei ole ok, mutta bloggaaja tulee vahingossa mainostaneeksi lentämistä paljon laajemmalle porukalle kuin tavis, jonka tekemiset eivät kiinnosta ketään. Olen täysin samaa mieltä siitä, mitä Krista totesi äänestämisestä ja rakenteellisesta vaikuttamisesta. Äänestämistä tarvitaan. Mutta kun meillä on valitettavasti globaalisti kaiken maailman Bolsonarot ja Trumpit vastassa, eikä näiden herrojen toimintaan voi suomalaisessa äänestyskopissa vaikuttaa… Pitää yrittää vaikuttaa kaikin mahdollisin keinoin. Globaalisti politiikan tasolla tapahtuu valitettavan vähän positiivista, ja aikaa tilanteen muuttamiseen on huolestuttavan vähän. En siis usko, että tässä voi enää ajatella, että kaiken vaikuttamisen pitää tapahtua positiivisen kautta (vrt. pyöräilykypäräesimerkki). Toki ensisijaisesti toivon, että lentomatkustamista verotettaisiin huomattavasti nykyistä enemmän, koska se varmasti vähentäisi lentämistä. Mutta kun näin ei ole, olisi hyvä pyrkiä muuttamaan tapaa, jolla länsimaiset ihmiset suhtautuvat lentämiseen. Ei lentämisen tarvitse olla mitään sellaista, mitä harrastetaan joka vuosi tai edes joka toinen vuosi. Ei se ennenkään ollut näin, vaikka syyt olivatkin erilaiset. Tässä laajemmassa kuvassa ei auta, jos blogeissa ja somessa leviää ajatus, ettei se nyt mitään haittaa jos yksittäinen lapsiperhe silloin tällöin lentelee, kun lentäminen on kuitenkin sellainen asia, joka on halutessa ihan helppo karsia pois kulutustottumuksista. Teidänkin perhe on aiemmin ollut ulkomailla pidempiä pätkiä kerralla, eli jos joskus matkustetaan, ollaan sitten kunnolla perillä. Minusta erityisesti julkisesti esillä olevien ihmisten kannattaisi osoittaa esimerkillään, että kulutusvalinnoilla on väliä ja viikon lomalle voi keksiä kivaa tekemistä lentämättäkin. Lentämättömyydellä ei tietenkään vielä maailma pelastu, mutta ainakaan ei itse pahenna jo valmiiksi ihan hirveän kurjaa ilmastotilannetta. Ei tämä ilmastotaistelu ole mikään joko tai -asia, vaan sekä että -asia. Sekä poliittista vaikuttamista, että ihan radikaalia länsimaisen elämäntavan muuttamista ainakin siihen asti, kunnes hiilineutraali lentomatkailu on mahdollista. Tai jos kokee, että on pakko lentää, harkitsisin aiheen käsittelyn jättämistä pois blogista. Näin ainakin välttäisi sen, ettei oma matkakuume leviä muihin, ja aiheuta vielä lisää lentomatkoja sen yksittäisen perheen lomamatkan lisäksi. Koska jos tätä miettii vähänkään mistään globaalin oikeudenmukaisuuden näkökulmasta, se että länsimaisesta kuluttajasta tuntuu että oma vaikutuskapasiteetti on pieni (eli että eihän se nyt haittaa jos minä vähän lennän ja matkailu on kivaa) kun kaikkiin maailman ilmastokysymyksiin ei pysty äänestämällä vaikuttamaan, miltä se tuntuu keskivertobangladeshilaisesta tai nigerialaisesta kuluttajasta, jonka ostovoima on niin pieni, ettei sillä pysty edes kulutustottumusten kautta juuri vaikuttamaan mihinkään. Ja kuitenkin näiden maiden ihmiset, joiden päästöt henkeä kohden ovat niin pienet, ettei niillä ole väestönkasvusta huolimattakaan globaalitasolla juuri merkitystä, joutuvat kärsimään pitkälti länsimaisesta kulutuksesta aiheutuvasta ilmastonmuutoksesta. Eli esim. siitä, että suuret osat omaa kotimaata muuttuvat pikkuhiljaa elinkelvottomiksi. Tästä laajemmasta näkökulmasta ajateltuna on ihan kohtuullista toivoa ja toivottaa tutuille ja tuntemattomille globaalinäkökulmasta verrattain rikkaille suomalaisille, että he mahdollisimman pitkälti kannattaisivat euroillaan sellaista toimintaa, joka olisi kaikkien maailman ihmisten näkökulmasta kestävää. Koska kulutuksessa rikkailla on enemmän äänivaltaa kuin köyhillä. Ja mitä tulee noihin kompensaatiomaksuihin, ovathan ne parempi kuin ei mitään. Mutta silti lentämällä pitää koneet täysinä ja maapallon kannalta kestämättömän toiminnan kannattavana lentoyhtiöille. Ts. tukee rakenteita.

          • krista
            27.8.2019 at 21:35

            Superhyvä kommentti, kiitos! En ole eri mieltä mistään :) Mä nyt en malta olla vastaamatta tähän ”kuin ystävälle” -tyyppisesti, kun tällainen pohdinta on ollut omassa mielessä näin henkilökohtaisella tasolla. Eli jos me oltaisiin kaksistaan jossain ja mä alkaisin kertoa omia ajatuksiani tän aiheen tiimoilta, juttelisin näin mun omasta henkilökohtaisesta asemasta/sijainnista tähän keskusteluun. Mullahan on näin ”tavisbloggaajana” aika kaksijakoinen asema; itse koen olevan 100 % tavis ja meidän perhe on tavallinen perhe tavallisine virheineen ja arkineen ja hyvine ja huonoine juttuineen. Ja tämä blogikin on perin pohjin tätä tavallisuuden arkea, eli kaikenlainen jalustalle nostaminen (ekoasioissa tai muuten) on mulle tosi kaukaista eikä se rooli sovi mulle yhtään, tuntuu jopa ahdistavalta. Mä oon tavallinen nelikymppinen perheenäiti.

            Tällaisena tavallisena nelikymppisenä perheenäitinä seuraan kuitenkin yhteiskunnan tilannetta, jaan yleiset huolet sen kohtaan ja tunnen omat angstini siitä. Yhteiskunnasta/politiikasta ym. ajattelen itse asiassa aika paljon enemmän kuin blogissa näkyy, sillä tämä on perhearkeen liittyvä blogi. Toki näkemykseni joitain aiheita varmasti välittävät. Ja niin kuin jokaisella taviksella; on sitten niitä oman perheen juttuja, joitain asioita teen hyvin ja joissain olen erittäin kaukana ekoideaalista. Tämän matkan suhteen me OLLAAN (toivotavasti! nyt ei vaan loksahda kohdalleen, että mihin!) menossa johonkin matkalle, ja ilolla ollaankin! Mitkä on mun vaihtoehdot? Jättäisin lähtemättä? No, en jonkun painostamana ainakaan; jos jättäisin lähtemättä, sen pitäisi olla meidän perheestä sisäisesti lähtevä päätös, ei se, että joku mulle sanoo niin blogikommenteissa. Tai että meidän perhe ei saisi lähteä syyslomalle Kreikkaan vain siksi, koska mulla on blogi, vaikka tuhannet ja tuhannet muut tavalliset perheet menee. Pidänkö sitten blogissa viikon tauon – siitäpä vasta sitten kohu syntyisikin, jos joku bongaisi lentokentällä : Palaisin ruskettuneena ja sanoisin, että MISSÄÄN EN OLE OLLUT :D No, se ei olisi rehellistä. Rehellistä (ja oikeastaan ainoa mahdollinen tapa, jonka mä tähän tiedän) on kertoa, että olen menossa. Siihen kuuluu sitten aina se arvostelun vastaanotto, osin se on raskasta ja osin siihen on tottunut. Mutta täytyy sanoa, että ei se millään tavalla ”normaalilta” tunnu. Mutta tällaista tää on, tällainen ihan tuikitavallisen ihmisen ja ”joku tätä blogia lukeekin” -kirjoittajan hassussa ristitilanteessa :)

            Mutta joo, tää oli tätä mun ihan henkilökohtaista pohdintaa, jota olisin voinut ystävälle pähkäillä :)

  • Ilmasto mielessä täälläkin
    27.8.2019 at 21:52

    Aamen yllä olevalle! Yleisellä tasolla, Kristan lomasuunnitelmia erityisesti leimaamatta osallistun keskusteluun. Mulla on nykyään vaikeuksia perustella itselleni, miksi mun pitäisi päästä etelään, tai miksi olisin oikeutettu lentämistä vaativaan lomareissuun. Matkustaminen on mukavaa, mutta olen huomannut lähimatkailunkin tyydyttävän ison osan reissaamisen tarpeesta. Edestatakainen lentäminen viikon aurinkoannoksen vuoksi tuntuu nykyään jokseenkin kertakäyttöiseltä, ja reissun panos-tuotto -suhde heikolta. Tämä ei tarkoita etten lentäisi enää koskaan, mutta on omalla kohdallani karsinut tehokkaasti pelkän lämmön perässä matkustamista. Samoin pelkkä loman olemassaolo ei aiheuta tarvetta keksiä lentämistä vaativaa lomakohdetta, kun toiminnalle pitää nykyään keksiä suurempi oikeutus.

  • Minni3456
    28.8.2019 at 16:04

    Kiitos kaikille ilmaston esiin ottajille! Ajattelen, että kulttuurimme elää toivottavasti murrosaikaa. Kaikki olemme kasvaneet siihen, että lomat etelässä ovat ihana juttu jos vain on varaa ja siksi on ihan ymmärrettävää, että ihmiset suunnittelevat syyslomamatkoja ja jakavat vinkkejä. Tällainen toimintahan on kuulunut pitkään meidän kulttuuriin ja ei ole meidän tavallisten ihmisten vika, että yhteiskuntamme rakentuu kestämättömälle pohjalle. Meillähän ei oikeasti olisi varaa tällaiseen luonnonvarojen kulutukseen, mutta se helposti unohtuu täällä rikkaassa pohjolassa, kun vaikutukset näkyvät köyhemmillä alueilla tai vasta tulevaisuudessa.

    On siis ymmärrettävää, että ihmiset matkustavat, onhan matkusteleminen ollut niin normaali osa elämäämme. Mutta samaan aikaan suuri kiitos kaikille, jotka ovat kommentoimassa ja herättelemässä muutokseen. Karu ja tavallisen ihmisen näkökulmasta ihan kohtuuton fakta kuitenkin on, että nyt alkaa olla viimeiset hetket pelastaa tilanne totaaliselta ilmastokatastrofilta. Toivoisin, että kaikki syyslomamatkan varanneet miettisivät, että mitäs jos tämä ja vaikkapa vielä seuraava aurinkomatka olisivat viimeiset (jos ajatus ahdistaa, niin ainakin viimeinen vaikkapa seitsemään vuoteen) ja kaikki alkaisimme miettiä, miten tehdä elämästä Suomessa hauskaa ilman liiallista kulutusta. Ihminen on todella kekseliäs olento ja vain mielikuvitus on rajana taiteiden, viihtymisen ja yhdessä tekemisen saralla, joten varmasti pystytään keksimään, miten elää mielekästä elämää kestävästi. Uskon, että uusi tapa elää voi olla parempi ja onnellisempi, kunhan siihen vain tottuu. Haluan uskoa, että elämä Suomessa voi olla niin mahtavaa, että ei ole edes tarvetta lentää aurinkoon.

  • Tilia
    30.8.2019 at 12:26

    Jään odottamaan niitä kivoja ja innostavia vinkkejä kotimaan ja kotikaupungin syysloman viettoon. (Me emme lennä tänäkään vuonna minnekään.)

  • A
    30.8.2019 at 13:45

    Minä lennän aurinkoon lapsen ekalla syyslomalla (enkä koe huonoa omatuntoa, kun eipä ole ikinä ennen perheenä syys/hiihtolomaa pidettyä, vaan vanhemmat töissä ja lapsi päiväkodissa, ja talvikaudella olen ollut aurinkoisessa paikassa viimeksi vuonna 2002 työmatkalla Floridassa). Mutta jos emme matkaisi lomalla lämpimään, niin Helsingissä voisin kuvitella kivaksi syyslomatekemiseksi vaikkapa retken Suomenlinnaan (olen ollut syyssumussa Suomenlinnassa ja se oli upea retki), Korkeasaarta (eläimet virkeämpiä kuin kesäkuumalla), Lintsin valokarnevaaleja (eikös nää oo syysloman aikaan), uimahalliretkeä (näitä löytyy monta) tai retkeä Altaalle. Turistin leikkiminen matkaamalla ratikalla (2/3 mikä lie se nykyään on), ylipäänsä ratikkaretket (ajaa vaikka Munkkiniemeen tai Käpylään ja katsoo mitä löytyy). Kirjastoretket on mahtavia (vaikka Oodi, Richardinkadun kirjasto, Kallion kirjasto, Töölön kirjasto). Sitten jos on ihan karsea keli, niin Hoplop tai vastaavat sisäleikkipuistot. Tai leffateatteriin katsomaan jotain kivaa (Finnkinon salit on tietty, mutta lomalla voisi kokeilla vaikka Korjaamokinoa tai Tapiolan leffateatteria). Museoretki (Kansallismuseo, Kiasma, luonnontieteellinen museo, tai vaikka EMMA Espoossa, siihen voi yhdistää metromatkankin) on aina pop. Tai sit Mall of Triplan avajaiset :D (mainostettiin just 17.10.). Jos keli suosii voi lokakuussakin tehdä pyöräretkiä (vaatii kyllä kivan kelin). Jotain näistä luulen että tehtäisiin, jos syysloma Helsingissä vietettäisiin (ainakin Suomenlinna, Lintsi, uimahalliretki, leffa ja joku kiva museo).

  • Toinen ilmastohuolestunut
    31.8.2019 at 12:53

    Musta toi Minnin kommentti tossa alla on aivan loistava. Ts. elämme murroskautta, ja kaikista tuntuu hankalalta siirtyä pois totutuista käyttäytymistavoista. Miksi ei matkustaisi, jos siihen on kerran rahaa? Vaikka kuinka tietäisi, että lentäminen on ilmastolle huono asia, menee aikaa ennen kun asian on sisäistänyt sillä tasolla, että se alkaa vaikuttaa käytökseen.

    Kuka sitten on mielipidevaikuttaja/tavisbloggaaja/ammattibloggaja jne? Asia, jota monen on varmasti vielä aika hankala sisäistää, on tapa jolla digitalisaatio on muuttanut tiedonvälitystä. Sanomalehtien ja uutismedian käyttö vähentyy, ja samaan aikaan huomio suuntautuu instaan, blogeihin yms. Iltauutisten katsojien keski-ikä on 65+. Näin ollen ”tavisbloggaajalla” saattaa yhtäkkiä olla yllättävän suuri vaikutus tiettyihin kuluttajasegmentteihin. Tämä on tietysti sikäli epäreilua/hankalaa, että tavisbloggaaja on vaan bloggaillut menemään voimatta itse täysin vaikuttaa saamaansa huomioon. Toisin kuin ammattitoimittajilta, bloggaajalta ei voi vaatia objetiivisuutta asioiden käsittelyssä, ja ainoastaan kaupallisista yhteistöistä on olemassa säännöt -muu blogin käyttö on lukijan vastuulla. Blogien voima on nimenomaan siinä henkilökohtaisessa näkökulmassa, joka on siirtynyt myös mediapuolelle tapaan, jolla uutisjuttuja kirjoitetaan: melkein aiheeseen kuin aiheeseen laitetaan henkilötarina kehykseksi, koska muuten kukaan ei jaksa lukea tekstiä.

    Vaikka en voi väittää, että olisi bloggaajan ”syy” millään tavalla, että hänelle on yhtäkkiä ilmaantunut vaikutusvaltaa, haastaisin silti pohtimaan tilanteen seurauksia. Ei tietenkään ole realistista muuttaa koko blogin sisältöä ekojeesusteluksi, jos kirjoittaja ei ole ekojeesus ja lukijat odottavat tietenkin rehellisyyttä. Minusta on silti paljonkin mitä voi tehdä sen ehkäisemiseksi, ettei kirjoituksista saa holtitonta lentelyä ihannoivaa kuvaa -vaikka päättäisikin tehdä lentomatkan. Voi esim. jättää julkaisematta hehkutuspostaukset lentomatkalle (=lomareissulle) lähtemisestä, vinkit paikallisista mestoista yms. ja kirjoittaa lomaviikolla vaikka luetuista kirjoista tai lasten sanomisista. Tai ohjelmoida siksi viikoksi muuta sisältöä. Joissain blogeissa on yleistynyt tapa pitää välillä lomapausseja ihan bloggaajan oman jaksamisen takia, eli ei se, että blogissa on viikon hiljaisuus enää niin tavatonta ole.

    Tietenkin ihan kaikkien olisi hyvä miettiä sitä, mitä itse voi tehdä oman hiilijalanjälkensä pienentämiseksi, kun meillä suomalaisilla on pitkä tie kestävälle tasolle pääsemiseksi. Jos me, joilla on tietopohjaa ymmärtää, että ilmastojutuissa on kyse koko ihmiskuntaan vaikuttavasta ekstistentiaalisesta uhasta, joka voi tehdä suomalaislastenkin aikuisiästä helvettiä, emme arkielämän tasolla muuta mitään, on epärealistista odottaa, että muutkaan muuttavat toimintatapojaan. Jotenkin pitäisi omaksua sellainen ajattelu, että me ihmiset ollaan enemmän kansalaisia kuin kuluttajia. Että äänestäminen on tärkeää, mutta ei me kansalaiset voida käydä äänestämässä ja ajatella että sen jälkeen, kaikki on vain ja ainoastaan poliitikkojen vastuulla. Meidän kaikkien pitää pyrkiä määrittelemään uudelleen, mikä on ”tavallista” ja ”normaalia”, kun tämä nykymeininki ei voi sitä olla.

    En tarkoita tuolla sitä, että ilmastohuoli olisi sellainen asia, josta vain täydelliset linkolahenkiset ekojeesukset saavat avata sanaisen arkkunsa. Päinvastoin on parempi, että kaikki tekevät jotain kuin että muutamat ekojeesukset syövät kasviksia jossain nurkassa ja muut jatkavat samaan tapaan kuin ennenkin. Olisi hyvä yrittää vaalia sellaista keskusteluilmapiiriä, jossa ajatellaan, että tämä on kaikkien asia, ei vain ekojeesusten. Mutta samalla koitan pehmeästi sanoa, ettei meistä kellään ole oikein varaa olla sellainen vanhanmallinen ”tavis”, koska näillä ilmastohommilla on niin kiire.

    p.s. Mun ystävät, joiden kanssa puhun kasvokkain, eivät todellakaan välty ilmastoangstaamiselta, joten vaikka tämä onkin julkinen kommentti, ihan samanhenkistä tavaraa mun suusta tulee kaikille muillekin.