Onko sinun kodissasi keuhkosyöpäriski?

Tiedottava kaupallinen yhteistyö: Säteilyturvakeskus STUK

Kuulin sisäilman radonista ensimmäistä kertaa joskus tämän blogin alkuaikoina – joku kommenteissa siitä kysyi: ”Oletteko mittauttaneet kodin radonpitoisuuden?” Anteeksi minkä? Googlasin nopeasti asiaa ja… …aaaaargh. Kiitos vaan tiedosta, mutta… ….aaargh!

Ei pysty ei kykene – taas yksi syy olla huolissaan…?

Tein niin kuin moni varmasti tekee: suljin asian pois mielestä. Niks naks en ajattele.

Kerran googlattu asia ei kuitenkaan onnistunut jäämään ajatuksistani kokonaan pois: Säteilyturvakeskuksen mukaan sisäilman radon aiheuttaa 300 keuhkosyöpää vuodessa. Sitä ei voi haistaa eikä aistia, vaan pitoisuus selviää vain mittaamalla.

Jos kieltäydyn ajattelemasta asiaa, altistanko lapseni jollekin ihan kamalalle…?

Mikä ihmeen radon? Säteily? Mun maallikkoaivoissa vaarallinen säteily tarkoittaa jotain Tšernobylin onnettomuuden tyylistä poksahdusta jossain. Mutta Säteilyturvakeskuksen mukaan noin puolet suomalaisen saamasta säteilyannoksesta on peräisin sisäilman radonista. Kotien ja työpaikkojen alta, maaperästä.

No niin, no niin. Onko tämä nyt taas jotain somehysteriahuuhaata? Valitettavasti ei.

Radonia syntyy koko ajan maan alla olevasta kiviaineksesta. Se on kaasu, joka pääsee liikkumaan helposti maaperän huokosissa ja kallioperän raoissa. Ilmassa olevat radonin hajoamistuotteet kulkeutuvat hengityksen mukana keuhkoihin. Radon-kaasu itsesssään poistuu pääosin uloshengityksen mukana, mutta radonin kiinteät hajoamistuotteet kiinnittyvät keuhkojen sisäpintaan, missä ne lähettävät säteilyä. Keuhkojen saama säteilyannos lisää keuhkosyöpäriskiä.

Mitä kauemmin ja mitä suuremmassa radonpitoisuudessa oleskelee, sitä suurempi riski on saada keuhkosyöpä. Omasta kodista siis. Uhhuh.

Radon ei nykytiedon mukaan aiheuta muita terveyshaittoja kuin keuhkosyöpää. Se ei aiheuta allergisia reaktioita, huimausta, väsymystä eikä muita senkaltaisia tuntemuksia.

Minulle itselleni ajatus on aika kauhistuttava. Rehellisesti sanoen. Mä laitan lapset turvaistuimeen autossa, kypärän päähän pyöräillessä. Portaiden yläpäässä on portti (edelleen käytössä öisin) ja taaperoaikaan pistorasioissa oli tulpat. Mutta mitä jos meidän kotona on jotain näkymätöntä, joka aiheuttaa keuhkosyöpää?

Samanaikaisesti olen myös jo aika kyllästynyt nykyajan ”kaikki on myrkyllistä” -tyyppisiin lietsonta-some-aaltoihin, joissa lähteet ovat joskus milloin missäkin. Siinä myllerryksessä täytyy pitää pää aika kylmänä ja lähdekritiikkitutka päällä, kun joku pelkää kännykän säteilyä ja toinen mikroaaltouunia. Että mikä on oikeasti totta (ja olennaista) ja mikä ei.

Siksi haluan nyt painottaa, että kaikki tämän postauksen asia on peräisin Säteilyturvakeskukselta (STUK), joka on säteily- ja ydinturvallisuutta valvova viranomainen. Kaikki tämän kirjoituksen asiat ovat heidän tarkistamiaan; he haluavat tiedottavalla kampanjallaan tavoittaa erityisesti tavalliset lapsiperheet – ja niitähän me täällä enimmäkseen ollaan. Tarkoitus ei ole säikytellä eikä nostaa some-kauhua, vaan jakaa meille tietoa aiheesta, josta meidän kaikkien kannattaa tietää.

Asiallisen faktatiedon pohjalta on sitten mahdollisuus itse tehdä päätöksiä oman kodin asumisturvallisuudesta, sen tutkimisesta ja parantamisesta.

Suomessa sisäilman radonpitoisuudet ovat korkeampia kuin useimmissa muissa maissa. Syyt löytyvät geologiasta, rakennustekniikasta ja ilmastosta. Radonpitoisuuden kannalta suurimpia riskialueita ovat ainakin Lahden seutu, Itä-Uusimaa ja Kymenlaakso ja Pirkanmaa. Pienimmät riskit ovat Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Pohjois-Lapissa.

Riskipaikkoja ovat hyvin ilmaa läpäisevät sora- ja hiekkaharjut. Pahimpia alueita ovat kohomuotoiset jyrkkärinteiset soraharjut, kuten Pispalanharju Tampereella ja jotkut Salpausselän alueet.

Asunnoissa kannattaa aina pyrkiä mahdollisimman pieneen sisäilman radonpitoisuuteen. Mitattujen asuntojen perusteella Säteilyturvakeskus on arvioinut, että Suomessa on noin 220 000 asuntoa, joissa radonpitoisuus on suurempi kuin 200 Bq/m3, joka on uusille asunnoille määritetty enimmäisarvo. Korkeimpia radonpitoisuudet ovat tavallisesti 1970-90 -luvuilla rakennetuissa taloissa. Uusissa taloissa, joissa radonturvallisuuteen on kiinnitetty huomiota jo rakennusvaiheessa, pitoisuudet ovat yleensä pienempiä.

Paljon lisätietoja löytyy Säteilyturvakeskuksen sivuilta, joihin kannattaa tutustua.

Meidän puutalomme sijaitsee kalliolla. Siinä on kellarissa maalattia, korkea kivijalka ja perinteinen rossipohja, joka tuulettuu (lue: tuulee) vähän joka raosta. Meidän postinumeroalueellamme mitattuja koteja on (vain) 37 kpl, ja jos noita prosentteja oikein luen, yhdessä niistä on löytynyt vanhoille taloille asetetun enimmäismäärän (400 Bq/m3) ylitys. Neljässä on ylittynyt tuo 200 Bq/m3:n arvo.

Usealla alueella Helsingissä yli 10 % mitatuista asunnoista on löytynyt enimmäisarvojen ylityksiä. Näitä alueita ovat olleet Suurmetsä, Tammisalo, Jollas, Vartioharju ja Mellunmäki. Enimmäisarvojen ylityksiä on löytynyt myös mm. Pihlajamäestä, Malmilta, Puotilasta ja Kuusisaari/Lehtisaaresta ja monesta muusta kaupunginosasta – ja tässä katsoin siis vain Helsinkiä.

Mutta säteilymäärä on siis ihan talokohtainen, eli oman kodin tiedon saa selville vain ja ainoastaan mittaamalla.

Mä yritän itse ajatella niin, että vaikka tieto lisää tuskaa, tästä ei kannata kuitenkaan mitenkään panikoitua. Silti nyt tämän kaiken Säteilyturvakeskukselta saamani tiedon perusteella suosittelen vakavasti ihan jokaiselle, että:

1. Tsekkaat, millaisella alueella oma koti sijaitsee; nuo postinumerottaiset mittaustilastot näkee Säteilyturvakeskuksen sivulta täältä ja Suomen radon-kartan puolestaan täältä.

2. Harkitset vakavasti mittauksen teettämistä kotona – se on helppoa, eikä se ole kovin kallistakaan (muutamia kymppejä per purkki). Ja se on ainoa tapa saada tietoa siitä, altistuuko oma perhe keuhkosyöpää aiheuttavalle säteilylle. Säteilyturvakeskuksen hyväksymät radon-mittausten tekijät löytyvät täältä.

3. Tarvittaessa radon-remontti. Korkeiden radonpitoisuuksien löytyminen ei tarkoita talolle purkutuomiota, vaan remontilla sisäilman radonpitoisuutta saadaan pienennettyä. Keskimääräiseksi korjauksen kustannukseksi suomalaisissa pientaloissa on arvioitu 2300 euroa asuntoa kohti.

Itse kaivoin nyt tuon mielessä kummitelleen asian itsestäni ulos ja päätin: nyt me mitataan meidän talon sisäilman radonpitoisuus. Paras mittausaika on just nyt alkanut. Radonpitoisuuden mittausaika on marraskuun alun ja huhtikuun lopun välillä, ja mittaus kestää kaksi kuukautta.

Meidän mittauspurkit otin nyt sitten käyttöön eilen eli 8.11. Kääk. Tammikuussa purkit lähtevät tutkittavaksi. Myönnän, että mua hirvittää. Aika paljonkin.

Syy sille, miksi tätä emme tehneet jo aikaisemmin, oli just se pelko. Mitä jos sieltä löytyisikin jotain kamalaa? Mitä tapahtuisi esimerkiksi talon arvolle? Pitäisikö muuttaa?

Ja sitten se toinen puoli: mitä jos me jätetään talo mittaamatta ja sitä radonia onkin liikaa – ja sen meidän mittaamattomuuden takia meidän lapset saavat radonsäteilyä keuhkoihinsa ja sairastuvat lopulta keuhkosyöpään? Vaan siksi, että me ei mitattu sitä talon arvonlaskupelon (tai jonkun muun aikaansaamattomuuden) takia.

Lasten terveys vai talon arvo? Totta kai lasten terveys! Ja aikuisten tietysti myös! Mutta silti tämä on ollut asia, jota en pitkään halunnut edes ajatella.

Nyt vasta tuo Säteilyturvakeskuksen materiaali toi vähän helpotusta. Siellä sanotaan, että jos radonia sisäilmasta löytyisikin liikaa, asian korjaus on kuitenkin mahdollista. Ja sitten ainakin tietää ja voi reagoida sen mukaisesti. Ja jos radonia ei löydy, ehkä se voi olla positiivinen juttu paitsi tiedon kannalta, myös asunnon arvon kannalta.

Enpä olekaan muuten nähnyt koskaan asuntoilmoituksessa merkintöjä ”radonmittaus tehty”, vaikka senhän pitäisi olla aika olennainen asia!

Jännä, että tästä ei puhuta enempää!

Onko teillä tehty radonmittaus, ja mikä sen tulos oli? Oletko aiemmin kuullut tästä aiheesta vai tuliko tässä kokonaan uutta tietoa? Mitä ajatuksia tämä herättää?

Jos haluat kysyä jotain aiheesta, Säteilyturvakeskuksen asiantuntijat vastaavat mielellään kysymyksiin tämän postauksen kommenteissa!

 

 

Tämä on Säteilyturvakeskuksen kanssa yhteistyössä tehty tiedottava kampanja, jonka tarkoitus on lisätä suomalaisten perheiden tietoisuutta sisäilman radonista. STUK:in erityisesti lapsiperheelle suunnattua radon-tietoa löytyy täältä.

28

You Might Also Like

  • Ninnnni
    9.11.2017 at 10:01

    Miehen vanhempien talosta löytyi todella korkeat radonarvot. Heillä tehtiin remontti, asennettiin siis joku tuuletusputki tms, ja arvot saatiin laskemaan huomattavasti. Sen ”innoittamana” (eli paniikissa) mitattiin myös oma talo ja arvot oli hyvät. Vaikka asutaankin hiekkaharjualueella. Tosin, nyt mietin että oliko se ihan pätevä mittaus, sillä se (digitaalinen) mittari oli meillä ehkä viikon tai kaksi.. mittauksia tekevästä yrityksestä se oli kyllä lainassa, joten luulisi olevan pätevä.
    Mutta, tämä tiedotus on kyllä todella hyvä, koska ei tuollaisia tule välttämättä ajateltua ollenkaan!

    • krista
      9.11.2017 at 11:05

      Mahtavaa, että mittasivat ja korjasivat! Juuri noista radonremontin vaihtoehdoista kans tuolta lueskelin, eli juuri jollain imurointisysteemillä arvot saadaan laskemaan. Aika hurjaa ajatella, että jos tällaisesta ei ole tietoa, niin siinä päällä vaan elämänsä asustelee tietämättä – kun kuitenkin se on ihan korjattavissa tai siis parannettavissa.

      Hih ”innoittamana” = paniikissa, aika hyvä ilmaisu :) Meilläkin vähän samantyyppinen ”innoitus” pilkkinyt ja nyt ne purkit siis hankittiin.

      Hei tässä on tosiaan radon-asiantuntija kuulolla ja hän voisi varmaan sanoa jotain tuosta teidän digitaalisesta mittarista, että katsooko että oli riittävä! Tässä ne mittauslaitteet on tosiaan tuollaisia jääkiekon näköisiä mötkylöitä, jotka ovat pari kuukautta paikoillaan.

    • krista
      9.11.2017 at 11:13

      Tuli vastaus vähän tuohon alemmas, tsek tsek! :)

  • -mira-
    9.11.2017 at 10:17

    Me asutaan itä-uudellamaalla kallioperäiselle maalle rakennetussa talossa eli varsinaisella radonalueella. Teetettiin radonmittaus heti talon ostettuamme, sillä myyjä- / rakentajaperhe ei sitä ollut teetättänyt. Mittaustulokset ylittivät just just tuon 400Bq:n raja-arvon. Me selvittiin onneks pienellä korjausliikkeellä, jolla saatiin radonarvot sallittuihin. Asutaan haja-asutusalueella ja meillä on oma kaivo. Asennettiin kaivoon radonsuodattimet, joilla veden mukana tuleva säteily pienenee. Maaperästä tuleva säteily on ilmeisesti sen verran vähäisempää / tuulettuu riittävästi (tai jotain?), jotta sisälle tuleva säteilymäärä jää sallittuihin suodattimen asennuksen jälkeen.

    On kyllä sellainen asia, joka pisti kovasti mietityttämään, kun kuulin asuvani radonalueella ja etenkin, kun muksu oli muuttaessamme ihan vauva. Aiemmin en ollut moisesta kuullutkaan. No, aina oppii jotain uutta. ;)

    • krista
      9.11.2017 at 11:12

      Joo kyllä – tässä materiaalissa puhutaankin just tuosta, että jos talousvetenä käytettään porakaivovettä, kannattaa veden radopitoisuus aina mitata. Hienoa, että mittasitte ja että korjausliikkeillä asia tuli kuntoon! Jännä joskus tämä ihmismieli: sitä joskus työntää tällaisia asioita just pois mielestä (niin kuin me nyt ollaan tehty, kun ei olla mitattu heti, kun asiasta kuultiin), vaikka se on mahdollisimman huono toimintatapa. Mieluummin just noin, että reagoi ja sitten korjaa!

      On kyllä jännä, että esimerkiksi homeista puhutaan asunnonostoissa niin paljon ja tämä on jäänyt jotenkin ihan… …kuulematta. Mekin oltiin silmä kovana homeriskeistä taloja katsellessa, mutta koko radonhomma oli ihan tuntematon. Mutta just noin; aina oppii jotain uutta! Mutta olisi kyllä suotavaa, että tämä nousisi enemmän keskusteluun ja esim. ”isompi media” tekisi juttuja myös näistä ja ihmisten tietoisuus kasvaisi. Onhan se ihan hurja ajatus, että voi tietämättään elää riskikohdassa eikä tiedon puutteen takia korjaa asiaa, joka olisi remontilla parannettavissa!

      • Katja Kojo Stukista
        9.11.2017 at 11:58

        Miran esimerkki oli hyvä siinä, että radonkorjaus voi joskus olla tosi pieni ja edullinen (tai ei maksa juuri mitään) jos asiassa selviää esim. pelkällä ilmanvaihdon säädöllä. Radonkorjauksen työläyden pelossa sitä radonmittausta ei siis kannata lähteä lykkäämään. Peukku tuolle, että porakaivoveden radon oli myös otettu huomioon joka ilmeisesti Miran tapauksessa olikin se perimmäinen syypää sisäilman kohonneisiin radonpitoisuuksiin.

  • Katja Kojo Stukista
    9.11.2017 at 11:11

    Hei, Ninnnni:n hyvään kysymykseen digitaalisen mittarin luotettavuudesta voin sanoa, että niihin liittyyn ongelma, jos mittarilla mitataan lyhyen aikaa. Radonpitoisuus vaihtelee viikosta ja kuukaudesta toiseen, ja tämän vuoksi tarvitaan se vähintään kahden kk mittaus. Tässä vielä linkki, josta asiasta voi lukea enemmän http://www.stuk.fi/palvelut/radonmittaukset/radonpitoisuuden-pikamittaus

    • krista
      9.11.2017 at 11:20

      Kiitos, tosi hyvä ja havainnollinen linkki! Mahtavaa, kun pääset vastailemaan tänne meidän kysymyksiin! :)

    • Ninnnni
      10.11.2017 at 19:09

      Kiitos vastauksesta! :)

  • Kwist4
    9.11.2017 at 12:18

    Kiitos kun nostat aina välillä tällaisiakin asioita esille. Tämä ja esim autoliiton kanssa toteutetut yhteistyöt ovat superplusplusjee arjen muiden postauksien kanssa :)

    • krista
      9.11.2017 at 12:23

      Oi, kiitos palautteesta <3 <3 <3 Mä itse asiassa itsekin ajattelin juuri sitä Liikenneturvan "kysy asiantuntijalta" -toteutusta, kun tätä suunnittelin Säteilyturvakeskuksen kanssa. Tällaisia tekee kyllä huippumielellään, kun samalla voi tarjota ikään kuin suoran yhteyden kysyä asiantuntijalta jostain asiasta. Samoin tiedottavalle taholle tällainen on varmasti tosi hyvä väylä tavoittaa ihmisiä - jos lähettää tiedotteen johonkin lehteen (mitä varmasti myös tekevät), se siellä joko käytetään tai ei käytetä, mutta tässä pääsee suoraan neuvontayhteyteeen ihmisten kanssa. Mä tykkään kans tämäntyyppisistä aiheista ihan hurjasti; välillä arkimeininkiä ja joskus asiaa :)

  • Arya
    9.11.2017 at 12:33

    Hienoa, että tämä aihe nousee näin esiin! Me todennäköisesti tulemme lähitulevaisuudessa muuttamaan Tampereen seudulle, ja jo kesästä alueen asuntomarkkinoita seuranneena voin todeta, että ihan varmaan yhden käden sormilla voi laskea ne myynti-ilmoitukset, joissa radon-mittauksesta on maininta. Itse olen kuullut radonista ensimmäistä kertaa varmaan 90-luvun alussa vähän päälle 10-vuotiaana, sillä setäni sattuu olemaan juuri näitä kaikkea mahdollista pelkääviä ihmisiä…;) Ja otti tietenkin kotitilallammekin asioista selvää.

    • krista
      9.11.2017 at 13:06

      Joo enpä ole asuntoilmoituksissa nähnyt tuota minäkään! Nyt seuraan niitä vain ”harrastuksena”, mutta esimerkiksi silloin kuusi vuotta sitten seurasin (monen vuoden ajan) kaikkien näiden alueiden puutalojen ilmoitukset enkä muista kertaakaan nähneeni tietoa radon-mittauksesta… Sehän voisi olla myyntivaltti! Tai kuulua kuntotarkastukseen tms.

      Hih ihan hyvä, että suvussa on kaikkeapelkääviä – jakaa sitten sopivasti tietoa muillekin :)

      • Arya
        9.11.2017 at 13:14

        Myyntivaltti nimenomaan! Olisi heti asunnonostosta ja / tai remontista yksi huolenaihe pois.

    • Katja Kojo Stukista
      9.11.2017 at 13:07

      Tampereen seutu kuuluu radonriskialueihin. Tarkoitukseni ei ole pelotella, mutta siinä varmaan syy, miksi Tampereen asuntomarkkinoilla edes muutamassa ilmoituksessa mainitaan se radon. Tampereella asia on melkolailla tiedostettu, mutta samaa ei voi sanoa kaikista Suomen alueista. Olisi hyvä, että radonmittauksien teko ja tulosten ilmoittamisvelvollisuus saataisiin liitettyä asuntokaupan yhteyteen jollainlailla.

  • Anna A
    9.11.2017 at 13:37

    Rakensimme uuden talon mieheni kesämökin naapuriin 2014. Alueella on jonkinverran ongelmia radonin kanssa. joten sisäänmuuton jälkeen tuo asia kummitteli jonkun aikaa niskassa. Lähinnä siis se, että pitäisi muistaa tilata se Radon-mittaus (juurikin STUK:sta). No, onnekseni jokunen aika muuton jälkeen postilaatikkoon kolahti STUK:n kirje, jossa kysyttiin meidän halukkuutta osallistua maksuttomaan uusien pientalojen radonmittaus 2015 -ohjelmaan – Kyllä haluttiin! Meillä oli kanssa tuo lätkäkiekko joulu-helmikuussa mittaamassa ja saatiin tuloksetkin sitten aikanaan. Ennakko-odotus meillä tietysti oli, ettei ole sisäilmassa Radonia, kun asia oli otettu huomioon jo rakennusvaiheessa. Tulokset onneksi vahvistivat asian.

    Pitääköhän tuo sisäilman Radon-mittaus toistaa uudelleen joskus 10-20 vuoden kuluttua? ts voiko tilanne muuttua jotenkin?

    • krista
      9.11.2017 at 14:12

      Kävipä teillä mahtavasti tuon tutkimuksen kanssa – ja hienoa, että tuloskin oli hyvä! On kyllä varmasti just hyvä, kun sisäilman radon otetaan jo rakennusvaiheessa huomioon!

      Ja hyvä kysymys, STUKista varmaan vastaavat tuohon!

    • Katja Kojo Stukista
      9.11.2017 at 14:31

      Hauska kuulla, että osallistuitte tuohon otantatutkimukseen. Minä sen kutsun taisin lähettää :) Mitään selkeää ohjeistusta radonmittausten uusimisesta asunnoissa ei käsittääkseni ole. Radonmittaus kannattaa kuitenkin toistaa erimerkiksi juuri noin 10 v välein. Näin näette, toimivatko nuo rakennusvaiheen radontorjuntatoimet edelleen.

  • Jestanpoo
    9.11.2017 at 14:30

    Jenkeissähän niillä on radon-sitä radon-tätä. Sisustus/Raksaohjelmissa törmänny vuosikymmeniä sitten joesim. Graniittitasoihin (saattoi toki olla jotaki muutaki kiveä) mistä piti se radon-raja-arvo olla. Muistan vain silloin miettineeni, että mikä tää radon on? Et ei kai Suomessa sit, ku koskaa kuullukaan. Täkäläisittäin home on se suuri haloo, kun taas rapakon toisella puolelle ne ei välitä tuon taivaallista vaikka mikä kasvais talossa, siellä se Radon on suurempi haloo taas.

    • krista
      10.11.2017 at 09:00

      Aaa joo mielenkiintoinen pointti! Itse olen täällä Suomessa siis nimenomaan sitä ajatellut, että täällä homeista puhutaan niin paljon, mutta radon ei ole samaan tapaan puheissa. Asuntoa ostaessakin me tosiaan oltiin silmä ja korva tarkkana homeasioissa, mutta ei tullut mieleenkään, että myös joku tuollainen radon olisi huomioonotettava asia. Vaikka Suomessa tosiaan radon-säteilyä on enemmän kuin monessa muussa maassa! (Amerikan tilanteesta en tietty tiedä, onko siellä paljon vai vähän)

  • Pia
    9.11.2017 at 18:36

    Entä kerrostaloissa asujat? Onko heilläkin vaarana sama?

    • Katja Kojo Stukista
      10.11.2017 at 08:40

      Hyvä kysymys! Radon ei yleensä ole ongelma kerrostalojen 2. tai sitä ylemmissä kerroksissa. Riittää, että ykköskerroksissa tehdään radonmittaukset.

  • Laurakaisa
    9.11.2017 at 18:48

    Meillä on tehty radonmittaus, asutaan Savossa paksun hiekkapatjan päällä olevassa talossa ja mittaus kertoi vain hyvin pienistä radinpitoisuuksista. Minä vähän ihmettelen sitä, etteikö radonista puhuttaisi, ainakin kaikilla (miesvaltaisilla) rakennus- ja remonttifoorumeilla asia on minusta ihan arkipäiväinen. Ehkä näillä foorumeilla pyörineenä ei myöskään ollut suurta paniikkia asian suhteen – aika harva asia ihmisten rakentamissa taloissa on selsinen, etteikö sitä ihmisvoimin myös korjattaisi :) Mutta halusin ilman muuta asian selvittää. Tämä on tosi hyvä tapa tiedottaa asiasta, hyvä Krista ja STUK!!

    • Katja Kojo Stukista
      10.11.2017 at 08:42

      Hyvä Laurakaisa! Ihailtava asenne :) Radonongelma (jos sellainen on) todellakin on korjattavissa!

    • Tilia
      10.11.2017 at 14:52

      Komppaan Laurakaisaa. Jokainen, joka yhtään seuraa rakennus- ja korjausrakentamisskeneä, on kuullut radonista. Ja asbestista. Eli ainakin omassa kuplassani kaikki vanhan talon remontoijat. Jotkut meistä olivat koulussakin hereillä, kun aihetta käsiteltiin. :)

      • krista
        10.11.2017 at 15:02

        Asbesti mullekin on tuttu (ja home), mutta me ollaan sit vaan osuttu radonittomaan kuplaan :) Tosin ei tosiaan remontointi/korjausskenessä olla oltukaan, ehkäpä siinä syy :)

  • Raleigh
    9.11.2017 at 19:20

    Me asumme Raisiossa, Turun kupeessa. Talo on rakennettu kallion päälle ja meillä on tuulettuva kellaritila varsinaisten asuin tilojen alla. Olen kyllä ollut tietoinen Radonista, mutta tavallaan olettanut että meidän tapauksessa voin olla huoletta. Onko näin, voiko tämän asian suhteen olla huoletta, vai olisiko syytä suorittaa mittaukset epätodennäköisyydestä huolimatta? Pitäisikö mittaus suorittaa sekä asuin tiloissa että kellarissa?

    • Katja Kojo Stukista
      10.11.2017 at 08:49

      Terkkuja Raisioon! Raisio ei kuulu riskialueisiin. Lisäksi yleensä taloissa, joissa asuintilojen alla on kellari, radon ei ole ongelma. Nämä seikat puhuvat sen puolesta, että on epätodennäköistä että teillä radonia olisi. Toisaalta, suuria radonpitoisuuksia on mitattu rakennuksissa, joiden kohdalla etukäteen on ajateltu, että radonongelmaa ei todennäköisesti ole. Tämä epävarmuus ja radonpitoisuuksien suuri alueellinen (pienelläkin alueella) vaihtelu ovat syitä siihen, miksi STUK suosittaa, että radonmittaukset tehtäisiin koko Suomessa pientaloissa, rivareissa ja kerrostalojen ekoissa kerroksissa. Teilläkin voisi mittauksen tämän vuoksi tehdä. Asuintiloihin voisi laittaa yhden mittauspurkin ja kellariin toisen siinä tapauksessa, että myös kellarissa on tiloja joissa oleskellaan paljon (kuten harrastehuone)

  • Veera
    10.11.2017 at 08:05

    Me ostettiin talo 1,5 vuotta sitten. Meidän taloon oli tehty radon mittaus ja se tuotiin esille asunnon myynti vaiheessa. Asutaan Kangasala eli Tampereen seudulla hiekkaharjujen keskellä. Meidän talossa mittaukset olivat paljastaneet vain vähäisiä määriä radonia, mutta siitä huolimatta tarkka ja huolellinen asukas oli asennuttanut radonimurin taloon. Ilmeisesti tämä riskialtis seutu oli siihen syynä.

    • krista
      10.11.2017 at 08:10

      Ihan mahtavaa, kuulostaa ihan malliesimerkiltä siinä, miten asia kuuluisikin hoitaa! <3

  • Sanna
    10.11.2017 at 08:52

    Meillä on 60-luvun talo, joka kolmessa kerroksessa, asuintilat ylemmissä kerroksissa ja lisäksi kellarikerros, jossa pesuhuone- ja kodinhoitotiloja. Mittauksen tekeminen on ollut mielessä mutta on aiemmin jäänyt, kiitos siis asian palauttamisesta mieleen!
    Kysymys olisi, että kannattaako mittaus tehdä sekä tuolla kellarikerroksessa että alemmassa asuinkerroksessa?

    • Katja Kojo Stukista
      10.11.2017 at 13:36

      Kiitos kysymyksestä Sanna! Asuintalo suositellaan tosiaan mitattavaksi kahdella purkilla. Hyvä mittausstrategia voisi olla, että toinen purkki alempaan asuinkerrokseen ja toinen kellariin, kuten ajattelitkin. Jos kellarissa olisi ollut pelkkiä varastotiloja, ei mittaaminen siellä olisi tarpeellista. Kellarikerrosta suositellaan mitattavaksi, jos siellä on tiloja joissa vietetään aikaa. Ainakin kodinhoitotilassa tulee yleensä vietettyä (valitettavan) kauan :)

  • NelliL
    10.11.2017 at 10:44

    No nyt omakin pää surisee. Meillä kun on muutoinkin kaikki asunnon henkilöt keuhkosairaita :O

    • krista
      10.11.2017 at 14:33

      Mä kans olin siinä surinatilassa (tai lähinnä ”en ajattele” -tilassa) ennen kuin tuli se toimintasykäys, että nyt ne vaan tutkitaan ja sillä selvä. Tuohon mittaamisen tarvitsee vaan ottaa purkit pois paketista, täyttää muutama paperi ja laittaa palautuskuoreen kahden kuukauden päästä. Niin ei tarvitse surista :) Tietysti ne tulokset kyllä jännittää, mutta parhaassa tapauksessa se on vaan ”ei huolta” -tyyppinen, ja sitten ei tarvitse enää siitäkään huolehtia :)

  • Anomuumioriginaali
    13.11.2017 at 10:01

    Tosi paljon kiitoksia tästä postauksesta, täytyypä ryhtyä toimiin. Olin kuullut radon-sanan joskus, mutta en todellakaan ollut tietoinen asian merkityksestä. Meillä on asuinkerroksia peräti neljä, joista kaksi alinta käytännössä kokonaan maan alla (kaikissa vietetään kuitenkin aikaa) ja kaksi ylintäkin molemmat maan tasalla, koska talo on jyrkästi rinteessä. Tähtään Etelä-Suomen purkkiennätykseen per asunto :D

    • krista
      13.11.2017 at 10:22

      Mahtavaa! Ja se mittaus tosiaan käy helposti, purkit vaan auki ja parin kuukauden päästä takaisin – nyt on tämä talviaika mittausaikaa. Sittenpä tietää! Ja jos (kun! niin toivotaan!) kaikki on kunnossa, niin yhden asian voi mielestään työntää pois!