Oma uima-allas! Oh, mikä luksus. Voi, mikä riesa.
Bikineissä uima-altaan reunalla, iho aurinkorasvasta kiillellen ja drinkki kädessä; välillä vilvoittavaan veteen pulahtaen? Not.
Lapsiperhetodellisuus: lapsia ei voi jättää valvomatta sekunniksikaan pihalle aitaamattoman syvän altaan takia. Muuten ulko-ovea voisi pitää auki ja lapset voisivat juosta itsekseen sisään ja ulos (oh aidattu oma piha), mutta altaan takia… …no eipä voi. Vesi on tähän vuodenaikaan aivan liian kylmää pulikointiin ja altaan lämmitys maksaisi kuulemma about satasen laaki.
Kukaan ei ole siis käyttänyt edes varvastaan tuossa altaassa. Paitsi se sammakko, joka makasi siellä kuolleena ensimmäisen viikon ajan.
Hekumoimme, kuinka täyttäisimme altaan betonilla, jos tämä olisi meidän oma talo. Tai ehkä hiekalla.
Pyykkimuijan kamelinselän katkaisi kuitenkin tänään:
Nooooooooouh!!!!
Pluspuolia: voi kalastaa omasta altaasta.
46
Salvia
9.12.2017 at 18:19Eikää :D eikö tuota voisi jotenkin peittää, tai aidata väliaikaisesti? Ei siis hajuakaan, mutta ymmärrän tuskan, koska jo viikko hotellissa, jossa oli uima-allas keskellä oikeastaan ainoaa oleskelutilaa, oli vähän hankala 2-vuotiaan kanssa :D ja kertaakaan ei uitu, kun vesi tosiaan oli aivan jäätävää, vaikka muuten olikin lämmin.
krista
9.12.2017 at 18:34Joo, aita meillä on ollut suunnitteilla jo alusta asti, mutta… …vaiheessa. Aitamateriaali (sellainen verkkomainen ”kangas”) on löytynyt jo, vielä pitäisi bongata lautatavaraa jostain. Puutavarakauppoja on, mutta autottomalle hankalasti (ja kun taksiin ei ehkä oikein lautojan kanssa mahdu). Toivottavasti pian saadaan joku systeemi tuohon!
–
Ja siis tällaiset meidän lasten ikäisethän jo totta kai ymmärtää, että ei saa mennä; silloin kun itse ollaan siinä paikalla, me on sovittu raja, jota lähemmäs ei saa mennä, ja kyllä ne sitä rajaa noudattavat. Mutta vaikka olisikin 99,99 % varma, että kukaan ei sinne menisi, niin koskaan ei voi kuitenkaan sataprosenttisesti tietää, etteikö joku saisi jonkun ihan hölmön päähänpiston… Tai vaikka pallo tai muu lelu lentäisi sinne ja lapsi vaan hetken mielijohteesta menisi perään ”hakemaan”. Ei vaan voi ottaa sellaista riskiä, liian kamalat seuraukset olisi yhdestäkin sekunnin päähänpistosta, joka vois käydä vaikka sillä aikaa, kun aikuinen käväisisi veskissä tai hakemassa jonkun lähtöhärdellissä unohtuneen tavaran. Uhhuh.
Nelli
9.12.2017 at 20:22Aika jännä, että ei ole mitään suojaa/kantta päälle. Meillä oli viime kesänä portugalissa vuokra asunnossa ihana allas, mutta päälle sai sellaisen sähköisesti rullautuvan suojan.
krista
9.12.2017 at 20:49Oi, sellainen suoja olisi kyllä luksusta! Lämmittäminenkin olisi vähän järkevämpää, kun ei kaikki lämpö heti eka yönä karkaisi ilmaan…
Mii
9.12.2017 at 19:36Hulvaton. :D voin kyllä ymmärtää miten pyykkimuijaa on ehkä tilanne raivostuttanut mutta mulle tää aiheutti naurunpurskahduksen lauantai-iltaan. Kiitos tästä :D Ja joo ei veden äärellä voi koskaan olla liian varovainen. Tosiaan se pari minuuttia vessassa saattaa olla kohtalokas vaikka kuinka olisi lapsille selvillä että on kiellettyä mennä sinne keikkumaan.
krista
9.12.2017 at 20:50Hihi joo kyllä meitäkin samalla nauratti, vaikka myös kiukutti :) Eikä Joel joutunut edes sukeltamaan, vaikka ensin luultiin niin – saatiin siis ihan haavilla sekä teline että vaatteet ylös :)
–
Ja joo, tällaisen asian kanssa ei ole valmis kyllä ottamaan riskiä. Vaarallisempi kuin motari pihassa :(
Paula
10.12.2017 at 08:13Eiks sitä saa tyhjennettyä?
krista
10.12.2017 at 11:15Jos olisi oma, niin se ois kyllä ensiratkaisu! Mutta oon ymmärtänyt, että tyhjänä pitäminen ei tee hyvää altaalle/laitteistolle eikä tietysti halua aiheuttaa mitään ikäviä ylläreitä omistajalle. Täällä siis on kaikkialla talvellakin altaissa vedet, vaikka altaat olisivat kiinni ja lukitut aidat ympärillä, taloyhtiöiden altaissa siis. Mietimme sellaistakin, että pitäisimme ”hurinaa” (joku suodatinsysteemi) pois päältä, kun se pitää kovaa meteliä ja kuluttaa sähköä. Mutta sekin voi aiheuttaa systeemien tukkeutumisen ja isot omistajalle kustannukset sitten, kun se taas otetaan käyttöön :( Joten ei voi oikein mitään.
–
Kesäaikaan ja isompien lasten kanssa (tai ilman lapsia) tuo ois tietty ihan eri – tai jos olisi edes se aita! Joel taas täällä aidanrakennussysteemejä suunnittelee :)
Sussikka
11.12.2017 at 08:56Olisihan se todella vaarallinen myös tyhjänä. Jos lapsi putoaisi sinne pohjalle niin voisi käydä huonosti. :(
Tilia
10.12.2017 at 14:21Olisko helpoin ratkaisu hommata pelastusliivit lapsille? Meidän lapset saisivat vain uutta intoa ylittämiseen, jos aidan rakentaisi…
krista
10.12.2017 at 16:10Pienemmän lapsen kanssa (ja jos ois lyhyempi loma) joku kelluntapuku voisikin olla ihan näppärä! Ihan ”koko talvi pelastusliiveissä” -meininkiin en kuitenkaan ihan just näiden lasten kanssa lähtisi :) Mutta joo joku lapsi saattaisi ottaakin aidan vähän niin kuin haasteena= hidasteena :) Meillä puolestaan on lapset hyvin sääntöorientoituneita eli eivät lähde ihan tarkoituksella kiellettyä tekemään tuollaisessa; mutta sellaisia ajatuslipsahduksia saattaa kuitenkin lapsella koska vaan tulla, just selliaisia ”säntää ajotielle pallon perässä” -tyyppisiä. Mä veikkaan, että aita on meille just hyvä; toki silloinkin valvotaan, mutta ei ehkä silleen silmä-joka-sekunnilla-niskassa -tyyppisesti tarvitse aidan kanssa. Suomesta on myös tilattu sellaiset ”turvakilpparit” eli rannekkeet, jotka alkaa piipata hullun lailla kastuessaan. Toivottavasti löytäisivät pian perille tänne!
krista
10.12.2017 at 16:13Tällaiset! Meidä oma on jossain vaatehuoneen uumenissa nykyisin eikä tajuttu sieltä etsiä mukaan, mutta tilattiin kokonaan uudet: https://www.puutalobaby.fi/turvakilppari/
Elina*m
10.12.2017 at 17:43Kiitos tästä kilppari-vinkistä, tilataan meille tuollaiset ens kesäksi. Meidän mökki on pienessä saaressa ja pelastusliivit päällä lapsoseni viettävät kesiään kuten mä ja sisaruksetkin aikanaan. Veden kanssa ei voi olla liian varovainen, syvä allas takapihalla kuulostaa mustakin todella pelottavalta.
krista
10.12.2017 at 17:49Joo totta! Toivottavasti meilläkin nuo kilpparit löytäis tiensä tänne asti! Tuo meidän oma, lahjaksi saatu jäi silloin tosi vähälle käytölle, kun rantaa/uima-allasta ei niin akuutisti ollut. Mutta NYT sille onkin sitten se tarve!
A
11.12.2017 at 09:10Luin tuon vanhan turvakilppari postauksen ja tekee mieli vaan hihkua Krista teille, että nyt kipinkapin lapset uimakouluun! (sit kun palaatte Suomeen :)) Teidän tytöt on nyt oikein mainiossa iässä oppimaan uimaan!
—
Veteen tottuminen on paras turvakeino mitä keksin (ja oon vahvasti sitä mieltä, että parasta mitä vesipelkoinen tai ei niin vesi-intoinen vanhempi voi lapselleen tehdä on olla ”jatkamatta ketjua”). Mun äiti ei osannut uida (tai ei siis osaa edelleenkään) joten hän ei todellakaan välitä vesielementistä, mutta uimakoulut kuului meidän peheen lapsien kesäohjelmaan (asuttiin lapsena onnekkaasti maauimalan vieressä). Nyt omassa perheessä mun miehen uimataito ei ole hääppöinen joten oman tytön ”uimaopetus” on vähän kuin langennut mun harteille (ja mielelläni sen teen, tykkään uida). Lapsi on nyt kahtena kesänä käynyt uimakoulussa viikon intensiivikurssin (Pikku Joutsenessa, mutta näitä on muitakin, itse olen tykännyt tästä ja ensi kesänä mennään varmaan vielä kerran) ja muutos vettä todella pelkäävästä (takertuu muhun kuin kauhuissaan oleva apina) lapsesta tyyppiin joka sukeltelee ”pituussukelluksia” on huima (vielä ei ihan ole uimataito hallussa, mutta tosi lähellä on, uimavyön kanssa polskii onnessaan ja tosiaan veden pinnan alla sukeltelee useita metrejä). Mutta tosiaan se ettei osaa uida ei musta ole ollenkaan ongelma, kun lapsi osaa sukellella, niin voi olla mahdollista että jos tippuisi veteen, niin ei menisi paniikkiin. Ja se on musta oikein hyvä taito olla (toki voi mennä paniikkiin mutta mahikset pärjätä on musta paremmat kun on sinut veden kanssa).
—
Joo ja tää paatospuhe ei tietty auta teidän uima-allasongelmaan nyt, kylmä allas keskellä pihaa on tosi mööh ja leikin tiimellyksessä voi käydä vaikka mitä (eli todellakin vaatii vahtimista). Mutta pitkällä tähtäimellä suosittelen tosi tosi lämpimästi uimakoulua. Itse olen tosiaan valinnut sen reitin, että lapsi käy mun kanssa uimakoulussa, ei mun pää kestä laittaa lasta jonkun toisen valvontaan vedessä (tai siis että yhdellä aikuisella on valvottavana monta uimataidotonta), ja siis alku oli tosi stressaavaa mulle ja pelkäsin että lapsi hukkuu (etenkin kun just oli tullut katsottua The affair ja konsepti ’secondary drowning’ oli tullut tutuksi, huh) mutta tosi palkitsevaa oli nähdä miten lapsi kehittyi tosi paljon ja miten rohkeasti hän harjoitteli (ja todellakin äidin ohjeet ei kelpaa, mutta uimaope oli niin fanituksen kohde). Plussaa oli myös että meidän valitsema uimakoulu oli lämpimässä vedessä (lähellä 30 astetta, aah miten ihanaa verrattuna uimahalliin), tokihan siitä lystistä sai pulittaa euron jos toisenkin, mutta koen tässä asiassa erittäin hyvin käytetyksi rahaksi/ajaksi, koska uimataito on tosi hyvä taito oppia.
Blue Peony
11.12.2017 at 09:22Uimataito on kyllä tärkeä. Isäni toimi vuosikaudet uimakoulun opettajana, joten on opettanut minut ja sisarukseni todella pieninä uimaan, ja oma lapseni oppi vieläkin nuorempana. Nykyisin ui niin kylmissä vesissäkin, että minua paleltaa katsellakin.
Blue Peony
11.12.2017 at 09:19Olemme asuneet saaressa, joten oma lapseni on aina ollut hyvin tarkka veteen liittyvistä säännöistä ja tottunut niihin ihan pienestä pitäen. Meillä oli sovittu raja, jonka yli ei saanut mennä ilman aikuista. Hän teroitti sitä kavereilleenkin, ja muutamankin kerran tarkkailin, että hän pysähtyi sovitulle rajalle, vaikka kukaan aikuinen ei ollut muistuttamassa, muut lapset eivät. Eli hyvin lapsikohtaista se todella on. Nytkin, kun on jo isompi, on sovittu, että rantaan ei mennä ilmoittamatta eikä aikuinenkaan mene uimaan kertomatta muille. Olen lapsena löytänyt hukkuneen ruumiin, joten on ollut helppo saada lapsi tajuamaan veden vaarat, niin ihanaa kuin uiminen onkin.