Kun feministi riman alitti

Tämä maailma on tietysti roskalehtien roskajuttuja pullollaan. Välillä sitä tässä itsekin voi vähän vetäistä hernaria nenään jostain Magneettimedian tai vastaavan hengentuotoksista – mutta usein ne voi ohittaa olankohautuksella.

Mutta kun ikiomasta postiluukusta kolahtaa lehti, jota on aktiivisesti lukenut tän… viitisentoista vuotta, ja sieltä pääsee lukemaan – ja anteeksi, mun on pakko sanoa näin karkeasti – jotain ihan järkyttävää kuraa, asia koskettaa jotenkin ihan eri tavalla henkilökohtaisesti.

Mitä? Tulva? Mitä ihmettä? Miten te voitte julkaista jotain tällaista?

”Imetysmyyteille kyytiä!”, juttu lupaa. Sepäs hyvä juttuaihe! Löytyisikö tähän jotain uutta feminististä näkökulmaakin…? Lupailee hyvää. ”Faktat tiskiin. Tulva kumoaa yleisimmät imetykseen liittyvät harhaluulot”, ingressissä jatketaan. Mahtavaa! Antaa tulla!

tulva otsikko imetys

Paitsi että…

rintamaidon terveellisyys tulva

Ai että faktat tiskiin vai…?

No: nämä eivät ole ne faktat.

Tulvan Facebookissa virinneessä keskustelussa toimittaja Hertta-Mari Kaukonen valottaa lähteitään. Ne on googlattu selvästi täysin yksipuoleisesti, todennäköisesti edeltä päätettyä mielipidettä tukemaan. Jokainen meistä tietää, miten helppoa se on: ottaa vapaavalintainen mielipide ja laittaa se googleen ja katsoa, millainen osuma sitä tulee. Aina joku lähde löytyy.

Faktaa se kuitenkaan ei ole.

tulva imetysjuttu kuvitus

Pyydän itsekin (monien muiden ohella) siellä päätoimittajalta kommenttia ja korjausta aiheeseen. Näin kirjoittaa päätoimittaja:

”Tulvan kirjoittajat ovat itsenäisiä toimittajia ja kirjoittavat juttuja heitä kiinnostavista näkökulmista. Jutun tarkoitus on ollut nimen omaan tuoda esille erilaista lähestymistapaa aiheeseen ja herättää keskustelua. Tulva ei ole tieteellinen julkaisu ja lehden tyyliin tämäkin artikkeli on ainoastaan yksi näkökulma ja pintaraapaisu teemaan. -Päätoimittaja”

Kuule. Ei. Se ei mene noin.

rintamaito vs korvike

Juttu ei ollut millään tavalla mielipidekirjoitusmainen, ja etenkin otsikko ja ingressi suoraan väittivät olevansa faktaa. Teksti esitti pohjautuvansa tutkimustuloksiin (jotka ovat paitsi asenteellisesti valikoituja myös moneen kertaan kumottuja). Tällaista asiaa ei voi kuitata ”itsenäisen toimittajan näkökulmana”, vaan lehti on vastuussa julkaisemastaan virheellisestä tiedosta.

Itselleni ei ole mikään yllätys, että toimittajia tässä maailmassa on hyvin erilaisia ja eritasoisia. Lehdille ihan varmasti tarjotaan jos-sun-minkälaisesta näkökulmasta värittynyttä tekstiä ”faktana”. Toimituksen ja päätoimittajan ammattitaitoon kuitenkin kuuluu, että tällaisissa tapauksissa varoituskellot kilahtavat – ja tässä tapauksessa niiden olisi pitänyt kilistä lujaa. Ei sellaisia juttuja päästetä lehteen.

Mokia tapahtuu. Totta kai.

Näin virheellisen jutun ei olisi koskaan pitänyt päästä painettuna lehteen – etenkään Tulvaan, jonka kuuluisi olla tasa-arvon ja solidaarisuuden asialla. Kun moka kuitenkin tapahtui, olisi suoraselkäistä selkeästi myöntää virheensä (kenties päätoimittajalla ei ollut tuntemusta tästä aihepiiristä ja juttu lipsahti siksi läpi?) ja sanoutua irti yksittäisen toimittajan näkemyksistä. Virheellisen tiedon välittäminen ei ole ”näkökulma”.

Tämän postauksen myötä toistan pyyntöni.

Oikeasti. Nyt. Siellä. Toimikaa! Pelastakaa tilanne! Pliis! Reagoikaa!

 

PS: Imetyksestä olisi todellakin löytynyt monta myyttiä pölytettäväksi. Pakko vielä erikseen mainita, että yksi niistä on totta kai se, että imetys ei tee yksistään hyvää äitiä – eikä imettämättä jättäminen huonoa äitiä.

117

You Might Also Like

  • Anna Martikainen
    18.3.2016 at 23:15

    Hyvä Krista, kiitos tästä erinomaisesta kannanotosta aiheeseen! Keskustelu Tulvan sivulla alkoi jo päivällä, ja tässä on monta tuntia odotettu kunnollista kommenttia esimerkiksi päätoimittajalta. Tämän tekstisi jälkeen keskusteluun ilmestyi kommentti, että Tulva ottaa asiaan kantaa huomenna. Lienee hyvä asia nukkua yön yli. Mutta näemmä asian vakavasti ottamiseen tarvittiin siihen tarttuminen toisaalla olevalla julkisella foorumilla… Ekaa kertaa tänne nyt kommentoin omalla nimellä, koska se nimi on myös tuolla Tulvan keskustelussa.

    • krista
      19.3.2016 at 00:12

      Joo, samoin itse odottelin! Ensin en ollut aikeissa tehdä erikseen bloggausta aiheesta – kommentoin itsekin sinne ”yksityishenkilönä” (heh), mutta kun useamman tunnin tanssitreenin jälkeen palasin katsoamaan keskustelua (eikä mitään kommenttia vielä ollut toimitukselta), huomasin, että ajatus oli hautoutunut mielessäni jo ihan bloggaukseksi asti. Ja koin tän tärkeänä kirjoittaa myös muille kuin Tulvan vakkarilukijoille. JA ihan oikeasti haluan saada sen vastauksen.

      Mäkin ilahduin, kun huomasin pian postuksen julkaistuani, että he aikoivat kommetoida asiaa huomenna. Nyt myöhemmin kommenttia oli kyllä muokattu muotoon ”toimistoaikana”.

  • RiikkaR
    18.3.2016 at 23:16

    Voi luoja mikä juttu! Joltain iltapäivälehdeltä tällaista voisi odottaa, mutta feministilehti?? Eikös sen pitäis vähän niinkuin olla naisten asialla? Koen ehdottomasti olevani feministi, vaikka olenkin imettänyt lastani taaperoikään asti ja imetän edelleen… Ja uskon ja TIEDÄN, että siitä on hyötyä ja että se ei ole vain äidin valinta.

    Ja toisekseen, jos tälle linjalle lähetään, eikös imetystä nimenomaan pitäisi tukea ja pyrkiä normalisoimaan? Kyllä naisena yksi vaikeimmista asioista oli ylipäätään pienen vauvan hoito, erityisesti ensimmäiset julki-imetykset olivat todella epämukavia kokemuksia. Mutta pakkohan siihen oli tottua, jos meinasi poistua kodin ulkopuolelle. Naisia pitäisi ehdottomasti tukea enemmän imetyksessä ja myös julki-imetyksessä, se tekee hyvää tasa-arvolle, naisten vapaalle liikkumiselle myös vauva-aikana ja yhteiskunnalle kaikin puolin muutenkin! En edes aloita mitä hyötyä imetyksestä on, jokainen osaa varmaan googlettaa (paitsi tulvan päätoimittaja?).

    • krista
      19.3.2016 at 09:21

      Juuri näin. Ja feministisesti tosi keskeinen näkökulma imetykseen on mun mielestä myös just tämä, miten imetyspaheksunta jopa rajoittaa naisen elinpiiriä – ja jopa pitkiksi aikaa. Toimittaja tietysti valitsee näkökulmansa, mutta tässä tapauksessa hänen ”faktavalintansa” selkeästi paljastivat hänen imetyskielteisen asenteensa.

  • cpop
    18.3.2016 at 23:19

    Huoh. En osaa tuosta aiheesta edes paljoa mitään sanoa, koska sinä taisit sanoa siitä jo kaiken tarvittavan. Niitä faktoja rintamaidon terveydellisistä vaikutuksista lapseen ja hänen kehitykseen tietysti voisin jakaa, mutten jaksa nyt ryhtyä huudattamaan googlea..

    MUTTA tulin kommentoimaan tänne koska minua pöyristyttää myös tuo ” Kahden tuopin nauttimisen jälkeen rintamaidossa on vähemmän alkoholia kuin vauvojen d-vitamiini tipoissa”… En tietenkään nyt pysty koko artikkelia lukemaan, koska en kyseistä lehteä omista (tai voi mistään saada tähän hätään), mutta tuo huomioteksi yksinään kyllä kuullostaa aivan kamalalta! Toivottavasti itse teksti ei ole yhtä imetysaikaan alkoholikäyttö myönteinen kuten tuo pätkä antaa ymmärtää. Siihen alkoholin käytön minimointiin kun ei kehoiteta siksi että alkoholi päätyisi vauvan elimistöön rintamaidon mukana, vaan äidin(tai vanhempien yleensä) madaltuneen reaktiokyvyn ja tajunnan tason takia! Ehkä se kaksi tuopillistä keskiolutta nyt ei monestakaan hoipertelevaa känniörilästä tee, mutta sekin vaikuttaa jo monella tapaa!

    • krista
      19.3.2016 at 09:29

      Tuon alkoholijutun ongelmallisin kohta varmaan oli alku: ”Neuvolassa kehotetaan edelleen olemaan imettämättä heti viinin juomisen jälkeen. Tämä ei perustu mihinkään, sillä äidin ja vauvan yhteinen verenkierto katkeaa syntymähetkellä”. Sen jälkeen kerrotaan maidon alkoholipitoisuudesta ihan oikeaan tapaan. Ihan kappaleen lopussa on lause: ”Muista syistä runsas alkoholinkäyttö ei tietenkään ole suositeltavaa imetyksen aikana.”

      Tuo alkoholipitoisuuskohtahan on tosiaan ihan oikein, mutta tosiaan jutusta ei tule ilmi (muuten kuin epämääräisesti ”muista syistä” -kohdasta), että hiprakkaisen äidin suurin riski ei ole rintamaidon alkoholipitoisuus vaan esimerkiksi ihan vastasyntyneen käsittely – jopa pudottaminen, kompastuminen jne. Ja tämä ei liity imetykseen vaan ihan jokaisella äidillä ja isällä ja lasta hoitavalla on tämä sama syy tarkkailla alkoholin käyttöä vauvaa hoitaessaan.

      Se on kuitenkin mun mielestä ihan hyvä, että tuota alkoholistigmaa vähän särjetään. Moni stressaa turhaan jostain yhdestä siideristä. Mutta pitäisi just muistaa mainita, että se rintamaidon alkoholipitoisuus ei tosiaan ole ”se juttu” ja että sama koskee myös korviketta käyttäviä!

      • saria
        21.3.2016 at 02:29

        Aidilla ja sikiollahan ei myoskaan missaan vaiheessa ole yhteista verenkiertoa – muutenhan lapsella olisi aina automaattisesti aitinsa veriryhma.

        • krista
          21.3.2016 at 08:18

          Niin joo sekin vielä :D

  • Anna Martikainen
    18.3.2016 at 23:23

    Juuri tuo näkökulma, joka olisi ollut erittäin feministinen, puuttui jutusta kokonaan. En oikein edes ymmärrä, että miten on mahdollista, ettei feministinen julkaisu tartu imetysjutussa siihen kaksinaismoralismiin, joka yhteiskunnassa vallitsee naisten alastomuuden suhteen. Tissit vilkkuen kulkee moni nainen kaupungilla ja mainokset ovat täynnä puolialastomia povipommeja, mutta auta armias, jos imettäessä vähän vilahtaa. Se jos mikä on naisvihamielistä. Miksei Tulva kirjoita tästä?

    • krista
      19.3.2016 at 09:29

      Just näin! Ja joo – tää joskus heittää kommentteja vähän hassunnäköisiin kohtiin :)

  • Anna Martikainen
    18.3.2016 at 23:24

    Siis RiikkaR:n esittämä näkökulma…

  • vannikkila
    18.3.2016 at 23:30

    Tuo sun p.s. on musta tärkein ja liian usein ohitettu fakta.

    Mä oon myös niitä, joilla alkaa välillä herkästi keittää, kun puhutaan imetyksestä. Minä kun olen näitä ”huonoja äitejä”. Mutta meillä mentiin lapsentahtisesti imetyksen kanssa ja 5 kk iässä poika selvästi osoitti, et nyt riittää. Ja tämän 1 vuoden ja 9 kuukauden aikana poika on sairastanut yhden flunssan ja yhden silmätulehduksen, ei mitään muuta. Ja juonut maitonsa pullosta/nokkamukista.

    Kuulin vasta viime viikolla kaveriltani jutun, jossa joku täysin tuntematon oli alkanut sättiä, kun lapselle oli annettu pullosta korviketta. Et ”kuinka imettäminen on pienelle vauvalle ainut oikea tapa antaa ruokaa”. Oli vastaus saanut hiljaiseksi: ”Vaikea imettää, kun lapsen äiti kuoli synnytyksessä.” Miksi imetys on asia, johon ulkopuoliset kokevat oikeudekseen ottaa kantaa? Ja pahimmillaan täysin vieraatkin. (Lääketieteen ammattihenkilökuntaa en nyt laske tähän joukkoon.) Omaa imetysfilosofiaansa saa ja pitää ylpeänä kantaa, mutta ei sitä pidä tuputtaa toisille. Ihan kuin uskontojen kanssa (uskonto voidaan siis perustella ihmisen payykkeen tarvehierarkialla).

    Sori, menipä paasaukseksi :D Tää aihe vaan tosiaan käy useille tunteisiin. Nyt toivotan hyviä öitä :)

    • krista
      19.3.2016 at 08:39

      Hei viisi kuukauttahan on tosi hyvä! Niinhän sitä sanotaan, että jokainen tippa on hyvä, ja jokaisen äidin/lapsen imetystaival yksilöllinen!

      Joo yksi imetykseen liittyvä myyttituuletus pitäisi ehdottomasti olla tuo ihmisten (lue: naisten) arvostelu ja arvottaminen sen suhteen. Jokainen äiti saa tehdä sen suhteen oman päätöksen – vaikkapa olla sitten kokonaan imettämättä/yrittämättä, jos niin valitsee. Mutta tärkeää on tietysti se, että oikeaa tietoa on saatavilla ja tukea imetykseen. Surullisimpia ovat ne tapaukset, joissa puutteellisen tuen/jopa väärien neuvojen takia imetys ei ole onnistunut ja äiti tuntee huonoa omatuntoa tai ”epäonnistuneensa”. Eli ikään kuin syyttää omaa kroppaansa ihan syyttä! Siksi pidän niin tärkeänä, että vääränlaista tietoa/käsityksiä ei viljellä. Sitä tapahtuu ihan liikaa jo puskaradiossakin; saatikka sitten, että feministinen julkaisu julkaisee tuollaista :(

  • VV
    19.3.2016 at 01:05

    Mikä tekatissä ei pidä paikkansa? Luin artikkelin provoitumatta, mutta olen aina ollut sinut oman imettämisen/korvikkeen sekakäytön suhteen. Sitä ihmettelen, miksi tämä on jotenkin niin fanaattinen aihe. Moni imetystä ainoana oikana tapana ruokkia vauvansa ilman teollista korviketta kuitenkin tyytväisesti napsauttaa valmisruokapurki auki, kun on kiinteiden aika. Luonnollisen ruokavalion puolesta ”saarnaaminen” loppuu, mikä saa miettimään onko sittenkin kyse jostakin muusta kuin siitä, että aidosti haluaa vauvalleen parasta ravintoa – muutenhan näkisi vaivaa ja valmistaisi ruuat puolivuotiaallekin itse, eikä syöttäisi teollista moskaa. Tämä on täysin henk. koht. mielipide, mutta ehkä imettämisestä ”keuhkoavat” äidit ovat jotenkin epävarmoja äitiydestään ja siksi vakuuttelevat itselleen ja muille, miten imettäminen on ainoa oikea keino ruokkia vauvansa.

    • krista
      19.3.2016 at 09:00

      Tuo koko kohta ”rintamaito on korviketta selvästi terveellisempää” > ”väärin” ei pidä paikkansa. ”Kehittyneissä maissa rintamaidon ja korvikkeen väliset terveysvaikutukset eivät ole selkeitä, sillä tutkimustuloksia on saatu korvikkeen puolesta ja vastaan” on ehkä se kriittisin kohta. Toki netistä löytää googlaamalla tutkimusta/mielipiteitä jos minkälaista – vastaankin – mutta tällaisissa täytyy olla toimittajalla sen verran lähdekriittisyyttä, että osaa katsoa, että mikä tutkimus on jo useiden tahojen puolesta kumottu. Samoin tuo rintamaidon vastustuskykyä tuova kohta menee metsään.

      Toivoisin, että ”fanaattisuuspuoli” pidettäisiin tästä erillään – toki se keskusteluun varmasti lipsuu molemmin puolin, koska kyse on monelle herkästä aiheesta. Mutta kyse ei ole siitä, että jostain asiasta fanaattisesti paasatttaisiin vaan että tämä on monelle tuoreelle äidille niin herkkä ja haavoittuva aihe, että sitä koskevan faktana kerrottavan asian täytyy olla oikein. Jokainen saa tehdä itse sen valintansa ja toisen valintoja ei kuulu kenenkään arvostella – virheellistä tietoa ei saa kuitenkaan levittää mukamas faktana.

  • VV
    19.3.2016 at 01:05

    Pahoittelur kirjoitusvirheistä, kännykällä näpyttelen ;)

  • VV
    19.3.2016 at 01:17

    Sen verran vielä, että aina kun kommentoi kyseenalaistaen imetyskeskustelujen sävyä, niin se tulkitaan niin, että olisi imetysvastainen tai epäillään, että taustalla olisi oma epäonnistunut imetyskokemus. Omalla kohdallani ei ole kumpaakaan. Suhtaudun vauvan ruokkimiseen samalla rentoudella kuin omaan syömiseen. Syöminen on nautinto, myös vauvalle. Ja joskus tilanne voi olla niin, että vauvalle tilanne on rauhallisempi puolloruokinassa, kun maitoa tulee helpommin ja äiti ei vaikuta stressaantuneelta imetysongelmien, esim. kivun takia. Omalla kohdallani imetyksen ja korvikkeen yhdistäminen oli ennalta päätetty valinta, joka oli meidän perheelle nappivalinta mm. nukkumisen kannalta – kumpikin vanhemmista sai kunnon yöunet, mikä vaikutti yleiseen jaksamiseen vain positiivisesti. Ja imettäminen oli ihanaa, mutta puoli vuotta oli juuri sopiva aika sitäkin.

    • krista
      19.3.2016 at 09:16

      Kuulostaa siltä, että olette tehneet teidän perheelle just sopivat valinnat!

      Itsehän siis meinasin Seelan kanssa ihan totaalisesti heittää hanskat tiskiin, kun imetys sattui niin p*rkeleesti. Jos lähipiiristäni ei olisi tullut tukea ja ja netistä ohjeita ja tukea (kertoessani blogissa imetysongelmista sain jopa imetystukihenkilöiltä meiliä – ne viestit olivat kullanarvoisia!), olisin TODELLAKIN lopettanut. Ja ymmärrän kristallinkirkkaasti, että moni tuossa tilanteessa lopettaa.

    • Miira
      24.3.2016 at 14:44

      Mä kyllä kyseenalaistaisin hiukan tuota ”syöminen on nautinto”- periaatetta. Se kun tosi usein johtaa siihen, että syödään epäterveellistä ravintoa ja väärä määrä. Eikä siinä mitään, tämä on yksilön oma päätös, mutta huono syöminen vaan tuppaa väkisin johtamaan ennemmin tai myöhemmin elintasosairauksiin, joista on haittaa yksilölle itselleen ja yhteiskunnalle terveydenhoitokustannusten muodossa.

      Nythän on kovasti tutkimuksen alla suolistomikrobien vaikutukset ihmisen terveyteen (tosissaan, vaikuttavat ilmeisesti ihan kaikkeen aivojen toiminnasta lähtien) ja rintamaito vaikuttaa suoliston mikrobitasapainon kehittymiseen ihan toisella tavalla kuin korvike. Tämä on valtavan suuri asia, jolla voi koko ihmisen elinkaaressa olla suuri merkitys, eli mua aina vähän kylmää lukea, kun ihmiset aikalailla kritisoimatta, melkein ”huvikseen” juottaa vauvoille korviketta. Vauvan syömiseen nyt vaan ei pitäisi suhtautua samalla rentoudella kuin omaan syömiseen: itsesi kohdalla päätät itsestäsi, vauvan kohdalla toisen ihmisen puolesta.

  • Juuli
    19.3.2016 at 02:14

    Ai että, mä olen alkanut vihata koko imetystä tällaisen vouhottamisen vuoksi.

    Miksi vieläkään nainen ei voi imettää tai olla imettämättä ilman, että jollain toisella ihmisellä on siihen jotain sanottavaa?

    Tuolla Facebook-keskustelussa vaaditaan vedenpitäviä tieteellisiä lähteitä lehtijutun väitteille. Ok, mä olen myös sitä mieltä, että journalistinen julkaisu ei voi kirjoittaa faktana ihan mitä vain ilman sen kummempia perusteluja. Mutta sitten joku yrittää kumota artikkelin väitteitä linkkaamalla johonkin imetystuki ry:n sivuille. Noh, sehän se vasta puolueeton ja neutraalin objektiivisesti imetykseen suhtautuva lähde onkin. Jos mä haluan Trumpista seuraavan Yhdysvaltojen presidentin, niin voin toki perustella, että kun täällä Donaldin kannatusyhdistyksen sivuillakin luki, että hän on paras mies tähän hommaan.

    Itse en tuota lehtijuttua ole vielä päässyt lukemaan, mutta mun mielestä se ainakin kuulostaa järkevältä, että kehitysmaissa imetyksellä on paljon tärkeämpi rooli kuin täällä Suomessa. Suomalaislapset pärjää korvikkeellakin vallan mainiosti, Afrikassa joku kuolee siihen likaisen veden vuoksi.

    Ja juu, minä olen sekä imettänyt että ollut imettämättä. Ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen sairastuin itse aika pahoin. Neuvolan terveydenhoitajat ja synnärin kätilöt olivat niitä, jotka imetykseen jopa painostivat. Imettää pitäisi, vaikka henkihieverissä mieluummin kuin antaa pulloa. Lääkärit taas poikkeuksetta sanoivat, että se lapsi kyllä saa korvikkeesta kaiken tarvittavan, tärkeämpää lapselle olisi terve ja toimiva äiti. Mielestäni tämä oli mielenkiintoista, liittyisikö näiden ammattiryhmien koulutuksien sisältöön näin räikeät mielipide-erot vai mistä on kyse?

    Toisen lapsen kohdalla sitten päädyttiinkin siihen, että hän sai rintamaitoa ensimmäisen kuukauden, sen jälkeen vain korviketta. Tuo lapsi onkin sen päätöksen jälkeen nukkunut kymmenen tunnin yöunia heräämättä. Mä olen puolivuotiaan äiti, enkö ole herännyt yöllä kertaakaan vauvan itkuun viimeiseen viiteen kuukauteen. En usko, että paraskaan rintamaito voisi korvata sitä, mitä hyvät yöunet saavat aikaan.

    • krista
      19.3.2016 at 09:38

      No hitsi – kun tässähän ei ole (tai siis ei PITÄIS olla) kyse ihan yhtään-yhtään-ollenkaan-millään-tavalla siitä, imettääkö joku nainen vai onko imettämättä! Se on jokaisen oma asia, se ei kuulu kenellekään muulle JA onneksi meillä on hyvät korvikkeet olemassa, jotta tämä ratkaisu ylipäänsä on mahdollista. Jos joku kommentoi jonkun imetystä/imettämättömyyttä, se on paitsi tahditonta myös tässä keskustelussa täysin vääränlainen argumentti. VAAN kysymys on siitä, että tällaisesta aiheesta ei saa levittää virheellistä tietoa ”faktana”.

      Ymmärrän kyllä hyvin, että tämänaiheista keskustelua on vaikea pitää faktatasolla – hyvin helposti tunteet sekoittuvat peliin. Sekä imettäjillä että ei-imettäjillä, ihan samaan tapaan tietysti. MUTTA tosiaan tunnepuolen jutusta tässä ei nyt pitäisi olla kyse eikä kenenkään henkilökohtaisesta ”rintamaito vai korvike” -valinnasta.

    • Anna Martikainen
      20.3.2016 at 00:38

      Minä se linkkasin sinne Imetyksen Tuki ry:n nettisivut, kommentilla, että sieltä löytyy linkkejä tutkimuksiin imetyksestä. Kuten löytyykin. Valitettavasti mulla ei juuri siinä tilanteessa kun kommentoin, ollut aikaa etsiä sieltä sivuilta juuri sopivaa linkkiä (olin töissä). Tarkoitus ei ollut tarjota ”propagandaa” vaan johdattaa tiedon lähteille. Osaava toimittaja tutkii ja löytää luotettavaa tietoa jos haluaa.

    • Anna Martikainen
      20.3.2016 at 00:40

      Lääkärien koulutukseen ei muuten kuulu pakollisena yhtään imetystietoutta. Joten yksittäisen lääkärin tietämyksestä tästä aihepiiristä ei voi olla mitään takeita.

  • Paula
    19.3.2016 at 06:29

    Anteeksi, mutta mitä ne virheet olivat? En koskaan päässyt äidiksi enkä siksi tunne tätä skeneä.

    • krista
      19.3.2016 at 09:56

      Tuolla muissa kommenteissa se jo ehdittiinkin sanoa – mutta siis joo tosiaan tuo kappale rintamaidon/korvikkeen terveysvaikutuksista sekä vastustuskyvystä.

  • merkinkantaja
    19.3.2016 at 08:26

    Eihän ainakaan tuossa tekstin pätkässä ole miyäön virheellistä tietoa, mutta selkeästi yksipuolista. Tieto on rajattua, vaikka aina asioilla on molemmat puolet. Se on totta, että kehitysmaissa imetys on tärkeämpää, koska puhdas vesi, jääkaapit, yleinen terveys- ja hygieniataso… mutta ei se silti vähennä imetyksen arvoa. Ja samalla tämä teksti on saanut provosoitua ihmisiä juiri niin kuin pitikin.
    Itse olen imettänyt ja en ole imettänyt. Minusta lehdellä on oikeus kertoa faktana, että rintamaitoon erittyy alkoholia yhtä paljon kuin d-vitamiinissa on, koska se on fakta. Se, onko äidillä kykyä hoitaa lastaan kolmen tuopin jälkeen, on eri asia.

    Tässä on nyt selkeästi kaksi vastakkaista puolta puolustamassa näkemyksiään ja toinen puoli provosoituu, vaikka taitaa olla harvassa tämän toisen puolen näkemykselliset julnaisut historiassa. Ei kyaeinen lehti ole neuvolajulkaisu. Se on kuin vauvalehti, jolla on myös oikeus tuoda julki se toinen puoli faktasta, mitö vauvalehdet eivät koskaan julkaisisi. Yhtään faktavirhettä en löytänyt, mutta yksipuolisia faktoja kyllä. Niin kuin ärsytykseen asti muissakin lehdissä on ja tulee olemaan.

    • krista
      19.3.2016 at 14:51

      Alkoholikohtahan ei siis ollut se jutun ongelma – se on ihan faktaa – vaan tuo imetys/korvikejuttu, joka oli virheellinen. Se ei ole siis ”asioilla on kaksi puolta” -tyyppinen kysymys, vaan ne lähteet, joiden varaan kirjoittaja kantansa antaa, ovat moneen kertaan tutkimuksessa vääräksi todistetut. Tsekkaa Deannan kommentti (tuo, missä on nuo linkit) tuolta alempaa, siellä on tästä enemmän!

      Ja joo, yksipuolistakin oli, siinä oon samaa mieltä – ja samoin tuosta kehitysmaa-asiasta!

  • Annami
    19.3.2016 at 08:47

    Olennaisin virhe oli kiistää äidinmaidon terveyshyödyt: esittää, että korvike on äidinmaidon kanssa samanvertaista ja ettei vauva saa äidinmaidosta vastustuskykyä. Nämä väitteet ovat karkeassa ristiriidassa kaiken saatavilla olevan tutkimustiedon kanssa – ne eivät yksinkertaisesti pidä paikkaansa.

    ”Vauvan valinta” -kappale oli myös erikoinen. Eiköhän jokainen tiedä, että moni vauva juo mielellään pullosta juuri siksi, että siitä saa nopeammin ja helpommin mahansa täyteen. Se ei tarkoita, että pullo on jollain tavalla vauvalle parempi tai suositeltavampi vaihtoehto. Kirjoittaja jättää myös kertomatta osittaisen pulloruokinnan aiheuttamista imetysongelmista, jotka eivät tietenkään koske kaikkia vauvoja, mutta merkittävää osaa kuitenkin: nännihämmennys, rintaraivarit, lakkoilu ja haasteet maidontuotannossa (etenkin alkuvaiheessa). Erikoinen on myös väite, että isän ja lapsen ”bondaaminen” edellyttäisi pulloruokintaa.

    Lisäksi jutussa esitellään ”myyttejä”, jotka eivät ole myyttejä. Ei kai kukaan esimerkiksi kuvittele, että ”imetys on äidille aina miellyttävää?” Imetysongelmiin, kuten kipuun ja huonoon imuotteeseen, on kuitenkin saatavilla apua. Avun saamisessa vapaaehtoiset imetystukihenkilöt nousevat tärkeään rooliin, koska julkisessa terveydenhuollossa pätevää imetysohjausta on saatavilla huonosti. Tuen ja tiedon puutteeseen kaatuukin monen sellaisen äidin imetys, jolle imetys on tärkeää ja joka itse haluaisi imettää. Jos haluaa edistää naisten ja imettäjien oikeuksia, tässä olisi hyvä parannuskohde.

    Kyse keskustelussa ei siis ole siitä, miten jonkun tulisi vauvaansa ruokkia saati korvikkeen demonisoinnista tai sen käyttäjien valintojen arvostelemisesta. Kyse on siitä, että jokaisella pitäisi olla käytettävissään oikeaa ja ajantasaista tietoa – ei urbaanilegendoja ja vanhan kansan uskomuksia – joiden pohjalta voi tehdä itselleen parhaat ja sopivimmat päätökset.

    • krista
      20.3.2016 at 08:26

      Just näin.

      Joo, munkin mielestä tuo pullokappale oli erikoinen, mutta se oli jotenkin niin hakemalla haettua ”yritänpä tässä ajatella eri tavalla” -matskua, että se ei päässyt edes ärsyttämään :) Mutta erikoista se tosiaan oli. Niin kuin koko tuon jutun henki; niin voimakkaasti oli toimittaja päästänyt oman näkemyksensä sinne näkymään.

  • Hannele
    19.3.2016 at 08:50

    Tämä on juuri sitä tyyliä, millä valtamedia suomessa kirjoittaa luontaistuotteista. Täyttää soopaa ja asenteellisesti. Tarttui vaan tässäkn korvaan tuo D-vitamiini. Sitä ei ole uutettu etanolin, niin kuin monet tipat, vaan rasvaliukoisena esim. safflori- tai auringonkukkaöljyyn. Tosin vauvoille voi antaa etanoliin uutettujakin tuotteita, määrä on niin vähäinen, mutta halutessaan voi lämmittää lusikassa etanolin pois ja antaa jäähtynenenä.

    • Lilah
      19.3.2016 at 23:06

      Jekovit oli ainakin ennen 96% etanolissa. Muistan itsekin joskus tuota laskeneeni, että siitä saa päivittäin enemmän alkoholia kuin yhdestä ravintola-annoksesta, jolla esim ruuan kanssa nautittuna ei useimmilla aikuisilla ole mitään vaikutusta käyttäytymiseen tai harkintakykyynkään.

  • Annami
    19.3.2016 at 08:55

    Tuo alkoholikappale olikin ainoa, jossa asiavirheitä ei ollut.

    Kritisoijat eivät ole olleet toivomassa Tulvalta ”neuvolajulkaisun” tasoista artikkelia, vaan faktojen tarkistamista. Nyt kyseessä ovat valitettavasti yksinkertaiset ja tieteellisesti moneen kertaan todistetut faktat, joilla ei ole mitään ”toisia puolia.” Railakkaitakin näkemyksiä saa toki esittää, mutta silloin juttu tulee otsikoida kannanotoksi tai mielipiteeksi, ei artikkeksi, joka pohjautuu ”tutkittuun tietoon.”

    Jutussa hukattiin hyvä tilaisuus kumota niitä ihan oikeita imetysmyyttejä, jotka rajoittavat montaa imettävää äitiä” : maidon loppuminen, maidon muuttuminen sokerilitkuksi tietyn iän jälkeen, imetyksen ja työn yhteensopimattomuus, imetyksen rajoittavuus, julki-imetys…

    • krista
      20.3.2016 at 08:27

      Kyllä! Tuossa olisi ollut myyttejä, jotka edelleen kiertävät ja ovat voimissaan – niitä ihan oikeita imetysmyyttejä, joita kuuluisi kumota!

    • Miira
      24.3.2016 at 14:50

      No paitsi että oli alkoholikappaleessakin harhaanjohtavaa tietoa: vertaus d-vitamiinitippoihin. Totta kyllä, että tietyssä d2-vitamiinitipassa (Jekovit nimeltään muistaakseni) liemi oli alkoholipohjainen, mutta nykyään suositellaan käytettäväksi vain D3-tippoja, jotka ovat öljypohjaisia. Tai ainakin kaikki mitä olen hyllyssä nähnyt ovat öljypohjaisia. Eli ei niissä ole mitään alkoholia. Tuo vertaus on juurikin hyvä esimerkki siitä, kun kaivetaan esille sensaatiohakuisesti täysin vanhentuneita ”faktoja”, huokaus…

  • Deanna
    19.3.2016 at 09:20

    Epäilen, että toimittaja on tavoitellut jutullaan jonkinlaista ”naisten vapauttamisen” näkökulmaa: vapautetaan naiset rajoittavasta, ahdistavasta ja paineita luovasta imetyksestä. Valitettavasti jo itse näkökulmaan sisältyy lukijoita aliarvioiva olettamus, ja lisäksi vapauttamistyötä on lähdetty tekemään jakamalla virheellistä tietoa, mikä on yksinkertaisesti huonoa journalismia.

    Feministinen näkökulma ei ole, että imetys on rajoittavaa ja siitä pitää päästä eroon. Feministinen näkökulma on luottaa jokaisen naisen omaan ajattelu- ja päätöksentekokykyyn ja omiin valintoihin. Naisten oikeuksissa päästäisiin askel pidemälle, jos jokainen voisi tehdä imettämiseen liittyvät päätöksensä oikean tiedon pohjalta. Nyt näin ei valitettavasti ole, vaan esimerkiksi neuvoloissa levitetään surutta 70-luvun aikaisia uskomuksia ja usein ainoa imetysongelmiin tarjottava tuki on kehotus antaa korviketta.

    Muun muassa tästä johtuen Suomen imetysajoissa jäädään kauas suosituksista – keskimääräinen imetyksen kesto on n. 7 kk ja vain 1 % vauvoista täysimetetään 6 kk ikään. Jos tämä on äidin oma valinta, kaikki on hienosti. Imetystukiryhmien viesteistä voi kuitenkin päätellä, että valitettavan usein näin ei ole, vaan maa on täynnä imetyspettymyksen kokeneita äitejä, jotka olisivat itse halunneet imettää, mutta imetys kaatui tiedon ja tuen puutteeseen. He ansaitsisivat parempaa.

    • krista
      19.3.2016 at 09:45

      Kiitos todella hyvästä kommentista! Tää pitäis päästä jotenkin laittamaan kehyksiin ja nuoli etenkin tuohon keskimmäiseen kappaleeseen, mutta myös koko kommenttiin! Hyvin tiivistetty, olen sataprosenttisesti samaa mieltä!

      • nimetön
        19.3.2016 at 14:13

        Deannan kommentissa kiteytettynä juuri se mikä jutussa itseäni eniten häiritsi: rivien välissä muodostuu kuva että imettäminen on naista alistava ja turha asia. -johon alistuminen on älytöntä. Ja perusteluissa vielä faktana soopaa joka on täysin vastaan tutkimuksia imetyksen eduista vauvan terveydelle.
        En voi ymmärtää että naisten asialla oleva lehti antaa tukensa tällaiselle ajattelulle jo valmiiksi imetystä ja imettäviä äitejä vieroksuvassa yhteiskunnassa.

        • krista
          19.3.2016 at 14:51

          Juuri näin!

    • Päivi
      19.3.2016 at 10:45

      Musta tuntuu, että imetyspettymys johtuu aika paljon myös äideille ladatuista paineista. Nyky-Suomessa ollaan hyvin imetysmyönteisiä ja pieni, äänekäs vähemmistö jopa imetysfanaattisia. Kun itse sain lapsen 2,5 vuotta sitten, niin kaikkialta tuleva viesti tuntui olevan, että imetys on ainoa oikea vaihtoehto. Minulla imetys oli ongelmatonta, joten solahdin mukavasti annettuun muottiin. Mutta olen joutunut lohduttamaan monia ystäviäni, joilla imetys ei ole syystä tai toisesta onnistunut. He ovat kokeneet epäonnistuneensa ja ovat huolissaan kasvaako heidän lapsistaan terveitä korvikkeella. Aivan turhia murheita ja itsetunto-ongelmia! Yhden totuuden ilmapiiri ei tee koskaan hyvää, ei edes silloin kun ollaan ns. hyvällä asialla eli puhutaan imetyksen puolesta.

      • Deanna
        19.3.2016 at 11:00

        Varmasti osa äideistä kokee myös paineiden hankaloittavan imetystä. Jokainen äiti ansaitsisikin paineiden lataamisen sijaan lempeää ja omia toiveitaan kunnioittavaa tukea. Itse en kuitenkaan yhdy tuohon, että Suomessa oltaisiin hyvin imetysmyönteisiä. Esim. imetystukiryhmiin tulee kutakuinkin päivittäin viestejä neuvolantädeistä, jotka suorastaan torpedoivat imetystä neuvoilaan: kehottavat antamaan korviketta milloin riittämättömän, milloin liiallisen kasvun takia (vaikka lapsen kasvu olisi aivan normaalin rajoissa) ja jotka eivät osaa antaa edes yleisimpiin imetysongelmiin mitään apua. Myös myytti maidon yhtäkkisestä loppumisesta elää yhä vahvana ja sitä ruokkii niin osa neuvoloista kuin isovanhemmistakin. Ilman vapaaehtoista imetystukityötä moni ei olisi edes kuullut esim. tiheän imun kausista (joiden aikana moni siis virheellisesti uskoo maitonsa olevan loppumassa). Lisäksi on hyvin yleistä, että neuvoloissa kehotetaan lopettamaan imetys esim. vuoden iässä, vaikka mitään lääketieteellistä tai kehityspsykologista syytä siihen ei ole.

        Imetystukityöhön kuuluu myös imetyspettymyksen käsittelyssä tukeminen. Imetystuen tehtävä ei siis ole ottaa kantaa yksilön valintoihin tai arvostella niitä. Tuki lähtee aina äidin omista toiveista ja tavoite on antaa kaikki mahdollinen tieto ja apu, jotta äiti voisi onnistua omissa tavoitteissaan.

        • Karin
          19.3.2016 at 23:05

          Jos joku tulisi mulle VIELÄ KERRAN sanomaan, että olisin voinut saada imetyksen toimimaan tekemällä toisin, niin ihan oikeasti mieleni tekisi lyödä. Kun tissit (tai nännit) on väärän malliset, kovalla työllä saa toista vähän muokattua muutaman kuukauden kuluessa että se pysyy suussa mutta toista ei, lopulta jopa huvituttina oleminen, kuivan tissin pumppaaminen jne. niin tuntuu todella pahalta kun puhutaan äidin valinnasta.
          Kun valvoo öitä hormonihuuruissa ja miettii, että toisessa ympäristössä se oma lapsi olisi kuollut ensimmäisten viikkojen aikana, koska itse en imettämään pysty. Ja sain tukea, kyse ei ole siitä.
          *
          Ihan pyytämättä ja yllättäen se maidontuotanto ei loppunut. Siihen vaadittiin yksi kyläily miehen vanhemmilla, jossa istuttiin tuntikausia autossa, enkä pystynyt istumaan illalla 5 tuntia tissi lapsen suussa, jotta saisi jotenkin ylläpidettyä maidontuotantoa. Sen jälkeen mitään ei enää lapselle tullut. Kyse ei ollut tiheän imun kaudesta. Ei voi olla, jos ei tule mitään nieltävää vaikka vauva imee.
          *
          Ja itsehän pidin siis itsestäänselvänä, että täysimetän lapseni. Paskamutsi. Missään muussa asiassa äitiydessä en -ainakaan vielä – koe epäonnistuneeni näin, vaikka olen saanut lohduttavia sanoja neuvolassa, joka kuitenkin on omalla kohdallani ollut imetysmyönteinen.

          • Deanna
            20.3.2016 at 00:14

            Tämä menee nyt jo aika kauas Tulva-lehden artikkelin ja tämän bloggauksen varsinaisesta aiheesta, mutta haluan kuitenkin kommentoida. Kuulostaa siltä, että olet tehnyt hienon työn ja nähnyt paljon vaivaa. Jos sinulle on jäänyt imetystaipaleestasi epäonnistumisen tunne, niin suosittelen Imetyksen lohtukirjaa, jossa on tarjolla ammattimaista tukea fiilisten käsittelyyn.

            Imetystukeen ei koskaan kuulu jossittelu tai vatvominen jälkikäteen, vaan ainoastaan äidin tukeminen imetystaipaleen aikana hänen omista toiveistaan käsin.

            Jos imetys on kerran lähtenyt kunnolla käyntiin, niin maidon loppuminen on n. 40 päivää kestävä prosessi. Yhtäkkinen loppuminen ei ole fysiologisesti mahdollista, jos imetys on ollut lapsentahtista. Jos imetys taas on vasta alkutekijöissään tai vauva on osittaisimetyksellä, tilanne on toki eri. Esim, maitosuihkun paine voi kuitenkin muuttua nopeasti, mikä voi johtaa siihen, ettei vauva enää suostu rinnalle ja syntyy kierre, joka pikku hiljaa johtaa maidon määrän vähenemiseen.

            Aina äiti ei myöskään itse tiedä, paljonko rinnoissa muodostuu maitoa. Esim. rintojen täyttymisen tunne loppuu usein nopeasti, kaikilta vauvoilta ei kuule nielemisääniä eikä pumppaustuloskaan kerro mitään. Moni tulkitsee myös esim. rintaraivarit merkiksi vauvan nälästä, vaikka syy on useimmiten joku muu. Jotkut äidit pelkäävät siis turhaan, ettei rinnoista tule mitään.

            Vaikka toin nämä seikat esille, en yritä kommentoida sinun jo menneeseen aikaan kuuluvaa imetystaivaltasi tai saivarrella ”mitä jos”, vaan kommentit on osoitettu lähinnä muille äideille, jotka mahdollisesti painivat vastaavien ongelmien kanssa ja toivovat kuitenkin voivansa jatkaa imetystä.

            Kuten sanottu, tämä meni kauas alkuperäisestä aiheesta. Tulvaa kritisoineet lukijat tai tämän blogin kirjoittaja eivät ole glorifioineet imetystä, arvostelleet tai syyllistäneet korvikeruokkijoita tai asetelleet vastakkain äitien valintoja. Kyse oli yksinkertaisesti oikean tiedon edellyttämisestä. Oikean tiedon valossa on helpompi tehdä tietoisia valintoja, ja useampi pystyy imettämään tai olemaan imettämättä omien toiveidensa mukaisesti.

  • Metris
    19.3.2016 at 09:29

    Itseäni kiinnostaisi nähdä ns. koontijuttu imetykseen liittyvistä tutkimuksista (uskottavilta tahoilta) jossa tutkitaan ja verrataan useita eri tutkimustuloksia, eli näitä kuuluisia ”faktoja” joihin sekä Tulvan juttu että imetyksen puolestapuhujat molemmat viittaavat. Tämä kokonaisuus olisi mielestäni uskottavinta materiaalia, mitä tästä aiheesta voi tuottaa, koska tuntuu että suurin osa puheenvuoroista perustuu juuri siihen ”faktaan” eli tutkimustulokseen joka tukee puhujan omaa käsitystä. Mutta tutkimustapoja ja aineistoja on erilaisia, joten yllättäen tuloksetkin voivat vaihdella – näistä voi helposti poimia itseä miellyttävät faktat.

  • Deanna
    19.3.2016 at 10:06

    Ihminen on nisäkäs, jolle imetys on biologinen normi. Jokaisen nisäkkään poikaselle on tietysti aina edullisinta saada oman lajinsa maitoa. Keskustelisimmeko vasikan kohdalla siitä, olisiko hänelle viisaampaa tarjota pullosta hevosenmaitoa emon utareen sijasta? Tämä kuvastaa mielestäni asetelman absurdiutta, kun viitataan ”imetyksen puolestapuhujiin” ja vaaditaan heiltä tutkimustuloksia sen näyttämiseksi, että ihmisenmaito on ihmislapselle parasta.


    Ei pidä paikkaansa, että tutkimustulokset ”vaihtelisivat” tai että olisi olemassa ”kaksi puolta.” Pyrit nyt vain esittämään noin tukeaksesi omaa agendaasi. Kaikki artikkelit tai tutkimukset, joissa rintamaidon hyötyjä on kyseenalaistettu, on kumottu moneen kertaan. Tieteellinen näyttö äidinmaidon vaikutuksista vastustuskykyyn ja terveyteen on aukotonta.

    Tulvan artikkelin kirjoittaja kertoi Tulvan FB-sivuilla käyttäneensä lähteenään Hannah Rosinin artikkelia ”The case against breastfeeding.” Rosin ei kuitenkaan ole lääkäri eikä tutkija, ja hänen artikkelinsa on kumottu monen tieteellisen tahon toimesta. Lisätietoa mm. täällä: http://www.bestforbabes.org/aap-responds-to-the-case-against-breastfeeding/


    Toiseksi lähteekseen Tulvan toimittaja kertoi suomalaisen lastenlääkärin ja professorin HS-kommentit siitä, että imetys ja korvike olisivat pitkälti samanveroisia (ko. professorikin tosin mainitsee, että imetyksellä on etuja verrattuna korvikkeeseen). Kyseisen professorin kommentit on myös kumottu tutkimusta tekevien tahojen toimesta ja lisäksi ne on kyseenalaistettu siksi, että professori on tehnyt tukimustyötään osittain suomalaisen meijeriteollisuuden rahoittamana (ei ole vaikea arvata, miksi imetyslukujen heikkeneminen olisi meijeriteollisuuden etu).

    Muutama muu linkki:


    http://www.unicef.org.uk/BabyFriendly/News-and-Research/Research/Breastfeeding-research—An-overview/ (linkkikokoelma suuresta määrästä tutkimuksia)

    http://www.thelancet.com/series/breastfeeding


    http://www.medicaldaily.com/breastfeeding-benefits-babies-immune-systems-within-first-month-provides-natural-323114


    https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/imetyksen-edistamisen-toimintaohjelma

    • Karin
      20.3.2016 at 07:15

      Lisättäköön tähän, että itse en usko että sairaalat tuhlaisivat resursseja hankkiakseen äidinmaitoa keskosille, jos korvike ”olisi ihan yhtä hyvä”.
      Maidon luovuttaja saa kotiinsa lainaan kalliit pumput, maidosta maksetaan rahaa (oliko se 17€ litralta vai mitä joku kertoi), maito tutkitaan bakteerien ym. varalta.

  • viv
    19.3.2016 at 11:01

    Missä mun Tulva on??! Tilaaja olen mutta jonnekin muun postin sekaan ilmeisesti hautautunut. Täytyy kaivella nuo postiröykkiöt läpi. Aika herkullista että feministilehti kirjoittaa vauvojen ruokailuasioista. :)

    Kiitos disclaimerista – näissä julkisissa kirjoituksissa on musta tosi tärkeää tuoda ihan korostetustikin esiin jos kirjoittaja ei pidä korvikkeen valinneita perheitä vähemmän hyvinä / pätevinä tms. vanhempia kuin niitä joille imetys on ollut se sopivin vaihtoehto. :)

    • krista
      19.3.2016 at 14:55

      Perjantaina tuli mulle! Ehkä jaetaan useampana päivänä ja tulee maanantaina…?

      Joo mä katson, että tuo disclaimer oli/on tällaisissa yhteyksissä tarpeen. Koska tarkoitushan ei ole TODELLAKAAN syyllistää/arvostella ei-imettäneitä, mutta niin kuin on muissakin tällaisissa vastaavissa aiheissa todettu, me ihmiset ollaan sellaisia, että löydetään helposti rivien välistä jotain, jos aihe on meille itsellemme jotenkin herkkä/ajankohtainen. Niin kuin olen muissa yhteyksissä kertonut, olen huomannut samaa itsessänikin (case laadukas varhaiskasvatus :D ) Siksi tuota on ihan aidosti tarpeellista korostaa!

  • Anno
    19.3.2016 at 19:21

    Ulkomailla asuvana en valitettavasti onnistunut lukemaan ko. artikkelia käsiini, joten kommentoin nettikeskustelujen lainausten ja yllä olevien kuvien pohjalta. Näin katsoen juttu näyttää vähän kökösti kirjoitetulta ja kaipaisin syvällisempää aiheen analysointia ja lähdekritiikkiä, mutta muutoin puheenvuoro on varsin tervetullut ja tarpeellinen avaus.

    Siinä missä artikkelin kirjoittajaa suomitaan tarkoitushakuisesta lähteiden valinnasta siihen syyllistyvät kyllä ihan yhtälailla vastapuolen argumentoijat. Imetyksellä on eittämättä ja tutkitusti terveyshyötyjä niin äidille kuin lapselle, mutta tämä ei suoraan tarkoita sitä, että myös korvikeruokinnalla ei voisi olla hyödyllisiä vaikutuksia saati sitä, että korvike olisi haitallista. Voidaan myös pohtia kuinka merkittäviä imetyksen hyödyt lopulta ovat korvikeruokintaan verrattuna, ainakin länsimaissa kasvaneiden lasten kohdalla.

    Imetykseen liittyvä keskustelu on monella tapaa hyvin politisoitunutta ja arvottavaa eikä imetysmyönteisyys ole mikään poikkeus tästä. Myöskään se, että korostetaan jokaisella äidillä ja perheellä olevan oikeus valita pullo tai rinta sen mukaan, mikä kenellekin parhaiten sopii, mutta samaan hengenvetoon todetaan, että kyllähän imetys kuitenkin on paljon terveellisempi vaihtoehto äidille ja lapselle, ei ole neutraali lähestymistapa. Sen taustalla on vahvasti, vaikka ehkä ei täysin tietoisesti, ajatus, että naisella ei ole oikeutta määrätä täysin omasta kehostaan, koska ’biologia ja lapsen etu’.

    Keskustelijat tuntuvat myös unohtavan sen, ettei lääketieteellinen tutkimus ole sen enempää täysin arvovapaa tai objektiivinen alue kuin mikään mukaan yhteiskunnan taho. Samoin tuo yllä useammassakin kohtaa linkitetty Unicefin sivu on osa tarkoituksellista ja tietoista strategiaa. Sen linkkien kautta löytää taatusti pitävämmin kritikoitua ja todistettua tutkimusta kuin vapaasti googlettamalla, mutta tarkoitushakuisesti ne linkit sinnekin on valittu. Tietoinen valinta on myös vaikka se, että sivulla käytetään termiä ’artificially-fed’ vauvat neutraalimpien sijaan. Ja tämän nyt ei ole mitenkään tarkoitus kritisoida Unicefin työtä, nostanpa vai esiin ajatuksen siitä, että absoluuttista totuutta ei ole, tietoa on aina syytä arvioida suhteessa sen tuottajaan, käytettyyn areenaan ja tyyliin jne.

    • Deanna
      19.3.2016 at 21:33

      Kommenteissa ei nähdäkseni ole esitetty, että korvike olisi haitallista. Korvikeruokinnan hyödyistä imetykseen verrattuna kuulisin sen sijaan mielelläni lisää. Mitähän ne voisivat olla?

      Imetyskeskustelu on tietenkin myös poliittista. Syy on selvä: imetysluvuilla on suoria kansanterveydellisiä vaikutuksia. Esim. THL ja WHO jakavat tietoa, jonka on todettu väestötasolla parantavan kansanterveyttä. Ne eivät kerro mielipidettään yksilön valinnoista tai pyri pahoittamaan kenenkään mieltä, vaan jakavat uusimpiin tutkimuksiin pohjautuvaa luotettavaa tietoa. Pätevän tiedon saaminen ei edes ole tärkeää vain lasten terveyden näkökulmasta, vaan myös siksi, että moni äiti haluaisi itse imettää, mutta epäonnistuu siinä puutteellisen tiedon ja tuen takia. Olisiko oikein tai eettistä rajoittaa tiedon jakamista siksi, että joku saattaa pahoittaa mielensä tai kokea valintansa huonommaksi? Oikeampi linja on, että kaikilla on mahdollisuus saada oikeaa tietoa ja tehdä omat valintansa sen pohjalta. Kun omien valintojensa kanssa on sinut, niistä ei tarvitse syyllistyä eikä niille tarvitse hakea vahvistusta ulkopuolisilta.

      Imetyksen pitkän aikavälin terveysvaikutukset länsimaissa eivät ole mielipidekysymys tai ”pohdinnan asia”, vaan tätäkin on tutkittu monen tahon toimesta laajasti. On yleisessä tiedossa, että kehittyneissä maissa imetettyjen ja korvikeruokittavien terveydessä ei ole esimerkiksi aikuisiässä _merkittäviä_ eroja. Joitakin todistettuja eroja kuitenkin on – esim. diabeteksen ja ylipainoisuuden riskissä – ja lapsuusiässä erot ovat selvempiä.

      Vaikka osa kommentoijista on pyrkinyt luomaan mielikuvaa, että imetyksen hyödyistä olisi ”vaihtelevia” tutkimustuloksia tai että Tulvan artikkelin kritisoijat olisivat hyödyntäneet vain ”toista puolta” lähdeaineistosta, tämä ei pidä paikkaansa. Lainaan erästä osuvaa kommenttia toisesta keskustelusta:

      ”Imetyksen valtavasta merkityksestä kansanterveydelle ei ole uskottavissa tiedepiireissä minkäänlaista erimielisyyttä tai epäilystä. Päinvastoin lisää merkityksiä löydetään koko ajan.

      Tiede tuottaa joka asiasta monenlaisia tuloksia. Tutkimuksia on monentasoisia ja monilla intresseillä toteutettu. Joillain tahoilla on myös intressi luoda sopiva määrä epävarmuutta tieteellisestä näytöstä, jotta moni maallikko uskoo aiheesta olevan ”ristiriitaisia mielipiteitä” ja uskoo helpommin kyseisen tahon tarjoaman humpuukin. Mm. näin toimivat korvikefirmat maailmalla.

      Vaatii alan tieteellistä asiantuntemusta koostaa tutkimuksista ajantasainen näkemys, joka perustuu laadukkaimpien tutkimusten antamaan näyttöön. Siihen ei toimittajan osaaminen yleensä riitä, ellei hänellä itsellään ole vankka tutkimustausta kyseiseltä alalta.

      Tällainen asiantuntijoiden yhteinen näkemys imetyksestä julkaistiin Suomessa viimeksi alkuvuodesta 2016: lasten ruokasuositukset. Niissä suositellaan imettämään. ”

      • Anno
        20.3.2016 at 08:42

        No mutta tätähän juuri yritin sanoa. Ei oikea tiedon jakaminen tarkoita sitä, että kerrotaan mahdollisimman paljon imetyksen terveyshyödyistä, jotta mahdollisimman moni äiti imettäisi. Hyvään tiedonjakoon kuuluu se, että myönnetään tiedon vajavaisuus ja se, että tieto ei ole suoraviivaista ja siitä voi vetää monenlaisia johtopäätöksiä. Imetystuki ja imetystiedon jakaminen eivät ole, eikä niiden pidä olla sama asia. On jokseenkin alentuvaa, ja myös lähtökohtaisesti syyllistävää, että tiedottamisen perustana on ajatus, että kyllä jokainen äiti varmasti imettää kunhan vain tietää ja ymmärtää kuinka terveellistä se on.
        *
        Imetyksessä ei myöskään ole kyse vain terveydestä tai kansanterveydestä, eikä ole perusteltua, että imetyskeskustelussa vain terveellisyys kelpaa perusteeksi. Kuten jo totesin Tulvan juttu ei näytä erityisen hyvin perustellulta eivätkä toimittajat tosiaan ole välttämättä lääketieteen spesialisteja, mutta journalismin yksi tehtävä on kyseenalaistaa vallitsevia rakenteita ja ’virallisia’ totuuksia. Imetyksen terveyshyötyihin keskittyvä keskustelu unohtaa sen muut ulottuvuudet ja kuten jo edellä totesin sen seurauksena valitettavasti vahvistaa näkemystä jonka mukaan naisella ei ole oikeutta (tai ymmärrystä) päättää omasta kehostaan.
        *
        Korostetaan nyt vielä, että olen samaa mieltä siitä että imetystukea pitää olla tarjolla riittävästi ja helposti ja en yritä kiistää etteikö imetyksellä olisi positiivisia vaikutuksia. Ja vaikka sillä ei pitäisi olla mitään tekemistä keskustelun kannalta niin mainittakoon myös, että olen imettänyt molemmat lapseni ja imetän nuorimmaista edelleen.

        • Deanna
          20.3.2016 at 10:26

          Emme selvästikään yritä sanoa samaa asiaa, sillä toistit edelleen väitteesi, että imetystieto olisi ”ristiriitaista” tai vajavaista. Kuten edellisessä viestissäni toin seikkaperäisesti esille, tämä ei pidä paikkansa, vaan imetyksen vaikutuksista ollaan tiedepiireissä harvinaisen yksimielisiä, aihe on yksi tutkituimpia maailmassa ja näyttö on aukotonta. Olisi vähintäänkin erikoista, jos THL, WHO tai neuvolat alkaisivat jakaa esimerkiksi korvikefirmojen rahoittamia ”tutkimuksia”. Se ei olisi ”hyvää tiedonjakoa”, vaan suoranaista valehtelua.

          Imetystuki on tietenkin paljon muutakin kuin terveysvaikutuksista puhumista. Edellinen viestihän koski viranomaisjärjestöjä, kuten THL:ää ja WHO:ta, ei imetystukityötä tekeviä tahoja, joita yleensä ovat neuvolat ja vapaaehtoisjärjestöt. En myöskään esittänyt, että jokainen äiti valitsee imetyksen, jos ymmärtää terveysvaikutukset. Imetys kuitenkin _on_ monille äideille tärkeää: tilastojen mukaan useimmat suomalaiset äidit toivovat voivansa imettää. Syitä on monia mahdollisia. Vauvan terveysnäkökulman lisäksi imetys hyödyttää myös äitiä mm. nopeuttamalla synnytyksestä palautumista ja alentamalla tiettyjen sairauksien (jotkut syövät, synnytyksen jälkeinen masennus) riskiä. Moni äiti myös nauttii imetyshetkistä ja kokee ne ihanina bondaamisen ja rauhoittumisen hetkinä. Tällä en edelleenkään yritä sanoa, miten jonkun _pitäisi_ tuntea tai ajatella. Joku toinen ajattelutapa on ihan yhtä oikea.

          Imetystuki on ensisijaisesti äidin mukana kulkemista imetystaipaleella ja tuen antamista äidin omista lähtökohdista ja toiveista käsin. Tilanteet ovat aina yksilöllisiä ja niin on tukikin. Tuki voi olla paitsi imetysongelmissa auttamista, myös imetyksen lopettamisessa tukemista tai imetyspettymyksen käsittelyä.

          Mitä olivat mielestäsi ne ”vallitsevien totuuksien kyseenalaistukset”, jotka Tulvan jutussa olisivat tuoneet jonkinlaisia arvokkaita uusia näkökulmia keskusteluun? ”Vallitsevan totuuden kyseenalaistamista” ei ole, että kumotaan esimerkiksi täysin aukoton tutkimusnäyttö käyttämällä perusteluna omaa mielipidettä ja yhtä tiedeyhteisön moneen kertaan kumoamaa artikkelia. Valitettavasti artikkelin ainoa anti oli, että se sisälsi virheellistä tietoa.

          Naisen kehollisen itsemääräämisoikeuden korostaminen ei todellakaan vaadi imetyksen hyötyjen kyseenalaistamista. Poimin taas hyvän esimerkin toisesta keskustelusta. Kaikki tietävät yleiset liikuntasuositukset, mutta moni ei silti noudata niitä. Suurin osa tuskin kummemmin syyllistyy tästä, koska kyseessä on valinta, johon jokaisella on syynsä tiedossa. Kukaan ei vaadi, että viranomaisten pitäisi väittää sohvalla makaamisen olevan aivan yhtä terveellinen valinta kuin kävelylenkin. Jostain syystä imetyksen kohdalla on toisin. Tähän voi olla syynä, että kyseessä on herkkä, ihmistä syvältä koskettava asia.

          Naisen oikeus päättää kehostaan ja imetyksestään on oman kokemukseni mukaan Suomessa niin itsestäänselvä asia, että ihmettelen, miksi siitä pitää edes keskustella. Jos joku kokee itsemääräämisoikeuteensa puuttumiseksi sen, että saatavilla on oikeanlaista imetystietoa, on hyvä itse miettiä, miksi.

      • Ilargia
        20.3.2016 at 22:15

        Deanna kirjoitti: ”Kommenteissa ei nähdäkseni ole esitetty, että korvike olisi haitallista. Korvikeruokinnan hyödyistä imetykseen verrattuna kuulisin sen sijaan mielelläni lisää. Mitähän ne voisivat olla?”

        Hyötynä voi olla esimerkiksi se, että korvikeruokinta varmistaa lapsen riittävän ravinnonsaannin ja parantaa äidin henkistä (ja mahdollisesti myös fyysistä) hyvinvointia silloin, kun imettäminen on syystä tai toisesta erittäin vaikeaa. Äidillä voi olla myös perussairaus, jonka lääkitystä voi olla vaikea sovittaa yhteen imetyksen kanssa, erityisesti tilanteessa, jossa raskauden aiheuttama fyysinen rasitus on muutenkin pahentanut perussairautta. Tällöin korvikeruokinnalla voidaan estää vauvan altistuminen haitalliselle lääkeaineelle.

        Kommenteissa on moneen kertaan sanottu, että ”aukoton” tieteellinen näyttö todistaa äidinmaidon olevan merkittävästi terveellisempää kuin korvike. Kieltämättä tässä ei sanota, että korvike olisi haitallista, mutta kyllähän siinä käytännössä sanotaan, että korvikkeella ruokkimalla lapsi ei saa yhtä terveellistä ravintoa kuin rintaruokinnalla. Mikä taas on sama asia kuin ”korvikkeella ruokkiminen on haitallista rintamaidolla ruokkimiseen verrattuna”. Tämän perään toki usein lisätään, että kyllähän kaikki saavat silti itse päättää ja kaikkien omat päätökset ovat yhtä hyviä. Myönnän, että jos korvikeasia olisi itselleni ajankohtainen, niin ottaisin tuon lisäyksen tekopyhänä kettuiluna. Onneksi ei ole.

        • Deanna
          21.3.2016 at 00:20

          Se, että vauva siirtyy korvikeruokinnalle, jos imetys ei syystä tai toisesta onnistu, lienee itsestäänselvyys, jota en kokenut tarpeelliseksi edes mainita. Viestissä, jota kommentoin, ei ollut kyse tällaisesta tilanteesta, vaan asetelmasta, jossa verrattiin rintamaitoa ja korviketta silloin, kun molemmat ovat valittavissa olevia vaihtoehtoja. Kyse oli siis siitä, voiko lehmänmaitopohjaien korvike olla _koostumukseltaan_ parempaa kuin ihmisenmaito (mikä mielestäni on absurdi jo kysymyksenä).

          (Sivumennen sanoen: nykyään varsin moniin sairauksiin löytyy imetyksen kanssa yhteensopiva lääke. Jos taas imetys on vaikeaa, MUTTA jos äiti itse haluaa jatkaa imetystä, imetyshankaluuksiin on saatavilla apua. Taaskaan en ota kantaa siihen, miten pitäisi tehdä.)

          Nyt on sanottava, etten täsmälleen tiedä, miten imetyksestä ja siihen liittyvistä tutkimustuloksista voisi ylipäätään kertoa, jos linja on se, että faktojen kertominen nähdään syyllistämisenä ja korvikkeen dissaamisena. Totta kai lause ”äidinmaito on imeväisen parasta ravintoa” sisältää samalla toteamuksen, ettei korvike ole yhtä hyvää. Miten voisikaan olla sisältämättä, kun se on fakta? Pitäisikö valehdella vai olla puhumatta koko asiasta siitä huolimatta, että asialla on aivan valtava kansanterveydellinen merkitys?

          Ja miksi tämä koskee vain imetystä? Moni ei esimerkiksi liiku yleisten suositusten mukaan, muttei silti syyllisty tai vaadi, että viranomaisten pitäisi lakata kertomasta suosituksia tai valehdella niistä.

          Tuo perään lisätty lause, että valinnat ovat jokaisen omia, ei ole mitään tekopyhää kuittailua. Viranomaiset ja imetyksen puolestapuhujat tietävät, ettei kaikilla on valinnoilleen omat syynsä ja jos joku päättää syystä tai toisesta luopua imetyksestä, syyt ja niiden hyvyys ovat vain hänen itsensä arvioitavissa: ei ole muiden asia sanoa, mikä on oikea tai riittävä syy tähän valintaan. Todennäköisesti useimmissa tällaisissa tapauksissa koko perheen hyvinvointi lisääntyy valinnan seurauksena.

          • Deanna
            21.3.2016 at 00:24

            Lisään vielä jo aiemmin mainitsemani seikan: kun valinnat vauvan ruokkimiseen liittyen on tehty oikean tiedon valossa ja vakaasti harkiten, ei vastentahtoisesti esim. puutteellisen tiedon takia, omien valintojensa kanssa on helppo olla sinut. Niistä ei tarvitse syyllistyä, niille ei tarvitse hakea vahvistusta ulkopuolisilta eikä virallisia ruokasuosituksia tarvitse kokea itseen kohdistuvana dissaamisena.

          • viv
            21.3.2016 at 18:20

            Minä lisäisin tähän väliin vielä semmoisen seikan että pelkästään oikea tieto ei takaa sitä että on valintansa kanssa ns. sinut. Järjellä päätöksentekijä voi aivan hyvin tietää että toimii parhaalla mahdollisella ja erinomaisen hyvällä tavalla – mutta kun ympäristö antaa ymmärtää joko suoraan tai rivien välistä että meidän muiden mielestä vahingoitat lastasi ja olet huono, kyllä siitä vaan ikävä fiilis tulee.

            Minä ainakin olisin tarvinnut valtavan paljon enemän vahvistusta ja tukea ulkopuolisilta siihen että valintani on hyvä ja oikea – siitä huolimatta että järjellä tiesin lasteni voivan hyvin ja meidän perheen asioiden olevan hienosti mallillaan. Ei, en minä syyllistynyt, en kokenut syyllisyttä enkä ollut syyllinen vaikka tuota syyllistyä-sanaa niin heppoisesti tarjotaan. Mä olisin halunnut olla hyväksytty ihan kokonaan.

            Sen sijaan välillä koin olevani jonkin sortin outsider ja lainsuojaton. Minä olisin halunnut saada selkääntaputtelua, tsemppausta ja ihailua kun oltiin meidän perheessä saatu asiat niin hyvälle mallille. Sen sijaan ihan liian monelta tuli hiljaisuutta, ohittamista, jopa ääneen lausuttuja haukkuja – tai sääliä! Ja tämä kaikki siksi että me oltiin saatu arki pyörimään ja lapset kylläisiksi. Älytöntä, eikö?

          • Deanna
            21.3.2016 at 20:06

            Jos viittaat epämääräisesti ”ympäristöön” ja sen reaktioihin, kyllä siitä vahvasti tulee mieleen nimenomaan syyllistyminen. Miksi ihmeessä pitäisi olla kiinnostunut siitä, mitä muut ihmiset ajattelevat vauvan ruokkimistavasta, tai miksi odottaa ympäristöstä tukea ratkaisulle, joka koskettaa vain omaa perhettä? Kuten Imetyksen tuessa sanotaan: miksi tuntea syyllisyyttä siitä, että ruokkii vauvaa? Jos imetyksen päättyminen on kipeä asia, rivien välissä voi myös nähdä sellaista, mitä siellä ei oikeasti ole.

            Minusta tuntuu, että omat ikävät kokemuksesi sumentavat hiukan maailmankuvaasi tässä suhteessa: aiemmin oletit, että imettäjille on pilvin pimein tukea tarjolla, ja nyt ilmeisesti oletat, että imettäjät saavat ympäristöstään ylistystä, selkääntaputtelua ja ihailua valintojensa takia. Totuus on arkisempi – harvaa edes kiinnostaa, miten joku lastaan ruokkii, ja jos joku ei-läheinen sattuisikin mielipiteensä kertomaan, se on helppo jättää omaan arvoonsa. Ja toisaalta myös imettäjät kohtaavat valitsemansa ruokkimistavan arvostelua – lieneeköhän olemassa yhtäkään imettäjää, jonka kohdalla joku mummo tai neuvolantäti ei olisi esimerkiksi epäillyt maidon riittävyyttä tai ehdottanut lisämaitoa lääkkeeksi kaikkiin maailman vaivoihin. Kuten tästäkin ketjusta käy ilmi, (täys)imetys on monen silmissä neuroottisen, täydellisyyteen pyrkivän, suorituskeskeisen ja isän ulkopuolelle sulkevan äidin valinta. Itse imetin 1 v 9 kk, mutta en muista kenenkään erityisesti ihailleen tai kiittäneen minua siitä. En sitä odottanutkaan. Ainoat reaktiot oman lähipiirin ulkopuolelta olivat muistaakseni imetysaikaan kohdistuneita satunnaisia hämmästelyjä.

            Jos tarkoitat ympäristöllä läheisiä ihmisiä, silloin pystyn ymmärtämään, että heidän mahdollinen ikävä suhtautumisensa satuttaa. Olen pahoillani, jos olet joutunut kokemaan sellaista. Muiden kohdalla reaktioita on mielestäni turha tunnustella liian herkin tuntosarvin. Sen, että korvikeruokintaan päätyminen on joissain tapauksissa oikea ratkaisu, pitäisi olla itsestäänselvyys, jolle ei pitäisi olla tarvetta hakea ylimääräistä vahvistusta.

          • Ilargia
            22.3.2016 at 11:02

            Deannalle: Ok, en näe, missä kohtaa sitä kommenttia, johon vastasit, spesifioitiin molempien vaihtoehtojen olevan tasavertaisesti käytössä.

            Moniin sairauksiin on varmaan imetykseen sopiva lääkitys. Se ei mitenkään lohduta äitiä, jonka sairauteen sellaista lääkitystä ei ole tai jolle kyseinen lääke ei sovi, ja joka on huolissaan korvikeruokinnan aiheuttamista terveysriskeistä.

            Mitä syyllistämiseen tulee, niin jos todella on vahva tieteellinen näyttö sen puolesta, että rintamaito on merkittävästi lapsen terveydelle parempaa kuin korvikemaito, niin valitettavasti se ei ole fakta, jonka voisi kertoa dissaamatta korvikeruokintaa. Ihan samalla tavalla kuin ”tupakointi raskausaikana on vakava terveysriski sikiölle” ei ole fakta, jonka voisi kertoa dissaamatta tupakointia raskausaikana. Toki tilanteet eroavat sikäli toisistaan, että korvikeruokinta voi olla pakko, toisin kuin tupakointi. Silti, jos on todisteet siitä, että rintamaito on merkittävästi parempaa kuin korvike, niin korvikkeella ruokittu lapsi saa huonompaa ravintoa myös silloin, kun korvikeruokintaan on pätevät syyt.

            Mielestäni imetystiedon jakamisessa kannattaisi kiinnittää huomiota siihen, miten tietoa jakaa ja miettiä, mikä on tiedonjaon tavoite. Itse suosisin konkretiaa. Tyyliin ”On vahva tieteellinen näyttö siitä, että täysimetetyn lapsen kohdalla A:n riski on X%. Korvikeruokitulla lapsella riski on Y%.” Ja mukaan tietysti viitteet niihin laajoihin tieteellisiin näyttöihin jotka tämän osoittavat, mieluiten sekä yleistajuisiin että alkuperäisiin, jos mahdollista. Tämä olisi minusta parempi kuin epämääräiset ja subjektiiviset ”merkittävät/valtavat vaikutukset”, jotka saattavat varsinkin väsyneen ihmisen päässä kasvaa epätodellisiin mittasuhteisiin ja aiheuttaa suhteetonta huolta ja stressiä (kuten esim. monista raskausruokavaliota käsittelevistä keskusteluista voi käydä katsomassa).

            Ja olisi tietysti hyvä, jos tiedonjaossa huomioitaisiin myös tilanteet, joissa riski on pakko ottaa ja kerrottaisiin, voiko esim. korvikeruokinnasta seuraavia terveysriskejä jotenkin alentaa. Olisi myös hyvä, jos riskejä voisi jotenkin suhteuttaa toisiinsa. Eli esim. antaa ohjeita siitä, missä vaiheessa kannattaa huolestua ravinnon riittävyydestä enemmän kuin korvikeruokinnan mahdollisesti aiheuttamista terveysriskeistä.

            Vertaus liikuntasuosituksiin on mielestäni huono, koska a) kyllä jotkut ihmiset niistäkin syyllistyvät ja b) niiden kohdalla on yleensä kyse ihmisen valinnoista oman terveyden suhteen. Sen sijaan imetyksessä äiti päättää lapsensa terveyteen liittyvistä asioista, mikä tuntuu monella lisäävän paineita ”oikeiden” valintojen tekemiseen.

            Se, että itsellesi on helppoa ohittaa muiden mielipiteet valinnoistasi on hieno juttu, mutta ei kerro mitään siitä, onko se muille helppoa.

          • Deanna
            22.3.2016 at 13:22

            Kyllä, sen toteaminen, että rintamaito on imeväisen parasta ravintoa, sisältää samalla toteamuksen, ettei korvike ole yhtä hyvää. Se on todettu tässä keskustelussa jo lukuisia kertoja enkä henkilökohtaisesti ymmärrä, miksi siitä tehdään niin suuri numero. Kyseessä on yksinkertainen fakta, joka on useimpien tiedossa. Paras ja hyvä eivät ole samoja asioita. Korvike on, kiitos korvikekoodin ja laatuvaatimusten, erittäin kelvollista ja ravitsevaa ravintoa, mutta meijeriteollisuus ei koskaan pysty valmistamaan esimerkiksi eläviä valkosoluja, kantasoluja tai vasta-aineita.

            Tarkoista prosenttiluvuista riskien suhteen on kyllä varsin helposti tietoa saatavilla aiheesta kiinnostuneille. Esim. neuvoloissa asiantuntemus vaihtelee, ja soisinkin, että imetysohjaajakoulutus olisi terveydenhoitajille pakollinen. Imetystuen vapaaehtoisjärjestöissä näistä sen sijaan tiedetään erinomaisesti, joten suosittelen niiden nettisivuja ja FB-ryhmiä. Itse tietäisin imetyksestä hädin tuskin mitään ilman niitä. Tässä muutama lainaus luotettavista lähteistä (viranomaisjärjestöt, lääketieteelliset julkaisut):

            One study found that 6-year-olds who were breastfed for nine months or longer had a 31 percent lower risk for ear infections, a 32 percent lower risk for throat infections, and a 53 percent lower risk for sinus infections.

            The second study found that children who were exclusively breastfed for four months had half the odds of developing food allergies, compared to children who were breastfed for a shorter amount of time. One researcher cautioned, however, that the decrease in food allergies was primarily among low-risk groups. No decrease in food allergies was observed in high-risk groups such as families with a history of food allergies.

            Women diagnosed with breast cancer who previously breastfed their babies had a 30 percent overall decreased risk of the disease recurring.

            One large study by the National Institute of Environmental Health Sciences showed that children who are breastfed have a 20 percent lower risk of dying between the ages of 28 days and 1 year than children who weren’t breastfed, with longer breastfeeding associated with lower risk.

            The researchers explain: “Each month of exclusive breastfeeding reduced the risk of current asthma by 17 percent at 3 years, by 11 percent at 4 years, by 12 percent at 5 years, and by 9 percent at 6 years.” Although the effect was strongest with exclusive breastfeeding, any amount of breastfeeding was also found to be beneficial.

            Et täsmennä, kenen jakamaa tietoa tarkoitat, kun puhut tiedonjaosta. Kuten olen useasti tuonut esille, neuvoloissa jaettavan tiedon ja tuen taso on luvattoman vaihtelevaa yhtä lailla imetykseen kuin korvikeruokintaan liittyen. Imetystukijärjestöissä taas saa koulutettujen vertaisten ja imetysohjaajatutkinnon suorittaneiden ammattilaisten yksilöllistä tukea aina omista lähtökohdista käsin. Tuki voi olla yhtä lailla imetyksen lopettamisessa ohjaamista tai osittaisimetykseen neuvomista kuin imetysongelmien ratkaisemista.

            Tuohon ”riskien suhteuttamiseen” liittyviä ”ohjeita” saa neuvoloissa valitettavasti liikaakin, eivätkä ne ole aina oikeaan tietoon perustuvia. On hyvin yleistä painostaa lisämaidon aloittamiseen varsin kevyin perustein. Mahdollisia syitä ovat liiallinen kasvu, liian vähäinen kasvu (vaikka kasvu todellisuudessa olisi normaalin rajoissa), vauvan iso koko, vauvan pieni koko ja huonot unet. Monissa näistä tapauksista imetyksen tehostaminen olisi paljon parempi ongelmanratkaisukeino, mutta neuvolassa ei edes tiedetä koko termin merkitystä. Tämä on ongelma, koska imetysluottamuksen puute on yksi suurimpia syitä äidin toiveita nopeammin päättyviin imetyksiin ja imetyspettymyksiin: äiti epäilee maitonsa riittävyyttä herkästi muutenkin, ja epäilee esim. hyvin tyypillisten rintaraivareiden tai tiheän imun kausien olevan nälän merkkejä.

            Liikuntavertauksesta ei tee huonoa se, että imetys on monille liikuntaa herkempi ja syvemmältä koskettava aihe. Itse asiassa se vain korostaa oikean imetystiedon jakamisen tärkeyttä: on kyse lapsen terveydestä.

            Missään ei kuitenkaan puhuta ”korvikkeen terveysriskeistä”, ja hyvä niin. Se olisi huonoa viestintää. Virallisissa materiaaleissa puhutaan imetyksen eduista faktapohjalta, mutta korostetaan samalla korvikeruokinnan olevan joskus paras vaihtoehto.

  • VV
    19.3.2016 at 22:05

    Mietin, miksi imetys on niin herkkä aihe. Johtuuko se siitä, että imetyshormonit herkistävät naisen? Ei kukaan samalla lailla ”vouhota” lapsen ruokinnasta imettämisen jälkeen, jos siis ajattelee vaikka purkkiruokaa (joita meillä käytetään matkoilla ja kaupungilla, en siis ole niitä vastaan). Muistan lukeneeni tieteellisen tutkimuksen, jonka mukaan rintaruokitut ovat huomattavasti älykkäämpiä kuin korvikkeella ruokitut. Tulokset kyllä kumotiin. Kaikki tieteellinen tutkimus tai sellaisena esitettävä ei ole neutraalia.

    • krista
      19.3.2016 at 22:23

      Käsittääkseni tosiaan sellaisia tuloksia on saatu, että rintaruokittujen älykkyysosamäärä on keskimäärin suurempi. MUTTA kun sitähän ei voi tietää, onko se niin päin, että keskimääräisesti älykkäämmät vanhemmat myös useammin valitsevat imetyksen; eli tällöin älykkyys tulisi perimästä eikä imetys olisikaan siihen syy. Siksihän näitä on just vaikeaa tutkia; ei voi tietää, mikä johtuu suoraan imetyksestä tai sen puutteesta. Pitäis olla identtisiä kaksosia, jotka olisivat täsmälleen muuten samassa ympäristössä paitsi toista imetettäisiin ja toista ei :)

      • Minna Leinonen
        21.3.2016 at 22:43

        Hei! Meidän opinnoissa ollaan käyty läpi myös imetystä ja siihen liittyviä tutkimuksia (psykologiassa, en tiedä miksi mutta kiva että ollaan käyty :D). Ja tosiaan korkeasti koulutetut naiset imettävät enemmän länsimaissa, esimerkiksi Suomessa. Lisäksi kun koulutuksen vaikutus ollaan tilastollisesti korjattu (eli koulutuksen korrelaatio ns. neutraloidaan) ollaan havaittu että terveyshyödyt liittyvät äitien koulutustasoon, imetyksellä ei siis itsessään ole terveyshyötyjä lapsille. Tuo älykkyysasiakin liittynee siis ennemmin siihen, että korkeasti koulutetut imettävät enemmän. Mutta kehittyvissä maissa on imetys toki tärkeää, koska puhdasta vettä ei ole saatavilla, näitä suosituksia tehdäänkin ensisijaisesti näitä maita eikä rikkaita länsimaita ajatellen.

        • Deanna
          22.3.2016 at 01:30

          Pystyt siis psykologian opintojesi ansiosta tulkitsemaan kaikkea imetystä koskevaa valtavaa tutkimustietomäärää WHO:ta ja THL:ää paremmin? On hyvä muistaa, että em. viranomaisjärjestöjen antamat suositukset perustuvat aina lääketieteen ammattilaisten tekemiin kokonaisarvioihin tutkimustuloksista. Suositukset ovat yksiselitteisiä: naisia kehotetaan imettämään, koska sillä on suotuisia terveysvaikutuksia niin vauvalle kuin äidille.

          Suomessa ei päätetä siitä, keitä WHO:n suositukset koskevat. WHO itse kansainvälisine asiantuntijaryhmineen kertoo, keitä ne koskevat. Tiivistelmä WHO:n _kaikkia maita_ koskevien suositusten perusteluista löytyy täältä: http://www.who.int/mediacentre/news/statements/2011/breastfeeding_20110115/en/

          On aika karkeaa väittää, että ”imetyksellä ei ole terveyshyötyjä lapselle” käyttäen perusteluna vain yhtä lukemattomista tutkituista imetyksen mahdollisista terveyshyödyistä, johon liittyvä näyttö on epävarmaa. Kuten aiemmissa kommenteissa on seikkaperäisesti tuotu esille, imetystutkimuksissa annettu tieto on rehellistä: niissä kerrotaan, jos tutkijat eivät ole varmoja syy-seuraussuhteista tai jos muita muuttujia ei ole pystytty sulkemaan pois. Näin on juuri esim. äo-tutkimuksen kohdalla. Kuten jo aiemmin kirjoitin, nämä yksittäiset epävarmat tulokset eivät muuta koko tutkimusaineiston lopputulemaa, josta tiedeyhteisö on aivan harvinaisen yksimielinen: imetyksellä on lukemattomia aukottomasti todistettuja terveyshyötyjä. Miten voisikaan olla olematta? Äidinmaito sisältää ravintoaineiden lisäksi elävää superfoodia, kuten vasta-aineita, valkosoluja ja HAMLET-proteiinin, joita meijeriteollisuus ei mitenkään pysty jäljittelemään.

          • Anna Martikainen
            22.3.2016 at 16:27

            Deanna, luullakseni Minna tarkoitti sitä, että imetyksestä ei olisi nimenomaan älykkyyteen liittyviä terveyshyötyjä lapselle, koska on todettu, että korkeasti koulutetut äidit imettävät enemmän. En tiedä miten on, en ole nähnyt tästä (etelä-amerikkalaisesta?) tutkimuksesta kuin sen uutisoinnin mitä tuli kun tulokset julkaistiin, enkä siis ole edes nähnyt niiden kumoamisesta kertovaa uutisointia. Mutta tuon kommentin perusteella tuli sellainen olo, että Minna viittasi nimenomaan tähän älykkyysasiaan, ja että siitä ei olisi varmuutta, eikä ylipäätään imetyksen terveyshyötyihin.

    • Deanna
      22.3.2016 at 19:44

      Anna, toivottavasti olet oikeassa! Huomioni kiinnitti tuo ”ei terveyshyötyjä” -lause, joka ei kuulosta siltä, että se viittaisi älykkyysosamäärään, sekä liian usein kuultu väärinkäsitys WHO:n suositusten pätemisestä vain kehitysmaihin. Kirjoitinkin, että äo-tutkimuksen syy-seuraussuhteista ollaan tosiaan epävarmoja juuri siksi, että koulutustaso korreloi voimakkaasti imettämisen kanssa, eli tämän osalta Minna oli väitteissään oikeassa.

  • VV
    19.3.2016 at 22:11

    Disclaimerina, että asia ei onneksi minua henkilökohtaisesti koskettanut, mutta tässä olisi mielenkiintoinen ja ensilukemalta aikas ällöttävältä kuulostava, mutta asiantuntijoiden mukaan luonnollinen myytti murrettavaksi. Muistan lukeneeni aiheesta aikoinaan raskaana ollessani. http://www.vau.fi/Meilla-on-lapsi/imetys-ja-ravinto/Kiihottava-imetys/

    • krista
      19.3.2016 at 22:19

      Hei mäkin oon kuullut tästä! Joel mainitsi siitä, kun odotin Silvaa – tai siis kertoi kuulleensa asiasta ja silleen rauhallisesti ”että sitten tiedät, että sellainenkin voi olla ihan normaalia” -psykologityyliin kertoi :D En ole tätä muistanutkaan (itselläni ei ollut tällaisia tuntemuksia), mutta tää ois kyllä kans kiinnostava juttu ja myytti selvitettäväksi!

    1 2