Aamupäivä prinsessanlinnassa

Mehän kuulkaas ollaan nyt tänä talvena selvästi oltu ihan seikkailupäällä.

Kahtena talvena nimittäin ihmeteltiin sitä tänne asti näkyvää, valko-kultaisena hohtavaa pömpeliä Benalmadenan kukkulalla. Ja heti parin vuoden aikomisen jälkeen käytiin katsomassa Benalmadenan stupaa. Ja nyt tänä vuonna (kolmas talvi täällä) kuultiin, että hei jossain sen lähellä on joku sellainen prinsessanlinna.

Ja me todellakin mentiin sinne tänään. Noin 12 minuuttia taksilla. Wohoo! Suuret seikkailijat!

(kyllä, lähiseudun tutkimusretkemme ovat olleet siis hyvinkin rajallisia)

”Prinsessanlinna” ei itse asiassa ollutkaan mikään oikea linna – sellainen jossa olisi joskus joku asunut – vaan Kristoffer Kolumbuksen muistomerkki, joka (kröhöm) syystä tai toisesta oli päätetty tehdä tällaiseen… …linnamaiseen muotoon. Ja tämä linna eiku veneööpatsaslinnasysteemi eiku Kolumbuksen muistomerkki on rakennettu 1987-1994, eli koko systeemi ei siis ole oikeasti mitenkään vanhakaan.

Meidän silmään tämä Colomares vaikutti sellaiselta mielenkiintoiselta ”yhden miehen projektilta”; siinä oli jotenkin sellainen aika sympaattinen DIY-henki. Patsaat olivat suloisesti ”sinne päin”, ja mukana kuvioissa oli vähän laivaa ja linnaa ja patsasta ja kuninkaan kuvaa ja reliefiä vaikka ja mitä ”muistomerkillistä” yhteen kasaan sullottuna. Kaikki siis suloisesti sikin sokin sekaisin, ja välillä näyttäen siltä niin kuin osat olisivat halvalla Kiina-basaarista ostettuja. Itse tein ja säästin.

Eli siis kaikki oli tietysti aivan ihanaa lasten mielestä.

Seelan sanoin: ”TÄMÄ ON AIVAN TÄYDELLISTÄ!!!!”

Ja siis kyllä: kaikesta DIY-meinigistä huolimatta (ja ehkä myös juuri siksi) paikka oli ihan ehdottomasti käymisen arvoinen!

Sympaattinen ja vähän hassu. Erikoinen. Kompakti. Viihtyisä.

Lapset leikkivät esityksiä esityslavoilla ja Ryhmä Hauta muuten vaan. Moneen torniin ja tähystyspaikkaan pääsi kiipeämään, ja maisemat olivat hienot. Oli paljon portaita ja tutkittavia koloja, ja hyvä nurmikenttä juoksenteluun.

Ja eväänä oli muffinssia.

Hyvä päivä siis.

Lapset jäivät ehkä vähän kaipaamaan ”että olisi sellaisia tosi vanhoja asioita vaikka jonkun lasin takana ja niitä saisi siitä katsella” ja että ”joku ois voinut elää siinä ja sitten ois voinut ajatella, että se ois ollut jonkun koti”. Siis museotyyppistä linnaa kaivattiin, selvästi.

Johonkin sellaiseen meidän täytyy kyllä joskus viedä lapset! Selvästikin kiinnostus historiaa kohtaan on just nyt tosi korkealla.

Colomaresin jälkeen lapsilla oli mielessä vielä perhoset, joten päätimme kävellä läheiselle Mariposariolle.

Tai no joo läheiselle ja läheiselle – googlemaps näytti vain 22 minuutin kävelyä, mutta hmm serpentiinitietä jyrkkäään ylämäkeen lasten kanssa päivän kuumimpaan aikaan… Ei tuntunut ihan varsinaisesti läheiseltä. Mutta reippaasti jaksettiin.

Kiva pieni retkikohde siis tämä Colomares – suositteluni! Ja tosiaan tämän voi yhdistää näppärästi Mariposarion (perhospuisto) ja Stupan (buddhalainen temppeli) kanssa samaan käyntiin. Muffinssit mukaan!

28

You Might Also Like

  • lady
    22.2.2018 at 08:42

    Moikka,
    Ollaan äidin kanssa lähdössä kesäkuussa Torremolinokseen viikoksi.
    Voisiko sulta saada jotain vinkkejä matkalle, näkemistä/tekemistä?
    Täällä on tainnut jotain vilistä lähiseudusta, mutta olisi kiva saada vinkkejä kootusti turistille :)

    • krista
      22.2.2018 at 11:17

      Joo näitä eri vinkkejä on tullut tosiaan vähän ripotellen, mutta mäpäs voisin tosiaan tehdä sellaisen ”kokoomajutun”, jossa olisi kivat tekemiset ja näkemiset tältä seudulta! Kiitos kivasta juttuideasta! Tän alueen leikkipuistoistakin mun on ollut tarkoitus kirjoittaa, siitä voisin tehdä sit kans sellaisen samantyyppisen! :)

  • Torey
    22.2.2018 at 16:52

    Lukiessani tätä, katseli esikoisemme vieressä ja totesi ”IHANA LINNA”. 😄

    • krista
      22.2.2018 at 17:32

      Samaa mieltä oli meidän tytöt <3

  • Viivi
    23.2.2018 at 14:23

    Vahva suositus Turun linnalle. Muistan käyneeni siellä useinkin lapsena ja kyseisestä paikasta löytyi aina paljon mielenkiintoista tutkittavaa juuri historiasta kiinnostuneelle. Nykyään linnassa järjestetään käsittääkseni myös ihan lapsille suunnattuja kierroksia, jotka voisivat kiinnostaa teidän perhettä:)

    https://www.turku.fi/turun-linna/opi-ja-koe/lapsille-ja-lapsiperheille

    • krista
      23.2.2018 at 14:36

      No hei MAHTAVAA, kiitos vinkistä! Meillä on muutenkin jo monta syytä käydä Turussa ens kesänä, tässä yksi lisää tekemislistalle, kuulostaa just hyvältä!

  • TuuliaK
    5.3.2018 at 12:28

    Me käytiin Saksassa matkaillessa selaisessa ”oikeassa” prinsessalinnassa (en kyllä enää muista missä, yksi niistä pienemmistä), jossa oli siis joskus todella asunut prinsessa (tai ainakin kuningas/herttua/tms) perheineen. Ei vissiin vaan oltu valmisteltu silloista 3-vuotiasta prinsessafania ihan kunnolla, kun hyvin sujuneen kierroksen jälkeen ulkona odotti itkupotkuraivarit pettymyksestä: ”mutta kun mä halusin nähdä sen prinsessan myös, missä se prinsessa on?!!!”. Oltiin siis vissiin unohdettu etukäteen kertoa että prinsessa asuu nykyisin muualla…

    • krista
      5.3.2018 at 12:43

      3-vuotiaat :D :D :D <3 <3 <3
      -
      Mutta joo oi just tuollaisesta linnasta tytöt ois ihan innoissaan!