Mutsikropan paras bikinimalli

Ensinnäkin: joka ikinen kroppa on bikinikroppa.

Oon nyt kuitenkin vasta pari vuotta sitten tajunnut, millainen bikinimalli mun omaan keskivartalopainotteiseen ”mutsikroppaan” sopii enkä malta olla jakamatta tätä ilosanomaa.

Korkevyötäröiset bikinit!

Ahaa-elämykseni lähti (ehkä toissa talvena?) liikkeelle pikkareista. Olin ihan selkeästi jumahtanut 2000-luvulle matalavyötäröiseen pikkarimalliin huomaamatta, että ”keskipehmeällä” vartalomallilla se ei välttämättä ole se paras. Etenkään piukkojen ja ohuiden vaatteiden kanssa.

Mutta hupsis: kun laittaa päälle sopivan napakat korkeavyötäröiset pikkarit (ei kuitenkaan mitkään puristavat tukipikkarit, uih mä en yhtään välitä sellaisista), on vyötärönseutu jotenkin paljon paremmin ”kasassa”. Ja ihan kuin selän ryhtikin pysyisi parempana; mullahan on notkoselkä, mikä tietysti vielä vahvistaa pömppisefektiä.

Ja pömppis mikä pömppis, en mä sitä noloile ja sellainen mulla on ollut aina, ennen lapsiakin ja kun olin jopa alipainoinen. Vartalonmuotokysymys. Mutta silti. Korkeavyötäröiset pikkarit kuitenkin löivät selkeästi läpi mun alusvaatelaatikossa.

Pienellä viiveellä sitten hoksasin, että sama pätee myös bikinien suhteen. Korkeavyötäröinen malli näyttää (ainakin mun omaan silmään) paljon paremmalta mun kropassa kuin mulle aiemmin tyypillinen matalavyötäröinen malli.

Tällaisella mallilla tuntuu myös mukavalta pyllistellä uimaloiden lastenaltailla; ei ole sellainen olo, että kekkuloi liian paljastavasti, mutta silti voi pitää bikineitä. Pienien rintojen ansiosta yläosa mulla voi olla (mun mielestä) mikä vaan nirunarumalli, silti ei näytä korkeavyötäröisen alaosan kanssa liian härskiltä.

Olennainen ominaisuus alaosassa mulle on korkean vyötärön lisäksi napakkuus. Tuo kuvissa näkyvä alaosa on mun viime vuoden kevään ostos ja sen laatu ei harmi kyllä ole ihan parasta mahdollista; enää se ei tunnu niin napakanhyvältä kuin viime kesänä. Mutta ihan kelpo alaosa silti tälle kesälle vielä ja toivottavasti useammalle seuraavallekin kesälle!

Mutta joo: seuraavan kerran bikiniostoksilla suosittelen testaamaan korkeavyötäröistä mallia! Mun silmään just paras!

Ja toinen suosittelu: reippaasti vaan bikinit päälle näillä helteillä joka ikiselle, jos siltä tuntuu! Koko ”bikinikroppa”-ajatus pitäisi haudata jonnekin tosi syvälle. On joka ikiselle (ja myös meidän kaikkien lapsille!) terveellistä nähdä tavallisten ihmisten tavallisia erilaisia kroppia eikä vaan huippumallien katalogikuvastoa. Pukeutumalla bikineihin voit ajatella, että teet samalla palveluksen jälkipolville hei!

30
Like
9

You Might Also Like

  • Julia
    23.7.2019 at 18:41

    Tämä postaus tuli nyt tarpeeseen, kiitos 😊🙏 Tänä kesänä olen vuoden ikäisen lapsen äitinä ja nyt uudelleen raskaana kriiseillyt bikinikunnon kanssa, näkymä kun etenkin tuosta keskivartalon alueelta (sattuneesta syystä 🙊) poikkeaa yleisestä pyykkilautavatsa-kauneusihanteesta melkolailla 😅 Ihan turhaan siis olen tietty kriiseillyt, mun mielestä kaikennäköiset kropat kuuluu uimarannalle ja bikinikunto on sitä että vedetään biksut päälle. Mutta silti sitä tuntee itsensä välillä epävarmaksi 🙈 Mä hei voisin kyl testata tuota korkeavyötäröistä alaosaa 👍🏿 Ja sä näytät Krista by the way upeelta, pakko vielä sanoa 🙌

    • krista
      23.7.2019 at 21:58

      Joo kyllä mullakin oli vähän totuttelua uudenlaiseen kropanmuotoon lasten jälkeen ja niin varmaan lähes jokaisella, jos ei nyt ihan 100 % palaudu – sellaista itsensä hyväksymisen opetteluahan elämä on muutenkin monelta osin halki elämän. Mutta mullakin kun ”vauva” on jo 5-vuotias ja vatsa ei ole vielä palautunut, niin vaihtoehdot on märehtiä asiaa lopunelämä tai hyväksyä sen, että tällainen mä olen ja sillä selvä. Ja aina voi keskittyä ja keskittää omat ajatukset niihin hyviin puoliin ja kauniisiin juttuihin itsessä; ja niitä hyviä puoliahan on meissä ihan jokaisessa!

      Mä oon muuten huomannut, että ainakin tuolla meidän vakiuimalassa voi hyvin olla bikineissä kaikkine raskausarpineen eikä yhtään tule sellainen olo, että joku katsoisi huonolla. On ihana nähdä, että siellä niin bikineissä kuin uikkareissakin polskii erilaisia naisia erilaisissa kropissaan, ja kaikki ovat jotenkin… …hyväksyttyjä. Sekin on rohkaissut vaihtamaan uikkarit välillä bikineihin! Voi olla, että joissain muissa uimapaikoissa ollaan erilaisia, mutta tuolla on jotenkin mun mielestä hyvä olla.

      Ja kiitos! <3

  • Anna
    23.7.2019 at 18:45

    Hyvä vinkki. Minä olen suosinut jo muutaman vuoden shortsimallisia housuja toppimallisen (sillä oli joku hieno nimi mitä en muista) kanssa. Nuo topit vaan ovat ilmeisesti jotenkin menossa muodista kun niitä ei tunnu mistään löytyvän, joten seuraavalla kerralla kun tulee tarve bikiniostoksille saatanpa kokeillakin korkeavyötäröisiä. Römppämaha kun minullakin löytyy.

    Minä kyllä kadehdin pienirintaisia naisia. Minullakin oli pienet ja oman makuni mukaiset rinnat joiden kanssa tulin hyvin toimeen ja joista opin tykkäämään hurjasti. Pystyin esim. helposti luopumaan rintaliiveistä useaksi vuodeksi ja nautin ihan hurjasti vapaudestani ilman puristavia ja kesällä liian kuumia liivejä. Sitten tulin raskaaksi ja pienet rinnat paisuivat kuin pullataikina. Törmäilin tisseineni oviin, pöytiin ja jopa seiniin xD. Valitettavasti raskauden ja imetyksen jälkeen tissit tyhjenivät niin että massasta lähti ehkä puolet, mutta ihon ei vetäytynyt ja jäljelle jäivät omalla mittapuullani isot ja ihan varmasti kaikkien mittapuulla ropikkuvat rinnat :D Ei se mitään, kyllä minä tykkään rinnoistani näinkin enkä esim. arastele saunoa kaikenmoisessa sekaseurassa kroppani kanssa, mutta välillä on ikävä sitä kun sai tosiaan kuljeskella vaan ilman liivejä ja jotkut vaatteet jotka olisivat silloin olleet minusta ihania tuntuvat nyt liian paljastavilta. Mutta aika aikaa kutakin ja olenpahan saanut kokea nuo molemmat kropat, vähemmän muodokkaan ja enemmän muodokkaan ;)

    • krista
      24.7.2019 at 23:19

      Joo tiedän sen mallin, mä kans ostin heti Silvan saatuani sellaisen toppimallisen yläosan ja siihen hame(!)mallisen alaosan. Yläosa jäi harmi kyllä melkein nollakäytölle (sen muuten saisit, mitä kokoa olet?), koska sen kuvio ei oikein ollut ”munnäköinen”, ostin koska muita ei kaupassa ollut… Tuolla vanhassa pöllöilypostauksessa näkyy vähän niitä: http://www.puutalobaby.fi/rantakunnossa/ Mutta malli oli kyllä näppärä! Oisko se tankini nimeltään, miten mulla sellainen sana tulee mieleen…?

      Mäkin sain (?) kokea raskausajalla ja imetysajan alussa ”isorintaisen” elämää; tosin varmaan normaalikokoiset ne silloinkin oli. Mutta tuntui se hassulta kyllä :D Tosin siihen aikaan rinnat tuntuivat niin epäseksuaalisilta ja pelkästään ruokintavälineiltä, joten ehkä se ei ole ihan sama kun jos olisi isorintainen ilman äitiyshormoneja :) Ja just noin: ei kannata arastella! Jokaisessa meissä on ”merkkimme” (tai no lähes jokaisessa) ja ne ovat merkkejä eletystä elämästä. Ihan hassua ajatella, että aikuisen naisen ja äidin pitäisi olla teinitytön näköisessä vartalossa – ja sellaisia paineita jos itselleen laittaa, niin ei siitä mitään hyvää seuraa!

      • Anna
        25.7.2019 at 22:06

        Hei, hurjasti kiitos tarjouksesta, mutta pinkki/vaaleanpunainen on violetin ohella suunnilleen ainoat värit joita en tykkää pukea päälleni (toinen tekee kalpean näköiseksi ja toisesta en vaan tykkää). mutta hurjasti kiitos ajatuksesta!

        Tuosta epäseksuaalisuudesta olen samaa mieltä. Raskausaina rintoja aristi niin paljon että olivat lähinnä häiriöksi ja imetysaikana vauva oli koko ajan niitä räpläämässä ja lutkuttamassa niin en todellakaan enää halunnut että joku vauvan lisäksi tulisi niitä kähmimää :P

  • Torey
    23.7.2019 at 20:01

    Musta on niin surullista, että nykyään kaikki melkein pohtii, voiko pukeutua bikineihin. Joo, kyllä 20 vuotta sitten osa äiti-ihmisistä mielummin valitsi kokouikkarin, mutta lähinnä koska olo ei ollut muissa niin mukava. Mutta silti uikkareissa näkyi kaiken kokoisia, eikä uimahallissa tarvinnut miettiä mitä solvauksia kuulee. Nykyään uimapukuja ei ilmeisesti saisi pitääkkään kuin tietynmalliset, mitä nettikeskusteluja ja lehdistä luettuja juttuja on uskominen.

    Multa löytyy sekä bikineitä, että kokouikkari. Yhdet taitaa olla korkeavyötäröiset ja mielelläni käyttäisin sellaisia enemmänkin, mutta mun IBS-vatsani ei tykkää sellasista.

    https://naissanelioissa.wordpress.com/2019/07/22/leikittiin-koirataloutta/

    • krista
      24.7.2019 at 23:27

      Joo varmasti some tätä lietsoo – mutta toisaalta kyllä mä uskon, että 20 vuotta sittenkin on ollut ulkonäköpaineet. Itse muistan enemmänkin sellaista, että omasta kropasta ja muiden kropastakin puhuttiin tosi rumasti ääneen; aina joku oli haukkumassa itseään läskiksi jne – jos siis teinin näkökulmasta ajattelen, että mitä aikuiset kropan muodoista puhuivat. Musta tuntuu, että nykyisin ollaan tiedostavampia sen suhteen eli että ei ihan lasten läsnäollessa mitään läskipuheita puhuta. Ehkä…? Ja nykyisyydessä on tavallaan tosi hyvää se, että kaikenmuotoisten kroppien arvostamisesta puhutaan kovastikin; tosin käytäntö taitaa edelleen olla toinen eli se tie kropan arvostamiseen on varmasti vasta aluillaan. Mutta puhutaan siitä paljon enemmän nykyään kuin silloin, väittäisin!

      Ja sit samanaikaisesti on just somen paineet ja se, että ne huippukauneimmista huippukauneimmatkaan eivät välttämättä ole kuvissa aitoja vaan HEITÄKIN on photoshopattu, aiemmin naistenlehtien kansiin ja nyt ihan someen. Jos kauneimmista kauneimmatkaan ei ”kelpaa” ilman kuvankäsittelyä, niin aika hurjaa…

  • Elina
    23.7.2019 at 23:55

    Mulle bikinit on omaan makuun liian paljastavia, joten viihdyn kokouikkareissa. Hiljattain tosin näin mainoksessa kerrankin tosi hyvän näköiset korkeavyötäröiset biksut ja ensimmäistä kertaa vuosiin harkitsin sellaisten hankkimista.
    Alkkaritkin pitäisi vaihtaa korkeaan malliin. En yhtään tykkää siitä, jos alkkareiden yläreuna puristaa vatsamakkaran alta, se oikein korostaa röllykkää. Olen muutenkin kipuillut tämän alushousuasian kanssa, koska mistään ei tunnu löytyvän sellaista mallia joka tulisi riittävän korkealle eikä valuisi koko ajan persvakoon! Saa vinkata jos joku sellaisia on löytänyt!

    • krista
      24.7.2019 at 23:31

      Joo just tuo on mullakin se matalampien alkkareiden ongelma! Eli jos se nauha/pikkareiden yläosa päättyy ”pehmeään” kohtaan, se saattaa joko painaa siihen poimun tai muuten oikein pompsauttaa sen mahan esiin! Mutta kun vyötärö tulee korkealle ja koko se maha-alue peittyy sinne alle, niin kappas, näyttääkin paljon paremmalta! Mulla on käytössä Pierre Robertin korkeavyötäröisiä pikkareita ja sitten Espanjasta ihan Primarkilta ostettuja peruspikkareita. Korkeavyötäröisten pikkareiden löytämisen haaste on myös se, että usein ne on sitten mallia ”mummo” enkä mä nyt välttämättä ihan ihonvärisiä mummonkalsareita halua :D Eli sais olla ihan nätit tai jopa värikkäät, mutta sellaisiapa onkin vaikeampi löytää! Itsekään en ole löytänyt muita kuin mustia ja valkoisia, jotka on mun makuun liian tylsiä :)

  • Life with Satu
    24.7.2019 at 15:07

    Oi kun kivan näköinen alaosa.
    Itse olen henkeen ja vereen uimapuku ihminen, tykkään sellaisessa olosta paljon enemmän kuin muusta itselläni. En oikein tiedä miksi, en ole koskaan osannut pukeutua biksuihin. Olen kokeillut useampaa mallia ja silti palaan aina siihen samaan uimapukuun :D Ehkä syy on siinäkin, että en nauti rannalla olosta vaan ennemmin ulkoilen jne jolloin toki on suotavaa olla muutakin päällä kun vaikka kaupungilla tai edes ulkoilupoluilla liikkuu :)

    • krista
      24.7.2019 at 23:39

      Kiitos! <3 Mulla taas on ollut kautta aikojen (tai aikuisiän) vastaava "henkeen ja vereen" -fiilis bikineistä, ja sitten olinkin alkuun lasten saamisen jälkeen sen edessä, että mitäs nyt... Sen jälkeen olen itse asiassa ostanut uikkareitakin, yhden perusmustan ja sit sellaisia hienompiakin - mutta olin ihan kauhuissani, että onko nyt tätiuikkareihin siirtyminen tosiaan edessä. Mutta ONNEKSI uikkareitakin on nykyään vaikka kuinka hienoja ja uikkarit ei välttämättä ole viesti siitä, että "peitän jotain", vaan ne on itsessäänkin jo kauniita ja kivoja! Ja oman kropan hyväksymisen myötä on pystynyt alkaa käyttää taas bikineitäkin. Eli tavallaan mä oon siis bikinistä taipunut myös uikkareihin päin nykyään, vaikkakin bikineiden käytöstä edelleen jotenkin vaan.. ...tykkään. Mun lemppari kautta aikojen on nuo kolmiomalliset yläosat naruilla, niistä en ole halunnut luopua.

  • LeenaK
    24.7.2019 at 18:32

    10 vuotta sitten ostin ensimmäiset bikinit sitten lapsuuteni ja reteesti menin kaikkine kiloineni (ja liioittelematta niitä on >20 liikaa), raskausarpineni ja muine vikoineni Italiassa rannalle. Kaksi havaintoa: 1) myös kaikki italialaiset mammat olivat rannalla bikineissä, kokoon katsomatta (tosin ruskean ihon peittämä rasvakerros on jostain syystä ainakin omaan silmääni paremman näköinen kuin valkoisen) b) mut yritettiin iskeä :-D. Olenpa sitten käyttänyt bikineitä kun huvittaa, esim. viime kesänä oli niin kuuma etten kestänyt uimapukuja ajatellakaan. Jos jonkun esteettistä silmää haittaa, niin saa katsoa muualle.

    • krista
      24.7.2019 at 23:41

      Ihanaa, just näin! <3 Mä en ole ollut Espanjassa paikallisten bikiniaikaan, mutta mä veikkaan, että heillä on tämä sama - mammat bikineissä, kropan muotoon katsomatta! Niin se pitää ollakin; jos on bikinifiilis niin bikinit päälle vaan. Eiväthän miehetkään uidessa mahojaan peittele, vaikka joillain on enemmän kuin toisella.

  • qwertyuiopå
    24.7.2019 at 22:48

    Siis aivan ihana tuo hapsuyläosa, sattuuko olemaan jotain tämän vuoden mallistoa jostain mistä voisi vielä löytyä?

    • krista
      24.7.2019 at 23:08

      Harmi kyllä toi on tosi vanha, ostin sen Seppälän alennusmyynnistä joskus… no nyt pitää kaivaa ihan blogista :D Löytyi! Ihana kun on tällainen lisämuisti, eli täällä: http://www.puutalobaby.fi/syysshoppailusyntini/ Eli näköjään syksyllä 2013 eli ihan eilen, hintaa on ollut silloin huikeat 50 senttiä :)

  • Anna
    25.7.2019 at 19:57

    Olen niin sanottu laiha läski (167 cm/47 kg), jolla on teini-iässä tulleita raskausarpia reisissä, pepussa ja alaselässä. Eikä yhtään hävetä olla biksut päällä. Sellaisen matalavyötäröinen alaosa ilman lahkeita on käytössä . Jos jotain häiritsee, niin sitten häiritsee.

  • Karoliina
    27.7.2019 at 13:07

    Oli pakko käydä hakee sittarista Pierre Robert korkeavyötäröiset pikkarit. Nää tuntuu hyvältä päällä! En osta enää matalia.

    • krista
      28.7.2019 at 22:25

      Hahaa! Noi ON mun mielestä kans hyviä!