5 x lempikasvisproteiini

Heh tällainen juttu pitää aina aloittaa muistelolla, miten 90-luvun puolivälissä lukion kasvisruoka tarkoitti päivästä toiseen kukkakaaligratiinia.

Myöhemmin olin jo parikymppinen, kun maistelin yliopiston ruokalassa ensimmäistä kertaa soijasuikaleita jossain kastikkeessa. Varmistelin opiskelukaverilta moneen kertaan, että eihän tuo varmasti ole lihaa – näytti niin epäilyttävältä. Maistui niljakkaalta. Soijarouhe ilmestyi omaan ruokakaappiini joskus vuoden 2000 jälkeen. Se oli kasvissyöjän luksusta kuulkaas.

Siitä sitten aikahyppy tähän aikaan, OO-ÄM-GEE ja VEE-AA-UU. Olen niin niin niiiii-iiiin iloinen, että kasvissyöjän proteiininlähteiden määrä on ruokakaupoissa kymmenkertaist… no eipäs vaan ainakin satakertaistunut.

Vaikka ajoittain jokin sisäinen mummominä haluaisikin joskus mutista, että ”helppohan se nyt on, toista oli silloin, kun hiihdettiin kouluun kesät talvet syötiin vaan kermassa lilluvia kukkakaalisattumia”, niin silti oikeasti-oikeasti tuo kasvisproteiinituotteiden kehitys on ollut huikea – ja myös tosi tärkeä. Ne kun ovat niin helposti saatavilla ja hyviä, että maistuvat sekasyöjillekin! Edes minä yli 20 vuoden kasvissyöjänä en ole maistellut läheskään kaikkia nykyisin tarjolla olevia vaihtoehtoja.

Omat kasvisproteiinilempparini tietysti vaihtelevat: usein joku uutuus nousee lempparien kärkeen silmänräpäyksessä, joskus taas jotain syö niin paljon että välillä vähän kyllästyy. Tässä kuitenkin tämänhetkiset omat viisi kasvissyöjän proteiinilemppariani.

(Huomautus: Olen itse siis kasvissyöjä, en vegaani, joten näiden omien lemppareideni joukossa on myös maitopohjainen ja sienipohjainen proteiini. Minulla ei myöskään ole keliakiaa tms. Eli jokainen tietysti valitsee omaan ruokavalioonsa sopivat tuotteet ja voi katsoa niiden soveltuvuuden itselleen.)

1. Quorn

Jo reilun vuoden ajan kärjessä pysynyt ”huumaruokani”, kohta jo uhkaa kyllästyminen. Mutta ei vielä!

Sieniproteiinivalmiste quornissa on ihan omanlaisensa maku – ja tykkään just siitä, että siinä on maku. Myös sen rakenne ja suutuntuma on mun mielestä just ihana, nam!

Quornista Joel tekee esimerkiksi wokkeja, curryja ja pastakastikkeita. Kuulemma yleensä paistaa pannulla öljyssä ja ripottelee päälle asiaankuuluvia mausteita. Eli oikeastaan käyttää täsmälleen samalla tavalla kuin tofua.

2. Seitan

Seitan puolestaan on näistä viidesta lempparista minulle se uusin tulokas. Hurahdin siihen jo Espanjassa, jossa ihana lähi-hampparipaikka tarjoili ”jonkun siskon tekemää seitania” pitaleivässä; se oli siis ikään kuin kebabin kasvisvaihtoehto. Ja uuuuuh, minkä makuista!

Suomessa ”löysin” seitanin pariin vasta viime joulun seitankinkun kautta. Ja sen jälkeen seitan on ilmestynyt myös meidän keittiöön, useimmiten ehkä burritojen täytteenä.

Seitan on aika ”lihamainen” rakenteeltaan, ulkonäöltään ja mun mielestä kyllä vähän maultaankin. Niinpä sitä voi käyttää samaan tapaan kuin ruoassa lihasuikaleet. Seitan-pihvi on muuten ihan mahtava hampurilaisessa!

3. Paneer

Jokainen blogia pidempään seurannut varmaan muistaa, että mun ultimate-nepalilaisravintolaherkku on Paneer Chili. Lempiruoka since 1998 tai jotain. Ja oi sitä riemua, kun paneer tuli valmiina tuotteena kotikeittiömarkkinoillekin. Nam, nam, nam! Välillä Joelin pannultakin tulee lähes yhtä hyvää Paneer Chiliä kuin nepalilaisissa ravintoioissa.

Paneeria käytetään meillä ensisijaisesti intialaistyyppisiin pöperöihin. Paneer Chilin lisäksi esimerkiksi pinaatin tai munakoison kaverina. Toisin kuin quornin tai tofun, paneerin Joel laittaa kastikkeeseen (sellaisenaan eli paistamatta) vasta, kun vihannekset ovat ehtineet jonkin aikaa muhia.

4. Tofu

Perinteinen – heh voiko tätä kutsua jo perinteiseksi? – tofu pitää pintansa mun ruokalautasella. Lemppareiden joukossa moni muu kasvisproteiini on tullut ja mennyt, mutta tofu on pysynyt. Se on vaan sellainen ”yleishyvä” ainesosa niin moneen erilaiseen ruokaan.

Yleisimmin tofu on meillä erilaisissa pöperöissä, mutta myös esimerkiksi nuudeleissa. Myös ohuet paistetut tofu-viipaleet ovat usein omana elementtinään, vähän niin kuin pihvinä. Ja lämpimien leipien ja hampurilaisten täytteenä tofu-viipaleet ovat myös täysbingo.

5. Pavut

Ja listalla on pakko olla tietysti myös ihan tavalliset pavut.

Meidän perheen lemppareita ovat erityisesti mustapavut ja ruskeat pavut, kikherneet ja linssit. Myös toinen lapsista rakastaa papupöperöitä. Meillä ei liotella itse papuja, vaan käytetään ihan sellaisia käyttövalmiita papuja pahvitötsässä.

Välillä käytetään myös esimerkiksi soijapapuja, mungpapuja tai mitävaanpapuja, mutta ne eivät ole lyöneet läpi niin lemppareina kuin nuo ensin mainitut.

Papuja meidän kotikokki yhdistelee monesti myös muihin kasvisproteiininlähteisiin, kuten tofuun tai quorniin.

”Mikäs tuo mötikkä tässä ruokakuvassa onkaan?”, kysyin äsken kuvia laittaessani Joelilta.

Joel repeili: ”Haha ’Mikäs tuo mötikkä mun ruoassa on?’ pitäisi olla tän sun blogiistauksen otsikko!”

Se on tofu, tai ehkä quorn. Pavut toimivat mahtavasti myös esimerkiksi leipäjuuston kanssa yhteispöperönä.

Usein Joel tekee myös niin, että valmistaa papupöperön pohjaksi. Lapset syövät sellaisenaan, minulle maustetaan tuliseksi ja lisätään vaikkapa tofua. Ja itselleen Joel sujauttaa sekaan esimerkiksi broileria.

Näitä Joelin reseptejä usein kysellään ja (kröhöm) niitä lupailenkin, mutta usein ne jäävät venymään – lähinnä siksi, että Joelin perusresepti kuuluu ”teen niistä pöperön”. Kotikokin pitäisi sitten ihan uusiksi alkaa kokkailla niin, että minä kyselen vieressä. Ja hih sitten siitä usein tuleekin erilainen kuin alun perin käyttämässäni kuvassa, kun Joel kokkaa aina niin näppituntumalla mausteiden sun muiden kanssa.

Aivan tyypillinen peruspöperö syntyy Joelilta näin:

Pannulle paistumaan öljyssä tofua tai quornia. Siihen päälle pippuria ja chilirouhetta. Lisätään mitä vaan pilkottuja vihanneksia. Kaadetaan sekaan pannulle karkeaa tomaattimurskaa, lusikallinen tai kaksi curry-tahnaa, lopuksi loraus kookoskermaa. Tämän ehtii tehdä helposti sillä aikaa, kun riisi kiehuu.

Tadaa, siinä resepti! Ja kuten kuvista näkee, päällä on usein kevätsipulisilppua (tai korianteria) ja lisukkeena turkkilaista tai kreikkalaista jugurttia tai maitorahkaa.

Mutta joo, kyllä niitä tarkempiakin reseptejä kuitenkin joskus aina tänne putkahteleekin.

Tällä pohjustuksella: jos jonkin ruoan yksityiskohtaisempi resepti erityisesti kiinnostaa, niin hihkaiskaa ihmeessä!

Mikä on sun lempparikasvisproteiini? Ootko maistellut jotain uutuuksia, joita munkin kannattaisi kokeilla?

19

You Might Also Like

  • qwertyuiopå
    22.4.2022 at 11:40

    Itselläni tofu pitää vuodesta toiseen sitkeimmin paikkaansa lautasella. Leivän päälle eksyy usein seitaniakin, kaikenlaiset valmiskasvipyörykät on viikottainen osa ruokavaliota. Tuntuu uskomattomalle ettei millään ehdi edes kaikkia uusia tuotteita kokeilemaan, nyt jääkaapissa odottaa käyttöä uutuuspyörykät joiden proteiinin lähteenä herne ja kaura.

    Vinkkinä helposti vatsaoireita saaville: fodmaphiilarien määrä on paljon pienempi kun ostaa pavut ja linssit niin että on valmiiksi liotettu. Omien keittojen vakioainesosana on punaiset linssit, soseutuu todella hyvin ja toimii varsinkin kaikissa tomaattipohjaisissa keitoissa paremmin kuin hyvin.

    • krista
      22.4.2022 at 14:42

      Joo valmiskasvispyörykät ehdottomasti täälläkin lautasella viikoittain! Ja nakit :)

      Hei tarkoitatko valmiiksi liotetuilla just niitä, jotka on ikään kuin esikypsennetty ja pahvitölkissä? Me käytetään sellaisia! Mun syömien papuruokien määrää on joskus kauhisteltu, mutta ei meillä kenelläkään tule mitään vatsavaivoja niistä. Oisko sit siitä, että ne on vatsaystävällisempiä tuossa muodossa…? Tai sit meillä on superkestävät papuvatsat :D

      • qwertyuiopå
        23.4.2022 at 11:40

        Joo siis nimenomaan ne tölkeissä jne olevat, niitä monien kasvisruokaan tottumattomienkin vatsat kestävät paljon paremmin. Vaikka itse liottelemalla tuleekin halvemmaksi, niin fodmaphiilareita on enemmän.

        • krista
          25.4.2022 at 14:42

          Joo, niitä siis onkin just nämä, mitä me syödään!

  • Ilargia
    22.4.2022 at 12:16

    Joo, nykypäivän valinnanvara on kyllä jotain ihan mahtavaa! Mä hoidan meillä kokkauksen ja oon ihan fiiliksissä aina, kun löytyy joku ”lihankorvike”, joka vastaa lihaversiota myös käyttötavaltaan. Vaikka usein sävellän itse (Joelin pöperimetodi kuulostaa tutulta:), niin tykkään myös selailla reseptejä, ja on vaan niin mahtavaa, kun voi ottaa vaikka kanareseptin eikä ole pakko käydä läpi mitään ”ok, no mut jos mä laitan tähän jotain papuja, niin mites tää sitten toimii..?” On myös kiva tehdä välillä ns. klassikkoruokia, esim. makaroonilaatikko Muu-jauhiksesta oli ihanan nostalginen kokemus! ”Liha”pullista huomasi enemmän, että eivät ole lihaa, mutta toimi niissäkin.

    Sit me on ihastuttu espanjalaisiin Heuran kasvisproteiinituotteisiin, erityisesti sellaisiin maustamattomiin vähän kanasuikaleilta näyttäviin. Rakenne on kivasti samanlainen kuin kevyesti kypsennetyssä kanassa, toimii hyvin esim. kanaan kung pao tai espanjalaiseen sitruuna-valkosipulikanaan. Samalla firmalla on kasvispohjaisia makkaroita, tyyliin kasvischorizoa! Hyvin toimi linssipadassa. Suomessa Heuraa ei ilmeisesti myydä ainakaan vielä (nyyh, koska paluu lähenee uhkaavasti!), mutta Like Chicken Bites onneksi toimii hyvin samoin kuin noi Heuran ”kanasuikaleet”. Niille siis suositus! Ja Heuralle toki myös, jos/kun ootte taas Espanjassa:)

    Sun listalla oli myös omia suosikkeja, kuten Quorn ja just noi samat peruspavut. Varsinkin kikherneet on usein ruokalistalla. Seitan on toinen tuote, jota opin syömään ulkomailla, kun löydettiin Carrefourin valmisseitan. Tofuista mun suosikki on Taifunin Tofu Rosso. Harmi, että se näyttää hävinneen Prismasta. Ehkä jostain Ruohonjuuresta vielä saa..?

    • krista
      22.4.2022 at 15:07

      Mä heti googlasin tuon Heuran. Ei löytynyt Suomesta, Tukholma ois lähin. Heti alkoi kiinnostaa! Espanjassa tää alue kyllä varsinkin on tehnyt jättiloikan! Eka talvena Espanjassa (vuosi on tainnut olla 2015 alkuvuosi) ei ainakaan Fugen taajuudelta löytynyt juuri mitään ja ravintoloissakin kasvissyöntikysymykset aiheuttivat suurta hämmennystä ja kanan tarjoamista. Mutta jo muutama vuosi myöhemmin tilanne oli ihan eri ja vaihtoehtoja alkoi olla ruokakaupoissa kotikeittiiöönkin!

      Me ei olla taidettu maistaa Muu-jauhistakaan! Muulta söin pääsiäisenä eka kertaa nakkeja, ja ne oli tosi hyviä! Täytyypä testata muitakin ton merkin tuotteita!

      • Ilargia
        25.4.2022 at 18:09

        Ai, no mut jos jo Tukholmasta löytyy, niin ehkä vielä saapuu Suomeenkin!
        *
        Ja joo, mekin oltiin iloisesti yllättyneitä valikoimien laajuudesta oikeestaan sekä Espanjassa että Ranskassa! Tosin varmasti on myös niin, että esim. Madridissa ollaan tässä suhteessa vähän eri taajuudella kuin Fugessa ihan jo kokoeron takia. Me vielä asutaan aika etuoikeutetussa keskustakuplassa: pari viereistä barriota on täynnä etnisiä rafloja ja kaikenlaisia hipsterimestoja, joten kasvis/vegaanivaihtoehtoja on. Kavereiden takia meille on kehittynyt tapa bongailla paikkoja, joista sais sekä vegaanista että gluteenitonta, ja jopa niitä on löytynyt ihan kivasti.
        *
        Ihan erityisesti kyllä ilahdun siitä, kun vaellusharrastuksen takia ollaan jossain Madridin pohjoisen vuoriston pikkukylässä ja listalle on oikein merkitty kasvis- tai jopa vegaaninen vaihtoehto. Kerran vielä paikkaa pyöritti sellainen pappa, josta olisin luullut, ettei ole kuullutkaan mistään vegaaneista! Näin ne ennakkoluulot murenee puolin ja toisin:)

  • Milo
    22.4.2022 at 13:06

    Oliko tekstissä joku ajatusvirhe vai miksi ihmeessä vegaani ei voisi syödä sienipohjaista proteiinia?

    • Veema
      22.4.2022 at 14:25

      Quornissa on kananmunan valkuaista, siksi ei käy vegaanille. Ehkä joku päivä sitä valmistetaan uudesta suomalaisesta valkuiaisen korvikkeesta 🤗

      Me syödään pääosin vegaanisesti, mutta quorn kuuluu silti meillä listalle. Se on tosi hyvä! Pitkään käytettiin vain quorn kuutioita, mutta yksi päivä tajusin myös quorn fileet! Ne on tosi hyviä esim perunamuusin, jota meidän kuopus rakastaa, kaverina.

      Vaihtoehtoja on kyllä nykyään paljon ja se on ihanaa. Mä käytän nykyään paljon myös muu-jauhista, koska lapset tykkää sen suuntuntumasta esim lasagnessa enemmän kuin soijarouheesta. Vöner-merkin lastut taas on meidän uusi suosikkipizzan päällä. Ja Makulihan Makukeittiön kasvisnakit on meidän suosikkeja nakkiruuissa.

      • krista
        22.4.2022 at 15:35

        Joo mä luinkin siitä kananmunankorvikehankkeesta – kiinnostavaa!

        Aaaa, meillä on ollut vaan quorn-kuutioita, mutta pitääpä ehdottomasti kokeilla noita fileitäkin! Eli ”pihvihenkisesti” perunamuussin kanssa? Mulla on sellaisena ollut tofuviipaleet, mutta nyt kun sanot, niin quornhan kuulostaa just rakenteeltaan ihan loistavalta siihen!

        Uuu ja myös Vöner-lastut pizzassa menee testiin, ja noita Makukeittiön nakkeja taisi suositella joku muukin Instassa, ja ja ja… Tää on kyllä huikeaa, miten paljon tätä valinnanvaraa todella ON! Niin erilainen maailma (lautasella) kuin vielä joskus reilu 10 vuotta sitten, saatikka 20 vuotta.

        • Veema
          22.4.2022 at 23:49

          Joo, siis juurikin pihvinä! On ihan kuin kanan fileepihvejä söisi. Se maku sopii jotenkin tosi hyvin myös tuolla tavalla, ainakin meidän mielestä.

          Ja kyllä, ihan toista nykyään, kun edes 10 vuotta sitten. Oon kyllä vähän samaa mieltä, kuin tuossa alla toinen lukija, että monet noista kasvisversioista on vähän turhan suolaisia. Mutta eipä sitten tarvi lisätä yhtään muuten suolaa. Ja muutenkin kyllä kaikkien hyvien vaihtoehtojen joukosta on mahdollista löytää myös niitä ei-niin-suolaisia.

          • krista
            25.4.2022 at 14:43

            Joo meillä kans ei lisätä mun ruokaan koskaan (ei edes puuroon) suolaa. Mutta ainekset voivat olla suolaisia, rakastan just suolaista fetaa, oliiveja jne. eli se suolaisuus makuun tulee sieltä.

    • krista
      22.4.2022 at 14:38

      Hihi mä en tiedä, mitä kukainekin syö ja siksi discleimeröin kaikkiin suuntiin :D Sain kerran huomautusta Instassa, kun quornin yhteydessä sanaa kasvisproteiini. Siksi myös kiersin sanomalla useassa kohdassa kasvissyöjän (ei siis vegaanin) proteiini, koska eihän myöskään juusto ole kasvis :) Halusin, että ei alkaisi heti termien halkominen, että kuka syö mitä, mutta silti halusin esitellä OMAAN ruokavaliooni sopivat lemppariproteiinilähteet :) Jotkut asiat on aika kieli keskellä suut… sormet keskellä näppäimistöä :D

  • Oliver
    22.4.2022 at 13:09

    Me ollaan sekasyöjiä, mutta syödään kuitenkin hyvin kasvispainotteisesti. Yleisimmät kasvisproteiinit taitaa meillä olla kikherneet ja punaiset linssit. Tortillatäytteeseen mies laittaa joskus härkistä, ja pitaleivissä ihan parasta on tamperelainen (tai pirkkalalainen) Vegem Seitan. Tofua en käytä juurikaan, mutta just tällä viikolla poikkeuksellisesti kaivoin täältä sen Patak’s ohjeen ja tein sen mukaisesti tofua :) Meidän lähikaupassa ei ole sitä jafreeziä (tms), mutta tulinen tikka masala on kans hyvä, ja oikeasti tulista!

    • krista
      25.4.2022 at 14:45

      Meillä muuten edelleen Patak’sit on aktiivikäytössä, ne on niiii-iiiin hyviä. Eilen eri yhteydessä (hehkutin Joelille Pirkan salsa verden makua) just Joel totesi, että ihmiset ei ymmärrä, miten hyvänmakuisia purkista tulevat jutut voi nykyään olla :D Mut oikeesti, esimerkiksi guacamole purkista nyt vs. kymmenen vuotta sitten on valovuoden ero! Näin aiheesta eksyen, hah.

      Tuota Vegem Seitania en ole maistellutkaan, täytyypä katsoa, jos omista kaupoista löytyy!

  • A
    22.4.2022 at 14:38

    Quornissa on kananmunanvalkuista, joten ei kelpaa vegaanille.

    Mun lemppari on peruspavut (butter beans lemppari, mut kaikki muutkin on hyviä), kikherneet jne. Eines-vegeproteiinit jätän hyllylle (kokeilu esim. härkiksestä oli mööh, koska se oli ihan törkeän suolaista). Koska perheessä on sekä kananmuna- että kaura-allergikko, jää listoilta pois quorn (aiheuttaa lapselle sietämättömän vatsakivun) ja nyhtökaurajohdannaiset (noh, koska kaura). Härkäpapuja (ihan perusmuodossaan, ei prosessoituna) haluaisin lisää ruokavalioon. Mies teki ihan ’älyttömän hyviä kasvishampparipihvejä mäskistä (ohramallasta mitä jää yli oluenteosta) ja härkäpapurouheesta, niitä muistelen kaiholla (koska hänen olutharrastus on ollut muiden kiireiden takia tauolla, ei ole mäskiäkään).

    Eiks seitan oo kasviproteiineja ajalta kun kasvisruokailu oli hipeille ja ruohonjuuren asiakkaille :D Niin ja tosiaan soijarouhe, sitä oli tarjolla ysärilläkin (en ole itse vannoutunut kasvissyöjä, vaan syön joustavasti, mutta erittäin kasvispainotteisesti, joten kasvissyöjäystävien & lounasravintoloiden kasvisruokia on tullut syötyä ysäriltä asti, nykyään tosiaan paljon paremmin maistuvaa ruokaa saa :) )

    • krista
      25.4.2022 at 14:48

      Hihi mahtava seitan-kuvaus – ja siis en tiedä, en ole yhtään siihen tutustunut ”niinä aikoina”, mä taisin vaan syödä pussinuudeleita silloin :D Se oli varmaan jossain itse tehtyä silloin….?

      Apua mulle iskee vähän ennakkoluulot tuon mäskin kanssa :D Me kuljetaan ulkoilemaan monesti erään pienpanimon ohi, ja sieltä iskee ilmastointiputkista joskus ulos… tietynlainen haju. Heti tuli vaan sellainen mieleen :D Mutta pitäisi voittaa toki ennakkoluulonsa! :D

      • A
        25.4.2022 at 15:11

        Joo, mäski haisee kyllä, tai siis on hyvin tunnistettava tuoksu (kyllä sen jo rapussa haistoi kun mies oli kotona pannut olutta :D) mutta on ihan mahtavaa raaka-ainetta leipään ja just kasvispihveihin (ja ei se olutkaan pahaa ollut olleskaan ;)).

  • Anna
    22.4.2022 at 15:13

    Minulla on noussut viime aikoina ihan tofu suosikkilistalle. Alkuun olin vähän epäileväinen ja ei ollut hyvää ja äh, mutta sitten jotenkin löysin sen ja rakastuin sen pehmeyteen. makuahan siinä ei minusta ole yhtään jos sitä ei mausta, mutta se rakenne <3
    Meillä käytettiin yhdessä vaiheessa aika paljon mifua (maitopohjainen), mutta jotenkin se on unohtunut. Ehkä osittain siksi, että on maitopohjainen ja vähän olen yrittänyt vähentää maidon kulutusta. Mm meillä paljon käytetyistä jogurteista osa ostetaan nykyään soijaversiona.

    • krista
      25.4.2022 at 14:58

      Joo mulla kans oli tofun kanssa joskus silloin aikoinaan-aikoinaan-aikoinaan jonkinlainen epäilyvaihe, ja just siihen mauttomuuteen liittyen. Sitten aloin käyttää savutofupäästä tofuja, ja lopulta sitten oppi maust… Okei, siinä vaiheessa ehkä tapasin Joelin ja se alkoi hoitaa sen maustamisen :D

      Meillä sama Mifun kanssa, joskus se oli ihan-ihan vakkari, mutta nyt ei olla kyllä sitä vähään aikaan syöty. Oikeastaan ilman sen kummempaa syitä kuin että tuli muitakin niin paljon, niin se on jäänyt vähän jalkoihin… Mutta nyt muistin palak mifun ja heti tuli mieleen, että uuuuh, sitä kyllä haluaisin!

  • TM
    22.4.2022 at 15:33

    Mä ehdin nauttia muutaman vuoden kaikista ihanista uusista kasviproteiineista (esim. härkis ja beanit-suikaleet olivat ahkerassa käytössä), mutta sitten mulla todettiin sairaus, joka edellyttää todella vähäsuolaista ruokavaliota. Nyt on pakosta palattu lähtöpisteeseen, josta kasvisruokailuni aikoinaan alkoi, eli pääasiassa papuihin, linsseihin ja tofuun. Noissa uusissa tuotteissa on tosi paljon suolaa, ja vaikka en lisäisi muuta suolaa, sitä on silti liikaa. Quorn on hyvää, ja varsinkin rouhe on onneksi vähäsuolainen. Hieman surettaa, että lähes kaikki nopeat ja valmiit (ja joltain maistuvat) tuotteet ovat pannassa, mutta tällä nyt mennään!

    • krista
      25.4.2022 at 15:00

      No voi mälsyys, sä joudut sitten tosiaan tosi tarkasti lukeamaan pakkausten kyljet! Mä huomaan tuon suolaisuuden lähinnä siitä, että oon antanut jo ajat-ajat sitten ”suolauskiellon” eli tosiaan en anna laittaa yhtään lisättyä suolaa mun ruokaan. Heti tuntuu överiltä, jos on vähänkään lisätty. Varmaan just siinä pohjassa jo sitä suolaa riittävästi, ja sit tosiaan ra-kas-tan kaikkea suolaista, fetaa ja oliiveja jne. Mutta niisk tosiaan jos sairauden takia suolattomuus tulee eteen, niin aika lailla uusiksi tällaiset maut sitten pitää laittaa!

  • Tilde
    22.4.2022 at 18:20

    Tofusta on muuten nykyään sellainen valmiiksi kuutioitu ja maustettu versio, josta tulee hyvää kun ihan vaan kippaa wokkiin ja lämmittää. Ei tarvitse paistaa tai painella nesteitä pois! SoFine – merkkinen näyttäisi olevan. Kiireisen kokkailijan luottotuote.

    • krista
      25.4.2022 at 15:04

      Joo hei mä oon tainnut nähdä sen jossain! Ei olla testattu koskaan, pitäisipä kokeilla sitäkin!

  • Nanna
    22.4.2022 at 18:58

    Soijasuikaleita käytetään vähän kanan tapaan ja esim tortilloissa meistä parasta!

    Muuten aika samat lempparit kuin sulla. Lapset meillä syö mieluiten sitä perinteistä soijarouhetta. :)

    • krista
      25.4.2022 at 15:05

      Joo niissä on kyllä vähän ”kanamainen” fiilis. Meillä on soijarouhe jäänyt jotenkin vähemmälle, mutta vois kyllä kokeilla lapsille vaikka makaronilaatikkoon! Vaikka sellaisella jujulla, että huomaavatkohan eroa :)

  • Janina
    23.4.2022 at 07:21

    Oma suosikki on tällä hetkellä härkis chili suikale. Käristän vaan pannulla ilman muita mausteita ja yhtä hyvää joka päivä. Kukkakaali lillukoiden uusi korvaaja on apetit kukkakaaliwingsit. Ihan super hyviä. Just ostin niille kaveriksi uutta vegaanista lime valkosipuli majoneesia. Itse olen kasvissyöjä, mutta perheessä kananmuna allerginen joten usein ruokavalio vegaaninen. Jo lapsen elämän aikana 8 vuodessa on tullut todella paljon ja monipuolisesti tuotteita mitä voi syödä. Nykyään lapsi voi syödä vaikka hesessä burgesin vege majoneesilla tai napata pullan kaupasta ja joka kaupasta löytyy helposti sopivaa syötävää. Vielä vaikka 6 vuotta sitten ei ollut itsestään selvyys

    • krista
      25.4.2022 at 15:09

      Hei joo kiva, kun muistutit tästä! Oon syönyt tätä KERRAN niinkin epätyypillisessä yhteydessä, että mun äiti oli ostanut meidän sinne mennessä ”vaan jotain” ja olin ihan ymmyrkäisenä, että mitä tää on, kun on näin hyvää :D Ja sitten unohtui, että mitä se oikein oli ollut, ja ei olla itse ostettu. Mutta kun sanoit tuon ja googlasin kuvan, niin bingo, tuota se just oli!

      Samoin noita kukkakaaliwingsejä pakko kyllä nyt testata!

      Meillä on läheisissä paljon vegaaneja ja samanlainen havainto myös siitä, että esimerkiksi synttäritarjoilujen järjestäminen ei ole nykyään mikään ongelma (me kun ei itse leivota koskaan juhliin, vaan tulee vaan helposti valmista kaupassa), kun vielä joskus lasten ensisynttäreillä piti kunnolla selvittää, että mistä saisi vegaaneille sopivaa.

  • Laalaa
    23.4.2022 at 17:58

    Täällä suosikkeja Vöner lastut ja suikaleet, Quorn pihvit (esim hampurilaisessa), VegMe palat ja ”pulled” suikaleet ja vielä Mifu suikaleet (paprika-chili). Monenlaista tosiaan nykyään löytyy!

    • krista
      25.4.2022 at 15:09

      Nam, samaa mieltä! Hih näiden perusteella pitäisi alkaakin tehdä sitten kauppalistaa :)

  • Meri
    23.4.2022 at 19:59

    BeanIt-suikaleet on mun uusin lemppari, kun pitää olla soijaton, kananmunaton, gluteeniton ja kauraton. Tempeh ois kans hyvä, jos sopisi tämänhetkiseen ruokavalioon. Sitä oon Malesiassa reissatessa syönyt ja ihastuin :)

    • krista
      25.4.2022 at 15:14

      Hei voiskohan olla, että tuota samaa mä oon syönyt Vietnamissa… Siellä oli nimittäin ihan VALTAVAN hyvää… jotain, ja sellaista en ole Suomessa syönyt!

  • Riiaruu
    25.4.2022 at 11:35

    Täälläkin härkäpaputuotteet eli BeanIt -suikaleet ja muru on suosiossa, käytän murua kaikkeen bolognesemaiseen ja suikaleita wokkeihin (ikään kuin kasvissyöjän aasialainen ”naudanliha”).

    Hälsans kökin filee palat — tai noi Like Chicken Bites / överikallis, mutta hyvä The Vegetarian Butcher Chickened Out Chunks — on minusta parhaita kaikkeen kanamaiseen toimintaan. Ja kaikki nämä kolme on tarpeeksi hyviä pelkästään paistettuna myös salaatissa. Eli ”kana”salaatti on tehnyt paluun ruokavalioon.

    Oomph on myös hyvää, erityisen hyvin toimii kasvisversioon Philly Cheesesteakista (eli suikalemössöllä ja j/vuustolla täytetty sämpylä).

    Baba falafelit on tosi hyviä ja pikaruokaa saa aikaiseksi valmispitaleivistä ja noista hyvin vähällä vaivalla.

    Kaiken tämän jälkeen tofua tai kuivia soijatuotteita ei tule käytettyä enää juuri yhtään. Vaikka kukkarolle ne, etenkin kuivat soijarouhe ja -palat olisi kaikkein paras vaihtoehto. Mutta laiskaksi ja nirsoksi on tässä tullut, hinnasta viis. :P Jos olisi monilapsinen perhe, osa näistä vaihtoehdoista jäisi kyllä varmaan hintansa puolensa aika harvinaiseksi herkuksi, kun nytkään en raaski usein ostaa just noita ”kanapala”-tuotteita.

  • Teija
    26.4.2022 at 12:48

    Hernis-herneproteiini toimii, paremmin mun mielestä kuin soijasuikaleet!