Puutalon suuri (ja suht epäonnistunut) jouluherkkutesti

Espanjalaiset rakastavat makeita leivonnaisherkkuja. Siinä missä Suomessa rouskutellaan pipareita ja mussutetaan torttuja, espanjalaiseen jouluun kuuluvat mm. turrón, mantecadot ja polvoronet.

Ja pitäähän niitä testata! Keräsimme lajitelman meille uusia espanjalaisia herkkuja ja maistelimme! Otimme esiin ihan kynää ja paperia ja silleen – tonttulakit päähän, nyt pöydän ääreen kokoontuu meidän perheen makuraati!

Kröhöm. Ei ehkä mennyt ihan putkeen. Tässäpä tulokset:

Bolitas de Coco

Odotimme valkoisia kookospalloja, mutta paketista löytyikin suklaisia pieniä palleroisia.

Minä: Ihan Bounty! Se kookossuklaa siis; tosi hyvää. Voisin syödä toistekin tällaisen – mutta just vaan puolikkaan.
Silva: Ei oo hyvää.
Seela: En tykkää.
Joel: Semi. Ois parempi ilman suklaata.

Mantecado de Limon

Murenevaa taikinaa, öö tuota miten tätä nyt kuvaisi…? Hajoaa murusiksi ensikosketuksella.

Minä: Tuota… hmm aika hassu suutuntuma.
Silva: Mantecadoa! Mantecadoa! Tää on mun lemppari! Hyvää!
Seela: En tykkää tästäkään.
Joel: Ihan ok. Jos näitä ois tarjolla, kyllä mä ottaisin.

Turrón Duro

Turrónia on monta eri lajia; tämä valkoinen oli meille viime vuodelta tuttua ja mun mielestä silmämääräisesti kutsuvin.

Minä: Tää on hassu – ihan niin kuin tässä olisi joku paperi päällä, onkohan se paperijuttu syötävää? Muuten ihan hyvä. Paljon makeampi kuin mitä ulkonäön perusteella kuvittelin.
Silva: Hyi, paperia!
Seela: En tykkää.
Joel: Kolme tähteä viidestä.

Turron de Yema Tostada

Toinen turrón siis, tällainen keltainen. Ei mantelia sisällä kuten edellisessä, rakenne on pehmeä.

minä: Iyyyy miten makeaa, ei pysty!
Seela ja Silva: Ei hyvää.
Joel: Tosi makeaa, ihan hyvää! (ottaa toisenkin; hullu!)

Crema de Turrón

Kermainen turrón siis.

Minä: Parempi kuin edellinen. Ihan ok, jos voi ottaa vaan ihan atomiminipienen palan. Ältsyn makea.
Silva ja Seela: En tykkää.

Joelin mielipide oli jäänyt kirjaamatta. ”Tuu maistamaan tätä uudestaan!”, minä sanoin seuraavana päivänä. ”EN”, Joel vastasi. ”Tuu vaan!” ”EN”. Okei, ehkä se sit oli se mielipide.

(Tässä vaiheessa lapset alkavat huokailla, että eivät halua enää maistaa yhtään mitään. )

Hojaldrana

Hmm toinen tällainen mureneva… …asia.

Joel: Tää ois ihan hyvä kahvin kanssa.
Minä: Mun suu ei kykene maistamaan enää yhtään makua.
Seela ja Silva: Ei kiitos.

Polvorón

Eroaa mantecadosta siinä, että… ??? No, eri muotoinen, vähän erilainen suutuntuma.

Minä: Uhhhhm. Tää… Tässä ei oikein… …ole… …makua.
Silva ja Seela: Ei enää! (kieltäytyvät maistamasta)
Joel: (käy sylkemässä vessanpönttöön)

Almendritas de Turrón

Turrónia pienen mykyrän muodossa!

Kolme neljästä testiryhmäläisestä kieltäytyy maistamasta.
Minä: Tää on ihan ok! Eiks kukaan muu maista? Jos tätä ottais ihan minipalan vaan eikä olisi maistanut noita muita, niin tää ois varmaan ihan ok. Maistakaa nyt!
(kukaan ei halua)

Chocolate Amendra

Näyttää (ja ehkä maistuukin) ihan suklaalta.

Kolme neljästä testiryhmäläisestä kieltäytyy maistamasta. Minä maistan ihan ministi, mutta makuaistini on halvaantunut. Sanon, että aika suklaata.

Ei mennyt ihan putkeen. Nykerrämme näitä tähteitä ehkä joskus myöhemmin joulun mittaan.

Testin lopputulos: Äh. Olisi pitänyt muistaa; näin kävi viime vuonnakin, kun kuljimme leipomon ohi ja vitriinissä joku sesonkileivos kutsui luokseen. Ja kun sitten maistoimme…. …. ei pysty ei kykene. Täkäkäiset leivonnaiset ovat tajunnanräjäyttävän sokerisia.

Maistelimme siis ihan mininykyrät jokaista ja silti jo parin ekan maun jälkeen makuaisti irtisanoutui tehtävästä. Lisäksi oli ihan mahdotonta sanoa näistä oikeastaan minkäänlaista makukuvailua; muuta kuin että makeaa on. Ehkäpä tällaisiin tottuneemman makeusmakunystyrät ovat jotenkin kehittyneemmät ja näistä saa irti jotain vivahteita – vähän niin kuin viinin maistelusta…? Ai ei…?

Onko kukaan muu maistellut näitä? Osaatteko sanoa jotain mausta? Onko lemppareita?

Jokaiselle  löytyi kuitenkin yksi suosikki.

Minulle valkoinen turrón.
Joelille Turron de Yema Tostada.
Silvalle Mantecado de Limon.
Seelalle se, että tämä testi loppui ja sai piparin.

42
Like
3

You Might Also Like

  • MervI espanjanope
    23.12.2017 at 00:54

    Espanjalaiset leivokset on kaikki tosi outoja 😉 Paitsi ehkä roscó de reyes, joka on sulaan suklaaseen sekotettuna jopa hyvää. Ja arvaa onko kiva kun appivanhemmat rahtaavat niitä meille koska kuvittelevat että meillä on niitä jotenkin ikâvä (!!?)

    • krista
      23.12.2017 at 12:45

      Sitä kuninkaiden pullaa ( :) ) meillä olikin viime vuonna, ja vaikka sekin oli superisti makeampaa kuin mitä ulkonäöltä kuvitteli, sitä kuitenkin jopa ihan pystyi syömään :) Sellainen kyllä hankitaan nytkin loppiaiseksi, ja etenkin kun siinä oli se ”piilotussysteemi”, se oli kiva :)

  • Torey
    23.12.2017 at 09:08

    Ihana Seela. :D

    • krista
      23.12.2017 at 12:56

      <3

  • MarjaH
    23.12.2017 at 16:13

    Oiskohan meillä tuota Turron Duronia joskus ollut työpaikan kahvipöydässä? Onko se sellaista hullun kovaa? Yritettiin ottaa siitä paloja, oli hankalaa. Minä sitten fiksuna pajautin sen pöytään. Mureni palasiksi, mutta työkaverit ei oikein arvostaneet ääntä, ja omat korvat soi monta tuntia… :D

    • krista
      23.12.2017 at 16:56

      Joo, on – tosi kovaa! Ja sitten siinä päällä on tosiaan vähän niin kuin paperi; mutta ilmeisesti se ei ole paperi vaan syötävä juttu :D Musta tuntuu, että mä joskus Istanbulista ostin jotain vähän samantyyppistä, tai siis saman näköistä, mutta se olisi ollut pehmeää… Mutta saatan muistaa väärinkin. Tää kuitenkin tosi kovaa ja hankala saada palasia.

  • muuttolintu
    26.12.2017 at 12:39

    Aaaah!! Meidän perhe rakastaa noita Mantecadoja ja Polvoróneja. Tuotiin niitä viime vuonna Espanjasta monta kiloa ja olis pitänyt tuoda enemmän! Syötiin itse nekin mitkä piti viedä tuliaiseksi :D :D :D Tietääkö joku myydäänkö näitä Suomessa??

    • krista
      26.12.2017 at 16:28

      Hihihi, mahtavaa! Ja kyllä niissä JOTAIN täytyy olla, kun paikallisetkin on niihin ihan hulluina :D Saakohan näitä tosiaan Suomesta jostain? Luulisi, että Suomessa asuvia espanjalaisiakin on sen verran, että näille löytyisi syöjiä joulun aikaan :)