Tämä postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Suomen Lähetysseuran kanssa.
Mitä asioita minä voisin tehdä vähän paremmin ympäristön hyväksi? Entä sinä?
Pitäisikös alkavan syksyn kunniaksi ottaa ihan tällainen haaste – voisikohan vaikka jokainen meistä haastaa itse itsensä miettimään, mikä olisi oman elämän arjessa sellainen juttu, jossa voisi vähän skarpata?
Voisiko se olla vaikka ruokahävikin vähentäminen tai muutaman uuden kasvisruoan lisääminen perheen ruokalistalle? Autoilun minimoiminen tai energian säästäminen? Vihreään sähköön vaihtaminen tai lohtushoppailun lopettaminen? Jos vaikka edes yhdestä asiasta aloittaisi, niin mikä se voisi teidän perheessä olla…?
Ja jopa: voisiko se oma tavoite olla sellainen, josta saattaisit jopa innostua?
Molempien lasten mekot kierrätettynä ostettuja, hattu on käsityöläisen tekemä.
Uskon nimittäin vakaasti, että ilmastoahdistuksen alle ei kannata jäädä makaamaan. Ihan jokainen voi tehdä jotain ja lähteä liikkeelle vaikka lempeästi pienistä asioista. Aina ei kannata kantaa koko ilmastokriisin jättitaakkaa harteillaan ja vaatia itseltään välttämättä kerralla kaikkea – se kun saattaa tuntua niin isolta möykyltä, että sen kanssa on hankala päästä alkuun. Mutta pienetkin askeleet ovat aina oikeaan suuntaan!
Sen yhden askeleen jälkeen voi tehdä sitten seuraavan. Ja sitten seuraavan.
Ja on mun mielestä ihan ok, jos valitsee ensin jonkun sellaisen askeleen, joka itselle tuntuu luontevalta ja mieleiseltä. Parhaimmillaan jopa tosiaan innostavalta!
Mun imetysmekko on käytettynä ostettu, huivi ostettu Provinssista vuonna 1995. Kädessä olevat rantalelut ovat myös peräisin 90-luvun puolelta.
Itselläni sellaisena henkilökohtaisena ”hiljaisena” haasteena on ollut jo jonkin aikaa ollut tavaran ostamisen vähentäminen. Kyseessä on oikeastaan ollut noin kymmenessä vuodessa tapahtunut henkilökohtainen – hidas mutta toimiva – ostotapojen muutos.
Minulle tämä on muuttunut jo oikeastaan aika koukuttavaksi: on jotenkin ihan hurjan palkitsevaa löytää tarvitsemiaan tavaroita tai vaatteita kierrätettyinä ja vieläpä edullisesti. Tästä olen jo aikaisemminkin intoillut. Kaupassa kaikki on ”vähän liian helposti” tarjolla, mutta kun vaikkapa vauvan pinnasängyn tai hoitoalustan bongaa kierrätysryhmästä jopa ilmaiseksi, se tärähtää täysillä johonkin alkukantaiseen metsästäjä-keräilijän mielihyvään. Oi katsokaa, mitä ihanaa löysin!
Yksi oma tämän syksyn ja tulevaisuuden ympäristöhaasteeni voisikin olla tämä: että aina uuden hankinnan kohdalla muistaisi pohtia ensin, että voiko kyseisen asian hankkia kierrätettynä.
…ja toki kysyä myös, että tarvitsenko sitä todella.
Minulla olisi kertoa hurjat määrät omakohtaisia tuoreita esimerkkejä tästä! Esimerkiksi kun olimme lähdössä tänä kesänä ensimmäistä kertaa Sotkamoon, tajusimme pari päivää ennen lähtöä akuutin tarpeen: iiik hyttysverkko! Tarvitsemme sellaisen mummilan (kierrätettynä ostettuihin) vaunuihin, tai muuten Sotkamon hyttyspopulaatio popsii meidän 3,5-kiloisen pikkumurmelin suuhunsa! Tai siis imee johonkin inisevään imukärsäänsä.
Olisin voinut sännätä saman tien kauppaan ostoksille, mutta sen sijaan naputtelin viestin paikalliseen kierrätysryhmään: Löytyykö keneltäkään ylimääräistä vaunujen hyttysverkkoa? Myisitkö meille?
Ja löytyihän sellainen. Jo pari tuntia myöhemmin olimme käyneet jo noutamassa sellaisen ihan parin korttelin päästä. Paljon nopeammin ja helpommin kuin kaupasta – ja edullisemmin!
Aaaaaaah, se salainen metsästäjä-keräilijä minussa heitti ilonvolttia. Aivan tavallinen hyttysverkko, mutta minun silmissäni aarre!
Monissa keskusteluissa on tullut esiin, että tällainen kierrätysryhmäintoilu voi olla jonkun muun mielestä aaaaaaaaaargh ahdistavaa. Ei jaksa, ei pysty, ei kykene.
Ja hei sekin on ihan ok. Kaikkeen ei välttämättä kykene – ainakaan vielä.
Ehkä tälle jollekin toiselle joku muu oman elämän ympäristöteko on helpompi lähteä toteuttamaan. Ehkä hän käyttää vaikkapa vauvoillaan kestovaippoja, kun taas me klikkaillaan kauppatilaukseen kertsejä.
Muillakin oman elämän ympäristöteoilla voisin itseäni ja meidän perhettä tietysti haastaa. Energiankulutus ainakin olisi syytä ottaa hanskaan, sekä ympäristön että sähkölaskun kannalta. Kasvisruokaa voisi tarjota entistäkin useammin myös jälkikasvulle. Ja auto on meillä vaihtumassa täyssähköiseen – tosin sitä en välttämättä niin ympäristötekona osaa ajatella, kun se auto kuitenkin valmistukseltaan vie luonnonvaroja. Paras olisi olla kokonaan ilman.
Yksi vähän hassu ympäristötekoni on myös sellainen, että aion jatkossakin näyttää somessa esimerkiksi villasukan paikkausta, lasten leggareiden polvien paikkaamisia ja parikymmentä vuotta vanhoja vaatekappaleita.
Sitä paljon puhuttua normalisointia siis! Sitä voi jokainen tehdä ”hiljaisesti” muita kyttäämättä tai kovaan ääneen toitottamatta: näyttämällä esimerkkiä, että näin mulla on tapana tehdä. Kun näyttää vaikka näppärän tavan paikata villasukan, saattavat muut innostua samaan puuhaan.
Nämä tällaiset pienen ihmisen teot saattavat vaikuttaa pieniltä, mutta uskon, että niillä on merkitystä. Monikaan yhteiskunnallinen muutos ei lähde ”ylhäältä alas” vaan ensin pienten ihmisten ja järjestöjen vaikuttamisen kautta. Ympäristöasioiden lisäksi vaikkapa tasa-arvo!
Tällaisen pienen ihmisen kannattaa myös mahdollisuuksien mukaan tukea erilaisia järjestöjä, jotka tekevät tärkeää ympäristötyötä. Tiesitkö esimerkiksi, että parhaiten ehkä Kauneimmista Joululauluista tunnettu Suomen Lähetysseura tekee myös paljon ilmastonmuutoksen vastaista työtä maailmalla? Lasten Pankin lisäksi heillä on nimittäin myös Ympäristöpankki.
Eikä tämä ole edes mikään uusi juttu, vaan ympäristönäkökulma on ollut mukana kaikessa Suomen Lähetysseuran toiminnassa jo kauan ennen kuin ilmastokatastrofi nousi julkisessa keskustelussa isommin tapetille. Maanviljelystä on opetettu kestävällä tavalla, puhdasta juomavettä järjestetty köyhien maiden asukkaille, rakennettu kaivoja, istutettu puita ja niin edelleen. Tavallaan se on ihan loogista ja juuri näin se pitää ollakin: kun autetaan ihmisiä, täytyy huomioida myös luonto hänen ympärillään. Etenkin köyhissä maissa ihminen ja luonto ovat vielä enemmän ”yhtä” kuin meillä länsimaissa.
On muuten tosi hurja ajatus, että juuri köyhimmissä maissa ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat aivan eri tavalla näkyvissä kuin meillä. Esimerkiksi kuivuus ja äärimmäiset sääolosuhteet vievät perheiltä mahdollisuudet toimeentuloon, ravintoon ja puhtaaseen veteen. Tätä vastaan Suomen Lähetysseura tekee töitä 30 maassa, yhteistyössä paikallisten kumppanijärjestöjen kanssa.
Sekin voi toki tuntua pieneltä piperrykseltä, että istutetaanko jonkun perheen pihaan hedelmäpuu tansanialaisessa kylässä – mutta kun mukaan saadaan koko kyläyhteisö, tulokset ovat vaikuttavia.
Esimerkiksi juuri Tansaniassa on istutettu jo 235 000 puuta. Se on niin suuri määrä, että se näkyy jo vihreänä kaistaleena satelliittikuvissa! Nyasamban metsä on kooltaan 195 hehtaaria, eli sinne mahtuisi toistasataa jalkapallokenttää. Metsä on ennallistettu: samalla paikalla on siis sijainnut vuosikymmeniä aiemmin metsä, joka on hakattu todennäköisesti maanviljelyksen tai puuhiilen tuottamisen takia.
Ja nyt se on taas vihreä, mahtavaa! Tästä Kishabun alueen asukkaiden ylpeydestä voi muuten lukea lisää huomenna torstaina ilmestyvästä Kirkko ja Kaupunki -lehdestä; siellä on tästä alueesta kiva juttu. Tällä viikolla Kirkko Helsingissä ja Suomen Lähetysseura haluavatkin pitää esillä ympäristötyön tärkeyttä ja siinä saavutettuja tuloksia.
Kishabun alueella tehdyn ympäristön hyväksi tehdyn työn monipuolisuus näkyy muuten myös tässä videossa. Kannattaa katsoa, sillä se avaa tosi hyvin sitä, millaista tällainen ilmastotyö voi yhdellä alueella olla:
Ympäristöpankin toimintaan voi tutustua täällä.
Ja hauska ajautus: jos satut kuulumaan kirkkoon, tuet jo nyt ehkä tietämättäsi Ympäristöpankin toimintaa. Nimittäin suuri osa seurakunnista – niin täällä Helsingissä kuin muuallakin päin Suomea – tukevat koko ajan tätä työtä. Ympäristöpankille menee varoja kirkollisverojen kautta sekä myös seurakuntien omina vapaaehtoisina toimina, kuten kolehteina ja myyjäisinä.
Itse iloitsen tuosta kolehtimahdollisuudesta, samaan tapaan kuin Kauneimpien Joululaulujen työ maailman lasten hyväksi: kolehti nimittäin varmasti madaltaa järjestön tukemisen kynnystä erityisesti sellaisille (ehkä vanhemmille?) ihmisille, joille vaikkapa nettilahjoittamiset ovat vielä vieraita. Siksi arvostan sitä kovasti, että tällaista työtä tehdään myös seurakuntien kautta.
Me (kröhöm) kolehtihaavista hieman kauempana käyskentelvät voimme tukea Ympäristöpankin työtä tosiaan täällä.
Ja jos ihmettelet, mikä ja miksi Suomen Lähetysseura, kurkista ihmeessä vanha blogipostaus täältä.
Satojen jalkapallokenttien kokoisen metsän istuttamisen rinnalla omat ”jätän pihalle kasveja pörriäisille” -ympäristöteot vaikuttavat tietysti aika pieniltä. Mutta jokaisen ihmisen toimilla on väliä.
Niinpä esitän haasteen: olisiko teidän perheellä joku oma ympäristöteko, jonka voisitte ottaa paremmin haltuun? Mikä se just teillä voisi olla?
Jakakaa ihmeessä omat ympäristötekonne ja asiat, joilla voisitte itseänne jatkossa haastaa – se toivottavasti innostaa muitakin! Pidetään keskustelu innostavana ja kannustavana!
16
Elina
10.8.2022 at 15:45Ooo tämäpä sattui sopivasti :D Juuri eilen tuli Budbeen kotitoimituksella kassillinen käytettyjä lastenvaatteita paikkaamaan koululaisten vaatekaappien ammottavia aukkoja! Ja haluaisin vielä mainostaa, että olen tehnyt Emmystä kaikki meidän perheen vaatehankinnat jo reilun vuoden ajan. Vain kalsarit ja sukat ostan uutena!
Olen myös vannoutunut Vaatelaastari-fani. Paikkaan kätevästi kaikki polvista hajonneet lasten housut ja noi Vaatelaastarit pysyy superhyvin!
Meillä on myös elokuun vegaanihaaste meneillään. Syödään siis koko kuukausi vegaaniruokaa. Yllättäen ainoastaan juusto-asia on tehnyt tosi tiukkaa. Kaikille muille ruoille on löytyneet hyvät vegaanivaihtoehdot, mutta juuston takia musta ei tule 100% vegaania ihan heti. Jos löytyisi joku Beyond Meat tai Peas of Heavenin tapainen korvike, mutta juustolle, niin voisin kirjautua vegaanikortistoon!
krista
11.8.2022 at 10:02Mä kans ostin Emmystä imetysvaatteita ja oli tosi hyvä kokemus! Tuotteet oli just sellaisia kuin piti, ja tuli kotiin nopeasti. Voisin ostaa toistekin! Lasten vaatteet meillä tulee omasta ja parin naapurikaupunginosan kierrätysryhmistä, sieltä saa näppärästi usein paketteina vaatteita. Tai oikeastaan yläosat, koska leggarit on vaan harmillisesti sellaisia, että niitä ei juuri kierrätettyinä saa – varmaan just ne polvet menee sen verran usein puhki. Leggareita useimmiten joudutaan ostamaan uutena.
–
Mun on pitänyt-pitänyt-pitänyt testata noita Vaatelaastareita pitkään, mutta aina se on jotenkin jäänyt… Mutta mä vaan paikkaan itse söhertäen :D Just kesällä meni Reiman IHANISTA leggareista (ne Klaus Haapaniemet) polvet rei’ille kaatumisesta, harmittaa. Mutta täytyy paikata, kirjavasta kuviosta onneksi ei näe ja vaikka näkisikin, niin ei haittaa :D
–
Vegaaniset juustovinkit mullekin tervetulleita! Mä oon ollut tosiaan iätajat kasvissyöjä (yli 20 vuotta?), mutta juusto mullakin se juttu, mitä menee ei-vegaanisena.
Kata
11.8.2022 at 14:47Moi, Kysyttiin vegaanisista juustoista, voisin antaa muutaman vinkin. Kun ryhdyin vegaaniksi joskus 18 vuotta sitten, korvasin juustot lähinnä jollain levitteillä. Jätin juustot itse asiassa vuodeksi pois, ja vasta myöhemmin (kun muistikuva juuston mausta on hälvennyt), maistelin vegaanisia vaihtoehtoja. Olivat kyllä silloin aika pahoja! :)
On ilahduttavaa, että kasvispohjaisten tuotteiden tarjonta on suorastaan räjähtänyt viime vuosien aikana! Ja Ihanaa, että niin moni valitsee kasvispohjaisia tuotteita ruokakassiin :)
Mutta niitä juustovinkkejä… Mun sekasyöjäsukulaisille maistuu Violifen Green White -fetan tapainen valmiste, sitä voin suositella itsekin. Meidän perheessä syödään myös paljon Violifen valmistelemaa EPIC MATURE Cheddaria. Myös Porlammin vege plus kuuluu meidän suosikkeihin. Ollaan sitten maisteltu sairaan hyviä (ja sairaan kalliita), sini- ja valkohomecashew-juustoja, mutta luulen etteivät nämä maistu kuin vegaaneille :) :) vegaani pizzajuusto on mielestäni hyvää (sitä saa esim. Kotipizzasta, sekin on muistaakseni Violife’n).
Ehkä kuitenkin tähän loppuun pitää vielä todeta, että vegaaninen juusto ei tosiaankaan maistu samalta kuin lehmänmaidosta valmistettu juusto. Ehkä uuniruokiin laitettavia kasvispohjaisia vaihtoehtoja löytyy helpommin kuin leivälle laitettavia :)
Cara
12.8.2022 at 07:26Hakaniemen hallin Lentävä Lehmä -liikkeellä on hyviä vegaanisia juustoja, jotka maistuvat myös sekasyöjille. Halvimpia ne eivät ole, mutta juusto on toisaalta aina ollut meillä erikoisherkku, ei mikään jokapäiväinen juttu.
krista
12.8.2022 at 10:47Jesh mahtavaa, iso kiitos juustovinkeistä! Erityisesti tuota fetan tapaista valmistetta täytyy maistaa, koska mun fetankulutus on aikamoista!
–
Tuosta ”juustonmakuisuudesta” vielä – esimerkiksi makkarassahan mulla on se, että en kaipaakaan ”makkaran makuista makkaraa”, kun en enää varmaan edes muista, miltä se makkara maistui :D Niinpä olen täysin onnellinen vegemakkaroideni ja vegeleikkeideni kanssa! Hehkutan usein muulle perheelle, että ”tää on ihan makkaramaista”, vaikka totuus on tietysti se, että mistä mä enää tiedän, miltä se makkara edes maistui :D Että varmaan se on tottumiskysymys juustossakin! Ensin saattaa kaivata aiempaa makua mutta sitten tottuu niin, että ei enää kaipaakaan vaan pitää just sitä toista parhaana ja herkullisimpana. Ehkä :) Feta on mulle se hankalin, muista juustoista voisin varmaan helpommin luopua jos hyvät korvikkeet löytyisi.
Oliver
10.8.2022 at 17:09Me nostettiin pakastimen lämpötilaa -24 –> -18. Sauna meillä suurin sähkön kuluttaja. Kylmään vuodenaikaan on saunottu aina kerran viikossa. Ehkä sitä voisi harventaa… vähän hankalalta kyllä tuntuu. Autoa käytetään tosi vähän ja tavaraa hommataan mahdollisimman vähän. Kasvisruoan osuutta voisi kasvattaa entisestään ja olla lähtemättä syksyn aikana mihinkään reissuun lentokoneella. Aiemmin päätetty jo ettei lennetä mihinkään kauas.
krista
11.8.2022 at 10:04Oooo tuota pakastinlämpötilaa en ole tullut ajatelleeksi edes! Tuo mekin voitaisiin tehdä, kiitos tästä!
–
Me kans ei olla lennetty 2,5 vuoteen mihinkään. Mutta täytyy myöntää, että se ei ole ekopohjainen päätös (toki tukee sitä) vaan koronasta johtuva juttu, että ei olla menty Espanjaan talveksi esimerkiksi. Mutta jotain hyvää siinäkin, ha. Nyt on haaveiltu kyllä perheen kanssa reilaamisesta (kun vauva vähän isompi) ja myös sellaisesta, että sitten lähdettäisiin sillä sähköautolla matkalle Eurooppaan ja ehkä sinne Espanjaan asti. Mutta katsotaan :)
Anna
10.8.2022 at 17:39Kun alan ajatella miten meidän elämä on muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana niin ollaan tehty jo ihan hurjasti. Ei tarpeeksi, mutta tosi paljon jos vertaa siihen, miten on eletty aikaisemmin. Kaikki on vaan tapahtunut niin vaivihkaa, että sitä ei ole oikein edes huomannut.
–
Ensimmäinen oli kun esikoisen kanssa kokeiltiin kestovaippoja. No siitä ei tullut kauheasti mitään. Käytettiin niitä satunnaisesti kotipäivinä. Ja päätin silloin, että se on ihan ok. Käytetään niitä välillä sujuvasti kertisten kanssa vuorotellen. Samaa jatkettiin toisen lapsen kanssa. Mutta se ajatus mikä tuosta heräsi oli se, että jos lapsi käyttää kestovaippoja (edes joskus) niin miksi minä sitten käytän kertakäyttösiteitä ja pikkuhousunsuojia. Minä vielä tarvitsen niitä todella paljon. Ostin kestosuojia enkä enää suostu kertiksiä housuihini laittamaan (paitsi jälkivuodon aikaan sairaalalla, mutta kotona vaihdoin isoihin kestoyösiteisiin). Ne pitävät paremmin, tuntuvat huomattavasti mukavammilta ja ovat vielä super kauniita. Niiden ostaminen on mukavaa kun saa katsella mitä kuoseja löytyy ja valita itselleen kauneimpia <3 Olen tilannut niitä nyt kahdesti tänä aikana mitä olen niitä käyttänyt (6-7 vuotta?). Jos miettii montako pakettia olisin käyttänyt kertiksiä niin se olisi aika iso vuori. Samaten kuukuppi on käytössä, mutta sitä en aikoinaan ottanut ympäristösyistä vaan ihan mukavuussyistä.
–
Toinen on se, että meillä varsinkin lapset kulkevat pääasiassa kierrätetyissä vaatteissa. Pienikokoisina saadaan saman ikäisten kavereiden pieneksi jääneitä vaatteita (joko ilmaiseksi tai korvausta vastaan) ja paljon ostetaan Emmystä tai Vähänkäytetystä. Minäkin suosin aika paljon kirppisvaatteita (edellä mainitut), mutta minulla on yksi aika iso heikkous. Nimittäin Mithun aarteet. Sieltä ostan uusia vaatteita tarpeeseen, mutta liian usein myös vaan mielihalusta. Joku ostelukäyttäytymisessä noin yleisesti on kuitenkin syvästi muuttunut. Huomasin sen kun oltiin kaupunkilomalla Maarianhaminassa ja kävelykadun vaatekaupassa oli isot ALE-kyltit. Joku pieni kutkutus heräsi kuin vanha muisto jostain kaukaa, että olisipa kiva käydä katsomassa. Päällimmäinen tunne oli kuitenkin ahdistus. Halvalla tuotettuja vaatteita, jotka on ehkä tehty maissia, missä vaateteollisuus saastuttaa ympäristöä todella rankasti ja työntekijöille maksetaan surkeaa palkkaa. Että en todellakaan halua ostaa sieltä mitään. Jos tämä olisi ollut tietoinen vain ajatus niin sanoisin, että opettelen sitä, mutta kun se tuli tunnetasolla niin vahvasti, että käänsin automaattisesti katseeni pois näyteikkunasta heti ALE-kyltit huomattuani tiedän, että olen nyt tässä ajatuksessa aika perillä.
–
Kolmas mitä ollaan työstetty useampia vuosia on kasvisruuan lisääminen. Muutos on tapahtunut pikkuhiljaa yksi uusi resepti kerrallaan ja nykyään laitetaankin eniten kasvisruokaa, seuraavaksi tulee kala ja sitten vasta kana ja punainen liha. Leikkeleet vaihdettiin kinkusta siipikarjaan ja normijogurtin rinnalle ollaan otettu kasvispohjaisia jogurtteja (meillä syödään tosi paljon jogurttia).
–
Bensan ja sähkön hinnan nousun takia päätettiin, että syyskuussa kokeillaan kuinka paljon pystytään oikeasti säästämään rahaa ja energiaa ilman, että elintaso laskee mitenkään merkittävästi. Mies hankki kaksi sähkönkulutusta mittaavaa pistoketta pistorasioihin. Joo, osti uudet, mutta niillä voidaan saada tosi hyvää infoa eri laitteiden sähkön kulutuksesta. Nyt jo selvisi, että esimerkiksi minun tietokoneen kaijutin vie yllättävän paljon virtaa. Olen pitänyt sitä päällä aina kun kone on päällä, mutta nyt sammutan sen jos en tarvitse ääntä. Laskettiin myös hetilvalmiin kiukaan kulutus eri tehoilla pidettäessä verrattuna siihen jos ennen saunaa laitetaan lisälämpö päälle. Pystytään käyttämään sitä nyt mahdollisimman taloudellisesti. Pieniä murusia, mutta uskon, että syyskuun jälkeen meille jää tuosta kokeilusta joitain hyviä tapoja. Tuo olkoon meidän ympäristöteko, jota lähdetään kokeilemaan. Ja olen tästä oikeasti aika innoissani! Toinen mitä voisi yrittää on työruokailun vaihtaminen osittain eväisiin. Töissä tarjotaan aika paljon punaista lihaa. olen kokeillut semi-ruokailua, mutta suoraan sanottuna tuolla keskuskeittiöllä ei osata tehdä hyvää kasvisruokaa ja haluan kuitenkin nauttia ruuastani. Jos toisin kotoa eväät niin voisin syödä töissäkin kasvispainotteisemmin.
–
Ikinä ei oltaisi pystytty näihin muutoksiin, jos ne olisi pitänyt tehdä kerralla. Jos joku olisi sanonut, että nyt heti vaihdat kertissuojat kestoihin, alat kokata pääasiassa kasvisruokaa, ostat vaatteita käytettynä (se Mithu kummittelee taas mielessä krhm…) ja rupeat seuraamaan tarkemmin kodin säkönkulutusta niin olisin nostanut kädet pystyyn ja todennut, että ei onnistu. Jokaisen pitää tehdä osansa, mutta mikä on se oma osuus ja millaisella vauhdilla muutoksia pystyy tekemään, että ne niistä tulee oikeasti tapoja eikä vaan kokeiluja pitää itse miettiä. Kunnioitan hurjasti niitä, jotka pystyvät kertarytinällä isoihin ja kestäviin muutoksiin, mutta oma tahtini on verkkaisempi ja vähemmän tavoitteellinen. Se on enemmän uteliasta tutkimista kuin jyrkän tietoisia päätöksiä. Ainut tiukka päätös on se, että suunnan pitää olla selkeä oli vauhti mitä vaan.
krista
11.8.2022 at 10:15Oi miten hyvä ja kattava esimerkki siitä, miten ikään kuin vaivihkaa ja vähitellen elämää voi muuttaa ympäristöystävällisempään suuntaan. Totta kai jotkut tekee sen kertarysäyksellä ja hatunnosto heille, mutta jos ajateltaisiin, että joka ikisen ihmisen pitäisi kertarysäyttää, niin… no, jäisi monelta tekemättä. Siksi mä ajattelen, että just kannustaminen sellaisiin yksittäisiin ”helppoihin” muutoksiin yksi kerrallaan voi monelle olla parempi juttu. Konkreettinen hyvä esimerkki on mun mielestä veganismi: hienoa, että moni on kokonaan vegaani. Mutta heillekin jotka eivät ole, on hyvä että lisäävät kasvipohjaisten ruokien käyttöä. Eli että ei oltaisi sellaisessa ”kaikki tai ei mitään” -ajattelussa vaan ajateltaisiin kivasti jo niistä jutuista, joita kukainenkin ON tehnyt.
–
Tosi samastuttava myös tuo ALE-homma, mulla on ollut ihan sama! Oon ollut tosi shoppailija kyllä joskus… Nykyään vaan yksinkertaisesti en mene kauppoihin. Joskus eksyn jonkun nettikaupan (nämä Zalandot sun muut) alennusmyynteihin ja olen joskus jo koriinkin klikkaillut, mutta sitten löydän sen ”tarvitsenko todella” -vaihteen ja saan sivun suljettua. Tarpeeseen kyllä olen ostanut, esimerkiksi just se viime syksyn kuoritakki ja ulkoiluhousut on olleet sellaisia, lämpimät talvikengät myös. Mutta ei sellaisia ”niin nättejä vaatteita” -shoppailua enää. Ja se on helppoa, kun on jo omassa kaapissa omasta mielestä niin nätit vaatteet, että ei kaupasta edes löydy yhtä nättejä :D Paitsi ehkä sieltä Mithulta :)
Elina
11.8.2022 at 10:52Tosi hyvin sanottu toi, ettei sen tarvitse olla ”kaikki tai ei mitään”. Nykyään vegaanina olo on kyllä jo tehty tosi helpoksi, mutta juuri se juusto on esimerkiksi sellainen asia, josta nautin ihan hirveän paljon ja sille en löydä vegaanista korviketta – vielä.
.
Rakastan juustoa niin paljon, että voisin hyvin maksaa siitä vaikka tuplahinnan, jos se olisi silloin jotain ympäristöystävällisempää juustoa (en tiedä onko sellainen edes mahdollista?). Ja syön kyllä myös särkeä ihan hyvällä omallatunnolla (ympäristösyistä), vaikka se ei tietenkään reilua ole sille särki-yksilölle :(
krista
12.8.2022 at 10:54Sama täällä juuston suhteen! Mäkin oon tosiaan ollut kasvissyöjä jo 90-luvun puolelta alkaen, mutta kokovegaaniksi en ole ryhtynyt pitkälti varmastikin just sen juuston takia. MUTTA tosiaan sit samaan hengenvetoon (kirjoituksenvetoon, heh) jatkan nyt tietysti tällä, että sehän ei ole ”kaikki tai ei mitään”, kyllähän tällainen yli 20 vuotta vain kasvissyöjänäkin on mallia ”ihan kiva” :)
A
11.8.2022 at 12:16Mä harrastan nykyään ”shoppailua” verkkokaupoissa silleen, että klikkailen ihania vaatteita tms. ostoskoriin, mutta sitten klikkaan sivut pois ja jätän tilaamatta :D Tai mulla ei ole oikeastaan päätöstä olla tilaamatta, vaan päätös on vain lykätä tilaamista. Hirmu usein kaupan unohtaa kun sivun sulkee ja voi päätellä, että ei ollutkaan pakko -ostos :) Tulee se löytämisen ilo, mutta tosi tosi harvoin tulee mitään ostettua.
krista
12.8.2022 at 10:54Hahaa, mäkin oon tehnyt tätä! :D
Elmeri
10.8.2022 at 18:53Meillä on monet ”isot” linjat jo kunnossa. Talo lämpeää maalämmöllä ja sauna jämäpuilla. Auto kulkee sähköllä ja vaatteet ostetaan 95% kierrätettynä ja kierrätetään edelleen asianmukaisesti. Aikuiset syö kasvisruokaa ja kalaa suurelta osin. Se, mihin pitäisi kiinnittää huomiota on kasvisten lisäys koululaisten ruokavaliossa, mutta tuntuu ylivoimaiselta tehtävältä kun nyrpistelevät aivan perusjutuillekin (mm. peruna, porkkana, herne🤯). On yritetty ottaa mukaan ruoanlaittoon, maistattaa eri tavoin valmistettuna jne. Kategorisesti sanovat ei maistamisen jälkeen.
krista
11.8.2022 at 10:19Kuulostaa hyvältä, hyvä te! <3
-
Meillä käytiin vähän vastaavasta aiheesta keskustelu koululaisten kanssa, kun lapsi vähän nyrpisteli quorn-kasvismuhennokselle. Kun on tällaiset isot lapset, pystyi ihan perustelemaan, että ympäristön ja luonnon kannalta olisi parempi, että tekin söisitte enemmän kasvisruokia ja vähemmän liharuokia - ja kappas, tämä oli lapsille sellainen tosi toimiva argumentti ja se johti hyvään keskusteluun siitä, mitä kasvisruokia VOISI syödä. Lapset ehdottivat, että joka keskiviikko olisi kasvisruokapäivä. Pinaattilättyjä lähinnä pyysivät, mutta todettiin, että kannattaa kyllä kokeilla muutakin. Sitten listattiin yhdessä, että mitä VOI syödä ja sitä kautta lähdetään tarjoamaan. Tuossakin siis toimi sellainen "pieni askel" parhaiten, eli kun löytyy edes pari maistuvaa ruokaa, niin niistä voidaan iloita ja sitten laajentaa. Ehkä :D
A
10.8.2022 at 21:14Meillä kulutetaan sähköä ja vettä maltilla (ihan mitatusti, taloyhtiössä on huoneistokohtaiset vesimittarit ja sähkön tietty näkee sähköyhtiön apista). Vedenkulutus on tosi iloinen juttu, entisessä kodissa maksettiin 90e/kk (henkilömäärän mukaan, ei ollut vesimittareita), nykyisessä ehkä 40e/kk (ja tosiaan omissa asumiskuluissa näkyvä säästö motivoi kummasti ottamaan pikaisia suihkuja jne). Sähkön säästöön auttaa uudet kodinkoneet (tämän kodin keittiö rempattiin, mutta ehkä ympäristöteko on että vanha oli made in West Germany eli vähintään 30 vuotta vanha, edellisessä kodissa ei rempattu toimivaa keittiötä, vaikka sillä oli jo ikää) ja esim. se ettei kylppärin mukavuuslattialämmitystä käytetä (huomioidaan kosteudenpoisto kyllä muuten!), se on iso sähkösyöppö. Valot on vaihdettu ledeihin. Taloyhtiössä otetaan kohta käyttöön maalämpö (jee!).
—
Liikkumisessa mulla ei oo ikinä ollut autoa, meidän perhe liikkuu fillareilla, jalan ja julkislla. Hyvin harvoin vuokrataan auto tai otetaan taksi. Ei oo kesämökkiä. Lapsen vaatteet ostin isolta osin kierrätettynä kun hän oli pieni, nyt on ollut aika kun on ostettu uutena paljon, koska kirppareilta ei pahemmin 140-152 cm kokoja löydy. Mutta jee, nyt lapsi alkaa olla siinä koossa, että naisten XS alkaa olla passeli (jee!). Jos lapsen vaatteet on tulleet meillä viime ajat uutena, niin hyvää on se, että ne kierrätetään ripeästi. Samaten lapsen fillarit ja urheilukamat saavat uudet käyttäjät. Aikuiset ostaa vaatteet aikalailla tarpeeseen.
—
Ruuan suhteen minimoidaan ruokahävikki (suunnittelulla, en ota kunniaa mutta mies on tosi hyvä). Se on oikeasti tosi pientä meillä. Tilataan about 2 viikon välein ruuat kotiin ja paljon ei täydennyksiä tartte sen lisäksi tehdä (ollaan sinut sen kanssa, että välillä jääkaappi on täynnä ja välillä tyhjä, jos kahvimaito loppuu, niin voi kahvin juoda mustanakin). Ruokavaliossa on paljon kasviksia ja eläinproteiinien määrä on vuosien aikana vähentynyt.
krista
11.8.2022 at 10:30Tosi hyvä! <3
-
Meillä on just tätä "Made in West Germany" -kategoriaa keittiön laitteet, tai no ainakin ikänsä puolesta. Pitäisi nyt vielä jotenkin tehdä ajatustyö siitä, että onko niiden uusiminen (luonnonvara uudesta laitteesta) vai tiensä päähän käyttö (isompi sähkönkulutus) oikeasti järkevämpää. Ja toki myös budjettikysymys: nyt kun me ostettiin se sähköauto, niin pitäisi säästää ihan hurjasti kaikesta. Toisaalta ootte varmaan nähneet sen meidän lieden eli näkee jo päälle päin, että antiikkikamasta on puhe :D
-
Vau, kahden viikon välein! Me pyritään kertatilaukseen per viikko, mutta se ei ihan riitä vaan tulee vähän useammin. Erityisesti vihannekset ja hedelmät loppuu, ja samoin loppuu tila kaapeista, jos tilaisi nykyistä isompia satseja :) Toisaalta me ei täydennysosteta mitään vaan kaikki tulee 100% ruokakauppatilauksilla.
A
11.8.2022 at 12:23Joo tuo kahden viikon välein onnistuu ihan ok. Maito loppuu yleensä reilun viikon jälkeen, mutta kasvikset ja hedelmät piisaa ihan loppuun asti. Ne pitää vaan syödä kiireysjärjestyksessä ja esim. lihat valmistetaan ruuaksi ja pakastetaan, kalat syödään ekoina päivinä tilauksen tultua. Tää rutiini tuli korona-aikaan ja helpottaa autottoman perheen elämää kummasti. Nuo täydennysostot on tullut mukaan nyt elämän normalisoiduttua, lähinnä k-kaupan/Lidlin tarjouksia ja maitoa joskus, kun ruoka muuten tulee s-kaupasta. Niin ja se kahden viikon ruokatilaus on aidosti iso, mua aina naurattaa somen 4 laatikon jättitilaukset, kun meillä ruokaa tulee 10-15 laatikkoa (nuo tosin sisältää kivennäisvedet myös, meidän pahe tämä).
—
Vanhat laitteet muuten kuluttaa aika hurjasti sähköä. Siinä mielessä kannattaa ehkä harkita uusimistakin. Meillä oli vanhassa kodissa 2000-luvun alun uuni+hella ja ap-kone, liesituuletin, 2010 vuodelta pesutorni ja kylmälaite ja kun muutettiin uuteen kotiin uusin laittein näiltä osin (kaikki muut sähkönkulutuslaitteet samat), niin sähkönkulutus uudessa kodissa oli 30% pienempi. Aika hurja tiputus! Veikkaan että tossa pahimmat energiasyöpöt oli liesi/uuni ja ap-kone.
krista
12.8.2022 at 10:58Ohops, 10-15 laatikkoa! :) Meillä on just sellaista 2-4 laatikkoa tavallisesti.
–
Meillä on täällä jääkaappi-pakastin ja liesi vielä sellaisia, jotka on olleet täällä meidän muuttaesa. Hella ainakin näyttää siltä, että on jostain 80-luvulta peräisin, ehkä aiemmaltakin ajalta. Jääkaappi-pakastin puolestaan on näyttänyt hajoamisen merkkejä jo pitkään… Astianpesukone on muutaman vuoden vanha vaan, ja pyykkikone se just uusi. Jotenkin tuntuu, että ei haluaisi uusia toimivaa (esimerkiksi hellastakin toimii vielä AINAKIN kaksi levyä; heh muut kaksi ei toimi :D ), mutta toisaalta tosiaan voisi se kulutuksen kannalta olla järkevää… Ja nyt tosiaan meillä pitäisi olla se sähköautolähteinen megakitsasteluprojektikin vielä päällä, ääh.
P
10.8.2022 at 21:31Meillä syödään tosi vähän punaista lihaa vaan pääosin kanaa ja kalaa. Tuoreita kasviksia oon nyt lisännyt ruokavalioon ja sillä toivon olevan vaikutusta myös mun pikkuisen yläkantissa oleviin kolesteroliarvoihin. Suositaan suomalaista ja mahdollisimman lähellä tuotettua ruokaa ja esim. riisin sijaan syödään paljon perunaa. Mutta se minkä muutoksen oon nyt tehnyt niin päätin että vähintään 2 kertaa viikossa pyöräilen töihin ja takaisin (menopaluu 10 km). Ja oon huomannut että siitä saa ihan hirmuisesti energiaa päivään ja tekee myös kropalle hyvää. Ja myös niille mun kolesteroliarvoille. Käytän vaatteet ja kengät ihan loppuun ja tunnistan ton saman tunteen ku sulla eli saan ihan hirmuiset kiksit kun teen hyviä kirppislöytöjä. Harvoinhan kirppikseltä löytää sitä mitä just menee sieltä hakemaan mut joskus niin onnellisesti on käynyt. Ja ah, sitä tunnetta!
krista
11.8.2022 at 10:44Meillä tuo riisin kulutus on kyllä hurjaa… Siinä olisi taas meille yksi juttu, jossa voitaisiin skarpata!
–
Mutta hyvältä kuulostaa teilläkin! Ja joo, mä kans pyrin käyttämään loppuun kaiken, ja esimerkiksi kotipaitoja/yöpaitoja kaivelen kaapeista ihan jostain ysäriltä asti. Ovat muuten ihanan pehmoisia! Muutaman oon käyttänyt siihen asti, että on reikiä enemmän kuin paitaa. Silti oon vielä jemmannut ne: josko niistä vielä jotain keksisi :D Ajattelin ainakin pehmolelujen täytteeksi, kun tytöt sellaisia just käsitöinään tekee.
Anna
11.8.2022 at 17:44Loppuun käyttämisestä, juuri tänä aamuna kiireessä ompelin sinapin väristen mandalahousujen takasaumaa kun huomasin vessassa käydessä, että päivä paistaa läpi xD En ole valmis luopumaan näistä ihan vielä vaikka pitkin saumaa ihan ylhäältä haarukseen asti oli täynnä pientä reikää. mutta sentään paikkasin, enkä luottanut löysien housujen kätkevän reiät, kuten hetken ajattelin :’D
krista
12.8.2022 at 11:00Joo, paikkaaminen on parasta! <3 Hih meillä muutamissa Mithuissa on vyötärökaistaleessa tullut saumaan reikää. Mä luotan, että jos on mustat pikkarit alla, niin sitä vyötärön irvistystä ei näy :D Mutta joo, voisi surauttaa kyllä ompelukoneella, se olisi 20 sekunnin juttu :D
Katarina
11.8.2022 at 11:52Kuukuppi! Itselläni korvasi kertakäyttösiteet täysin. Huomaamaton, helppo käyttää, on mukana kun tarvitaan. Nyt vasta äkkäsin kuukautisalushousuja vaikka ilmeisesti olet markkinoilla jo muutaman vuoden. Tuskin itse kuukuppia mihinkään enää vaihda mutta esim synnytyksen jälkeiseen jälkivuotoon tai teini-ikäiselle tyttärelle voisin tällaiset harkita. Onko kenellä kokemusta kuukautisalushousuista? Tai olisitko, Krista, kiinnostunut tekemään niistä kirjoitusjutun?
A
11.8.2022 at 12:09Mä (vannoutunut kuukupin käyttäjä 15 vuotta) ostin yhdet Libressen kuukautispikkarit (aatellen niukan vuodon päiviä), mutta vaikka ne toimii kyllä ok (vuodot nappaa jne), niin silti sama tunne on että vaippa pöksyissä kuin siteiden kanssakin ja myös itselle veren valumisen tunne on inha.
krista
12.8.2022 at 11:12Joo siis mua on kiinnostanut kovasti nämä kuukautispikkuhousut, mutta en ole koskaan testannut! Mun ratkaisu on myöskin niinkin… öööh… erikoinen/laiska/keksi-oikea-sana-tähän, että mä vaan usein jätän käyttämättä koko kuukautissuojaa :D Siitä täällä: https://www.puutalobaby.fi/free-bleeding-oletko-kuullut-ja-mita-mielta/
Elina
12.8.2022 at 11:26Mulla on kuukautisvuoto sellainen reilun viikon ”blood bath”, että kuukuppi on tosi koetuksella! Mulla siis on ollut kuukuppi käytössä yli 15 vuotta, mutta aina on ollut pillerit ja siihen päälle kolme raskautta ja pitkät imetykset ja tämä säännöllinen teurastamo-vuoto on ollut ilonani vasta noin vuoden.
–
Anyway, en millään ehdi tyhjentämään kuukuppia 1-2 tunnin välein ja öisin oli aika masentavaa nukkua Tenoissa kroonikkovaipan päällä (plus se kuukuppi) ja päädyin puoli vuotta sitten tilaamaan Thinxiltä yökäyttöön sellaiset shortsit, jotka osoittautui ihan loistaviksi! Tykkäsin niin paljon, että tilasin pian lisää kuukautiskalsareita ja nyt käytän aina kuukuppi & kuukautiskalsari-yhdistelmää ja toimii hienosti!
–
Ihan kuukautisten alussa ja lopussa olen käyttänyt myös ihan pelkästään noita pikkareita, koska koen ne vielä kuukuppiakin mukavammaksi!
Lilah
11.8.2022 at 12:00Meillä vaatteiden kierrätys ja korjaus on rutiini, jota en osaa edes ajatella ekotekona. Muistan elävästi miten reilut 10 vuotta sitten taivastelin esikoisen ollessa 4v, että pitääkö mun todella ostaa sille housut kaupasta, kun ei mistään löytynyt käytettynä (maalla, lähikirppikset ja kierrätysryhmät oli koluttu) ja niin hän sai ensimmäisen äidin uutena ostaman vaatteensa nelivuotiaana. Sen jälkeen taisi mennä taas monta vuotta seuraavaan.
Nykyään teinit tietysti haluavat yhtä ja toista ja niistä haluista sitten keskustellaan. Pitkälti käytetyissä kulkevat hekin, omilla rahoillaan sortuvat välillä henkkamaukkaan tai newyorkeriin, jotka itse kierrän kaukaa. Esikoinen alkaa olla lopullisessa mitassaan ja hänelle nyt olen pitkään kestävissä tuotteissa ostanut uuttakin (kengät, kuorivaatteet). Omassa kaapissa on paljon 10-15 vuotta vanhaa vaatetta. Paikallisille ukrainalaisille olen nyt kierrättänyt paljon käyttökuntoista ja hyvin harkiten ostanut itselleni muutaman villavaatteen tilalle. Ne kun eivät vaadi jatkuvaa pesemistäkään. Lisäksi olen ahkera roskalava-ryhmien käyttäjä. Pois heitettävää tulee huomattavan vähän kun yhden roska on toisen aarre.
Sähkönkulutus meillä on hyvin maltillista ja kesäaikaan kaikki päiväaikainen tuotanto on omista aurinkopaneeleista. Ensi talvena varmaan huonelämpötilaa tullaan laskemaan jo energian hinnan nousun vuoksikin. Osin lämmitetään puulla. Puusaunan valmistuttua sähkösauna ei ole lämmennyt pariin vuoteen ja samoin tein veden kulutus on vähentynyt, kun kesken saunomisen ei käydä suihkussa vaan ainoastaan saunan jälkeen. Kesällä lapset ovat usein peseytyneet vaan sadevedelläkin tai iltauinti on korvannut iltapesut. Teinien uimamerkkisuorituksia juoksevan veden alla toki voisi yrittää suitsia edelleen.
Autot on meidän kompastuskivi. Maalla ne ovat välttämättömyys, julkista liikennettä ei ole ja lasten harrastusmatkat eivät hoidu pyörällä säässä kuin säässä. Kimppakyytejä toki suositaan milloin mahdollista. Pidän ekologisempana ajaa vanha auto loppuun kuin vaihtaa uuteen. Sähköautojen valmistuksen ympäristövaikutusten arviointia pidän melko puutteellisena, joten en kirkuen ole vaihtamassa. Kun kilometrejä kertyy paljon, akku on tiensä päässä paljon ennen peltejä, mikä jälleen lisää ympäristövaikutuksia käyttöiän keskivaiheilla. Mineraalien louhintaa tehdään maissa, missä ympäristön ja ihmisen huomiointi on puutteellista. Käytön päästöt toki jäävät pienemmiksi.
Matkustelu on ollut tauolla koronan ajan, eikä kaukomatkoja ole tehty aikoihin. Minäkin aloin tänä keväänä haaveilla interrailista perheen kanssa. Josko ensi kesänä kiertäisi Eurooppaa junalla.
Selkeä parannuskohde meidän perheelle on ravinnossa. Vaikka ruokaa tulee kesäkaudella omasta maasta, 5/6 suhtautuu kasvisruokaan sen verran nihkeästi, että en sitä vain itselleni viitsi usein kokata. Toki meilläkin kuluu pinaattilettuja. Ruokahävikki meillä sentään on vähäinen. Biojätteen kierrätystä pitäisi boostata ostamalla kompostori, sillä nyt biojäte päättyy polttokelpoiseen jakeeseen. Tässä toivoisin asuinaluekohtaisia ratkaisuja, koska mielekästä ei ole myöskään se, että jäteauto poimii omakotialueella jokaisesta pihasta erinäisiä astioita tyhjennykseen. Toisaalta en halua maksaa siitä, että osa tuottaa jätettä tuplamäärän (huomattavissa jäteastioiden tyhjennysväleistä nykyisellään) tai alueen asukkaiden maksamia jäteastioita käyttäisivät myös muut omia jätekustannuksia laskeakseen (eli vaatisi lukolliset astiat).
Kemikaalipuolella käytämme aika minimaalisesti tuotteita: pyykit puhdistuu pienemmälläkin pesuainemäärällä ja saippuoissa ja shampoissa ollaan vaihtamassa pala-versioihin, joista pakkausjätettä syntyy huomattavasti vähemmän ja kuljetuskustannukset ovat pienemmät. Intiimituotteissa on jo vuosia ollut käytössä kuukuppi ja kestopikkuhousunsuojat, joista en puolimuovisiin kertiksiin vaihtaisi enää millään hinnalla. Vauvoilla käytettiin kyllä aikanaan enimmäkseen kertisvaippoja, mutta satsattiin varhaiseen kuivaksioppimiseen ja se toteutuikin hyvin kaikilla lapsilla (vaatii toki tietyn kypsyysasteen, mutta harvemmin tapahtuu ”ihan itsestään” varhain).
Kodinkoneissa alkaa olla vaihdon aika. Toisaalta tässä vähän sama kuin autossa, uuden tuotannon hiilijalanjälki kattaa hyvän tovin vanhemman laitteen käyttöä – eritoten kun se vanhempi laite käy osin omien aurinkopaneelien voimin.
krista
12.8.2022 at 11:17Kuulostaa hyvältä! Ja voi kun meilläkin saisi aurinkopaneelit! Mutta meillä se ei (ainakaan toistaiseksi) onnistu suojelukaavan takia.
–
Ja joo siis tämä on just mullakin sellainen ”en oikein tiedä” -juttu, eli että onko fiksumpaa käyttää loppuun vain ostaa uusi. Sähköauton osaltahan mulla on pitkään ollut se sähköautokuume, ja nyt tuli kolmannen lapsen myötä se tilanne, että kohta OIKEASTI ei mahduta sinne miniautoon (nyt vielä mahdutaan, kun vauvalla kaukalo, mutta seuraava istuin ei enää mahdu) eli tuli joka tapauksesa auton vaihdon tarve, niin nyt sitten oli se sähköauton vuoro. Mutta jos tätä mahtumisasiaa ei olisi tullut eteen, niin edelleen kyllä jatkettaisiin vanhalla autolla, se on tosiaan 10 vuotta vanha nyt ja ollaan oltu supertyytyväisi, hyvä auto on eikä muuten vaihtamisen tarvetta koettaisi.
8veen ja 4veen äiti
11.8.2022 at 12:47Meillä menossa jonkinlainen ”lihanvähennys-projekti”, olkoon se vaikka tämänhetkinen haaste sitten. Erinäisiä ”lihankorvikkeita” on kokeiltu, mutta mikään ei ole oikein hyväksyntää perheraadilta saanut (tofu,mifu, soija jne.). Sen sijaan, kun nyt on lisätty papujen ja linssien käyttöä ihan omina ruokalajeinaan, kaikille maistuu, mitä nyt kuopus nyrpistelee joitakin linssiruokia. On aloitettu ottamalla haltuun intialaista keittiötä, mutta siitähän voi laajentaa edelleen. Kasvisten kanssa tuntuu kypsennystavalla ja mausteilla olevan paljonkin väliä: parsakaali tavallisessa jauhelihakeitossa saa lapset siirtämään ne lautasen reunalle, mutta eilen hävisi pannulla kypsennetty, voimakkaasti maustettu iso satsi parsakaalia kokonaan, ja nimenomaan lapset sitä otti lisääkin.
krista
12.8.2022 at 11:18Hyvä projekti! Meilläkin lapsille muuten pavut on se helpoin, ja ”papupöperöt” on erityisesti toiselle lapselle ihan lempiruoka – ihan aidosti mieluummin valitsee papupöperön kuin tyyliin nakit :D Ja intialainen makumaailma meilläkin mieleinen, myös lapsille!
Beanilie
11.8.2022 at 23:56Aina aiheellinen postaus! Ja just toi, että ei tartte heti heittäytyä ääripäähän on musta tosi tärkeää kestävien muutosten syntymiseen :) itse oon tässä viimeisten 5-6 vuoden aikana tehnyt pieni muutoksia tasaisesti: ensin muovipullot vaihtui omaan kestopulloon, sit kestokuppi kahville (ja teelle oma – kahvi kun jättää ajan myötä makua itse kuppiin!), muovikassia en ole ostanut vuosiin. Kylppärissä muovipullot on vaihtuneet palashampooseen ja saippuaan, ja täyttöpulloihin (hoitoaine, siivousaineet). Musta on kans tosi tärkeä kokeilla vaikkei testi meniskään just nappiin! Itsellä esim. palahoitoaine ei ole toiminut, eikä kesto’vanu’puikko :D monet muut kyllä, ja kestositeet on ihan parhaita!! Itse en kuukuppia pysty käyttämään, ja muutenkin musta on tärkeää, että naisille (ja muille) löytyy edelleen valintoja mistä tehdä ne itselle kokonaisuudessaan sopivat ratkaisut.
Autoa tai korttia mulla ei ole, kasviruoka maistuu ja monesti tulee huomaamatta laitettua vegaanista ruokaa, vaikka olenkin sekasyöjä. Lihaa ostaessa pyrin saamaan lähellä tuotettua, et ois esim kuljetuspäästöt pienemmät. Asun vuokralla, enkä voi vaikuttaa tiettyihin sopimuksiin, mikä on miinus itselleni. Muuten pyrin kuluttamaan siltä pohjalta, mitä tarvitsen. Toisaalta, tiedostan myös, että olen vastuussa vain itsestäni, ja omat tuloni mahdollistavat ’vihreämpien’ valintojen tekemisen, silloinkin kun se ei ole kukkarolle ystävällisin vaihtoehto.
krista
12.8.2022 at 11:24Joo, just näin! Ja joskus se ”ääripääkeskustelu” voi jopa hidastaa muutosta; karkeana esimerkkinä tyyliin ”en voi luopua joulukinkusta, niin en voi todellakaan alkaa vegaaniksi” ja sitten pitää koko ruokavalionsa muuttumattomana – kun toisena vaihtoehtona voisi lisätä just kasvisruoan osuutta vähitellen niin, että ei edes huomaa luopuvansa mistään. Vähitellen se voi johtaa jopa siihen vegaaniuteen tai vähintäänkin just vegaanisen ruoan lisääntymiseen. Monesti tosiaan ihan huomaamatta ruoat voivat olla vegaanisia ja joskus vegaaninen vaihtoehto on ihan yhtä hyvää kuin ei-vegaaninen. Esimerkiksi viime keväänä löysin vegaanisen majoneesin, joka on HERKKUA, en todellakaan enää ei-vegaanista kaipaa.
–
Ja tosiaan tuo on myös hyvä pointti, että voi kokeilla, vaikka ei sitten menisikään nappiin. Ja se ei ole mikään ”epäonnistuminen” vaan hyvä kokeilu!
JaanaKoo
12.8.2022 at 13:12Minä juurikin sinun esimerkin (sekä blogistasikin löytyvän paikkausohjeen) johdattamana korjasin viime talvena ekan kerran villasukkia 🥰
Muutoin, olen ollut kasvissyöjä yli 23 vuotta ja ekotekona auton käyttöä on suurissa määrin vaihdettu pyöräilyyn 😊
Uusia hankintoja tehdessä katson aina ensin Torista ja paikalliselta Facekirppikseltä, olisiko vastaavaa saatavilla käytettynä ☀️
Pienistä puroista kasvaa suuria virtoja, näin uskon ❤️
Tuuli
17.8.2022 at 18:35Riisin käytöstä kommentti: jos ostaa riisi-ohrasekoitetta niin ainakin tulee ostettua vähemmän riisiä. Ohrasuurimoihin korvikkeena en ole mennyt vielä. Jyväpasta näyttää aika samanlaiselta, mutta ravintoarvo ei ehkä ole kummoinen.