Lunta Espanjassa – eli kokemuksia Sierra Nevadasta

Yhteistyössä: Reima
(lasten ulkoiluvaatteet saatu)

Heh katsellessani tässä näitä meidän talvilomakuvia tajusin, että me ollaan kai siellä Sierra Nevadassa lähinnä maattu…

makaa lumessalepotauko

…ja vedetty pulkkaa:

ylämäkeen sierra nevadapulkkamäki ylössisko vetää 2
No. Siinä aika hyvä tiivistelmä meidän kolmesta päivästä.

(välillä myös kitistiin – oisko jo paikan korkeus 2100- 2500m voinut vaikuttaa väsymyksenä? – mutta ääniraita ei onneksi näy kuvassa)

Pulkkailun lisäksi toinen meidän talvilomatavoitteemme oli tehdä lumiukko. Tässä todistusaineistona Seelan ukko, olkaa hyvä:

lumiukko

Okei lumi ei ollut ihan ”lumiukkokelpoista”, mutta kokkareita aseteltiin päällekkäin sen verran, että niitä pystyi jo ehkä (nipin napin) lumiukoiksi kutsumaan. Tai ainakin… …no tuollaisiksi pikku-ukoiksi:

lumiukkoa tekemässä

Sierra Nevada osoittautui siis oikein kivaksi lapsiperhetalvilomailukohteeksi, vaikka totta kai palvelut ”oikeasti” on rakennettu laskettelun ympärille. Läheskään kaikkea perhelomailun pontentiaalia täällä ei oltu hyödynnetty – mutta löysimme kyllä ihan ikioman viihteemme (lumikasat ja ystävät), vaikka emme ”virallista” kohderyhmää olleetkaan.

Pulkkailu oli meillä siis se ykkösjuttu. Pulkkavuokrausta löytyi ympäri kylän (Pradollano) keskustan; pulkka maksoi 15 euroa vuorokausi.

Myös pulkkamäki oli maksullinen – se tuntui tietysti meistä suomalaisista vähän hassulta. Puolen tunnin pulkkailu maksoi 5 euroa per henkilö, ja pulkkamäkeen sai rannekkeen. Ha ha. Pulkkamäen pitäjä laittoi rannekkeisiimme kuitenkin ihan reilusti ekstra-aikaa (ja toisen pulkankin saimme omamme lisäksi kaupan päälle) eli aikarajoituksista huolimatta saimme kuitenkin pulkkailla ihan riittämiin. Ja vaatiihan tuollaisen mäen ylläpitokin tietysti töitä – kerran olimme siellä ensimmäisinä aamulla, ja alue oli juuri lanattu siistiksi.

pulkassa yhdessä

Tämä Pradollanoa lähin pulkkailualue oli tuollainen kapea suikale kukkulan kyljessä, ja siinä pienet lapset saivat laskea vain yhdessä aikuisen kanssa – alueen valvoja oli siitä tarkkana. Ihan ymmärrettävää, koska aita ei ollut kaikista kohdista kummoinen ja pudotus alas rinteeltä olisi ollut… …viimeinen pulkkamäki. Kauempana autoilumatkan päässä olisi ilmeisesti ollut isompiakin pulkka-alueita, mutta tämä hoidettu suikalemäki nyt tällä kertaa riitti meille ihan hyvin.

Lisäksi rinteiden sulkeuduttua (neljän/viiden aikoihin, iltamäkiä täällä ei ollut) rinteiden alaosat muuttuivat spontaaneiksi pulkkamäiksi – en tiedä, kuinka sallittua tämä oikeasti oli, mutta ilmeisesti kyseessä on vakiintunut tapa. Ja kivaa oli; pulkkailtiin siellä muiden kanssa ihan pimeän tuloon asti.

mirlo blanco kokemuksia

Lasten lumileikkialue Mirlo Blanco sen sijaan oli suuri pettymys. Nettisivujen kuvauksen perusteella siellä piti olla about kaik-ke-a mahdollista mieletöntä jee-jee. No, sinne taivallettuamme ihmettelimme ensin kiinni olevia portteja ja kun huhuilimme ”is this open?” (yhtään lasta ei ollut leikkimässä missään), kävi ykskantaan ilmi, että koko alueelle ei saa tulla edes sisään alle 5-vuotiaat. Sitä ei tietenkään ollut mainittu netissä eikä missään muuallakaan, portilla oli vaan käsinkirjoitettu taulu. Koko kolmen päivän aikana näin vain kaksi lasta koko tuolla alueella – laakea ja juuri pulkkailuun sopivan kokoinen hoidettu mäki siellä seisoi yksinään. Enkä todellakaan tiedä, missä ne kaikki netissä hehkutetut aktiviteetit sitten olivat piilossa… Hyvä esimerkki siitä, miten paikassa olisi ollut potentiaalia vielä paljon enempäänkin, mutta se oli aivan puolitiehen hyödynnetty.

Mirlo Blancon ympäri kulkevaan ratakelkkaan sentään pääsimme Silvan kanssa (Seela ei päässyt). Se oli ilmeisesti aika kivaa; heh ainakin radalle asennettu automaattikamera ikuisti meidät näin pepsodent-hymyilevinä:

SN28BFX743

Viimeisenä aamupäivänä kävimme myös gondolihissillä korkeammalla, Borreguilesissa – sinne pääsi myös ilman suksia. Suolaisella lähes 44 euron hinnalla; mikään budjettimatkakohde tämä Sierra Nevada ei tosiaankaan ollut, huh huh.

gondolihississä

Hissistä oli huikeat näköalat, ja ylhäällä lähinnä teimme lumienkeleitä ja ihmettelimme hiihtokeskusmeininkiä – ihan kuin Rukalla, ha ha. Tai no ehkä vähän korkeammat (HA HA) oli kukkulat, myönnettäköön. Tässä oltiin siis jo tultu massiivinen gondolihissimatka ylöspäin eli oltiin kai noin 2680 metrin korkeudessa:

lumienkeli

Tyttöjen talvivaatteet olivat siis taas meille tuttua Reimaa – ja näiden malleja juuri netistä kaivaessani huomasin, että nämä lähes kaikki ovat Reimalla just nyt alessa. Eli vinkkinä ensi talveen varautuville tai jos loppukaudelle vielä tarvitsee!

Seelan supersöpö nallehaalari on malliltaan Bjorn, ja se oli tosi hyvälaatuinen (Reimatec) taaperohaalari: helppo pukea, vedenpitävä (kaikki saumat teipattu) ja hyvänä ominaisuutena pehmeä lämmike pepussa – sopii pulkkailuun ja yleiseen hangessa istumiseen, heh.

Silvan Succeed-haalari (Reimatec+) puolestaan oli meille uutta ”isompien lasten” haalarimallia; taaperohaalarit kun näköjään loppuvat kokoon 98, ja tämä oli meillä nyt koon 104 haalari. Reiman reilun mitoituksen takia haalari oli hieman reilunkokoinen nyt, mutta toivottavasti mahtuu vielä ensi talvenakin! Mutta joo ekstrahyvää tässä oli erityisesti polvien vahvistukset ja selässä sisäpuolella oleva kiristysnauha, josta haalarin sai kurottua hoikalle lapselle sopivaksi. Ensinäppituntumalla ehkä teknisesti paras haalari meillä tähän mennessä! Ja tähän saa myös ReimaGO-aktiivisuusnappulan klikattua kiinni – Joel naureskeli, että paljonkohan ois tullut aktiivisuuspisteitä tuosta hangessa makoilusta.

Molemmat haalarit siis – 40 % alessa Reiman nettikaupassa just nyt: Bjorn täällä ja Succeed täällä.

rinteessä

Täällä muuten taas kerran huomasin, että nämä pipoasiatkaan eivät ole mallia ihan mikä tahansa käy. Nimittäin omasta (keinokuituhalpis)pipostani kävi tuuli läpi korviin, mutta Joel totesi (sillä oli Reiman mainospipo, heh), että ei sillä tuule korviin. No ei kai, kun sen pipossa oli pipokankaan sisällä tuulenpitävät vahvikkeet. Ja nytpä mulla sitten on vihlonutkin koko päivän toista korvaa, jepjep…

Myös siis noissa tyttöjen pipoissa on vastaavat ”sisäänpiilotetut” tuulenpitävät korvalliset – ominaisuus, jonka tästäkin eteenpäin vaadin tyttöjen talvi/välikausipipoihin aina. Tykkään myös tällaisista mallista, joka tulee korvilta ja takaa alemmas; solmittavat nauhatkin näissä on, mutta niitä harvemmin tulee edes solmittua, pipot pysyvät mallinsa ansiosta päässä ilman nauhojakin. Seelan pipo on Reiman vanhempaa mallia (Aqueous), joka oli jo Silvalla viime talvena; vastaava pipo Reiman nettikaupassa on tällä hetkellä mallia Auva. Silvan pipo on malliltaan Majava – ja myös nämä molemmat ovat tällä hetkellä -40 % alessa.

Jaloissa meidän perheen naisväestöllä oli vanhat Wetterit ja Patterit – näistä koosta ja väristä riippuen osa alessa, osa normaalihintaisia. Ja tytöillä käsissä meidän lempparitalvihanskat (oisko jo meillä kolmatta kokoa tätä samaa mallia menossa) Ote-hanskat, jotka harmi kyllä näyttävät olevan just tällä hetkellä vähissä nettikaupassa.

kiipeää

Pling-plong, mainoskatkon loppu – heh eksyin talvivarustemaailmaan, kun bongasin tuon alen :)

Kolme päivää talvilomaa on siis nyt takana, ja Espanjan-kotona taas ollaan. Ja minulla korvakivun lisäksi jatkuva orastava päänsärky; voisiko tuo korkeus tosiaan tehdä jotain tällaista pientä kremppaa…? Onhan tuo tietysti aika korkealla…

Korkein paikka, jossa olen tähän mennessä käynyt, on eksoottisesti (heh) Teneriffan tulivuori Teide, jonka yläasemalla ( 3 555m) ihan oikeasti jo hengästytti ja pyörrytti muutaman askeleen ottaminenkin. Ja Intian hill stationeista muistaakseni ainakin Kodaikanalissa (vähän yli 2133 m) hengästytti, kun vähän reippaammin tai pidempää matkaa käveli.

Joo kivaa oli, mutta nyt sattuu päähän. Haha. Onkohan mulla vuoristotauti? :)
(ottaa buranan)

15

You Might Also Like

  • Lilah
    26.1.2017 at 15:41

    Teidellä käynnistä tuli miehellenikin oireita, mulle ei. Tosin me käveltiin ylös alas. Ei se varmaan mahdotonta ole tuostakaan korkeudesta. Mut ajattele kuin ankeeta et lähtis laskettelureissuun ja sais vuoristotaudin!

    Tuulensuojaa löytyy muidenkin firmojen pipoista kuin reiman kun vaan muistaa hakea oikeita malleja. Lassie tietty tulee samasta paikasta, mutta ilman alea hinnat ei ole ihan niin suolaisia. Oon edelleen sitä koulukuntaa, jonka mielestä Reima on hyvä, mutta ei hintansa arvoinen – mikään ei oikeastaan ole. Onneksi on kirpputorit. Seelan ikäisellä rymyjätkällä on kolme teknistä haalaria käytössä: 10€ Everest, 3€ didrickson ja 1€ Reimatec. On pysynyt niin kuivana kuin lämpimänäkin. Kuosit voi olla jonkun vuoden vanhoja.

    • krista
      26.1.2017 at 19:06

      Mä olin siellä Teidellä kaaauan-kauan sitten, tyyliin vuonna 2001 tai 2002. Silloin menin just sellaisella gondolilla ylös – ja kuntohan oli silloin varmasti rutkasti parempi kuin nyt; miltäköhän se nykyään tuntuisi. Sen jotenkin muistan, että kun vaan vähän käveli, niin melkein pakokauhutyyppisesti huohotutti. Siellä alempana gondolihissin alapuolella ei vielä tuntunut ollenkaan. Joo, ehkä vuoristolomat ei ole mua varten, jos reagoin ilmeisesti aika helposti :D

      Joo tuulensuojapipoja ehdottomasti suosittelen merkistä riippumatta – se suojahan siinä on pääasia eikä merkki. Ja haalarihankinnoissa kirppikset (ja etenkin FB-kirppikset) on kyllä huippuja ja on kyllä niii-iiiin hyvä, että kestävät ja ehjät puvut saavat elää monta elämää. Ja tietty alennusmyynneistä saa hyviä löytöjä myös! Vaikka tietty ei ihan Reimatecia eurolla :D Tuollaiset on kyllä megalöytöjä!

      • Lilah
        26.1.2017 at 22:27

        Teiden huipulla henkeen ottaa myös se rikin katku mikä kraaterista nousee. Mulla on myös matala verenpaine ja huono hemoglobiini mutta jostain merkillisestä syystä eivät juuri aiheuta ongelmia mulla.

        Se on ihan totta että kirppistely vie aikaa ja sekin on ruuhkavuosina arvokasta. Itse inhoan shoppailua yleensä, mutta kirppustely on rentoutumiskeino. Poikkean kirpulle noin kerran viikossa ja käytän puolisen tuntia töistä kotimatkalla. Ostan lapsille tarpeellista muutaman koon eteenkin päin eli hyviä säilytystiloja toki vaaditaan. Hutiostojakin tulee, mutta ostan vain hinnoilla joilla melkein saan omani pois vielä käytön jälkeenkin. Kallein ulkovaatehankinta lapsille taitaa olla 20€ toppahaalari (128 reimatec) 😉

        • krista
          26.1.2017 at 22:39

          Ai niin! Se oli tosiaan kitkerä haju, nyt vasta muistin!!! Kaikesta ”turistisuudestaan” (Teneriffa ja silleen) huolimatta koko Teide oli silloin yllättävän mahtava kokemus! Ihan oikeastikin käymisen arvoinen paikka :)

          Heh mähän oon viime ajat (Suomessa ollessa) jopa vähän vältellyt meidän lähikirppistä, Vekarakirppistä. Koska sieltä löytyy aina niin paljon kivaa sisävaatettakin, ja kun ei välttämättä tarvitse. Tulee ostettua, vaikka ei tarvitse – ja vaikka hinnat ei olekaan pahat, niin ihan kaappientäyttymissyistä ei uskalla mennä sinne :D Mutta joo mäkin periaatteessa tykkään kirppiksistä, mutta nettikirppisryhmä on vienyt mulla omalla kohdalla ”fyysisestä kirpparista” voiton viime vuosina. Paitsi että sieltäkin tulee inspiraatio-ostoksia ihan jatkuvasti :D

          • A
            27.1.2017 at 09:27

            Kirppiksillä pitää tosiaan käydä säännöllisesti jos löytöjä haluaa. Mulla on kotimatkalla kirpputori, jonka käyn tsekkaamassa about kerran viikkoon (yleiskirppis, eli lastenvaatteita joka löytyy tai ei). Vekarakirppis on pop, siellä tuli hengattua kun oli palavereja Kumpulassa, mutta nyt kun oon käynyt siellä etsiskelemässä (harvakseen, kun meiltä kotoa matkaa sinne bussilla yli puoli tuntia) vaatteita koossa 122 niin vähissä ovat (etenkin ulkovaatteet ja sit jos jotain on, niin ne on karseassa kunnossa ja/tai karseassa hinnassa). Niin paitsi mekkoja löytyy hyväkuntoisina ja edullisesti (mikä on mulle henk.koht. tosi jees kun tyttö käyttää lähinnä vain mekkoja :D). Mun arjen kiireiden lisääntyminen näkyy siinä, että kun ennen yläkaapista pystyi kaivamaan tytölle seuraavan koon vaatteita ilman varautumista, niin nyt sieltä ei enää sisävaatteista löydy kuin viime kesän kesävaatteet (josta varmaan max. 30% on sopivia). Eli ensi syksynä ollaan varmaan pulassa :) Ulkovaatteissa hinnat on sen verran kovemmat, niin niissä tsemppaan loppualeissa aina seuraavalle vuodella (ja ah kun on muuten helpompaa löytää koon 122 haalaria kuin koon 104 haalaria, musta kun tuntuu että aleista löytyy lähinnä kokoa 92 ja sitten 122 ylöspäin :D).


            Viime vuonna tosin löysin Vekarakippikseltä Reiman toppatakin+housut 35 eurolla ja oli vähän kipurahoilla että maksaisinko käytetystä niin paljon. Onneksi maksoin, on nimittäin ollut tän talven käytetyin asu (sen verran jo käytetty että on passelin +5-0 keleille). Vaikka suosin käytettyä, niin nyt isomman lapsen kanssa oon todennut että uudessa on etunsa (nimittäin kulutus on aika huimaa), maksoin just uudesta Reiman toppahaalarista kotiin postitettuna about 54 euroa ja siitä ehkä saa sen 20-30 euroa käytettynä, niin ei kauhean kalliiksi tule näinkään :)

  • Maria
    26.1.2017 at 16:07

    Upealta paikalta näyttää!! Ylläksellä oon käynyt pari kertaa gondoliajelulla, muistaakseni oli tyyristä sekin. Varmaan jotain samaa hintaluokkaa..

    Kivannäköiset puvut ootte saaneet. Mulla ois etsinnässä 104 tai 110 cm puku ensi talveksi. Nyt kolmeveenä käytössä Reimalta 98 koko. Meillä vaan lämminverisellä lapsella oon todennut nuo tec-loppuiset jostain syystä liian lämpimiksi. Oisko niin tiiviitä. Viime syksynä jäi välikausipuku lähes käyttämättä tän takia. Ihan tavan Reima on ollut sopivan ”viileä” ja sekin on pitänyt vettä hyvin.

    • krista
      26.1.2017 at 19:27

      Joo upea maisema kyllä oli, kerrassaan! Ihan piti ääneen vähän väliä hämmästellä: ylöspäin lumihuiput toivat laskettelukeskusfiiliksen, mutta sitten taas toisaalta alaspäin kanjoneihin (?) ja toisille kukkuloille oli upeat lumettoman jylhät maisemat myös. Myös nousu serpentiinitietä tuonne ylös oli hieno!

      Meillä oli Silvalla viime vuonna just 98-koko (tämä: http://www.puutalobaby.fi/mita-reiman-haalari-on-syonyt/) ja se on ens vuonna Seelalle varmaan just hyvä! Nyt tämän väljyyttä katsellessa mietin, että oisko tuo 98 mennyt vielä Silvalle tänä vuonnakin, mutta syksyllä kun toppahaalarinmukaanotto piti päättää, jotenkin ajattelin, että eihän nyt 98 voi enää sopia… Onneksi sille on toinen käyttäjä vielä tulossa, koska haalari on vielä ihan priimakunnossa, muistaakseni :)

      Mutta siis sitä olin sanomassa, että meille tosiaan viime vuoden 98-kokoisen talven jälkeen tää 104 on nyt tällainen ”sopivanväljä” tänä vuonna. Mutta Silvahan on pienikokoinen. Tätä Succeed-mallia kyllä tosiaan suosittelen ihan vilpittömästi, ja niin kuin tuossa kirjotinkin, nuo polvivahvikkeet on huippuhyvät, jos lapsi vaikka konttailemaan (heh leikkimään Ryhmä Hauta) innostuu :) Vaikka hmm onkohan sekin sitten liian tiivis lämminveriselle…? Meillä ei silleen hikoiluongelmaa ole ollut (kerroksilla säädellään lämpimyyttä), mutta tosiaan jotkuthan on helposti palelevia ja toiset hikoavia. Miten ois hengittävän villakerraston kanssa?

      Välikauteen (tuosta hikoilevuudesta tuli mieleen) meillähän on Seelalla ollut nyt se sellainen softshell-haalari (malliltaan Avulias, sekin näköjään alessa) ja siinä on ”kangasmaisempi” pinta kuin perinteisissä välikausihaalareiden pinnassa. Se on sellaista hengittävämpää! Silti tuulen- ja vedenpitävä. Miinusta siinä kuitenkin tekniseen välikausihaalariin verrattuna on se, että peppusaumaa ei ole teipattu, eli kun laskee läpimärästä liukumäestä, niin läpi menee. Heh testattu on :D Mutta viileämmillä ja vain vähän kosteilla säillä Seelalla on ollut se käytössä; kunhan ei ihan suoraan veteen tosiaan mene istumaan :D

      • Maria
        27.1.2017 at 00:56

        Kiitos vinkeistä! Meillä on jemmassa alesta ostettu 104 cm välikausipuku (Ticket). Merkistä ei oo mitään kokemusta, joten saas nähdä, miten lämmin sitten on käytössä. Seuraavaksi voisi harkita muutakin, mutta vedenpitävä ois tietty paras. Tosin alehaukkana bongasin joskus tosi pätevän Tretornin setin puoleen hintaan (sadetakki ja olkainhousut). On vielä nätitkin (mitä mun silmään nuo Reiman kurikset ei oo)..

        Tytölle tosiaan riittää läpi talven tuo pelkkä toppahaalari. Tänä talvena on tasan kerran tarvittu alle muuta kuin sisävaatteita. Ostin kerran Lapin reissulta jostain urheiluliikkeestä Reiman jonkun välihaalarin . En nyt muista mitä materiaalia on. Varmaankin jotain tekokuitua, muttei kuitenkaan fleecea. Se oli oikein hyvä -20 asteen kävelylenkillä. Ihmettelin oikein, miten tytölle ei tullut kuuma.

        Päähineenä on ollut vaihtelevasti käytössä kylmemmällä tuo mainitsemasi Auva villapipo, tai joku täysin vastaava. Se on ollut hyvä, mutta jos on kosteampi sää, niin villapinta menee jotenkin rumasti pörröön. Toisena pipona on ollut Prisman halpismerkin Cirafin pipo. On ollut yllättävän laadukas, vaikkei saman merkin sisävaatteet niin vakuuta. Pari ciraf kevyttoppapukua meillä on ollut ja ne oli kans tosi hyviä. Innostuin niistä, kun äitiyspakkauksessa oli silloin kiva turkoosi. Näitä käytettiin pienempänä mm. kauppa- ja muskarireissuilla.

        Voisin näköjään puhua näistä vaateasioista ja alelöydöistä vaikka kuinka (oottelen tässä samalla miestä töistä). Oonkin lähes kaikki ulkovaatteet ja kengät+uima-asut löytänyt alesta! Ostan etukäteen ja ei ole isompia huteja käynyt. Kirpputoreilta tein löytöjä lapsen ollessa pieni. Nyt ei ole oikein mahdollisuutta niitä enää hyödyntää. Käytetyistä Kuomista esim. pyydettiin nyt 14 euroa ja sain uudet kolmellakympillä. Viime talvena oli tosin kirppikseltä pari vuotta sitten! löytämäni Reimatec-haalari kovassa käytössä :) Maksoin siitä 15 euroa. Ei ollut liian kuuma, oisko sit vaikuttanut se, että oli jo pesty monta kertaa. Tääkin haalari lähti vielä kaverini tulevalle vauvalle kiertoon.. saa sitä tietty hetken odotella, oisko ollut kokoa 86.

        • krista
          27.1.2017 at 16:56

          Mullakin on etukäteisostoksista oikeastaan ainoat hutiostokset tulleet ihan vauvavaiheessa eka lapsella, kun ei vielä tiennyt, millaista ominaisuutta kannattaa hankkia… Esimerkiksi kaksiosainen (siis housut + takki) talvipuku koossa 68 jäi käyttämättä. Ei sopinut lumessa konttaajalle, kun sieltähän meni lumi sisään. Aaa ja itse asiassa lähes kaikki ”hienostelutakit” eli sellaiset ”näissä lähdetään sit kaupungille”-vaatteet on jääneet vähälle tai olemattomalle käytölle. Kun kuitenkin pukee ne helpot kaupungillekin :)

          Joo Reimalla on tosi hyviä hengittäviä matskuja kyllä! Näin kun ajattelee – kun siis mainitsit just välikausipuvuista – niin ne on ehkä vedenpitävyytensä takia just ainoita, joita mekään ei olla mielellään käytetty päikkärikäytössä. Plus että leikkien jälkeen ne on likaiset/märät ja tuntui ikävältä laittaa lapset sellaisiin nukkumaan. Siksi meillä silloin Suomessa viime keväänä olikin päikkärikäyttöön windfleecet, löytäisinköhän postauksen…http://www.puutalobaby.fi/pukeutuminen-paivaunille/ Ja siis itse asiassa tytöt nukkuu just nyt tälläkin hetkellä noissa :D Ne pitää tuulta ja just hengittää. Se varmaan se vedenpitävä tekninen matsku on sitä, joka ei niin hyvin hengitä.

          Reimalla vuosi sitten käydessä oli myös puhetta, että kankaiden pintakäsittelyt muuttuu just nyt, siirrytään entistäkin ympäristöystävällisempiin aineisiin. Siitäkin oli jossain… täällä: http://www.puutalobaby.fi/mita-reiman-haalari-on-syonyt/ Noita uusia pintoja olisikin aika kiva päästä hypistelemään. Hmm voisin ottaa joskus testiin vierekkäin vanhan puvun ja uudella tavalla pintakäsitellyn ja katsoa, millaisia eroja niissä on…

  • jenniuu
    26.1.2017 at 17:41

    Minä reagoin korkeuksiin herkästi ja just päänsäryllä. Asuessamme Namibiassa rannikolla nollakorkeudessa teki aina tiukkaa lähteä pääkaupunkiin, joka oli jossain 1700 metrissä. Kun rannikolta ajoi 400km pääkaupunkiin, oli päänsärky aina taattu seuraavana päivänä. Liittynee kai jotenkin alhaiseen verenpaineeseen. Ja herranjestas, jos alkoholia otti, niin darrat olivat ihan kammottavia.

    • krista
      26.1.2017 at 19:30

      Hei joo, mullahan on aina ollut aika alhainen verenpaine! Hui, en edes halua ajatella krapulaa tuollaisissa korkeuksissa :D

  • A
    26.1.2017 at 17:51

    Hih, kyllä about samanikäiset lapset erikokoisia, meillä on käytössä tytöllä tälle hetkellä 116cm Reima (reiluhko, eli elän toiveissa että mahtuisi ensi talven alunkin). Espanjassa näyttäisikin olevan enemmän lunta kuin Helsingissä ;) Oon about jo luovuttanut toivon tämän talven lumien suhteen.

    Reiman alesta taas tuli tilattua tänään *köh* yksi vk-haalari (116cm), toppahaalari (122cm) ja kuravaatteet ja eiköhän näillä mennä taas vuosi eteenpäin (no joo, jemmasta löytyy jo takki/housu komboja sekä talveen että välikauteen). Hieman suhteellista että onko kallista vaiko ei, tää setti maksoi 150 euroa ja ostaminen vei aikaa noin vartin. Kirpparihaukkana saman määrän saisi varmaan euroillakin, vaan vaatisi aikaa ja tuuria, nimittäin näitä 5v. ulkovaatteita ei käytettynä+hyväkuntoisia+kohtuuhintaan helpolla löydy. Työssäkäyvänä ja ruuhkavuosissa aika on rahaa paljon rajatumpi resurssi, niin siksi tällainen täsmäisku on mun strategia.

    • krista
      26.1.2017 at 19:38

      Joo Silvahan tosiaan on mini; käyttävät suuressa osassa vaatteita Seelan kanssa samoja vaatteita. Haalarit sentään on eri kokoa, kun Silvalla on kuitenkin pidemmät jalat ja kädet kuin pikkusiskolla.

      No hei eipä tosiaan paha hinta 150 euroa kolmesta uudesta puvusta! Just verrattuna siihen helppouteen – mähän oon FB-kirppisaktiivi, mutta välillä se av-yv-vapautan -rumba on kyllä aika hermoja ja aikaa kuluttavaa :D Ja sit kun ajattelee, että uutena ostetuista puvuistahan saa jotain vielä takaisin eteenpäin myydessäkin, jos ei nyt ihan puhki rymytä. Lasten käyttörajuus tietysti vaihtelee, jotkut käyttävät kai puvut loppuun talvessa. Meillähän näillä on aina kaksi käyttäjää ja sen jälkeenkin on meidän tyttöjen käytöllä puvut on olleet vielä hyvässä kunnossa eteenpäin. Omalla rahalla ostetut oon enimmäkseen myynyt FB-ryhmässä ja kaikki blogin kautta saadut antanut hyväntekeväisyyteen ja niille toivottavasti saatu vielä iloinen ja niitä tarvitseva käyttäjä!

  • Tilia
    27.1.2017 at 20:28

    Huhhuh tuota pulkan vuokrahintaa! Uuden suomalaisen saa Prismasta metallijalaksilla reilusti alle kahdella kympillä. Ei tarvitse monta kertaa vuokrata, kun on voiton puolella. :)

    • krista
      27.1.2017 at 20:34

      No sanos muuta! Ja sitten siihen pulkkamäkirannekkeet (kaikille perheejäsenille omat, myös niille jotka vaan vetää pulkkaa ylös) päälle :D

  • Milla / Periaatteen Nainen
    30.1.2017 at 20:53

    Tänä aamuna kun meitä kyydittiin kentälle niin iloisesti kuljettaja kertoi vieneensä juuri mukavan lapsiperheen Sierra Nevadaan (ja hakihan se teidät sieltä poiskin)… Bingo! :D

    • krista
      30.1.2017 at 21:25

      Hahahaaa, meidät!!! Pieni maailm… ….aurinkorannikko :D

  • eppula
    15.2.2017 at 22:57

    En ole pitkään aikaan ehtinyt käydä täällä blogissa lukemassa sen jälkeen, kun meille syntyi vauva viime kesänä. Enkä yleensä koskaan kommentoi, mutta nyt on pakko kun huomasin, että teillä on ollut sama idea talven viettoon (pidempi vain kuin meillä). Mekin ollaan miehen ja vauvan kanssa tällä hetkellä Espanjassa viisi viikkoa, Sierra Nevadan alueella Capileira-nimisessä kylässä. Ajateltiin, että nyt ois mahtava tilaisuus lähteä kotoa (Kumpulasta) reissuun, kun itse oon äitiyslomalla ja miehellä loppui juuri työsoppari. Hauska sattuma. :)

    • krista
      16.2.2017 at 10:48

      Hei hauskaa, tässähän on selkeä ”Kumpulasta Espanjaan” -muuttoliike menossa :) Kiinnostava paikkavalinta, miten päädyitte sinne? Mehän käytiin kans Sierra Nevadassa (siis siellä laskettelukeskuskessa) muutama viikko sitten :) Onko teillä yhtä talvista kuin siellä, vai oletteko alempana? Mua kyllä kans nuo ”perinteisemmät” espanjalaiset pikkukylät kiinnostavat, ne on kyllä tosi viehättäviä!