Rv11 ja fiiliksiä

Päivä päivältä paksummaksi!

Ihan huvittaa, että eka raskauden pidin piilossa (lue: kuvittelin pitäväni) jonnekin viikolle 23, kun taas tätä kolmatta ei saisi kovin helposti piiloon edes tässä viikolla 11.

No, toisaalta mulla oli ekalla neuvolakäynnillä jo saman verran painoa, kun kahdella eka raskaudella synnyttäessä. Jaiks. Että kiitos vaan, koronavuoden liikkumattomuus. Mutta en nyt siitä mitään paineita aio ottaa; tunnen oloni hyvinkin sopusuhtaiseksi.

Muutenkin olo on tällä hetkellä jotenkin yllättävänkin hyvä. Melkein sanoisin, että tämä on helpoin alkuraskaus tähänastisista!

Se sellainen maailmanlopunväsymys ajoittui parille viikolle joskus viikkojen 6-8 tuntumassa. Silloin ei pystynyt toimimaan ilman päikkäreitä, ja päikkäreiden lisäksikin piti joskus vaan mennä koomauspötköttelemään, kun tuntui, että eipystyeikykene.

Selkein valokuvamuistikuva on tallentunut varmasti ikuisesti raskausajan muistoihin siltä hetkeltä, kun Joel kokosi mökillä sitä lasten keinu-kiipeilysettiä. Olin ollut aikeissa auttaa; no, sen sijaan pötkötin lamaantuneena Seelan kerrossänkypaikalla ja kuuntelin väliverhon läpi lasten barbileikkejä mökkiolkkarista. Olin hereillä, mutta niin pohjattoman väsymys, että en voinut liikauttaa sormeakaan. Barbileikkien äänet, repliikit ja juonenkäänteet sekoittuivat omiin puoliuni-puolivalve -ajatuksiin.

Se väsymys superpitkine syvine yöunineen vaihtui vähän niin kuin huomaamatta aamuyökukkumisiin. Mitä tämä tällainen on? Aloin heräillä kolmen-neljän aikoihin ihan pirteänä peipposena enkä saanut enää unta. Tämä aamuyön heräily katkesi oikeastaan vasta tänne Sotkamoon tuloon – sijainnin vaihtaminen selvästi katkaisi kukkumisrutiinin. Nyt olen nukkunut kaksi yötä ihanan hyvin.

Pahoinvointi on ollut sellaista aika tasaista öklötystä ja tyhjän yökkäilyä, aika lievää. Sekin oli ”pahimmillaan” (ei siis ollut mitenkään paha) tuossa muutamia viikkoja aiemmin. Öklötykseen auttaa minulla selkeästi tasainen syöminen. Olen ottanut ruokarytmiin pari ylimääräistä välipalaa: toinen ennen lounasta ja toinen ennen illallista. Välipala on joskus voileipä, mutta tavallisimmin hedelmä – hedelmiä tekee mieli edelleen jatkuvasti.

Ainoa selkeä ruokamielihalu tähän asti on ollut ne hedelmät. Appelsiinit, kiivit ja granaattiomena – niitä pitää olla koko ajan kaapissa!

Yhtenä yönä tuli sitten vähän vakavampikin oire – tai potentiaalisesti vakava, joka ei sitten ollutkaan onneksi vakava.

Heräsin eräänä yönä neljältä voimakkaaseen kipuun vasemmassa pohkeessa. Kipu oli suonenvetomaista, mutta se ei meinannut millään mennä ohi, tuli ja meni aaltoillen. Kuuntelin sitä tunnin ja yritin venytellä, hieroa ja ottaa hyvää asentoa sängyssä. Viiden aikoihin yöllä soitin ihan-ihan-varalta -asenteella terveysneuvontaan, ja sieltäpä sanottiinkin, että se pitää ehdottomasti tutkia. Raskauden aikana laskimotukosriski on ilmeisesti jopa 5-10 kertainen (lähde esim. täällä).

Ohje oli lähteä päivystykseen välittömästi, jos se pahenee – tai muussa tapauksessa heti aamukasilta soitto omalle terveysasemalle ja ajanvaraus. No, ei onneksi pahentunut: polttavin kipu hävisi, kun siinä nousin liikkelle, mutta sellainen tasainen jomotus ja polvitaipeeseen säteilevä kipu jäi.

Eli ohjeen mukaisesti varasin sittten ajan ensin terveyskeskuslääkäriltä, joka lähetti käynniltä vielä päivystysultraan. Ultra tehtiin ”poissulkevana”, ja sellainen se sitten onneksi olikin: ei löytynyt mitään hälyttävää. Kuulemma raskaana olevalta nämä tällaiset pitää kuitenkin tutkia, ja hyvä niin. Nyt ainakin tietää, että jos tulee toisen kerran vastaavaa (veikkaan, että se oli ärhäkkä suonenveto), voi olla aika huoletta!

Sain luvan ajaa automatkankin tälle Sotkamoon, pysähdyttiin vaan jaloittelemaan paljon useammin kuin tavallisesti.

Supistelut ovat muuten alkaneet – apua! Ne alkoivat joskus viikolla 8, ja silloin heti alkaessaan olivat aika voimakkaitakin. Mullahan on supistusherkkä kohtu ja sen takia ensimmäinen lapsi syntyi kuusi viikkoa etuajassa ja toinen meinasi syntyä jo ihan superaikaisin – mutta pakkomakuun ansiosta pysyi sitten vatsassa täysiaikaisen rajan yli. Mutta joo ensimmäinen ajatus supistuksista oli, että nytkö se jo alkaa. Apua jos kohtu jotenkin ”alkaa supistella lasta ulos” sieltä jo nyt!

Oon kyllä henkisesti varautunut makaamaan viimeiset kuukaudet, mutta en nyt sentään viikolta 8 asti!

Silloin kasiviikolla supistukset tulivat aina vähänkin rasittaessa, ja mua onkin nyt neuvottu välttämään kaikkea sellaista, mikä supistuksia aiheuttaa. Alussa se tarkoitti vähän kaikkea, nimesin kävelytahtini geriatriakävelyksi.

Mutta nyt supistelutkin ovat vähentyneet ja pystyn toimimaan suht normaalisti – en nyt ihan hippaleikkiin silti lähde. Kun alkaa supistella, hidastan tahtia.

Jännittää tietysti, mihin kunto tämän geriatrialiikkumisen (ja hyvin todennäköisen loppuaikojen makaamisen) myötä romahtaa. Mutta romahti se silloin kakkosraskauden pakkomakuussakin ja mulla on vahva luotto siihen, että siitä taas sitten vähitellen palaudun.

Mun elämän paras aikuiselämän kunto mulla on ollut kahdesti: ensin joskus vähän yli kolmikymppisenä ennen lapsia, ja toisen kerran vähän yli nelikymppisenä ennen koronaa. Näinä ”parhaan kunnon hetkinä” on ollut sellainen olo, että jaksaa mitä vaan, ja rankimmissakin zumbissa teki mieli tehdä biisien välissä tasajalkahyppyjä, että saa vähän rasitusta, haha.

Että tällä logiikalla vähän yli viisikymppisenä tulee sitten varmaan se kolmas kunnon huippukohta, haha! Siinäpä mulle sitten seuraava kuntotavoite!

Tämä yllättävän helppo alkuraskaus saa tietysti myös välillä sellaiset sisäiset negisäänet liikkelle, että ”kai siellä sit on kaikki hyvin”. Varhaisultran jälkeen olen kuitenkin aika hyvin saanut huolet pidettyä poissa.

Sitä ensimmäistä varsinaista ultraa pitää odotella vielä pari viikkoa. Tosi pitkä aika kyllä!

Mutta olen siis vakiinnuttanut tämän nyt ajatusmalleihini niin, että kun kerran syke näkyi, siellä jotain ainakin on ollut. Ja muuta en voi nyt tehdä kuin elellä, olla ja odottaa – ja katsoa sitten parin viikon päästä, että mitä se ultra sanoo. Että ollaanko sieltä alettu kasvamaan vauvaksi asti.

Jos olen oikein ymmärtänyt, tuon ultran ja verikokeiden perusteella tulee sitten jonkinlainen riskiarvio. Näin 44-vuotiaana odottajana tuo tietysti jonkin verran kuumottelee (tosin on kuumottanut aikaisemminkin), mutta päivä kerrallaan eteenpäin mennään ja toivotaan parasta!

Mahdolliselle pojalle on muuten täydellinen nimi (kolme nimeä) jo valmiina! Ja mikä ihaninta: nimi on koko perheen yhdessä keksimä, lapsilla oli keksimisessä se isoin osuus.

Mahdollisen tytön nimi on melkein valmis myös. Kaksi aika varmaa osasta siinä jo on, mutta vielä odotetaan, että iskee se bang-fiilis, mikä tapahtui pojan nimen kanssa. Nimeksi tulee todennäköisesti siis kolme nimeä.

Nimiehdotukset etenkin tytön nimeksi (koska pojan nimi on jo varma) erittäin tervetulleita! 

37

You Might Also Like

  • Laura
    11.6.2021 at 12:05

    Nää raskauspostaukset saa kyllä hyvälle mielelle, ihanaa että teille (näillä näkymin) tulee vauva! 🥰 Nimiehdotuksia: Sanni, Hilma, Sonja, Tilda, Telma

    • krista
      12.6.2021 at 10:03

      Ihana kuulla! <3
      -
      Ja kiitos, ihania nimiä, joista viimeinen oli mulle ihan uusi! Esimerkiksi Sonja ja Tilda sopisi näistä tosi hyvin sellaiseksi kolmikon nuorimman sisaruksen nimeksi, sointuu hyvin yhteen <3

  • Tiina
    11.6.2021 at 12:17

    Mahtavaa että on nimet jo valmiina 👍 täällä ristiäisiin 3 viikkoa ja nimi edelleen auki, kääk.

    • krista
      12.6.2021 at 10:04

      Hihi vielä ehtii! Hei meillä on ihan mahtava niminikkari tämä eskarilainen. Hän on Insta-viesteissä keksinyt nimiä (tai vähintäänkin nimiehdotuksia) useampaankin perheeseen :) Jos haluat, laita privana mulle viestiä ja vaikka sun etunimi ja lapsen isän etunimi ja vaikka sukunimikin, ja lapsen sukupuoli. Meidän niminikkari tosi mielellään lähettää ehdotuksia <3

  • Karoliinan
    11.6.2021 at 13:26

    Mulla heti ekana tuli mieleen joku espanjankielinen kaunis nimi.. :)

    • krista
      12.6.2021 at 10:06

      Mekin on mietitty tätä – tai ainakin, että toimisi kivasti myös espanjalaisittain. Toinen lapsi on ehdottanut nimeä Elena, itse ajattelen jopa nimeä Helena: nykylapsilla vähän käytössä oleva, mutta tosi kaunis nimi, ja H-kirjainhan ei espanjassa äänny, eli voisi olla Elena tai Helena kumpi vaan sitten aikuisena halutessaan <3

  • Noona
    11.6.2021 at 14:43

    Hei mulle tuli tuosta Karoliinan ylläolevasta kommentista mieleen, että Alma olis aika ihana! Olis espanjaa (tarkottaa sielua) mutta luonnistuu tietty myös suomen kielelläkin täydellisesti. Ja mun korvaan kuulostais aika nätiltä sisarusten nimienkin kanssa :)

    • Elli
      11.6.2021 at 16:52

      Tai tästä vielä kehitettynä: salma! Kaunis merkitys silläkin nimellä (rauha) 😊. Esim. toisen nimen kanssa Salma Paloma tms.

      Isla kuuloistaisi hyvältä myös sisarusten nimien jatkona ja on kaunis myös itsessään.

    • krista
      12.6.2021 at 10:09

      Oi miten hieno tuo Alma – sielu, tätä en tiennytkään! Ja Ellin lisäämä Paloma puolestaan ois kyyhkynen! Alma Paloma ois sielu kyyhkynen, VAU! <3 Ja Salma on kans ihana! Isla myös, mutta sitä on meidän läheisissä :)

      • Katariina
        14.6.2021 at 22:56

        Salma tarkoittaa italiaksi ruumista 😅. Matti taas puolestaan monikkomuoto hullusta. Minna on sisiliaksi tissi. Mutta ilmeisesti tuo Salma on aika yleinen nimi jossain maissa. Aurora on mielestäni kaunis nimi, tarkoittaa aamuruskoa. Tai Alba, auringonnousua. Kumpikin tytön nimiä.

  • A
    11.6.2021 at 15:17

    Salme tai Saima sopisi hyvin teidän lasten nimien kanssa :)

    • krista
      12.6.2021 at 10:12

      Niin sopisi! Tämä Salme on kiva ylläri tähän, en ollut tätä hoksannut aiemmin pohtia! Mun korvaan sellainen ”täti-ikäisen nimi”, joka just saattaisi olla ihana uuteen aaltoon seuraavalle sukupolvelle. Mulla on selvästi nimimietinnässä ollut vähän sellainen, että ”uudelleenlöydän” tai makustelen näitä suurten ikäluokkien nimiä, joita ei VIELÄ nykyvauvoille olla alettu antaa. Niissä on hurjan paljon kauniita nimiä, jotka eivät juurikaan ole nimeämiskäytössä, kun ne niin vahvasti mielletään vanhempien nimiksi (mutta eivät ole vielä mummonimiä). Esimerkiksi tuo yllä mainittu Helena on mun mielestä sellainen, samoin mulla on muutamia muitakin ”tätinimiä” mielessä :)

      • Jaana
        12.6.2021 at 23:04

        Meillä ekaluokkalainen Rauno. Molemmista suvuista Rauno löytynyt ja jäi mieleen haudoilla käydessä. Puhuteltiin, vitsillä, raskausaikana häntä lempinimellä Rauno, mutta ei ollut tarkoitus olla pysyvä nimi. Kuitenkin vauvan synnyttyä kaikki juttelivat Raunosta, eikä se enään tuntunutkaan vitsiltä, vaan juuri oikealta.
        Hauska juttu sekin, että Raunon luokalla on myös Mauno.

        • krista
          13.6.2021 at 10:02

          Hieno nimi! Mauno-nimisiä mekin muuten tiedetään!

  • Lilas
    11.6.2021 at 16:07

    Stella sopisi teidän tyttöjen jatkoksi🙂

    • krista
      12.6.2021 at 10:15

      Tää ois aivan ihana nimi! Tutuissa tätä jonkin verran, mutta ehkä ei olisi este :)

  • Julia
    11.6.2021 at 20:38

    Ihania nämä raskauspostaukset, vaikken ole raskaana (kaksi alle 3-vuotiasta kotona eikä lähiaikoina ole tulossa lisää 🙊) 😆 Toivottavasti sun vointi jatkuu hyvänä ja supistelut pysyy kurissa 🙏

    Nimiehdotuksia: Tytölle Alma (kuten joku yllä ehdottikin), sopis musta hyvin Seelan ja Silvan kanssa. Ja merkitys tosiaan ihana 😊 Tai sit Selma (meillä on Selma 🥰). Tai Saimi.. Ja pojalle Valo tai Ilo, ne ois jotenkin musta teidännäköiset nimet!

    • krista
      12.6.2021 at 10:23

      HIh kiva kuulla – ja kiitos <3
      -
      Ihania nimiä, ja poikien osalta osuit täsmälleen niihin nimiin, joita ajateltiin esikoisen kohdalla, jos olisi ollut poika :) Ilo oli meillä silloin se ykkösnimi, jos olisi tullut poika :)

      • Anna
        12.6.2021 at 15:59

        Itseasiassa serkkuni kaveri on nimeltään Ilo ja hän on tyttö ;)
        Asu tosin Ruotsissa, mutta oli käsittääkseni suomalaisia juuria.

        • krista
          13.6.2021 at 10:04

          Hei totta, sehän on hyvinkin unisex, voi tosiaan olla sekä pojan että tytön nimI!

  • Enski
    11.6.2021 at 22:02

    Nimiä on niin ihana keksiä ja miettiä, vaikka samalla stressaavaa että lapsi joutuu sit oikeesti olla sen niminen ainakin 18v asti 😅 Ihania nimiä ainakin on Aava ja Alva, Ilona, Lidia, Kiira

    • krista
      13.6.2021 at 10:07

      Hihi mähän itse vaihdoin kutsumanimen Pauliinasta Kristaksi aikoinaan Helsinkiin muuttaessa! Oli näppärää, kun omassa nimessä oli itseä enemmän miellyttävä nimi (ja vieläpä nimistä etummainen), niin en edes mitään papereita mihinkään toimittanut, kunhan aloin esitellä itseni ihmisille toisella nimellä :)

      Ihania nimiä! Muutama olisi hyvinkin potentiaalinen, mutta hitsi löytyy jo läheisistä! Ihania nimiä kuitenkin!

  • onnea matkaan
    11.6.2021 at 22:42

    Salma ja Selma ainakin kuulostaa hauskoilta.

    Onnea odotukseen, olet jo melkein ns. varmoilla viikoilla!

    Kuunteletko muuten Ylen Naisasiatoimisto Kaartamo & Tapanaista – siellä oli vastikään aiheena lapsen saanti nelikymppisenä. Areenasta löytyy.

    • krista
      13.6.2021 at 10:10

      Kiitos! <3 Tiistaina neuvolan laskelmien mukaan (ja TÄNÄÄN omien laskelmien mukaan) alkaakin muuten viikko 12 eli muutamia viikkoja enää, niin sitten on ensimmäinen kolmannes takana! Ja sitä ultraa tietysti jännityksellä odotetaan, se kertoo paljon.
      -
      Hei ja kiitos myös vinkistä, en ollut tuota huomannutkaan! Täytyy ehdottomasti kuunnella!
      -
      Ja tosi ihanat ja potentiaaliset nimet <3

  • Oliver
    11.6.2021 at 23:08

    Saila olisi hyvä tytön nimi :)

    • krista
      13.6.2021 at 10:22

      Niin olisi, ja hyvin sointuisi kolmanneksi siskoksi!

  • Luana
    11.6.2021 at 23:29

    Solea on mun mielestä erityisen kaunis nimi! :)

    • krista
      13.6.2021 at 10:22

      Onpa kaunis, tätä me makustellaan lisää!

  • Pampula
    12.6.2021 at 01:12

    Ehdotuksia tytön nimeksi: Viola, Elena, Elisa, Soila, Liina, Saina, Tuuli, Tuulia, Vilja, Meeri, Vea/Veea. Kivaa miettiä nimiä :)

    • krista
      13.6.2021 at 10:27

      Ihania! Ai että tytöille on jotenkin valtavasti kauniita nimiä! <3

  • AamuHali
    12.6.2021 at 07:23

    Tosi paljon onnea uudesta elämänalusta 🥰 Aloin lukea sun blogia, kun odotin ekaa lasta, joka sitten syntyikin samoilla viikoilla kuin teidän tytöistä vanhempi. Toka meillä otti tosi aikaisen lähdön maailmaan, joten nekin jännitysfiilikset tuttuja. Kolmatta me ei valitettavasti voida enää saada, mutta ihana seurata täältä sivusta ja kuulla, mitä ajatuksia ja tunteita tämä odotus herättää.

    Mä ehdotan tytön nimeksi Helviaa 😍

    • krista
      13.6.2021 at 10:57

      Kiitos! <3 Ja sun nimimerkki (jotenkin ihanan sympaattinen nimimerkki, aina tulee hyvä mieli) on kyllä jäänyt mieleen täälläkin päässä jo pitkältä ajalta <3 Ihanaa, että olet täällä mukana! <3
      -
      Ihana nimi, mietintään jää!

  • Lilah
    12.6.2021 at 09:50

    Saima, sopii kuin nenä päähän täydentämään mahdollisen tyttötrion.

    • krista
      13.6.2021 at 10:58

      No niin sopii! Tunnemme muutaman samannimiseen, hmmm ei kuitenkaan ehkä niii-iiin läheltä, että olisi meiltä ihan kokonaan poissuljettu. Mietinnässä siis tämäkin :)

  • Henna
    12.6.2021 at 10:39

    Entapa nimista: Selena,Sointu, Soili?
    Jos meille olisi tullut poika,olisin niin kovasti halunnut nimeta hanet Kaspianiksi. Mutta tulikin pikkusisko! Mutta Kaspian on ehdotukseni teidan pikkuiselle jos masussa kasvaakin poika.❤️

    Meilla taalla kotona juoksee muuten vilkas kolmevuotias jonka sain yli nelikymppisena. Esikoinen on nyt kohta 14 joten heille tuli ikaeroa kivat 11 vuotta.😁

    Itse aattelin etta koska oon harrastanut liikuntaa pitkaan ja syonyt suht terveellisesti,mun keho on kenties numeraalista ikaa nuorempi. Raskautuminen kavi etta napsis vaan ja toinen lapsi todella yllatti meidat taysin,kun yhden kerran lipsuttiin ehkaisysta. Raskaus nelikymppisena sujui melkeinpa helpommin kuin ensimmaisen kerran.

    Kaikkea hyvaa odotukseen!

    • krista
      13.6.2021 at 11:10

      Oi, tuossapa onkin yksi, joka erityisesti iski! <3 Kiitos, makustellaan! <3 Kaspian on myös tosi ihana nimi!
      -
      Ja jesh, aina sisäisesti tuuletan, kun luen yli nelikyppisten raskaanaolleiden kokemuksia ja että kaikki meni hyvin! Meille tulee kans 9 ja 7 vuotta - tai oikestaaan lähes 10 ja lähes 8 - ikäeroa. Joskus muutamia vuosia sitten ajattelin, että ikäero kasvaa jo liiankin isoksi, mutta nyt tämä tuntuukin ihan just sopivalta! On jo koululaiset sitten siinä vaiheessa, ja etenkin tämä, miten innoissaan tytöt uuden vauvan mahdollisudesta ovat <3 Nyt vaan toivotaan parasta!
      -
      Mulla kans on sujunut nyt tosi hyvin - kop kop puuta - vaikka tietysti ihan alussa tässä vielä ollaan. Musta tuntuu, että mun voimavarat on tällä hetkellä jopa paremmat kuin toisen lapsen kanssa, kun silloin oli perheessä toinenkin lähes-vauva ja siihen liittyvät valvomiset ym. niin tuoreena takana. Ja nämä on tietysti kans näitä hyvin herkkiä asioita, mutta mäkin kyllä vähän haluan antaa itselleni hyvää palautetta esimerkiksi hyvästä kunnosta ja terveellisistä elämäntavoista ym., joiden ansiosta (ja geenien varmaan) mäkin tunnen itseni vielä hyvinkin lapsentekoikäiseksi :) Joel myös vitsailee, että se voimaharjoittelee eikä ole koskaan pitänyt kännykkää taskussa :D Meillä myös molemmissa suvuissa on saatu lapsia yli nelikymppisenä, joten varmaan geeneilläkin jotain tekemistä asiassa. Mutta siis: kop kop puuta, toivotaan parasta, tosiaan se eka ultra vasta näyttää, että onko siellä kaikki kunnossa <3 <3 <3
      -
      Kiitos siis! <3

      • Henna
        13.6.2021 at 13:25

        Ai niin mun piti muuten siita kirjoittaa muutama sana, etta kavin siina niskapoimu&verikoe-vertailussa (sori jos naa termit ei oo oikein,oon saanut molemmat muksuni ulkomailla joten kaikki on ollut enkuksi ja tiian suomeksi termistoa ihan vaan tyyliin sielta taalta opittuna😁). Ja siis sain ihan kamalat arvot/riskiluvut kaikista poikkeavuuksista… Siis en enaa muista miten pahat ne oli (varmaan jotain 1/10 tai vastaavaa!) mutta sellaiset etta me oltiin puoliskon kanssa ihan rikki ja hadissaan ja tuloksissa viela alleviivattiin etta pitaa puhua laakarin kanssa ja jatkotutkimuksia ym.
        No me sitten mentiin poikkeavuuksiin erikoistuneen laakarin ultraan ja laakari kysyy vahan hammastyneena etta miksi paatittekaan tulla tanne nain tarkkaan tarkistelemaan ja sitten kun niita tuloksia katseltiin jne. Niin laakari oli etta,poh,ei niihin aina kannata luottaa,miksi ihmeessa edes paatit menna niihin verikokeisiin… Tama oli siis Intiassa…😂Siis ainakin mun kokemuksen mukaan hyvin peri-intialainen tapa sanoa asioista. Mutta ultrassa nakyi siis etta kaikki on hyvin ja vauva syntyi siis taysin terveena vaikka oli kauheat riskiluvut. Aattelin sitten itse etta olis ollut meikalaiselle helpompaa etten olis niita lukuja edes hamuillut kun niskapoimu-ultrassa ei nakynyt mitaan halyttavaa ja paatin vaan ite etta noh otetaan nyt ne verikokeetkin kun kerta oon yli 40 ja silleen. Ja talla en siis missaan nimessa halua vahatella np+verikoe ja niin edelleen seulontoja jne!😁 Mutta tallainen kokemus mulla ja silloin heti tulosten saamisen jalkeen lueskelin vauhkona kaikenmaailman keskusteluja muiden pahat riskiluvut saaneiden kokemuksista.

  • pikkukalanen
    12.6.2021 at 13:30

    Mullakin oli mielessä tytölle tuo Saima, tiedän nimittäin yhden Seelan jonka sisko on Saima ja sopivat mun mielestä kivasti yhteen :-)

    Mulla 7. raskausviikko menossa ja nimenomaan tuollainen maailmanlopun väsymys -fiilis ollut tässä viimeaikoina, täytyy toivoa että se kans alkais pikkuhiljaa helpottamaan. Normaalisti oon iltakukkuja, rakastan valvoa iltaisin ja oon aina täynnä ideoita just sillon kun pitäis mennä nukkumaan, ja etenkään kesällä ei mitenkään malttais mennä sänkyyn kun on niin ihanan valoisaakin – nyt mä oon joka ilta joskus yhdeksältä silleen että hitsi, pitäiskö vaan mennä nukkumaan kun tuntuu et ei jaksa yhtään mitään tehdä. Ja kun meen sänkyyn niin nukahdan yleensä saman tien :D Oon nukahdellut myös päivällä sohvalle pariin kertaan. Ja väsymykseen kun yhdistää vielä pahoinvoinnin niin en oo kyl viime päivinä saanut aikaiseksi paljon mitään, tuntuu turhauttavalta mutta onneksi tämä vaihe varmaan tästä vielä helpottaa.
    Ens viikolla on ensimmäinen neuvola kun tulee 8 viikkoa täyteen, tosi jännittävää! Ekaa ultraa pitää sit vielä vissiin odotella pari viikkoa. Haluisin vaan jo nähdä et siellä on kaikki hyvin! <3 Ja tahtoisin erityisesti sen varmuuden että uskaltaisi kertoa muille tästä, ettei tarvisi salailla näitä oireita ja tuntemuksia…

  • Tilde
    12.6.2021 at 23:20

    Ehdotan Saraa tai Siljaa! Myös Asta on mielestäni aivan ihana nimi, mutta ei sovi jos haluaisitte jatkaa S-linjaa (olettaen siis että tyttöjen bloginimet on heidän oikeat nimensä)

  • S
    13.6.2021 at 01:39

    Mä kanssa mietin tuota Sailaa, tai sitten Savia.

  • Sanna
    13.6.2021 at 02:02

    Jos me oltaisiin saatu tyttö niin nimeksi olisi tullut Elsa. Ei mitenkaan Frozeniin liittyen vaan siksi etta miun mummin nimi oli Elsa ja minusta se on vaan niin kaunis nimi. Poikien nimistä tykk䨨an Mauro nimestä. Se ei tosin ole suomalainen nimi mutta taalla Belgiassa käytössä

  • ~ mummo ~
    13.6.2021 at 09:46

    Pidän peukkuja ja toivon sinne kaikkea hyvää. ♥

  • 1 2