Puutalon kesätempo

Oijoijoi meinasin melkein unohtaa tämän Kummelikopplanilta tulleen hauskan kesätempo-haasteen. Onneksi Kasvukäyrillä– ja Kahdet rillit huurussa -blogien vastaavat tekstit toimivat hyvinä muistuttajina!

*******
Joo. Kesätempo. Täällä todellakin on päällä kesätempo. Mahtavaa. Meillä se tarkoittaa sitä, että kalenteri näyttää tyhjää ja päivät sekoittuvat ihanasti toisiinsa. Totaalirento olo, pää onnellisesti yhtä tyhjässä tilassa kuin se kalenteri. Suunnitelmia ei ole, vaan päivän sisältö ratkeaa fiiliksen ja sään mukaan siinä vähän niin kuin vahingossa. Kun minulta kyselee, että ”koska-sulle-kävis-että-sitä-ja-sitä”, minä vastaan (luultavasti rasittavuuteen asti), että ihan koska vaan.

Tässäpä otteita meidän kesätemmosta.

Päivän suunnitelma: Muuttui lennossa. Eilen illalla (ja tänään herätessä) olimme ajatelleet leikkipuistoekskursiota eksoottiseen (hih!) Tikkurilaan ja lounastelua lempparinepalilaisessa siellä. Aamupalapöydässä vilkaisimme kuitenkin sadetutkaan ja totesimme, että joo ei. Päätettiin lähteä sen sijaan SnadiStadiin.

Nyt tirppana nukkuu päiväunia ja meillä on iltapäivän hiljainen hetki. Viiden-kuuden aikoihin Silva herää ja alkaa päivän toinen ”leikkiaika” – luultavasti mennään johinkin lähistön leikkipuistoon vähän hengailemaan. Katsotaan sitten fiiliksen (ja sään) mukaan.

Lounaani tulee koostumaan: Tai koostui siis jo: käytiin SnadiStadin jälkeen siinä kauppakeskuksen ravintolakompeksissa ja syötiin hampurilaiset NYC Burgerissa. Oli muuten yllättävän hyvää – ja sana ”yllättävän” siksi, että henkilökunnalla oli päällä maailmanluokan työvuorosuunnitteluriita siinä vaiheessa, kun me parat (typerät asiakkaat tulevat tänne meidän riitelyä häiritsemään) yritettiin tulla siihen tilausta antamaan. Tavallisesti tuollaisessa tilanteessa vaihdan paikkaa, mutta jostain syystä (lue: ei keksitty parempaakaan) päätettiin silti jäädä. Ja onneksi jäätiin, koska ne hampurilaiset olivat hyviä! Söin Spanish Harlem -burgerin niin, että pihvi korvattiin vuohenjuustoviipaleella.

Kun katson ikkunasta sää näyttää tältä: Hmm aika harmaa. Lämmintä kuitenkin, onneksi.

Viime yönä näin unta: En itse asiassa muista. Mutta sen muistan, että kun tirppa klo 9.40 heräsi, hihkui ”kato äiti, minulla on tässä tällainen hiiri” ja tunki leluhiirtä kasvoilleni, yritin näytellä nukkuvaa ja toivoin, että se auttaa. Ei auttanut. Silmiä avaamatta huusin isiä alakerrasta ja kun Joel tuli katsomaan, makasin edelleen x-asennossa silmät kiinni sängyssä leluhiiri naamalla. Vuoden äiti. Pikkasen univelkaa havaittavissa.

Eilen tapahtui seuraavaa: Aamupäivällä ystäväperhe kävi kyläilemässä ja syötiin yhdessä lounaaksi Joelin tekemää kasvis-halloumi-keittoa. Tirpan päikkäreiden jälkeen lähdettiin tirpan kaa kaksistaan ex tempore -henkisesti Lintsille! Ja hitsi, että oli kivaa!

Päivän asu: SnadiStadissa farkut ja raitapaita (alla raitainen tuubitoppi), nyt kotona maailman mukavin Boobin trikoinen imetysmekko.

Lempparibiisini juuri nyt: Aaaaa en mä ole kuunnellut musiikkia vuosiin. Varmaan joku lastenlaulu? Eniten laulan varmaan tirpalle UMO:n lastenlevyltä biisiä ”Eukon patenttilääke” itse muunnelluin sanoin, kun houkuttelen Silvaa juomaan kuumalla riittävästi vettä. Tyyliin että: ”vettä vettä vettä, äiti antaa koko ajan vettä”.

Tänä kesänä olen oppinut jotain uutta: Öööö. Muuttuiko nää kysymykset just jotenkin tosi vaikeiksi?

Seuraavat pippalot joihin olen menossa: Naperokaverin 2-vuotissynttärit – luonnollisesti. Luvassa kuulemma sirkustemppuja, jahuu!

Juuri nyt minua ärsyttää: Mun hiukset tuntuu taas likaisilta. Jatkuvastiko siellä suihkussa pitää ravata, jupinaamutinaa. Ihan vastahan tässä peseydyttiin… …öööh, neljä päivää sitten.

Oikeasti siis just nyt ei ärsytä juuri mikään. Elo on aika mukavaa.

Toisaalta haluan suositella: Kesäloman viettämistä ilman suunnitelmia. Parasta.

********

Haaste tuli siis minulle Kummelikopplanilta, mutta alunperin kysymykset vuosi sitten Mama’s got the magic -blogista.