…eli:
Mä olen surkea emoji-käyttäjä – hädin tuskin tiedän, mitä ne on. Niitä tanssivia koiria kai.
Protestoin alkuun jopa hymiöiden käyttöä; silloin elettiin kai jotain ysärin loppua. Vähitellen suostuin kuitenkin ottamaan käyttööni merkin :) ja kunnon trendsetter-meiningillä heti muutamaa vuotta sitten jopa huikentelevaisen :D Niitä nyt käytän ihan sujuvasti. Mutta edelleen saan pienet vilunväristykset, kun joku ohjelma muuttaa ne automaattisesti sellaisiksi keltanaamoiksi. Graaah, aivan liikaa.
<3 -merkkiä olen opetellut käyttämään… …no ehkä about suunnilleen blogin myötä. Värähdän myös sitä, että Facebook muuttaa ne vaaleanpunaisiksi. On tota niinku vähän liikaa rakkautta mun makuun. Saisivat olla ystävälle sellaisia mustia, pieniä ja siistejä. Oman rakkaan lemmenviestiin sitten niitä muhkeina sykkiviä vaaleanpunaisia.
Saan usein Instagramiin ihania kommentteja, joissa on paljon erilaisia merkkejä. Vaikka tyyliin viinilasi, musiikki, koira, kädet silmillä, salama ja sydän. Ääääh tota. Pitäisikö niitä oikeasti osata lukea? Rakastunut koira juo salaa viiniä musiikkia kuunnelleen ukkosella? Ja sitten taas toisaalta on ihan huikeaa huomata, että jotkut rakentavat kokonaisia kertomuksia niiden merkkien avulla. Wohoo. Nykyaikaa.
Kyllä, olen muumio. Mummo vähintäänkin. En osaa. En edes tiedä, miten niitä Instaan voisi saada.
Ehkä siksi en ole koskaan niitä käyttänyt.
Paitsi eräänä yönä joskus kahden-kolmen aikoihin, kun en saanut unta ja selasin Facebookia. Sormi jotenkin lipesi, ja yhtä äkkiä huomasin lähettäneeni Oi mutsi mutsin Elsan Facebook-statukseen sellaisen totaalihuutoitkevän sydänsurukoiran. Mitä? Eiiiih! Enkä saanut sitä edes poistettua. Tulipa sitten suhtauduttua vähän tunteella siihen statukseen…
Noloa.
Mutta tuo peukku! Oon nyt sitä muutamia kertoja käyttänyt Facebook-keskusteluissa – vähän silleen itselleni hihitellen.
Joel nimittäin selitti, mitä tuo peukku pohjimmiltaan viestii. Että:
”Ok, mutta en aio vastata sulle.”
Ihan nerokasta.
PS: Ahhahahaha ja just tän julkaisun jälkeen valmista juttua katsellessani tajusin: ihan niin kuin tuo sydän tuossa alla.
”ok, mutta en aio kommentoida”
Sari
30.3.2016 at 15:43Ih hih hih, ihan loistavaa pohdintaa! :D
krista
30.3.2016 at 15:52Sydän ja peukku perään! :)
Jenn-
30.3.2016 at 15:57:D
krista
30.3.2016 at 22:09Tää on hyvä hymiö, tykkään ja käytän paljon varsinkin kommenteissa ja privaviesteissä!
Karoliina // Miljonäärimutsi
30.3.2016 at 17:12Haha, tunnistan oireyhtymän! Tosin olen ehkä myös olosuhteiden uhri, sillä vanha puhelimeni on niin tukossa, ettei siihen ole voinut ladata vuosiin päivityksiä, joilla saisi emojikielen käyttöönsä. Eli jos emojia mielii käyttää, on se ihan omin sormin kirjoitettava kaksoispiste-sulkumerkki.
Mutta hei ootko kokeillut, peukusta saa isomman, jos sitä painaa pitkään?! Eli myös koolla on merkitystä :D
krista
30.3.2016 at 22:08Uuuu, en ole tiennyt! Facebookissa siis? Kenelle mä tätä nyt testaisin….? No, Joelille tietty. Se on sopivasti tuolla ylhäällä nukuttamassa tyttöjä just nyt :)
–
Hih mun oli pakko klikata katsomaan sun blogia; katsoin nimen perustella, että MITÄ IHMETTÄ :) Ensikatsomalta tosi kiva blogi, jään seuraamaan!
Karoliina // Miljonäärimutsi
31.3.2016 at 16:27Kiva, kun löysit! Ja tiedäksä, teidän Espanjan arki oli yksi esikuva, jota mietin, kun harkitsimme Espanjaan muuttoa.
Vannikkila
30.3.2016 at 18:34:D mullakin on wapissa jotain tiettyjä hymiöitä, joita en uskalla käyttää, ku en tiedä mitä sillä halutaan sanoa. Ja mun mielestä sitä käytetään väärin, ni en halua olla yksi väärinkäyttäjä :)
–
Mä koen käyttäväni hymiöitä liikaa, vaikka käytäkin niitä montaa ystävääni vähemmän.
–
Mulle tuo peukku on sellainen merkki, et ”asia sovittu” tai ”asia selvä”, kun keskusteluun ei sinänsä ole enempää sanottavaa, mutta haluaa antaa kuittauksen ymmärtäneensä asian :)
–
Kamalaa on se, kun yli 50 isämme omaksuu teini-ikäisen siskoni hymiöitä käyttöön :D ekaa kertaa kun sain viestissä (: meinasin oikeasti soittaa isälle perään :D Mutta isän puolustukseksi sanottava, että hän sentään selvittää ensin, mitä hymiö meinaa :)
–
(mua hirvittää käyttää noita peukkuja keskusteluissa pikakomennoilla, koska JOS se ei vaihdukkaan kuvaksi, niin mun mielestä (y) näyttää lähinnä naisen lantiolta. Äitiysblogiin sen voi laittaa, miespuoliselle pomolle tai kollegalle ei :D )
Heidi_Maria
31.3.2016 at 07:40Tiedän niin tunteen.. Viime vuonna selasin Kallio kierrättää Facebook ryhmää (jossa on parikymmentä tuhatta jäsentä) ja kiinnitettynä julkaisuna oli ylläpitäjien vuodatus ryhmän säntöjen seuraamisesta. Sormeni jätti siihen kommentiksi keltaisen huutonauruitkevän jättikokoisen naaman.. Oli tosi älykäs fiilis sen jälkeen.
krista
31.3.2016 at 07:48Ahahahahaa, mahtavaa :D
MMinne
31.3.2016 at 08:04Noi hymiöt on vaikeita! Siis kun nykyään on niin monenlaista laitetta eikä ikinä tiedä, että mitä niistä tulee! Tabletilla selatessa laitoin faceen kaverin kivaan päivitykseen hirveen irvistysnaaman, vaikka se lähettäessä näytti vielä ihan iloiselta nauravalta punaposkelta! Sit jos niitä käyttää ihan perusviestissä, ni usein miehelle tulee pelkkä tyhjä laatikko, kun ei kännykät tunnu puhuvan samaa kieltä. Äh!
Koo
31.3.2016 at 09:52Skypessä on nykyään jotain ihmeellisiä Bollywood-emojeita joita en tiiä missä tilanteessa kukaan ikinä käyttäis. Siis esim. tanssiva lihava intialais-asuinen mies. (no, ehkä ne on samantyyppisiä ku ne mitä hiljattain on tehty suomalaisuudesta – siis jotain Suomi-emojeita, vaik sauna, joita en kyl myöskään osais käyttää :D) Mut muuten skypessä käytän noita paljon. Joskus koko keskustelu on pelkkää emojia :D Tai laitetaan vaan huvikseen joku kuva koiran ulkoiluttajasta ku se on vaan ihan absurdi.
Mut joo, normitekstittelyssä melkeen toi iso nauru, normihymy tai silmän isku on ne mitä käytän. Ja peukku tarkottaa tosiaan kuittia. Ei se musta ole tyly kuitti ollenkaan, vaan ihan että jes, homma ok näin.
Hemil
31.3.2016 at 20:41Vähän yllättyneenä oon todennut, että hymiöissä on myös ikään (ja sukupuoleen?) liittyviä eroja. Tämä kävi ilmi tässä nettideittaillessa, koska mulle on kirjoitelleet n. 38+ ikäiset miehet, jotka käyttää joko =) -hymiötä tai pahimmillaan :-) -hymiötä. Toi eka on melkein ok, mutta teksti näyttää vähän pöljältä kun se on täynnä tuota onyhtäkuin-merkkiä. Lisäksi jotkut kirjoittaa hymiönsä kiinni edelliseen sanaan;-) Se jos mikä näyttää kummalta.
Ehkä oon vähän turhan lingvisti ja sisällöntuottaja, kun viesti menee kuitenkin perille vaikka siinä olis kumma hymiö. Mun lemppari on FB:n ^_^, koska siitä tulee ihanan onnellisenmairea söpöyshymy. ^_^
Ja aurinkoisia, koko ajan lämpeneviä kevätpäiviä puutaloon! (Voi kun mullakin olisi puutaloperhe. :) )
krista
31.3.2016 at 21:17Hahahaa, mäkään en tykkää noista nenistä tai siitä, että se on kiinni sanassa!
–
Mun piti heti testata tuota söpöyshymyä :D Joel saa kummallisia FB-viestejä, kun mä en oikein tiedä muutakaan, mihin tuota testata. Tuossa on mun silmään jotain japanilaista. Jotenkin hassusti.
–
Ja kiitos, aurinkoista kevään jatkoa sinnekin! Ja kuule sulla voi hyvin ollakin joskus, ehkä piankin. Ei siitä ole kuin muutama vuosi (tai no okei 8 vuotta, mutta se TUNTUU lyhyeltä ajalta), kun mäkin vasta viestittelin mun nettideitin kanssa ja nyt se on meidän puutaloisi ja maailman ihanin kumppani <3
liinana
1.4.2016 at 14:37Tiesiks Krista, että sä voit lähettää itselles viestejä FB:ssä. Mä käytän sitä muistikirjana/lappuna/viesteinä, mutta siihenhän vois kokeilla noi hymiötemojitmitkälie. Joita en käytä. Paitsi harvoin :D :) ♥
krista
1.4.2016 at 14:45Mitääääh? :D En tiennyt :D :D :D