Kolmas neuvolakäynti – kuulumisia

No nyt mä olen sitten virallisesti raskaana, ihan Kelan mielestäkin siis!

Tämänpäiväiseltä kolmannelta neuvolakäynniltä lähti siis sähköisenä (oi nykyaika) todistus Kelalle – raskaus on siis kestänyt yli 154 päivää. Nyt voisi sitten hakea jo äitiysavustusta, äitiysrahaa ja lapsilisääkin. Aika huikeaa!

Ja se äitiysavustus me haetaan siis rahana, ei äitiyspakkauksena. Siitä aiemmin täällä.

Vauvan sydänäänet kuunneltiin tietysti, ja ne olivat ihan normaalit. Verenpaine oli sellaista mulle hyvinkin tyypillistä  luokkaa 119/71. Pissatikkuun mitäikinämittasikaan ei ilmestynyt vihreää vaan pysyi keltaisella.

Hemoglobiini otettiin mun pyynnöstä – se oli nyt 119. Laskua oli jonkin verran joulukuun 139:stä, eli jossain vaiheessa voisi sitten aloittaa rautakuurin. Ei ole vielä mitenkään pyörryttänyt tai ollut muita raudanpuutteen oireita, ja hyvä niin. En haluaisi aloittaa rautaa liian aikaisinkaan, koska… no, ummetus. Muistan edellisiltä raskauksilta, että silloin neuvolan suositteluna ostettu Obsidan ainakin sai suolen lopullisesti tukkoon. Nyt suositeltiin sellaista uutta kuin SiderAL – näppärä nimi, muistaa helposti siideristä. Meinasin sanoa sen ääneen terveydenhoitajalle, mutta jätin sitten kuitenkin sanomatta, ha.

Olettekos testanneet tai onko muita raskaana olevalle rautasuosituksia?

Sf-mitta otettiin ensimmäistä kertaa, ja sehän pomppasi sitten heti jonnekin yläkäyrän yläviistoon. Jepjep, en ihmettele, on tällä mahalla kokoa ihan näin silmämääräisestikin. Mutta kuulemma siitä ei kannata huolehtia, vasta myöhemmät mitat näyttävät, että mihin se asettuu.

Mun paino oli noussut kuulemma maltillisesti, tässä vaiheessa viiden kilon verran ensimmäisestä punnituksesta.

Ja sokerirasitukseen sitten tuli tietysti lähete. Iyyyyh. Mä en edes muista, miksi ja miten se oli niin kurja, mutta kurja se muistaakseni oli. Muistaakseni oli ihan sikamaisen huono olo ja oksetti…?

Mittausten lisäksi keskusteltiin yllättävänkin laidasta laitaan asioista.

Synnytysodotuksista puhuttiin – oi, nyt jo! Kerroin, että mulla ei ole oikeastaan muita pelkoja kuin että se synnytys tapahtuisi liian aikaisin. Jos mä pääsen tätä raskautta jonnekin viikon 30 tuntumaan, niin mähän menen ihan rallatellen loppuosan vähintäänkin ponnistusvaiheeseen asti. Kerroin, että jos saan jumppapallon ja ilokaasua, niin niillä pärjään ponnistamiseen asti. Varsinaisesta ponnistuksesta mulla ei vielä kahden lapsen jälkeenkään ole minkäänlaista käryä, mutta on sieltä kaksi lasta jo saatu ulos, niin varmaan tämä kolmaskin.

Imetyksestä myös jo juteltiin, se on mulle hyvin luonteva juttu. Luotan, että jos tulee ongelmia, niitä sitten kokeillaan selvittää: ensimmäisellähän mentiin ensin pumppaamisen ja nenä-maha -letkun kautta, ja siitä sitten opeteltiin vauvan kanssa täsyimetykseen. Vieläkin ihmettelen, miten siinä ensikertalaisena onnistuin! Toisen kanssa oli aikamoisia imuoteongelmia, mutta niistäkin selvittiin. Katsotaan, miten menee kolmannen kanssa – mutta suhtaudun positiivisen optimistisesti.

Käytiin läpi myös raskausmyrkytyksen ja raskaushepatoosin oireita, ja että mistä niistä saa lisätietoja – Terveyskylän sivuilta täältä.

Ja toki mun ennenaikaisista supistuksista myös puhuttiin. Herkästi sitten vaan tosiaan päivystykseen, jos tilanne pahenee.

Seuraava neuvola-aika meneekin sitten jopa seitsemän viikon päähän, viikolle 30. Ai hitsi, sitten on raskaus jo tosi pitkällä! Ensisynnyttäjille olisi tässä välissä vielä yksi neuvolakäynti, ja käsittääkseni ylimääräisen ajan saaminen olisi ollut minullekin mahdollista, jos olisin halunnut. Mutta mulla oli vahvasti fiilis, että nääh – en tarvitse rutiinikäyntiä. Jos tulee huolia, niin olen sitten niistä yhteydessä erikseen.

Aika tyyni fiilis siis kaiken kaikkiaan, ja raskaus tuntuu sujuvan oikein hyvin. Kop kop puuta, tätä lisää vielä monta viikkoa, kiitos!

37

You Might Also Like

  • Tonttu
    7.3.2022 at 17:52

    Hauskaa miten erilaisia kehot on, sillä itse olen joskus muinoin lopettanut Obsidanin siksi että se sai vatsan menemään sekaisin, eli päinvastoin kuin vaikka sulla ilmeisesti. Silloin sain aika pahassa anemiassa raudat ylös sellaisella juotavalla Floradixilla. Nyt raskaana ferritiinit laski heti hurjan alas, joten olen syönyt tujumpaa Ferrodania, jota mulle suositeltiin apteekista vatsalle ystävällisenä. Ja se ei olekaan aiheuttanut mulle vatsaongelmia, halleluja! Olen itse lähes samoilla raskausviikoilla kanssasi, joten kiva lukea vertaistuellisesti näitä raskauteen liittyviä postauksia:)

    • krista
      7.3.2022 at 17:59

      Haa, huvikseni googlasin Obsidanin sivuvaikutukset – siellä on sekä ummetus että ripuli :D Että siitäpä sitten kokeilemaan, kumpi osuu omalle kohdalle :D

      Jesh kiitos, laitan myös nuo merkit muistiin! Ei kyllä tee mieli yhtään alkaa kokeilla eri vatsavaivoja tähän perusraskausummetuksen päälle, joten todennäköisesti vaihdan nopsaan, jos yksi meinaa aiheuttaa ummetusta… tai ripulia :D Hei ja kiva kuulla, että ollaan samoilla raskausviikoilla! <3

      • Karina
        8.3.2022 at 11:52

        Just meinasin kanssa tulla kommentoimaan että aikanani join jotain mehua jossa oli punainen kukallinen pullo… Ja joo tuota Floradixiahan se oli! Mulla toimi oikein hyvin. Obsidanista myös ummetusta :-/
        Hauska kun vaikka mun viimeisestä raskaudesta on 12 vuotta niin näitä lukiessa kaikki muistuu niin hyvin mieleen – on se niin erityistä aikaa <3

        • krista
          9.3.2022 at 08:22

          Itselläkin hauskasti palautuu mieleen tässä koko ajan myös aikaisempien raskauksien jutut. Ihana tavallaan ”elää uudelleen” niitäkin! Ei niitä ole tullut silleen suoranaisesti arjessa muisteltua viime aikoina, kun isompien lasten kanssa on niin omanlaisensa arkiset jutut :)

  • Minna
    7.3.2022 at 18:16

    Mulle SiderAL sopi raskausaikana melko hyvin. Toki Pegorionia kului myös, mutta vatsa pysyi paremmin kunnossa kuin Maltoferillä, Obsidanilla ja muilla rautslisillä mitä aiemmin olin kokeillut.

    • krista
      8.3.2022 at 08:09

      Jesh hienoa, mä teen pian apteekkitilauksen, niin lähden varmaan tuosta kokeilemaan!

  • Anna
    7.3.2022 at 21:25

    Minulla on hemoglobiini tippunut sadan tuntumaan tai allekin molemmissa raskauksissa ja Obsidan oli minun keholleni ihan höpönpöpöä. Sain vaan mustaa kakkaa, en muuta. Toisessa raskaudessa sitten suositeltiin Maltofer purutabetteja (maistuvat rautaiseta sukaalta) ja niillä taisin saada lukeman jopa kääntymään nousuun enkä vain hidastamaan laskua. Eli omien kokemusteni pohjalta liputan sen puolesta.
    .
    Voihan sokerirasitus. Ensimmäisessä jouduin siihen, koska olin syönyt rypäleen aamulla ennen neuvolaa… Tyhjällä mahalla lievästi raskaudenkin takia pahoinvoivana juot hiilihapotonta limsatiivistettä (siltä se maistui) ja kaikki kerralla ja jos oksennat, pitää aloittaa alusta (varmaan vain siksi sain sen pysymään sisällä vaikka kerran kävin vessassa yökkäämässä tyhjää). En ole sen jälkeen pystynyt lukemaan kirjaa, jota luin siellä labrasn odotussalissa. Että ei kannata valita sinne lempikirjaansa mukaan.
    Toisessa raskaudessa yrittivät lähettää sokerirasitukseen ja minä sanoin, että ei. Että menen vasta jos on oikeasti huoli, mutta en mene varoiksi vain ikäni, painoni tms. takia. Tämä sopi terkkarille oikein hyvin. Katsottiin vaan virtsan sokerit joka neuvolassa (kai rutiini muutenkin) ja seurailtiin vointia.
    Taisin neuvolassa sanoakin, että mieluummin synnytän kahdesti kuin menen sokerirasitukseen xD

    • krista
      8.3.2022 at 08:16

      Haha sama värikokemus, juu ei tuota enää. Purutabletit kuulostaisi kyllä näppärämmältä kuin tuo SiderAlin jauhe; en vielä oikein hahmota, että miten sitä jauhetta otetaan – juomaan…?

      Joo siis mä kans muistan, että oli KAMALAA ja oksetti. Näin 10 vuoden muistojen sumentamana ihmettelen, että mitä ihmettä kamalaa siinä oli, mutta OLI siinä :D Tokan lapsen kanssa mun ei muistaakseni tarvinnut tehdä sitä, kun olin vasta esikoisen kanssa tehnyt ja ei ollut mitään siihen viittaavaa… Nyt jo tosiaan tuo 10 vuotta aikaa siitä, niin kai se on (huokaus) taas tehtävä… Pitääkin ennakolta miettiä, mitä sillä ajalla sitten tekee. Kännykkää selatessa saattaisi käydä aika pitkäksi, mutta onkohan liian paha olo lukemisen…?

      • MariaKoo
        8.3.2022 at 22:47

        Mä en ole ikinä ymmärtänyt, että mikä siinä testissä on se kamala juttu! Neljästi oon siinä ollut, eikä ikinä mitään yökkimisiä. Lähinnä minusta oli ihanaa saada juoda tuopillinen lemmehtynyttä Spriteä, kun oli hirvee jano sen paastoamisen jälkeen. Muistan kyllä ikuisesti sen kerran, kun terkka antoi mulle sen tuopin ja kääntyi sit ottamaan jotain. Mä holautin kerralla naamaan ja kun terkka kääntyi takaisin, se oli aivan että öööö.. että missä se kuppi on ja mihin sen kaadoit?! En tietenkään aliarvio kenenkään kokemusta, mutta mun oma kokemus on se, että ihmiset vaan lietsoo, että se on jotain kamalaa. Ei oo 😃

        • A
          9.3.2022 at 07:21

          Ehkäpä toisten kokemus siitä testistä ei ole niin ok kuin sinulla? Mulla on kokemusta sokerirasitustestistä sekä raskaana, että ei-raskaana ja kyllä se mun mielestä on aika inha juttu (kun raskausdiabetes on todettu, on syytä käydä sokerirasitustestissä jokusen vuoden välein myöhemminkin, etenkin jos on sukurasitetta niinkuin itselläni). Se juoma on varsin pahaa (kaikista pahinta mun mielestä on se esanssi mitä siihen on lykätty, mikä ei oo sprite, vaan enempi mehukatti, ottaisin paljon mieluummin sokeriliemen ilman makuaineita, koska maku jää suuhun pyörimään). Mutta se liemi on varsin pikkujuttu verrattuna siihen oloon, mitä odotellessa seuraa. Raskaana se ylipäänsä on pahempi, ei-raskaana menettelee mutta ei ole erityisen miellyttävää (ehkä olen herkkä sokeripaukuille, kun en normielämässä tuollaisia syö/juo, verensokerit näin ei-raskaana ovat priimaa ja lääkäri lupasi, että kolmen vuoden väli testien välillä voidaan muuttaa viiden vuoden väliksi :)).

          Kaikesta sokerirasitustestin epämiellyttävyydestä huolimatta pidän kuitenkin enemmän tärkeänä tietää terveyteni tilan, joten taas aikanaan käy tie uuteen testiin. Örph.

        • krista
          9.3.2022 at 08:25

          Hahaa, sulla on jotenkin supertoleranssi sokerirasitusta kohtaan :D Mä ennen ekaa raskautta ajatetlin, että mitä pahaa siinä on – ja samoten nyt jälkikäteen muistellessa on vähän hämärää, että mikä oli sitä kamalinta, mutta sen muistan, että se OLI kamalaa :D Varmaan tällä mun yliherkällä oksennusrefleksillä; sen muistan, että olin aivan viittävailleoksennuksessa koko ajan, ja sitten siitä tuli niiiii-iiiiin paha olo. Mutta hyvä toki, jos kaikille ei tule!

  • A
    7.3.2022 at 21:26

    Mä oon syönyt siderAlia (ei-raskaana) nyt tovin (syystä että ferritiini matala ja kaikki muut mun testaamat raudat on päätyneet vatsakipuihin). Plussaa on se, että tätä vatsa sietää, miinusta varsin kallis hinta (20 euroa 20 tabua on ihan eri luokkaa kun muut rautavalmisteet). Tehosta en osaa sanoa, kun en ole saanut mennä vielä ferritiinin uusintamittaukselle.

    • krista
      8.3.2022 at 08:18

      Hei hyvä kuulla, että ei ole aiheuttanut vatsavaivoja! Mä nyt ajattelin, että en katso tuota hintaa, kun mulla kuitenkin tällainen yksittäinen kuuri, niin ihan sama. Kunhan ei tosiaan aiheuta enemmän vaivoja kuin hyötyjä. Toivottavasti sulla ferritiini noussut! Onko olo parantunut?

      • A
        9.3.2022 at 08:48

        Vaikea sanoa onko tehonnut, se väsymys mitä epäilen matalan ferritiinin aiheuttamaksi on hälvännyt, mutta toisaalta migreenitilanne (johon toivoin raudan myös auttavan) ei ole kummemmin parantunut. Odotan siis mielenkiinnolla tuloksia, kunhan syön vielä loppuun noi loput tabut mitä mulla on (oon yhteensä ostanut 100 kpl ja tarkoitus oli että sen jälkeen testaan, tämä siis oma koekaniinijuttu :) Niin joo ja kun kommenteissa kaikki puhuu jauheesta, niin mä syön siderAl-fortea, sama tuote mutta nielaistava kapseli (mä vihaan maustettuja sokerijauheita lääkkeissä, joten kapseli parempi).

        • krista
          9.3.2022 at 09:09

          Toivottavastit ulee parempia tuloksia kuurin jälkeen!

          Täytyykin nyt vielä googlata, että mikä ero on kapselilla ja jauheella. Tai kysyn vaikka nettiapteekin farmaseutilta. Mulle kapseli olisi kyllä helpompi ”käyttöliitymänä” :) Mutta että onko sitten samaa se sisältö vai onko jotain eroa… Sitä jauhetta mulle just neuvolasta näytettiin.

          • A
            9.3.2022 at 10:20

            Jauhe (sideral folic) sisältää raudan lisäksi foolihappoa ja c, d ja b-vitamiineja (ehkä siksi raskaana olevalle suositeltu) ja kapseli (sideral forte) sisältää rautaa ja c-vitamiinia. Kummassakin on sama määrä rautaa samassa muodossa (sukrosomiaalinen rauta) samalta valmistajalta (ja sama hintakin per annos), joten mun nähdäkseni valinta on lähinnä nauttimismuoto (ellei koe lisäarvoa noista jauheen sisältämistä vitamiineista, c-vitamiini tietty on hyvä olla mukana kun sitä tarvitaan raudan imeytymiseen muistaakseni).

  • Ppaa
    7.3.2022 at 22:02

    Ferrodan+Laxosoft, paras kombo raskaana olevalle. Mä en vaan ymmärrä yhtään niitä ”syö luumuja ja juo vettä”-neuvoja raskausajan ummetukseen! Mihin tahansa lähdin raskaana ollessa, kuljetin laxosoft-pulloa mukana:D

    • krista
      8.3.2022 at 08:21

      Haa mä oon popsinut luumuja niin paljon, että oon kohta luumu itsekin :D Pitäisköhän kokeilla ihan tuollaista lääkinnällisempää ainetta… Mulla on jotenkin iskostunut (mutta tää on ihan eri juttu), että jos esimerkiksi matkalla joutuu ottamaan Imodiumin, niin sitten ruoansulatus on pitkään sekaisin – siis sellainen ajatus, että ”älä nyt hitto vie ota mitään, joka sotkee sitä entisestään”. Mutta samaan hengenvetoon oon siis aika varma, että tuollaiset ummetukseen tarkoitetut aineet ei tee samaa efektiä. Näin kuvittelisin. Eli voisi kokeilla kyllä, sanotaan nyt niin, että tarvetta ON :D

      • Ppaa
        9.3.2022 at 20:46

        Suosittelen. Lähtökohtaisesti tästä asiasta pitäisi pitää neuvolassa enemmän meteliä. Tajuaako ne oikeasti, millaista se ummetus voi olla? Raskaana ollessa olisi erityisen tärkeää saada pidettyä ulostaminen normaalina+käyttää pöntöllä jalkojen alla koroketta. Peräpukamia tulee ihan tarpeeksi helposti muutenkin.

  • Anu
    8.3.2022 at 11:58

    Mun isälläni (ei ollut raskaana, hehhehhee) oli hemoglobiini pitkään siellä 100 tuntumassa. Kävi tähystykset sun muut ja söi kolmen arvoista rautaa (maltofer) lääkärin neuvosta tuplana, tuloksena edelleen jopa vielä alhaisempi hemppa ja todella voimakkaat vatsaoireet. No, joku kandi oli ehdottanut hälle muun lääkärikäynnin yhteydessä tuota Sideralia. Minä tilaankin nyt sitä hälle säännöllisesti jostain nettiapteekista useamman kuukauden annoksen kerralla (tulee muuten tänne periferiaan julmetulla rekalla ja kuski nappaa sitten repsikan paikalta pikkuruisen paketin, jossa nuo napit ovat). Isäni kävi juuri verikokeessa 4 kuukauden Sideralin syömisen jälkeen ja hemoglobiini oli 149. Eli huikea nousu. Nyt hän sitten intoilee kaikille tästä. Joten voinen kai minäkin sitä lämpimästi suositella, vaikka itselläni ei rautalääkkeistä kokemusta olekaan.

    • krista
      9.3.2022 at 08:26

      Hei ihan mahtavaa, Sideralille tulee paljon hyviä kokemuksia! Tosi kiva kuulla, tuota mä ostan!

  • Wenni
    8.3.2022 at 14:18

    Suosittelen tuota SiderAl-valmistetta. Sen saa ottaa ihan milloin tahansa eli ei tarvitse varoa maitotuotteita samaan aikaan, ja se on ilmeisesti hyvin siedetty muutenkin. Meillä nuori ottaa sen nesteeseen sekoitettuna, kun hänen mielestään se on hirveän makuista, mutta oikeasti jauhe siis vain kaadetaan suuhun. Tiedän myös tuttuja, joiden mielestä ko jauhe on hyvän makuista 😉 Melkein samannimiset purutabletit eivät ole täsmälleen sama tuote, mutta en nyt äkkiseltään muista, että miten erosivat. Kysyin tätä viimeksi apteekissa.

    • krista
      9.3.2022 at 08:27

      Hihi, tuo jauheen kaataminen suuhun tuntuu vähän ällöltä (se mun oksennusrefleksi), mutta mullekin vois toimia tuo nesteeseen sekoittaminen. Onko teillä nuorella kokemusta, että mihin nesteeseen kannattaa laittaa, veteen vai mehuun vai mihin? Että minkä kanssa maistuu vähiten pahalta? :)

      • Wenni
        9.3.2022 at 20:31

        Hän laittaa jauheen porevitamiiniin niin, että siinä on vielä poreita 😂 Mehukin käy, jos poretabletteja ei satu olemaan.

  • Suis
    8.3.2022 at 15:29

    Sideral on huipputuote ja nimenomaan se jauhemainen! Jauhe vain kaadetaan suuhun ja nielaistaan ja ei ole aiheuttanut minkäänlaisia oireita. Lisäksi siinä riittää pienempi annos (30mg), kun imeytyminen on ilmeisesti lähes samalla tasolla kuin rautainfuusiossa. Itse olen tykännyt tuotteesta tosi paljon.

    • krista
      9.3.2022 at 08:28

      Ihan mahtava kuulla, kiitos näistä! Tuota mulle kans!

  • Tiitu
    19.3.2022 at 15:25

    Mä jouduin raskauden aikana käymään kolme kertaa sokerirasituksessa. Kaksi kertaa määrättiin sukurasitteen vuoksi ja loppuraskaudessa vielä kerran kun tikkutestissä alkoi näkyä sokeria. Eka kerta oli pahin kun oli vielä kamala pahoinvointi päällä. Oli hirveän huono olo, mutta niin oli pahoinvoinnin takia muutenkin. Meni taisteluksi oksennusta vastaan. Toinen ja kolmas kerta eivät olleet ollenkaan kauheita. Pahinta oli päänsärky kun ei ollut juonut kahvia, tylsyys odottelusta enkä ole neulojen suurin ystävä joten ei verikoekaan kivalta tuntunut. Mutta kokonaisuudessaan sokerirasitus ei ollut niin paha kuin etukäteen luulin (ekaa lukuun ottamatta) ja onneksi kaikki kolme olivat puhtaat.

  • Akoooo
    19.3.2022 at 22:06

    Heips, kiva lukea juttuja täältä! Raudasta tuli mieleen, että terkkarit ja lääkärit ei varmaan saa suositella muita kuin apteekin tuotteita… Mutta SiderAl on aika kallis! Vastaavaa tehokasta ja hyvin imeytyvää rautaa saa myös luontaistuotekaupoista. Ite tykkäsin sellasesta ku Just women Iron (hassu nimi!) :D Taisi maksaa about saman verran ku SiderAl mutta riitti kolme kertaa pidemmäksi ajaksi. Suosittelen. Saa esim. Ruohonjuuresta.