Kohti joulua

Klassisesti: on tässä ollut vähän kaikenlaista. Mutta kohti joulua tässä silti mennään, ja joulumieli ja -tunnelma rakentuu kotiin vähitellen. Kun katselee ympärilleen, täällähän alkaa näyttää jo ihan joululta.

Vaikka joulukoristelaatikot vielä vähän kurkistelevatkin taustalla.

Perinteinen joulutähti on ikkunassa. Ostin sen jo ajalla ennen lapsia, kohta parikymmentä vuotta sitten, muistaakseni Indiskan joulunjälkeisalesta. Niihin aikoihin se taisi olla ainoa joulukoristeeni, nyt se on yksi muiden joukossa. Lapsi väittää, että se on väärin päin: alas ei saisi sojottaa sakaraa.

Belén on rakennettu keittiön lipaston päälle. Itämaan tietäjät siellä siirtyvät päivittäin muutaman sentin kohti tallia. Kakkaaja (caganer) on piilotettu vajan taakse. Jeesus-lapsi on jo paikoillaan, vaikka Espanjassa se lisättäisiin asetelmaan vasta jouluna.

Joulukuusi ostettiin jo viime lauantaina ja kannettiin sisään eilen illalla. Tänä vuonna en ollut hereillä vuokrakuusien tilaamisen aikaan (eikä riittänyt resursseja selvittää muita vaihtoehtoja), joten kuusi ostettiin ihan paikallisen kylätalon joulukuusimyynnistä. Ajattelin, että no edes se työllistää. Oli ihana kuusenhakumatka – lapset menivät kuusenhakumatkalle suksilla. Näillä kulmilla (ja näillä keleillä) saa maaseutuidylliä täällä Helsingissäkin.

Meillä kuusi koristellaan vasta jouluaattoaamuna, mutta valot siihen sytytettiin jo eilen. Pari joulukalenterista tullutta uutta tonttua pääsi myös jo kuusta koristamaan.

Toinen lapsi haluaisi vielä tehdä piparkakkutalon. En ole koskaan sellaista tehnyt, täytynee katsella joitain ”for dummies” -valmispakkauksia.

Amaryllis ei ehdi täksi jouluksi aueta – vai voisikohan sen avautumista vähän vauhdittaa…? Tätä ajatellen laitoin sen lämpimän patterin lähelle valoon. Joulutähdetkin ovat löytäneet tiensä keittiön pöydälle. Ensimmäinen ruokakauppatilauksen ostoyritys toi taloon tekokukka-joulutähden, hah.

Joululahjat paketoin aina vasta edellisenä yönä ennen jouluaattoa. Siinä on jotenkin sitä tunnelmaa. Juon glögiä paketoidessa ja usein katsotaan jotain joululeffaa. Yleisimmin Die Hardia. Viime joulun joululahjapaperit ovat edelleen lajittelematta kassissa keittiön nurkassa. Näppärää.

Muutama tilattu paketti on vielä tulematta perille. Täytyy vaan toivoa, että en saa enää yhtään ”toimitus on siirtynyt, koska pakettisi oli lajiteltu väärin” -viestiä jakeluyrityksiltä.

Lapsi kräkkäsi ”kolme yötä jouluun on, laskin aivan itse eilen” -laulun merkityksen. Että kuinkas monta yötä siis sinne jouluun olikaan? Selitys kryptiselle sanoitukselle on tämä: laulu luonnollisesti lauletaan ensi yönä minuuttia yli puolen yön. Silloin öiden määrä on laskettu eilen, mutta kolme yötä on edelleen jäljellä.

Lapseni on nero.

Kolme yötä jouluun on.

24

You Might Also Like

  • JK
    21.12.2022 at 17:43

    Heh, joo eikös tähteä noin päin yksi sakara alaspäin ole pidetty satanistien merkkinä? Mistähän lapsesi on kuullut tuosta, että miten se on oikein ja miten väärinpäin? Vai näyttääkö se vain silmään hassulta. Kivan tunnelmalliselta teillä näyttää ja hieno kuusi.:) Hyvää joulunodotusta teille!

    • krista
      22.12.2022 at 15:54

      Haa mä en usko, että lapset on kuulleetkaan satanisteista (apua), mutta silmään näytti siis heidän mielestään hassulta. Kun aina piirretään niin, että alla on kaksi sakaraa. Itsehän en tällaisiin edes kiinnittäisi huomiota, mutta tuo jälkikasvu on jotenkin tosi tarkkasilmäistä väkeä kaikissa visuaalisissa jutuissa :)

      Ihanaa joulunodotusta myös sinne!

  • Sanjana
    21.12.2022 at 17:43

    Teknisesti ottaen aattoon on kolme yötä eli jouluun neljä 😉

    • krista
      22.12.2022 at 15:54

      Totta! :D Vaikka lasten mielestä jouluatto on tietysti se THE joulu <3

  • Sini
    21.12.2022 at 18:29

    Bruce Willisin sanoja lainaten; ”Die Hard ei ole jouluelokuva” 🤣
    Tosin onhan se, joulujuhlat ja kuuset ja kaikki 😅

    • krista
      22.12.2022 at 15:55

      ON SE! :D Mä oon eri mieltä kuin Bruce, vaikka se itse näytteli siinä :D Meillä on tällaiset joululeffat, myös Cremlins kuuluu niihin. Pitäisikin tehdä siitä postaus, oli tarkoitus jo viime vuonna, mutta… joulu meni jo silloin :D

      • Anna
        22.12.2022 at 22:33

        Minä sain lapsena Gremlinssistä painajaisia. Muistan miten isäni huusi meidät lapset katsomaan leluelokuvaa ja tultiin innoissan, mutta äiti paheksui tuota kutsua (ja elokuvan jälkeen ymmärsin hyvin miksi).
        Pitkän aikaa aina välillä pelkäsin, että kun avaan silmät hämärässä huoneessa on lattia täynnä limaisia, liikkuvia möykkyjä, joista kuoriutuu esiin hirviöitä.

  • Kvaakkuli
    22.12.2022 at 13:04

    Piparkakkutalosta: saatiin kalenterista Ikean talo, se toimi tosi hyvin. Alkuun ajateltiin, että kaatuu, kun yksi seinä jäi vähän vinoon, mutta on nyt ollut 2vko pystyssä. Kiinnitettiin ihan Dr. Oetkerin sokerikuorrutteella, toki piti painaa osia yhteen hetki. Ja ohjeesta poiketen koristeltiin katto ennen kiinnitystä ja kasattiin piippu myös erikseen kuivahtamaan ennen kiinnitystä.

    • krista
      22.12.2022 at 15:56

      Me kans laitettiin ruokakauppatilaukseen just tuota Oetkeria, joku elintarvikeliima. Ja sitten ostettiin sellainen talomuotti myös. Tomusokeria lumeksi ja ranskanpastilleja koristeeksi. Saas nähdä, mitä tästäkin tulee :D

  • A
    23.12.2022 at 08:30

    Meillä on perinne tehdä piparitalo, on ollut itse tehtyjä kaavoja, valmiita talopipareita (viime vuonna Ikeasta minipiparitalot oli söpöjä)–lapsi tykkää, vaikka mä en jaksaisi nähdä vaivaa (kokoamisessa tulee aina riita ja sitten talo pölyttyy esillä ja lopulta heitetään roskiin kun kukaan ei halua ylipikeeristä pölyistä piparia syödä).. Nooh, tänä vuonna ulkoistin homman kokokaan kymppivuotiaalle, hän teki itse kaavat maltillisen kokoiseen mökiin, teki itse elämänsä ekan piparitaikinan ja sitten leipoi piparit. Pikeerin teossa autoin (vegaaninen pikeeri on todella helppo tehdä, pari rkl kikihernepurkin lientä vatkataan vaahdoksi ja lisätään tomusokeria pikkuhiljaa). Oon tykännyt että omatekoinen pikeeri on koristelussa sata kertaa helpompi käyttää kuin kaupan koristetuubit. Mökin liimausta varten teen osasta pikeeriä tönkömpää (pikeeri on tosi hyvä liima kovettuessaan, mutta vaatii tukemista tovin, että hieman kuivuu). Siinä toi mökki nyt sit lepää senkin päällä, soma tuli ja ensi vuonna uusiksi varmaan.

    Meillä joulu olisi nyt kylppärin pesua vaille valmis (kyllä, se on olennainen osa :D). Paketin on kuusen alla (lapsi sai jo yhden etukäteislahjan avata — sai yllärinä sähköbasson ja kun ollaan heti joulupäivän aamuna lähdössä reissuun, tuntui hölmöltä, ettei hän ehtisi yhdeen harjoitella (ja hyvä päätös, siellä lapsi oli huoneessaan treenaamassa, kun aamulla heräsin). Tänään mennään ostoskeskukseen ostamaan vikat jouluruuat (ei ois pakko, lähikaupastakin saisi, mutta otetaan tää ekan lomapäivän hupina, kun vuokra-auto on käytössä, lähdetään isoon ruokakauppaan :D :D). Saa nähdä kuinka ruuhkaista siellä on, on kadonnut tatsi, että milloin kauppojen jouluruuhkat loppuu. Meillä joululahjat tilattiin jo marraskuun erinäisinä ostoshuumapäivinä, joten joulukuu on lähinnä piiloteltu paketteja (paras piilo oli mun työpöydällä ihan esillä, siinä lapsen lahjakirjat oli pahvilaatikossa monta viikkoa, eikä hän huomannut mitään (ja eipä mitä, meinasin minäkin unohtaa ne, oli silmä jo niin tottunut pahvilaatikkoon ;)).

    Mukavaa joulunaikaa puutaloon!

    • Anna
      23.12.2022 at 10:41

      Minäkin teen yleensä koristepikeerin itse. Kaupan toobien massa on niin jäykkää, että itsekään ei meinaa jaksaa sitä puristaa ja reikä tuubissa niin iso, että mikään hienopiperryskoristelu ei niillä onnistu koskaan.
      Tänä vuonna tosin meillä taisi piaperien teossa olla teemana löysä xD Ensin taikinan kanssa sattui jotain. Minä mätin jauhoja ja lapsi laski montako desiä meni. Mies tuli kesken kotiin ja siinä tuli joku härdelli, joten varmaan jäi joku desi laittamatta ja taikinasta tuli ihan kamalaa käsitellä. Tahmeaa ja löysää. Siitä seurasi se, että yksikään pipari ei ole sen muotoinen kun ajateltiin vaan vevyvyt ja vanunut johonkin suuntaan. Lisäksi piparit ovat paksuja (ohutta taikinaa ola mahdotonta käsitellä) ja piparit eivät ole rapeita vaan keskeltä pehmeitä. Mutta maku on silti tosi hyvä. Kanelisempi ja pippurisempi kuin kaupan takina. Piparitaikina on ihan lempparitaikinani tehdä ja vaikka se tänä vuonna epäonnistuikin niin se on lopulta ihan uskomattoman helppo tehdä. Suosittelen kaikille edes kerran kokeilemaan, että tietää onko se oma juttu. Ei nimittäin ole läheskään niin työläs kuin äkkiseltään luulisi.
      Pikeerinkanssa taas kävi niin, että tomusokeri loppui kesken. Ennakoin tätä ja käytin vajaan valkuaisen, mutta silti sokeri loppui kesken. Tämän katastrofin kompensoin sillä, että ei laitettu karamelliväriä (lisää nestettä) ollenkaan ja tein pursotuspusseihin ihan mini mini reiät. Koristelu sujui näin itseasiassa tosi hyvin, vaikka massa olikin vähän läpikuultavaa. Ihan hyvin se kuitenkin on alhaalla yön aikana kuivunut.
      Että sellainen piparivuosi tällä kertaa xD
      .
      Talo jätettiin suosiolla nyt tekemättä, koska taikina oli niin mahdotonta, mutta minä kasaan sen yleensä itse ihan sulalla sokerilla. Siinä on omat vaaransa ja lapset eivät saa siihen osallistua, mutta minulle juuri se ruskistunut sokeri on se mikä erottaa piparkakkutalon muista pipareista. Se tekee siitä erityisen.

  • Nadja
    23.12.2022 at 12:01

    Ihana joulutunnelma teillä puutalossa <3 Sopivasti leppoisaa jouluaikaa koko perheelle! <3