Kissaton koti (tyhjä kuin pää)

Ei oo todellista, millainen aamupäivä.

Tämä on nyt varmasti se tyhjän pesän synrdooma: aamuhässäkän jälkeen Silva on ulkona päikkäreillä ja Tiikeri pieneläinklinikalla tiputuksessa.

Onko tämä koti koskaan ollut näin tyhjä? Yhtä tyhjä kuin äidin pää.

Äsken se oli tässä.

Ja minä olen niin väsynyt, että en tiedä, itkenkö vai vaivunko koomaan. Äsken olin hukannut yhtä aikaa sekä itkuhälyttimen että puhelimen. Molemmat olivat pöydällä ihan edessäni.

 

 

Niin, se tämä aamu.

Joelin herätyskello herättää kuudelta. Joel supattaa, että kissa pitäisi varmaan viedä eläinlääkäriin. Iik. Oonhan mäkin ollut vähän huolissani pari päivää, mutta jos Joel sanoo noin, on varmaan tosi kyseessä.

Tikru on oksennellut nyt kolme yötä ja kaksi päivää. Se kynnys, että jaksanko nousta keskellä yötä katsomaan, meneekö oksennus tatamille tai villamatolle, ylitettiin jo kaksi yötä sitten. Menee kuitenkin. Puutalossa ei tällä hetkellä ole yhtään kissanoksennuksetonta neliömetriä.

Soitto Pieneläinklinikalle. ”Joo, pitää välittömästi tulla tänne.”

Soitto Joelille: ”Apua, mitä mä teen, mulla on kesärenkaatkin. En mä voi mennä kirkuvan kissan ja vaunujen kanssa sporaan”

”Mä soitan, jos mun isä ehtisi tulla kyydittämään.”

Okei ehtii. Ihanaa.

Missä kissankoppa? Perhanan perhana.

Missä kissa? Kyhjöttää sängyn alla apaattisena. Saa kuitenkin yllättävät voimat, kun tajuaa kantokopan läsnäolon.

Huuto, verta, kynsiä, lohduttomasti itkevä kissa.

Vauva haalariin. Ei ehtinyt syödä.

Ulos räntäsateeseen. Missä se ukki? Silvalta unohtui lapaset.

Ukki tulee. ”Ai sullakin on vielä kesärenkaat?”

”Joo, mut ei täällä ole edes liukas”

”Eijeijei, mä tilaan taksin.”

”Ei täällä ole liukas, kyytiin vaan.”

Apua.

Kello on jo 10 minuuttia enemmän kuin pitäisi.

Missä se perhanan Pieneläinkilinikka edes on? Kymmenen vuotta sitten se oli tässä. Nyt on vain kerrostaloalue.

Kysytään ohikulkijalta: ”Täh? En ole nähnyt.”

Kysytään toiselta: ”Eeeeei täällä sellaista. Onko se se, joka muutti Viikkiin?”

Soitto Joelille: katsoisitko netistä?

”Joo, se on Viikissä. Prismasta toinen liikenn…”

Akku loppui.

Okei ajetaan puolisokkona Viikkiin. Kello on jo 20 minuuttia enemmän kuin pitäsi. Kissa kiljuu sirkkelihuutoa. Mistä se yhtä äkkiä sai tuollaiset voimat?

Löytyi. Myöhässä. Silva on nukahtanut turvaistuimeen – meidän uuden rytmin mukaan ensimmäisten päikkäreiden aika: kello yhdeksän, tasan.

Ukki jää vauvan kanssa autoon. Minä juoksen kissan kanssa sisään.

Onpa paljon loskaa. Minulla vuotavat kengät.

Selittelen vastaanotossa: ”Olen myöhässä. Käytiin Hämeentiellä. Mulla on vauva ja ukki autossa. Ja kengät märkänä. Ai ja tämä huutava kissa. Se on Tiikeri.”

Kissa viedään labraan. Minä istun aulaan ja katson kaihoten kahviautomaattiin. Kaivan laukkuani, 70 sentillä saisi aamukahvit.

Jaahas, lompakko kotona. Unohtui keittiön pöydälle, kun olin eilen illalla aikeissa kuvata se tänne.

Ei muuten ole aikuislompakko. On Vietnamista ostettu luottokortin kokoinen ratkennut pussukka. Keltainen.

Selittelen vastaanotossa: ”Kun niin siis miten se maksu? Kun mulla on lompakko kotona. Kun piti eilen kuvata, että ei  ole aikuislompakko. Ja vauva ja ukki autossa. Ja kengät märkänä. Ja kohta tulee itku.”

Maksaa voi kuulemma sitten, kun kaikki tutkimukset on tehty.

Jään ilman kahvia.

En kehtaa mennä enää kysymään, että saisinko edes lasin vettä. Kuivun ja maito loppuu apua.

Röntgenissä näkyy jotain-jotain-jotain. Menee minulta ohi, koska jäin ilman kahvia. Ultrattiin. Näkyi jotain-jotain. Ohi meni sekin.

”Leikataanko?”, kysyy lääkäri. Sitten ainakin selviää, mikä se on.

Apua mitä se maksaa?

No viisi sataa. Tämän tämänhetkisen 200 euron lisäksi.

Ensin konkurssi vai ensin kooma?

Tukos voi lähteä liikkeelle itsestäänkin. Kun ei ole kristallipalloa.

Leikkaus kuulostaa liian rajulta. Voi kissakulta. Se tärisee pelosta ja heikosta olosta.

Jos sittenkin katsotaan huomiseen?

Okei se sopii, sanoo eläinlääkäri.

Tiikeri jää tiputukseen, illalla saa hakea kotiin.

Ajetaan kesärenkailla räntäsateessa takaisin. Ihan hullua. Väsyttää niin, että järki lähtee. Ukki ajaa.

Mahtavaa. Kaikkien huono-äiti-syndrooman oireiden takaa en ollut muistanutkaan tätä huono-emo-synrdoomaa.

Ei kissaa, ei vauvaa.

Voi mun kissakulta. Viime yönä unenpöpperössä tunsin Silvan lämpimän kropan minua vasten rauhallisesti kehr… Hetkinen! Kun havahduin, huomasin että huonovointinen kissa oli ängennyt minun ja vauvan väliin.

Sitä se ei ole tehnyt koskaan ennen. Hääsin sen pois.

Voi mun kultakissakulta.

Kuvittelen koko ajan kuulevani sen pehmeiden tassujen äänet portaissa. Mun vauva nukkuu räntäsateessa.

 
Like

You Might Also Like

  • HelloAochi
    6.11.2012 at 13:17

    Voi kamalaa, toivottavasti Tiikeri paranee pian.

  • Liisa
    6.11.2012 at 13:17

    Voi ei. :( Voimia sulle ja paranemisia Tiikerille!

  • Enni
    6.11.2012 at 13:18

    Voima halit. Tiikeri tulee varmasti kuntoon!

  • Vierailija (Ei varmistettu)
    6.11.2012 at 13:23

    voi ei, itku tuli kun mietin mitä jos noin kävisi meille. :( paranemisia tiikerille!

    -E

  • Vierailija (Ei varmistettu)
    6.11.2012 at 13:29

    Oi miten riipaiseva kirjoitus. Tsemppihalit !!!

    -riika <3

  • Laura P...
    6.11.2012 at 13:29

    Toivottavasti Tiikeri tervehtyy pian! :)

  • callette
    6.11.2012 at 13:40

    Tsemppihalit myös. :( Meillä oli sama tilanne viime keväänä. Toivotaan, että tukos lähtisi esim. suolihuuhtelulla itsekseen. 

  • PSK
    6.11.2012 at 13:45

    Voi sua/teitä! :(

  • Kristaliina
    6.11.2012 at 13:48

    Kiitos kaikille! Mä en jotenkin voi uskoa, että se olisi niin sairas, että pitäisi leikata – vastahan se pari päivää sitten oli ihan normaali. Ihan tuli puun takaa tämä. Niin kuin varmaan sairastumiset kyllä aina, niin eläinten kuin ihmistenkin.

    callette, selvisikö teillä sitten syy – ja pitikö leikata?

  • feliz
    6.11.2012 at 13:52

    Meillä meni kanssa kisu tukkoon viime vuoden lopulla. Avattiin vatsa ja pilkottiin käsin mekaanisesti suolen tukos, annettiin parafiiniöljyä. Suolta ei tarvinnut leikata. Kissa toipui yllättävän nopeasti ja ihan kokonaan. Oli syönyt narua, ja vaikka oli oksentanut sen ulos, niin sisuksissa ollessaan oli aiheuttanut tukoksen alun tms.

    Kotona sille piti vielä antaa parafiiniöljyä ja se söi jonkin aikaa herkkävatsaisen ruokaa. Nyt pidän tuota truuttaa ja parafiiniöljyä aina kotona, varmuuden vuoksi. Olisi voinut lähteä kuulema sillä jos olisin hoksannut ajoissa antaa.

    Toipumista Tikrulle!!

  • SaaristonAkka (Ei varmistettu)
    6.11.2012 at 13:56

    Voih, mä NIIIIIN tiedän tunteen! Sun kirjoitus olis voinut lähteä mun näppiksestä jokunen viikko sitten, meillä vaan kyse koirasta..

    Hauveli oksenteli parina päivänä, oli hirmu väsähtänyt eikä edes namit maistuneet. Oltiin puhelimitse yhteydessä eläinlääkäriin, tuli sovittu takaraja eikä koiran vointi parantunut eli mars vastaanotolle. Ressulla oli kohtutulehdus, leikkaus onneksi auttoi ja oltiin ajoissa liikkeellä- siinä vaarana myös verenmyrkytys-> kuolema.. Syytin itseäni, miksen vienyt VIELÄ aikaisemmin jne jne, itkin ja rukoilin.. Nyt, muutamaa viikkoa myöhemmin, hauva voi loistavasti :) Mutta todellakin, kun on pieniä lapsia ( itellä kolme, 2v&3v ja 8v) ja miljoona muutakin rautaa tulessa, niin välillä pitää lemmikkiä vähän itsestäänselvyytenä- tunnustan häpeissäni :( Ei ehkä huomaa kaikkia merkkejä, uskottelee itselleen viimeiseen asti ” et kyllä se paranee” ku ootellaan- siis niin mulle kävi.. Ei käy enää koskaan, lupaan sen!!

    Rukoilen Tiikerin puolesta, ja sulle tsemppihalit <3

  • Kanelibasilika
    6.11.2012 at 14:05

    Tsemppiä Tiikerille ja emolle! Rankkoja ovat nuo rakkaiden sairastelut.

  • leaflet (Ei varmistettu)
    6.11.2012 at 14:05

    voi Kristaliina, mulla tuli itku kun luin tätä :( (oon huhtikuusta asti seurannu puutalobabylandian elämää)

    toivottavasti Tiikerillä pian kaikki hyvin! 

  • callette
    6.11.2012 at 14:32

    Ei tarvinnut leikata, meillä oli onneksi kyse vain mahataudista. Leikkaus päivystyksessä olisi maksanut 1500 eurosta lähtien, meinasi jalat pettää alta kun kuulin tuon hinta-arvion.

    Nesteytys yleensä jo piristää kissaa niin paljon, että suoli alkaa toimimaan – paastoaminenhan on kissalle se pahin. Eli kun kissa saa nyt nesteytyksen kuntoon klinikalla, voi olla, että ongelma ratkeaa teilläkin itsellään ilman leikkauksia. Suolihuuhtelu on myös melko ”ystävällinen” tapa kokeilla, josko saisi tukoksen liikkeelle – varsinkin jos kyse on jostain orgaanisesta. Vierasesineet ovat sitten asia erikseen, niitä ei sieltä saa kuin leikkaamalla :(

    Isosti tsemppiä ja päivitäthän kuulumiset. Tiikerille rakkautta <3

  • callette
    6.11.2012 at 14:37

    Todettiinko Tiikerillä muuten siis tukos? Ihan todettiin-todettiin? Tukoksessahan kissa ei käy laatikolla ja mitä syö, tulee oksennuksena myös hyvin kaarimaisesti saman tien ulos. Mahdollistahan on, että suolessa näkyy vaan ruokaa päivältä X ja oksentelu + apaattisuus johtuu vain vieraasta pöpöstä. Hyvä että lähditte kuitenkin klinikalle, kissa tarvitsi selkeästi nesteytystä jos oli jo apaattinen.

  • tiia_
    6.11.2012 at 14:59

    Pikaista paranemista Tiikerille, toivottavasti tukos ei ole vakava ja lähtee liikkeelle nesteytyksellä ja/tai suolihuuhtelulla. Tsemppiä!

  • S-S
    6.11.2012 at 15:26

    Äh, teidän aamu kuulostaa kyllä just painajaismaiselta. NYT iso kuppi kahvia ja hetken hengähdys (tosin Silva varmaan heräsi jo…).

    Sydän sykkyrällä luettiin täälläkin koko tämä juttu. Toivottavasti Tikrulla on kaikki hyvin ja teidän päivä paranee aamusta. 

    Jos se on lämpimistä ajatuksista kiinni, niin täältä ruutujen takaa saatte varmasti kaikki niitä roppakaupalla!

  • Silkkitassu
    6.11.2012 at 15:40

    Parafiiniöljyä kannattaa antaa et suolitukos lähtis pois. Parafiiniöljyn kanssa pitää olla sit tarkkana koska sen jälkeen mikään ei imeydy hetkeen, eli antaisin ensin Nutri-plus cat geeliä (vitamiinigeeliä, saa apteekista, eläinlääkäreiltä sekä eläinkaupoista) ja sit pienen määrän parafiiniöljyä. Vaikka yöksi ja katsoo mikä aamulla on kissan olo. Tietysti jos tukos on jo niin paha niin öljykään ei sit auta.

  • Melli (Ei varmistettu)
    6.11.2012 at 16:23

    Voi apua, luin tätä ihan hädissäni että mitä kissalle kuuluu. Aamusi kuulostaa ihan kamalalta, toivottavasti kaikki kääntyy parhain päin!

    Silityksiä Tiikerille ja voimia sinulle &lt;3 (halusin nyt ihan laittaa sydämen, kun tuli niin kovat empatiat teitä kohtaan – ja näköjään nyt tuli myös tippa linssiin)

  • saikkis (Ei varmistettu)
    6.11.2012 at 16:37

    Nyt on ujon kommentoijankin pakko kommentoida, meillä oli sama tilanne kuukausi sitten. Meidän ahne prinsessa oli onnistunut syömään makkarankuoren jossa oli metallisulkija, röntgen kuvat oli melkoinen järkytys ”METALLIA?!” :s Lääkäri oli onneksi kiltti ja jätti lounaansa väliin ja leikkasi heti. Hintaa tuli 345€ (jyväskylässä) ja kirpasi opiskelijan kukkaroa reilusti. Kissa onneksi kuitenkin selvisi ja tappelee tossa taustalla meidän toisen kissan kanssa :p

    Toivottavasti tekin selviätte! &lt;3

  • 1 2