Kiitos, hoitajat!

Mua niin suututtaa.

Tosi harvoin suututtaa näin – saatikka että antaisin suuttuneena itselleni ”luvan” kirjoittaa blogipostauksen. (suuttuneena kun usein kärjistää tai argumentoi löperösti ja tunteidensa sumentamana) Mutta nyt annan mennä, hitto vie.

Luin nimittäin just äsken tämän Iltalehden Politiikka-osion näkökulmakirjoituksen.

Miten joku kehtaa kirjoittaa noin? Miten voi päästää tuollaista näppäimistölleen? Ja MITEN joku sen julkaisee?

Hoitajien tänään alkaneesta lakosta siis on kyse.

Voisin lapsellisjalanpolkemiskiukutella monestakin kohdasta ja sanamuodosta, että en nyt ehkä edes lähde siihen. Phuuuuuh. Jos luette jutun (jos kärsitte verenpaineongelmista, älkää lukeko), varmasti näette heti ne kohdat, joista haluaisin nyt räyhätä. Mutta nostetaan nyt sitten tähän vaikka tämä yksi lause.

”Oikeassa elämässä palkankorotusten pitäisi perustua työn tuottavuuden kasvuun”, Mika Koskinen kirjoittaa.

Tässä vaiheessa tekee mieli jo haistatella. Ai että eikö ihmiselämän pelastamista lasketa siihen? Jos ei ole hoitajia, ihmisiä kuolee enemmän. Jos on hoitajia (alan houkuttavuuden nostamisen ansiosta), ihmiset sairastavat vähemmän ja kuolevat vähemmän. Pääsevät sitten vaikka sairaspediltä töihin sitä tulosta tekemään!

Tai ehkä ihmishenget ovatkin vaan menoerä Koskisen laskelmissa?

Sitä paitsi on aivan ala-arvoista tarkastella tällaista inhimillisen työn merkittävyyttä ja vaativuutta (on se sitten hoitajat, varhaiskasvatus tai opettajat) samalla kriteeristöllä kuin rahaa tahkoavaa bisnespuolta. Arvatkaa, mitä se on? Se on just sitä naisvihaa!

Potilaana synnytyksen jälkeen. Kiitos, hoitajat!

Hoitajien palkkaus on asia, joka vaan PITÄÄ ratkaista. Kun tein Insta Storyyn ihan-ihan pienen kannanoton tästä, sain vyöryn viestejä hoitajilta. Konkreettisia esimerkkejä palkkatasosta vs. työn vaativuudesta ja vastuusta – ja ne ovat niin epäsynkassa, että naurattaisi jos ei suututtaisi näin. Ja myös viestejä uupumisesta ja alanvaihtosuunnitelmista.

Jos tätä vääristymää ei ratkaista, meillä ei ole kohta hoitajia. Miten sen potilasturvallisuuden sitten käy?

Tai missä tilassa se on jo nyt, kun kaikki on revitty jo nyt hoitajien selkärangasta, jaksamisen kustannuksella.

Olen nyt useammalta seuraamaltani hoitajalta kuullut tällaista: suojatyöhön määrättyjen määrä on joissain paikoissa suunnilleen sama kuin millä miehityksellä hommaa on jouduttu pyörittämään jo tätä ennen. Sille ihan samalle porukalle on sanottu tähän asti, että ”jaksaa jaksaa, joustaa joustaa”. Ja nyt onkin kyse potilasturvallisuuden vaarantamisesta, ja siitä syytetään hoitajia. Ei niitä, jotka palkkatasosta (ja sen myötä hoitajien saatavuudesta) vastaavat.

Tuo on vaan niin törkeää.

Tässä ikään kuin vedotaan syyllistämiseen. Ja Insta-keskusteluissakin moni loppuun kirjoitti, että ”tärkeintä on tietysti potilaat”. Tämän arvomaailma on tietysti keskeistä – ovathan hoitajat juuri niitä ihmisiä, jotka ovat hakeutuneet hoitoalalle. Ihmisiä auttamaan. Eivät nämä ”kovaa ja häikäilemätöntä peliä pelaavat hoitajat” (Iltalehden kirjoituksen sanoja, aaaaaarg) nyt hitto vie tahallaan niitä ihmisiä jätä hoitamatta. Varmasti monen sydäntä särkee ja tilanne tuntuu raskaalta.

Vaan tässä haetaan nimenomaan parempaa tulevaisuutta koko alalle ja meidän yhteiskunnan terveydenhuollolle!

Potilaana leukaleikkauksen jälkeen. Kiitos, hoitajat!

Nykyään puhutaan tosi monesta tasa-arvoon liittyvästä jutusta (ja se on mahtavan hyvä!), joiden näkökulmaa tavallinen tallaaja ei välttämättä tule ajatelleeksikaan. Ja samaan aikaan kuitenkin tällainen näin merkittävä ja laajaa porukkaa koskeva tasa-arvo-ongelma on vielä näin vuonna 2022 ratkaisematta. Tällaisesta puhuttiin jo tyyliin yhteiskuntaopin tunnilla yhdeksännellä luokalla – ja olen tosiaan 44-vuotias eli se ei kuulkaas ollut ihan eilen.

Tässä on ollut tosi monta vuotta ja vuosikymmentä aikaa tehdä tähän tasa-arvoasiaan mittava remontti.

Koska totta kai tässä on taustalla alan naisvaltainen pohja. Tässä on kysymys paitsi suomalaisen terveydenhuollon tulevaisuudesta (jos ei ole hoitajia, ei ole laadukasta terveydenhoitoa) myös räikeästä tasa-arvokysymyksestä, joka vaan PITÄÄ ratkaista, vaikka se taloudessa tekisikin kipeää.

Muuten meidän terveydenhuollolle käy huonosti.

*end of avautuminen*

Kaikki tuki lakkoileville hoitajille! (ja myöhemmin sama opettajille) Tsemppiä, te olette oikeassa ja oikealla asialla – älkää antako mikakoskisten lannistaa tai älkää tunteko syyllisyyttä. Teillä on oikeus parempaan palkkaukseen ja parempiin työolosuhteisiin! Toivottavasti tällä kertaa saadaan tuloksia!

130

You Might Also Like

  • Sanjana
    1.4.2022 at 10:33

    Ai herran jestas, hyvä että verenpaineen nousu-varoitus oli tuossa, vaikka siltiki sitten luin.
    Näin ensimmäistä kertaa raskaana olevana kaikki sympatiat on hoitajien puolella – kaiken uuden keskellä helpottaa ajatus, että siellä sairaalassa on asiansa osaavia ammattilaisia paikalla auttamassa sitten, kun h-hetki tulee! Myös se vaikuttaa toki omaan näkökantaan, että oma äiti on hoitaja ja oon saanut sivusta seurata vuosia, miten amiskoulutettu kaupungilla töissä oleva isäni tienaa hoitajaäitiäni enemmän työstä, joka ei millään tapaa vastaa hoitotyötä rankkuudeltaan tai vastuun määrältään. Ihan älytöntä, että joku kehtaa kirjoittaa noin ala-arvoisen ja vähättelevän jutun lehteen, rupes kyllä v*tuttamaan.
    Ja ironista oli, että jutun alle oli laitettu video katugallupista, ja siinä jokainen vastannut oli sitä mieltä, että tuki hoitajille ja että heidän palkkataso on aivan naurettava työhön nähden.

    • krista
      1.4.2022 at 11:53

      Mulla kans on oma äiti ollut hoitoalalla työelämässä ollessaan (kätilö sekä terveydenhoitaja neuvolassa) – ja itse asiassa muistan hyvin myös sen, kun äiti on ollut myös joskus lakossa! Googlasin lisämuistiksi, ja se on varmaan ollut tuo vuosi 1995. Koska myös vuonna 1983 on ollut lakko, mutta sitä en ehkä niin selkeästi muistaisi… Ehkä? Mutta siis sekin aika kylmäävää, että tällä samalla asialla on oltu jo näin pitkään, mutta edelleen nyt vuonna 2022 tilanne on tämä – ja koska asiaa ei olla ajoissa hoidettu kuntoon, hoitajapula on jo todellinen ongelma ja SE uhkaa romahduttaa järjestelmän (ei se lakko). Phuuh!

      Mäkin oon koko ajan ajatellut, että TOTTA KAI yleinen mielipide on hoitajien kannalla. Mutta uutisotsikoiden lukeminen on kyllä alkanut kylmätä – esimerkiksi eilen en löytänyt yhtään otsikkoa, jossa jo otsikkotasolla olisi hoitajien näkökulma esillä. Onneksi sentään tuollaiset katugallupit kertovat, mitä ihmiset yleisesti tästä (toivottavasti!) ajattelevat! Jotenkin pakko uskoa siihen, että suuri enemmistö ymmärtää, missä tilanteessa hoitajat ovat olleet ja että asiaan täytyy saada muutos.

  • Saaaara
    1.4.2022 at 10:44

  • Oliver
    1.4.2022 at 11:09

    Tämä ei varmaan tällä foorumilla ole suosittu mielipide, mutta ei tässä mistään naisvihasta ole kyse. (Ja nimimerkistäni huolimatta olen itsekin nainen), vaan siitä että hoitajien palkat maksetaan yhteisestä kassasta, jossa rahaa on aina liian vähän, ja on pakko tasapainoilla huonojen vaihtoehtojen välillä.
    **
    Siihen mulla ei ole mielipidettä, paljonko palkkoja pitäisi tai voisi nostaa. Valitettavasti luulen että meidän hyvinvointivaltio vetelee viimeisiään, ja vaikeita valintoja tulee olemaan edessä. Niitä on sitten vain pakko tehdä, eikä siinä auta tunnekuohut tai jalan polkeminen.

    • N.
      1.4.2022 at 11:32

      Mä haluan uskoa näin myös – siis että kyseessä ei olisi naisviha. Toki varmasti vaikuttaa palkkatasoon se, että kyseessä naisvaltainen ala, jolla palkat ovat lähtökohtaisestikin olleet huonot. Muuten ei varmasti ero esim. lääkäreiden palkkoihin olisi näin valtava?

      En hetkeäkään ole sitä mieltä etteivätkö sairaanhoitajat, ensihoitajat, lastenhoitajat, lastentarhanopettajat, opettajat, kätilöt jne. (lista on pitkä) ansaitsisi tuntuvaa palkankorotusta, mutta samalla pelottaa mistä se raha otetaan? Etenkin jos lupaus korotuksista tehdään pakon (lakko) edessä. Toivon, että tähän on valmiina joku suunnitelmaluonnos. Hyvä sellainen. Onhan?

      • krista
        1.4.2022 at 12:10

        Se lupaus olisi tosiaan pitänyt tehdä jo AJAT sitten ja ilman lakkoa. Mutta sitä on jo vuosia ja vuosikymmeniä pitkitetty. Myös lakon uhka on ollut pitkään tiedossa – lakkohan on tällainen ihan viimeinen pakkokeino epätoivoisessa tilanteessa, jossa hoitajat eivät enää jaksa. Mäkin toivon, että suunnitelmia olisi jossain tehty (jo ajat ajat sitten), että miten tämä rakenteellinen vika korjataan ja tulevaisuuden terveydenhuolto turvataan – mutta pahoin pelkään, että ei ole. On vaan tuudittauduttu siihen, että hoitajat joustavat loputtomiin. (ja ovat tähän asti kaikki nämä vuosikymmenet joustaneetkin, kunnes ovat jo ihan loppu ja vaihtavat alaa eikä uusia hoitajia saa)

        • N.
          1.4.2022 at 13:01

          Joo pahoin pelkään minäkin. :( Tuntuu ihan hirveältä tämän alan – ja alan työntekijöiden – ongelmat, JOS ne on oikeasti ratkaistavissa ”vaan” rahalla. Erityisellä kauhulla seuraan päivähoitomaailman ongelmia. Lapsipaikkoja ei ole tarpeeksi ja niitä ei voida perustaa lisää koska hoitajia ei ole. Itsellä vauva tulossa (jee <3) ja tilanne voi olla se, että emme saa lasta hoitoon kun haluamme ja jos saammekin, joudumme pitämään lasta kotona milloin sattuu henkilöstövajeen vuoksi. Tässä ainakin voidaan puhua jo tuottavuudesta palkankorotusten perusteena, jos hoitajapula tarkoittaa sitä että vanhemmat eivät voi olla töissä. Toinen omaa elämää koskettava kamala ajatus on se, että synnytyksessäni ei olisi ammattitaitoista kätilöä läsnä. Ilmeisesti lapsivuodeosastoilla on ainakin jo mahdollista että hoitajilla ei ole koulutusta esimerkiksi imetyksen ohjaamiseen? Onneksi en ole ekakertalainen!

          Niin paljon tunteita mukana, että ei pysty oikeastaan kirjoittamaan edes mitään järkevää. Oma sisko ensihoitaja ja äiti lastenhoitaja, joten asia koskettaa. Silti olen samaa mieltä tuon linkkaamasi tekstin kirjoittajan kanssa siitä, että vaatimus on kohtuuton. Ehkä se ei olisi sitä, jos asian eteen olisi tehty jotain kokoajan, esim. palkkoja korotettu pikkuhiljaa normaalia indeksikorotusta enemmän. Niin ei vaan tosiaan taida olla.

      • Elli
        1.4.2022 at 16:44

        Kommentoin tätä itse sosiaalityöntekijänä – sellaisen alan edustajana, joka myös on menossa lakkoon. Ensi viikolla tosiaan lakkoon menevät myös sosiaalialan korkeakoulutetut (mm. Sosiaalityöntekijät ja sosionomit), mikä tarkoittaa lakkoja esimerkiksi lastensuojeluun.

        Meidänkin alalla, varsinkin sosionomeilla joita en itse edusta, palkkataso on niin huono (esim sosionomi lastenkodissa peruspalkka n. 2400e/kk, vastuun ja työn vaativuuden voinette kuvitella) ja työolot taas niin vaativat, että vakanssit ovat tyhjinä kun ketään ei saada rekrytoitua. Ja tämä tarkoittaa joka päivä aivan jäätäviä asiakasturvallisuusriskejä kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville yhteiskunnan jäsenille.

        Kommentoin ajatusta siitä, että palkka tulee yhteisestä pussista ja varaa ei ole. Miksi kuitenkin kunnilla on varaa maksaa esim vastavalmistuneelle insinöörille (Amk) kovempi palkka kuin esimerkiksi lastensuojelun johtavalle sosiaalityöntekijälle (kelpoisuusvaatimus YTM/VM ja useiden vuosien työkokemus, työnkuvaan kuuluen kovimpia virkavastuuta joita tässä maassa on jaossa)? Näin esimerkiksi omassa kunnassani ja useissa muissa kunnissa (ja sanon tämän itse ihan ”rivisossuna”, en yllä edes tuohon johtavien sosiaalityöntekijöiden palkkatasoon).

        Tällaisten asioiden vuoksi olen vähän taipuvainen uskomaan, että jossain syvällä näissä palkkarakenteissa piilee ajatus ”naisten töistä” ja kutsumuksesta, kuten Krista kuvaa. Koska jännästi niillä julkisilla työnantajillakin on varaa maksaa parempaa palkkaa miesvaltaisille aloille, joissa koulutusvaade on matalampi ja vastuu vähäisempi. Eli kohtuuton ero ei ole vain lääkäreihin vaan moneen muuhunkin alaan.

    • krista
      1.4.2022 at 11:58

      Naisvihaksi mä nimitin tuota iltapäivälehden politiikan näkökulmakirjoitusta ja erityisesti tuota kohtaa, jossa ohitetaan hoitotyön merkitys inhimillisenä työnä ja väitetään, että oikeassa elämässä – herää kysymys, että kenen oikeassa elämässä – palkankorotusten pitäisi perustua työn tuottavuuden kasvuun. Ja tämä on juuri sellaista vihamielistä naisvaltaisten alojen alaspäin katsomista. Ja siitä näkemyksestä en kyllä luovu – tuo kommentti ja kirjoitus oli kyllä ihan puhdasta sellaista.

      Mutta yleisemmälläkin tasolla olen TÄYSIN sitä mieltä, että kysymys on tasa-arvoasiasta ja naisvaltaisen alan (hoito, on se sitten sairaat tai lapset tai vanhukset) palkkakuopasta. Olen aivan varma, että jos tämä olisi miesvaltainen ala, rakenteellinen palkkakuoppa oltaisiin korjattu jo ajat sitten. Siinä olen samaa mieltä, että vaikeita valintoja on edessä ja terveydenhuollon turvaaminen (varmistamalla, että meillä on tulevaisuudessa on hoitajia) on juuri yksi niistä jutuista, mikä on tehtäVÄ ja tingittävä sitten jostain muusta. Vuosia ja vuosikymmeniä se jousto on tullut sieltä sen alan ihmisiltä, mutta merkit on selkeästi ilmassa, että he eivät enää jaksa. Kun he kaatuvat, kuka sairauslomalle uupumuksesta ja kuka alanvaihtoon, niin k*sessa ollaan – ja sitä tapahtuu jo nyt. Koko kuvion on annettu kehittyä liian pitkään ja etenkin korona-aika on varmasti kuormittanut kuormittuneita entuudestaan. Ja kun asiaa ei olla ajoissa ratkaistu, nyt käsillä on kriisi.

    • Jo ja kirppu
      1.4.2022 at 12:28

      Hoitajat vaativat lisää 350 miljoonaa euroa, minkä kaikki kuitenkin tietää että saatava arvo on todellisuudessa pienempi.
      Edeltävillä viikoilla 300miljoonaa euroa löytyi maatalous ja hävittäjähankintoihin sekä huomattiin ulkomaanapu. Kaikki tärkeitä, sitä en sano. Mutta hoitajille löytyvä summa: 0€

      Kyse ei enää ole rahanpuutteesta vaan valinnoista. 27 vuotta edellisestä lakosta ja silti hoitajat on ahneita.
      AMK tutkinto, jossa vastataan ihmishengistä ja perehdytään vielä vuosi työelämässä ennen kuin pärjää omineen. Ne muut hoitajat perehdyttää oman työn ohella.

      Ja peruspalkka on tällä taakalla 2500e. 10v myöhemmin olet rautainen ammattilainen ja urasi huipulla koska ikälisät 180e yht. on lisätty palkkaan. Jos siitä enenmmän haluaa tienata -> alan vaihto.. -> taas yhteiskunta perehdyttää vaativaan työhön vuoden uutta ja kierre on valmis..

      • krista
        1.4.2022 at 12:52

        Kyllä! Tässä muuten aika osuvasti kuvattu Super-lehden jutun kirjoitus vähän tätä liipaten – ja tuolla on hauska vertaus tuo, että jos lisämeno julkiselle sektorille rahoitettaisiin kuntaverotuksen kautta, se tarkoittaisi veronmaksajalle pakastepitsan kokoinen summa per kuukausi, ja siitä saisi vastineeksi toimivan terveydenhuollon. Hoitajat saa mun pakastepitsan ainakin tai vaikka viisi!
        https://www.superlehti.fi/ajankohtaista/hoitajien-palkankorotus-olisi-pakastepitsan-kokoinen-menoera/

        Todellisuudessa kuitenkin iso osa tulisi takaisin valtiolle tuloveroina ja muina veroina, ostovoiman paranemisena jne. Siitä hyvin tuolla jutussa!

      • Anna
        1.4.2022 at 13:16

        Laskeskelin myös tuossa itse (ja luin erään lehtijutun kommnettiketjusta muiden huomanneen saman), että päiväkohtainen lakkoavustus on korkeampi kuin päiväkohtainen palkka. Ja se ei kerro lakkoavustusten suuruudesta vaan palkkojen pienuudesta.
        .
        Itsekin olen ollut (ja ensiviikolla taas) ylityö ja vuoronvaihtokiellossa lakon tukemiseksi. Vähän kauhulla ja mielenkiinnolla odotan laajeneeko lakko myös meidän alueellemme (ei minun liittooni, mutta toiseen, jossa työkavereita). Sijaisten saaminen kun on tälläkin hetkellä todella hankalaa. Siitä huolimatta, että lakko tietäisi lisäkuormaa omaankin työhöni olisin ehdottomasti sillä kannalla, että jos muu ei auta niin sitten lakkoon on vaan pakko mennä.

  • Insinööri
    1.4.2022 at 13:24

    Täällä pohdintaa asiasta ja taustaa hoitajien palkkakehitykselle. Naisvaltaiset alat on lähteneet aikamoiselta takamatkalta. Hurjaa ja kurjaa että sitä takamatkaa ei ole saatu kurottua juurikaan, vaikka 70-luvusta on jo jokunen vuosi.
    https://yle.fi/uutiset/3-11171729
    Tuokin juttu on vanha eli tää on tasaisin välein uutisisssa.
    Suurimmat huolenaiheet tässä itsellä on:
    – tasa-arvo
    – hyvinvointivaltion säilyminen (toimiva terveydenhuolto on osa tuota kokonaisuutta ja em. toimii ainoastaan jos meillä on siellä osaavia ammattilaisia)
    Sitten herää kysymys että onko oikeasti hyvinvointivaltio sellainen, jossa yhtä ammattiryhmää voidaan pitää palkkakuopassa? Tämä palkkakuoppa heijastuu samalla lapsiperheisiin ja niiden hyvinvointiin.
    Ratkaisuja tässä kaivataan, eikä yhtään kenekään syyllistämistä. Tuo historiallisista päätöksistä johtuva takamatka palkkakehityksessä on sellainen asia mikä pitää huomata ennen kuin puhutaan siitä että palkankorotusten pitäisi perustua työn tuottavuuteen.

    • krista
      1.4.2022 at 13:35

      Jesh, todella hyvä kommentti, kiitos tästä! Hyvä taustoittava linkki myös! Tosiaan tärkeää tässä on hoksata se, että kysymys ei ole vain hoitajien palkkatoiveesta NYT, vaan kyse on rakenteellinen ja historiallinen juttu – ja sen korjaamiseen ei ole löytynyt yhteiskunnassa motivaatiota, vaikka eletään jo vuotta 2022.

      Kriisi sen sijaan on käsillä nyt, kun hoitajien jaksaminen on selvästi loppu ja töitä tehdään jatkuvassa henkilökuntavajeessa. Korona-aika varmasti vauhditti kriisin kehittymistä. Tilannetta ei olisi saanut päästää tähän, mutta tosiaan syyllisten kaivaminen ei auta: nyt se asia pitää ratkaista tai muuten ylpeys suomalaisen terveydenhuollon tasosta on myös historiaa. (surullista, mutta se näyttää olevan suunta/todellisuus jo nyt, kun on esimerkiksi seurannut, miten sydänsairaiden lasten leikkauksia kerta toisensa jälkeen siirretään)

      • Oliver
        1.4.2022 at 13:56

        Jep, suomalaisen terveydenhuollon hieno taso verrattuna vaikka muihin Euroopan maihin on kyllä myytti. Tuli esille korona-aikaankin, kun yhteiskuntaa piti sulkea paljon pienemmillä potilasmäärillä kuin verrokkimaissa. Resurssit on vedetty liian tiukoille.

  • 8veen ja 4veen äiti
    1.4.2022 at 14:01

    Mulla olis aiheesta paljonkin sanottavaa, mutta sensuroin itseäni kun verenpaine on jo melko tapissa ja v-käyrä ylhäällä kun olen näitä ulostuloja mediasta seurannut (”hoitajalakko on kuin Ukrainan sota”, hallituksen kaavailut lakon rajaamisesta kaivamalla potilasturvalaki vuoden 2007 työtaistelun ajoilta taas esiin jne.). Itse ollut nyt vajaa 9v. pois hoitoalan työstä (perhevapaat+opiskelut toisella alalla), tilanne oli äitiyslomalle jäädessä aikanaan jo ihan kamala, ja mitään, siis MITÄÄN ei ole tänä aikana kuulunut sellaista, mikä olisi houkutellut palaamaan työhön, jota rakastin. Jos tällä lakolla ei saada tuloksia, meidän terveydenhuolto romahtaa.

    • krista
      1.4.2022 at 14:07

      Joo mä JUST ÄSKEN luin tuon Ukrainan sota -kommentin. Siis MMMMMMMITÄ? Tuon täytyy olla joku täydellinen aivopieru, toivottavasti tuosta on tulossa korjaus ja pahoittelu myöhemmin.

      Mua ihan pelottaa, mitä tosiaan käy, jos lakolla ei saada tuloksia. Mikä on hoitajien jaksaminen ja mieliala sen jälkeen, miten siitä voisi mennä eteenpäin… Tosi huolestuttavaa, tämä on ihan todellinen terveydenhuollon kriisi ja toivottavasti siihen osataa suhtautuakin yhteiskunnassa syvällisemmin kuin se, että paljonko euroja on yksittäisen hoitajan palkkakuitissa. (vaikka se on yksilölle tärkeää) Vaan nyt on kysymys siitä, että onko meillä laadukas terveydenhuolto tulevaisuudessa!

  • Nadja
    1.4.2022 at 15:03

    Komppaan hoitajija täysin! T. Ope ;)

  • Anna^^
    1.4.2022 at 16:48

    Haluaisin tuoda keskusteluun huomiota niistä lisäkäsistä. Itse päiväkodissa töissä ollessani olisin monesti mieluummin ottanut muutaman työkaverin lisää. Enemmän heistä olisi ollut apua arjessa kuin satasesta palkasta kk. Usein ihminen sopeuttaa elämänsä rahatilanteeseensa. Vähän rahaa – pienempi kulutus, paljon rahaa – enemmän kulutusta. Itselleni jäi lastenhoitajana verojen jälkeen käteen noin 1800€/kk. Siitä kun otti pois kaikki juoksevat kulut (asuminen, ruoka +muut menot), niin silti jäi rahaa säästöön ja sijoitukseen. En ikinä valittanut palkasta, toki jos joku olisi tonnia tarjonnut lisää olisin ottanut, mutta olisi ehkä kulutuskin lisääntynyt. Ei hyvä juttu mielestäni. Mutta se mihin lopulta ”kompastuin” oli työn määrä. En vaan jaksanut sitä, aina tuli lisää lapsia hoitoon, aina oli joku (tai useampi) työkaveri pois, aina tuli lisää ohjeita ja vaatimuksia, aina lisää ”uusia ideoita” joita pitäisi tehdä lasten kanssa, aina joitain vaativia vanhempia, lisää lisää lisää…. Ja kun et kerennyt tehdä kunnolla mitään noista. Oma työmoraali ei enää kestänyt tehdä vain jotain sinne päin ja jättää kesken ennen seuraavaa vaatimusta. Jotkut siihen pystyy, minä en. Mutta jos olisi ollut muutama lisäkäsipari, työni olisi keventynyt ja tuntunut mielekkäämmälle jaetun vastuun vuoksi. Myös työparin kanssa yhdessä tehty työ olisi ollut arkea ilostuttavaa, kun nykytilanteessa olet monesti yksin oman pienryhmän kanssa ja näet työkaverin hätäisesti jossain paltsussa.
    Uskallan näin myös väittää työntekijöiden lisäämisen auttavan hoitoalalla muuallakin. Harva tekee ”työtään palkalla”, vaan käsiparit sen tekee ja jos ne puuttuvat työn kuormittavuus on kova ja raskas. Kun teet yksin kahden ihmisen työt, uupumus iskee äkkiä. Hoitoalan ihmiset ovat usein vain niin kilttejä valittamaan siinä arjen keskellä, kun työt ja potilaat on vaan hoidettava hymyssä suin ja ymmärtäen empaattisesti muiden pahaa oloa.
    Mutta siis en ymmärrä näin naivisti ajatusta, että kokoajan kaikkien hintojen pitää nousta ja palkkojen nousta koko ajan. Onko ihminen milloinkaan tyytyväinen johonkin hintatasoon!? Itselleni työn mielekkyys on nykyään tärkeintä. (Kiireinen ja vaativa työ ei ole sitä minulla). Teen sitten vaikka kahta tai kolmea työtä, jotta saan maksettua kaikki sikakalliit ruuat ja muut menot, kunhan ne työt on sellaisia, jossa viihdyn ja jotka koen tärkeäksi.
    Ja tästä päästäänkin siihen, että jos hoitajien palkkoja nostellaan holtittomasti sinne tänne, niin ei ole varaa palkata niitä työkavereita auttamaan siinä kiireessä joka ei häviä palkkaa nostamalla. Jos olisin pomo, ja joutuisin päättämään palkkaanko uuden työntekijän auttamaan kiireessä ja työntekijät voisivat paremmin, vai nostanko palkkaa, niin miettisin kyllä, mitä saan siitä, että nostan palkkaa..

    • 8veen ja 4veen äiti
      1.4.2022 at 17:57

      Ymmärrän tämän näkökulman ja olen jopa samaa mieltäkin pitkälti (entisenä sh:na). Mutta sairaaloissa, vanhainkodeissa, terveyskeskuksissa jne. on jo se tilanne, että sinne ei tule sitä määrää mitä sinne palkattaisiin. Avoimiin paikkoihin ei ole hakijoita, sijaisia ei ole mistä ottaa. Alan houkuttavuutta on yksinkertaisesti pakko lisätä, ja palkka on siinä yksi iso tekijä. Omalla alanvaihdollani ei ole mitään tekemistä palkan kanssa, mutta ymmärrän kyllä hyvin sen, että sen vaikutusta ei voi enää aliarvioida hoitoalan kriisissä. Että sikäli laskelmat siitä, miten jatkossa ei ole varaa palkata tarpeeksi hoitajia jos palkat nousevat ovat vähän turhia, kun ei ole tulijoitakaan.

      • Elli
        1.4.2022 at 18:30

        Täysin samaa mieltä 8veen ja 4veen äidin kanssa sosiaalityöntekijänä.

        Näillä palkoilla vakansseihin ei ole tulijoita. Omassa työpaikassani teemme jatkuvasti alimiehityksellä ja harmaita ylitöitä, kun avoimiin virkoihin ei ole hakijoita. Vakanssit ovat tyhjinä ja työt jaettuna meille muille. Työn laatu on pelottavan heikkoa tässä kiireessä ja työtä jää tekemättä. Asiakasturvallisuus on pelottavalla tolalla. Eettinen kuorma sen myötä suuri. Työntekijöiden sairauslomia paljon.

        Alan veto- ja pitovoimaa on lisättävä. Kun saataisiin edes palkkaratkaisulla nykyiset virat täyteen niin kuormitus kevenisi jo sillä. Ja asiakkaat saisivat palvelua.

        Meidän asiakkaat ansaitsevat parempaa. On järkyttävää että heikoimmassa asemassa olevat eivät voi luottaa enää edes viimesijaisiin palveluihin. Näin ei voi jatkua.

      • Anna^^
        1.4.2022 at 19:31

        Niin en tiedä varmaksi, mikä on syynä ettei ole tulijoita esim vanhustenhoitoon. Mutta voin veikata vahvasti, että se on se työstä saatu kuva. Itse, jos en alasta mitään tietäisi, lukisin netistä ja olisin uutisten varassa. Niistä saa kuvan kiireestä ja huonoista oloista. Valitettavasti se myös on todellisuutta, että esim kotihoidossa juostaan ”kello kaulassa”. Se on itselläni syy, etten halua olla alalla. Vaikka haluaisin olla se ”pelastava enkeli” vanhuksen päivässä ja tuomassa hänelle apua, tiedän jopa että olisin super hyvä siinä, niin väkisinkin se kiire syö sen ilon itse työstä. Eli mielestäni tämänkin kiireen-mielikuvan poistamiseen tarvitaan hyvin voivia hoitajia, joilla on oikeasti aikaa! Eikä mitään 15min/asiakas siirtymisineen 10km päähän aikoja, kuten nyt on. Moni nuori luulee olevansa se ”muutos voima”, ”kyllä minulla on aikaa”, ”olen nuori ja jaksan paremmin”, mutta kun työlistan saa kouraan ja puuttuu ne kaksi työkaveria, niin kiire siinä tulee ihan väkisinkin, jotta ehdit Moi sanoa jokaiselle asiakkaalle. Äkkiä siinä kyynistyy alaa kohtaan ja puhuu julkisesti työn kuormittavuudesta. Niin taas pahasana leviää, ja ihmetellään kun kukaan ei halua töihin..
        Eli jos palkkaa nostetaan, häviääkö se kiire ja kuormitus, joka vie töiden kiinnostavuuden? Oletko nopeampi paremmalla palkalla? Mielestäni hoitoalan kiinnostavuus pitäisi saada jostain muusta kuin rahasta. Itseäni voisi houkutella alalle oikeasti super hyvät tyhy/tyky-edut. (näitä voisi kysyä henkilökunnalta) Alkuun nämä voi tuntua kalliilta panostukselta, mutta loppupeleissä säästetään sairauspoissaoloista ja alan vaihdolta. Kun voin hyvin töissä, puhun siitä hyvää ja samalla mainostan työtäni ja houkuttelen muitakin sinne. 😊

    • Anna
      1.4.2022 at 19:50

      Tässä on ajatusta ja varmasti työkavereiden lisääminen ja vastuun jakautuminen vaikuttaisi tällä hetkellä alalla olevien jaksamiseen ja työhyvinvointiin, mutta kuten Anna ^^ tuossa sanoi ei niitä työkavereita pahemmin ole tulossa. Auki olevia paikkoja ei saa täytettyä pätevällä ja koulutetulla henkilökunnalla. Ja edelleen olen myös sitä mieltä, että kyse ei ole pelkästään yksilöiden palkkapussista vaan laajemmasta yhteiskunnallisesta ongelmasta. Näitä perus aloja ei pidetä tarpeeksi arvokkaina, että työn voisi palkita asiallisella palkalla. Kumman työ on teistä yhteiskunnalle ja ihmisille välttämättömämpää, kumpi on vaativampaa tai kumman vastuu on suurempi, lähihoitajan vai graafikon? Kumpi tienaa enemmän? En halua vähäntellä graafikkoa (ihan hatusta vetäisty ammattinimike, jonka kuukausipalkan googletin) vaan osoittaa mikä epäsuhta palkkatasoissa on.

  • Minde
    1.4.2022 at 22:45

    Meillä on jo se tilanne töissä, ettei ole enää yksinkertaisesti tulijoita. Yli puoli vuotta oli rekry päällä, eikä yhtään hakemusta tai pätevää hakijaa (ei voi ottaa täysin kielitaidotonta hoitajaa töihin kun suurin osa potilaista on ikäihmisiä). Tilanne nyt se, että myös omat kollegat uupuu ja lähdössä pois. Myös minä mukaan lukien. Ei vaan enää jaksa. Toimintoja joudutaan nyt supistamaan ja esim. jatkossa puhelinajanvarausta pyörittää joku etähoitaja toiselta puolelta Suomea… Vuosi sitten sairastuin työuupumukseen ja sen jälkiä edelleen korjaillaan olossa. Työpäivän jälkeen ei alkuun jaksanut mitään, rojahti vain sänkyyn kun väsymys oli niin valtava. Jatkuvia migreenityyppisiä päänsärkyä. Aivosumua. Itkuisuutta. Paniikkikohtauksia. Ammatillinen itsetunto meni täysin, nyt se onneksi jo palautunut työpaikan vaihdon myötä. Mutta enää ei auta edes työpaikan vaihto. Työterveyslääkäri sanoi että ”kannattaisikohan sun miettiä onko tää oikea ala sulle?” Pitääkö olla superihminen että pärjää? Rakastan tätä ammattia, mutta en voi tehdä sitä enää täydestä sydämestäni. Mulla ei oo varaa menettää omaa mielenterveyttäni. Eikä mun perhettä. Työuupumuksesta kärsi myös puolisoni. ”Ai sori, en mä voikaan tulla, vaimo itkee kotona, en raaski jättää sitä yksin.” Eli toistuvasti rakas puolisoni perui omia menojaan, kun tuki mua. Ensi viikolla alkaa opinnot uuteen ammattiin. Ja jos pakkolaki säädetään niin epäilen että aika moni muukin hoitaja ottaa lopullisesti hatkat. Ei ole kohta enää ketään kuka hoitaa. Palkkaa korottamalla saataisiin alaa vetovoimaisemmaksi, jolloin ehkä osa hoitajista palaisi ja uusia hakeutuisi alalle. Sitä kautta saataisiin enemmän kollegoita, jolloin olisi ehkä riittävästi hoitajia töissä. Voisi ehkä työolotkin parantua kun ei tarvitsisi jatkuvasti priorisoida ja saisi pidettyä edes ne lakisääteiset tauot. Perehdytykseen voisi käyttää enemmän aikaa, nyt se on lähinnä vitsi. Itselläni perehdytys kestänyt useammassakin paikassa tyyliin kaksi päivää, sitten vaan heitetään suden suuhun. ”Yritä pärjätä.”

  • Lalla
    1.4.2022 at 22:59

    Koskisen Mikan esihenkilölle Juha Ristamäelle kannattanee laittaa palautetta ja pyytää (laatulehteen) lisää näkökulmia aiheesta. Vaikkapa siitä, miten helvetissä media tosiaan tuntuu asettuneen lakkoa vastaan ja asiasta keskustelun avaaminen ja tiedon jakaminen on ilmeisesti epäkiinnostavaa ja toissijaista.
    Sanotaanko että oma miesvihani kukoistaa ja voi vähän liiankin hyvin tänä keväänä. Tai ehkä paremminkin valtavihani kukoistaa. Hieman vituttaa, pun intented, kuka sitä käyttelee maailmassa ja miten se näkyy esimerkiksi hoiva-alan resursseissa. Onneksi oman lähipiirin miehet on ihania, muuten menis ihan mustiin.

  • LauraMaria
    1.4.2022 at 23:41

    Labrahoitajana työskentelevä äitini sanoi asian niin hyvin, kuten säkin sanoit tekstissäsi; jos hoitoala olisi miesvaltainen ala, palkat olisi nousseet aikoja sitten. Mutta kun se on naisvaltainen, tällainen järjetön epäkohta on edelleen, vuonna 2022, vielä mahdollinen. Potilaista äitini on kanssa huolissaan, vaikka työpaikka onkin ”vain” terveyskeskus, missä potilaat kyllä laitetaan normitilanteessakin eteenpäin, jos on liian sairaita terveyskeskukseen. Hän jää ensi vuonna eläkkeelle, eli jos ja kun toivottavasti hoitajat saa palkankorotuksensa, ei hän siitä kauaa ehdi hyötyä. Mutta tää on periaatekysymys; hoitajien palkat vaatii nostoa! Ivallista on myös se, että esimerkiksi juuri päivätyötä tekevä labrahoitaja tai sairaanhoitaja saa enemmän rahaa ollessaan lakossa Tehyn jäsenenä, saaden näin ollen lakkokorvauksen. Eikö se jo kerro päättäjille, miten p**seellään palkkaus on?!

    Jaan siis täysin sun ajatukset tästä! Reumalääkärini takana on aina reumahoitaja, joka tekee vaikkapa labralähetteen, varaa soittoajat potilaille ja lista on pitkä. Astmassani hoitajat on aina tehneet tutkimukset, kaikki. Lääkäri ”vain” ottaa tuloksiin kantaa. Ihmisten terveydelle ei voi laittaa hintalappua. Kun ihmistä hoidetaan hyvin, heijastuu se aina positiivisesti moneen elämän ja yhteiskunnan osa-alueeseen. Mä saan riittävän kipulääkityksen, eikä mun kipuja väheksytä –> pystyn toimimaan arjessa mahdollisimman normaalisti, joka heijastuu työhön jne. Astman hoitotasopaino, no asiat sujuu varmasti paremmin kun henki kulkee kunnolla.. :D

    Valmistuin reilu pari viikkoa sitten opettajaksi. Palkka, no kun oon tehnyt yliopistolla töitä, niin ne palkat on aika huonot. Samaa luokkaa hoitajien palkkojen kanssa. Samalla sitten juuri se; yliopistolla ei olla vastuussa kuin maksimissaan hiirien elämästä, me oltiin vain bakteerien elämästä. Työ oli yliopistolla joustavaa, ja siihen sai vaikuttaa todella paljon itse. Sekä tietenkin etätyömahdollisuus. Versus hoitajat, joiden vastuu ja työtaakka on paljon, paljon suurempi. Nykyiset opettajien palkatkin on musta huikeita juuri kun totuin pieneen palkkaan, mutta samalla, opettajan työ on todella vastuullista ja palkkaus ei suhteessa siihen vastuuseen. Opettajien vastuulla on tulevaisuus.
    Sijaisena pelkästään saa jo vastuulleen vähintään 20 oppilasta, ja kuitenkin haluan tehdä työn hyvin. Että tunnin aiheen lisäksi oppilaat ymmärtäisivät esimerkiksi toisten kunnioituksen, etten itse omalla toimillaan tee hallaa oppilaille. Sen meluavan, ärsyttävän oppilaankin taustalla on syitä, miksi hän käyttäytyy niin. Ei oppilaille aleta huutaa tai kyykyttää heitä. Asioihin yritetään saada muutosta kunnioittamalla oppilasta, ja selvittämällä syitä käyttäytymisen taustalla, positiivisen kautta. Jokainen opettaja varmasti haluaa tuota, mutta työmäärä on aivan liian suuri, ja epäoleelliset työtehtävät vie resursseja siitä tärkeimmästä, oppilaista ja heidän kasvattamisestaan.

  • P
    2.4.2022 at 09:43

    Kiitos että kirjoitit tästä aiheesta ❤. Oon terveydenhuollon ammattilainen joka on nyt ollut 19 vuotta työelämässä, joista 17 vuotta julkisella puolella. Tästä 3 vuotta olen tehnyt kolmivuorotyötä sairaalassa.

    Päätin just että mun on lopetettava hoitajia ja lakkoa halventavien kirjoitusten lukeminen mediasta. Ne loukkaa ja menee niin syvälle sydämeen että alan voida pahoin. Kommentit ”ei se palkka niin huono ole” ja ”ei ne työolot niin huonot voi olla” saa verenpaineeni nousemaan. Onko yksikään heistä tehnyt päivääkään tuota työtä?! Mä tiedän mitä on tehdä kolmivuorotyötä liian vähällä työntekijämäärällä sairaalassa (paikkoja on auki muttei hakijoita). Kun tiedät jo aamusta että työmäärä on niin valtava että parin tunnin jälkeen olisit valmis lähtemään jo kotiin. Illalla työpäivästä on enää hämärä muistikuva ja mietit vaan että toivottavasti kaikki potilaat säilyivät hengissä. Työ itsessään on haastavaa (huonokuntoiset potilaat, äkilliset tilanteet jossa potilaan hengenlähtö on lähellä, laaja osaamisalue, uusien asioiden omaksuminen pikavauhtia) mutta tiedät että et ole täysin työkunnossa stressin ja väsymyksen takia. Väsymyksen jota aiheuttaa kiristynyt ilmapiiri (kun kaikki muutkin on väsyneitä) sekä työvuorosuunnittelu joka kaikista kaunopuheista huolimatta ei ole ergonomista nähnytkään. Sen aiheuttaa se että kun työntekijöitä on vähän ja kaikkiin vuoroihin on kuitenkin saatava väkeä. Esim. 6 päivää töitä, yksi vapaapäivä ja sen jälkeen vielä 7 päivän työputki. Sen jälkeen kun on se 4 päivän vapaa niin voitte arvata mitä ihmisestä on jäljellä. Palkalla en yksin tulisi toimeen mutta onneksi mieheni on parempituloinen. Tämä on säälittävää ja noloa.

    Onko kukaan lakkoa ja palkankorotusvaateita kritisoinut kertonut YHTÄKÄÄN vaihtoehtoista ratkaisua tilanteeseen?! Helppo on huudella, tuomita ja syyllistää mutta onko jotain muuta ratkaisua? Lakko ei ole tullut kenellekään yllätyksenä ja työnantajalla on ollut runsaasti aikaa valmistautua tilanteeseen. Mutta se ei ole tehnyt käytännössä mitään. Tässä kuitenkin ollaan vaikka kukaan (kaikista vähiten työntekijät) olisivat halunnut lakkoa. Ja jos hallitus vielä pakkotyölain myöntää niin se taitaa olla sitten viimeinen niitti arkkuun.

    Me hoitajat ollan mestareita venymisessä ja siinä että laitamme toisten tarpeet meidän omien edelle. Emme valita edes kun joudumme korona-aikana työskentelemään täysissä suojavarustuksissa 3 tuntia putkeen ilman vessataukoa, ruokataukoa ja juomataukoa. Koska sellaisia me ollaan, sitkeitä sissejä. Mutta nyt riittää.

    Hoitajien palkkojen nostoon ei koskaan löydy rahaa vaikka se olisi ratksisu hoitajapulaan. Esim. Valtioneuvoston linnassa alkaa juuri mittava remontti jonka hintalappu on n. 200 milj euroa. Suomessa vuonna 2022.

    Kiitos kun sain kommentoida, se helpotti hitusen mun oloa. ❤

    • Anna
      2.4.2022 at 10:47

      <3

  • Annina_B
    2.4.2022 at 11:59

    Kiitos kun kirjoitit tästä Krista! Itse oon ollut niin vihainen näistä kolumneista ja lausunnoista ja uutisoinnista että tuntuu et menee ihan voimattomaksi tän järjettömyyden edessä. Toivon totisesti että päättäjät heräisi ja tekisi kunnollisia muutoksia sote-alan puolesta! Itse arvostan todella niin hoitajia, kätilöitä, vaka-ammattilaisia, opettajia jne! Lapsiperheessä ilman heitä ei me vanhemmat saataisi meidän elämää pyörimään niin hyvin ja ”tuottavasti”. Asun Espoossa jossa kuntavero taitaa olla 18%. Pakastepitsoja ei tule syötyä mutta mun puolesta vaikka heti voisi nostaa tuon vaikka prosentilla ja laittaa lyhentämättömänä sote-alan palkkoihin. Perusteluna että se että on toimiva sairaanhoito, neuvola, synnäri, terveysasema, päiväkoti, koulu, jne jaksavine, pätevine ammattilaisineen, tuo valtavasti turvaa ja tukea arkeen. Lisäksi oon huolissani siitä miten yhteiskunta eriarvoistuu entisestään jos ne joilla on rahaa hankkivat nämä palvelut yksityiseltä ja muut jäävät ilman. Tutkitusti kai eriarvoistuminen ei ole hyväksi kenellekään.

  • Nadja
    2.4.2022 at 18:58

    Tuli mieleen näin jälkikäteen: kai on mahdollista saada alkuun kansalaisaloite/adressi tästä asiasta, josko se auttaisi? Kopioida sinne kaikki vaatimukset yms. Uskon, että monet allekirjoittaisivat kyllä?

  • Aava
    2.4.2022 at 19:43

    Täällä poikkeava mielipide. olen Koskisen Mikan kanssa samaa mieltä ja niin iloinen, että joku uskaltaa nostaa myös työnantajan/veronmaksajan näkökulman esiin. Olen lopen kyllästynyt, että aina vaan vaaditaan lisää palkkaa, mutta mistään ei olla valmiit luopumaan. Ja tuottavuuden parannusta on, että tehdään asiat paremmin ja tehokkaammin. Kevennetään esim kunnan hallintoa ja annetaan ne rahat hoitajille. Ei jokainen 5000 ihmisen kunta tarvitse omaa palkattua kunnanvaltuustoa. Mutta kun ei. Aina vaaditaan että jokaisessa niemennotkossa pitää olla valtuusto. Hyvinvointiyhteiskunta on paisutettu äärimmilleen ja nyt rahaa vaan ei ole, jostain on vain luovuttava. Missä on hoitajien ehdotukset, että miten palkan nousu maksetaan?! Lisäksi työelämä on muuttunut ja joka paikassa paineet on kovat ja tehostetut, olisi aika hoitajienkin lopettaa itsensä nostaminen kuninkaallisiksi. Työ se on muiden joukossa. Mielelläni maksan veroja, mutta tällä hetkellä ne käytetään väärin. Yleensä aina yhteiskunnan nettosaajat haluavat lisää, koska eivät itse joudu maksamaan mistään.

    • P
      3.4.2022 at 11:49

      Hoitajien palkkakuopasta on kyllä aika pitkä matka kuninkaallisten jalustalle! Jokainen ammattilainen on oman alansa asiantuntija ja osaaja enkä haluaisi nähdän minkäänlaista vastakkainasettelua tässä kohtaa.

      Hoitajajajärjestöt ovat esittäneet useitakin keinoja miten palkankorotukset voitaisiin rahoittaa. Sinäkin esitit yhden oikein hyvän tavan. Hallinnosta ja johtajien palkoista olisi hyvinkin varaa keventää! Toisaalta en tiedä ainuttakaan työpaikkaa jossa työntekijän vastuulle kuuluisi kertoa mistä työnantaja ohjaa rahat hänen palkkaansa. Jokatapauksessa viimeistään ensi vuonna hoitajienkin palkanmaksu ohjautuu valtion isosta rahalompsasta ja päättäjien tehtävä on päättää miten nämä rahavirrat ohjataan. Ohjataanko rahaa hoitajien palkankorotuksiin? Halutaanko että meillä on edelleen julkinen terveydenhoito?

      Lisäksi normaalisti työmarkkinoilla pätee kysynnän ja tarjonnan lait. Jos työntekijöistä on pulaa niin tavalla tai toisella (työsuhde-edut, palkkaus) työnantajat houkuttelevat heitä töihin. Terveydenhuoltoalalla pätevät vaan pakkotyön lait jossa työntekijät voidaan velvoittaa työhön jopa pakolla.

  • Efficient
    3.4.2022 at 10:39

    Koulutetun terveydenhuollon ammattihenkilön työn tuottavuuden ja vaikuttavuuden mittaaminen ovat kokonaisia tieteellisiä tutkimusaloja. Dataa on massiivisesti, terveyshyötyinä sekä kustannussäästöinä. Ei ehkä yhtä paljon, kuin lääketutkimustietoa, mutta niin valtavasti, ettei perässä voi pysyä. Meta- analyysi on vankin todiste (isot otoskoot》》 tutkimusten tutkimus). Ota vaikka pienipainoisen keskosen kivunhoito, minkä tahansa ikäisen potilaan sairaalainfektion, painehaavan, aliravitsemuksen torjunta. Ja jos pitää olla raflaava, itsetuhoisen potilaan vakauttaminen (suurimmalla todennäköisyydellä riskin huomaa ja menetelmät toteuttaa sairaanhoitaja) tai ensihoitajan toteuttama tehoelvytys ja/ tai liuotushoito.
    Suomalainen kohtaa amk- koulutetun terveydenhuollon ammattihenkilön satoja tai tuhansia kertoja elämänkaaren eri vaiheissa. Jokaiselle kohtaamiselle ja sen vaikutukselle voidaan antaa merkitys, arvo ja ihan jopa hintalappu.
    2000- luvulla syntyneet eivät sote- alan orjatöihin jatkossa hakeudu. Miksi niin tekisivätkään? Alle 2000 euroa kuussa käteen ja työ, joka nielee kaikki voimat. Lahjakkaat nuoret kysyvät työelämältä: mitä täällä on sellaista, jonka vuoksi kiinnostuisin ja antaisin taitoni käyttöön?
    ”Mahdollisuus auttaa” ja ”kivat työkaverit” eivät tule riittämään vastaukseksi. Tämä vuosikymmenia kestänyt kusetus ei mene heille läpi.