Akku loppu (eli parisuhdevuorokausi)

Ihmisen elämässä tulee vääjäämättä eteen tilanteita, jotka pakottavat priorisoimaan.

Saa lapsia. Iskee pandemia. Kaikki maailman perheen vaatteet ovat likaisia ja on aikaa pestä vain kaksi koneellista.

Tai kun lähtee reilun vuorokauden (kaksi päivää ja yksi yö siinä välissä) kahdenkeskiselle vuorokaudelle ja unohtaa kännykän laturin kotiin.

Pitäisi varmasti kirjoittaa, miten tuntui ihanan vapauttavalta rentoutua ilman kännykkää ja miten pystyi keskittymään sataprosenttisesti läsnäoloon ja silleen. Pah. Itsehän keskityin lähinnä siihen, että miten ultavirransäästötila toimii ja kuinka usein uskallan käyttää kännykkää normaalitilassa (ja mitä tehdä silloin) niin, että se kestäisi mahdollisimman pitkälle loppuun asti.

Akku loppui sitten ihan lopullisesti toisena iltana näitä kuvia ottaessa. Postauksen viimeinen kuva on se, mihin homma hyytyi.

Sitä ennen olin toki kuvannut TikTok-videon.

Hei mähän sanoin, että priorisointia hei. Mä priorisoin oikein erinomaisen hyvin sen TikTokin!

Kahdenkeskisvuorokausi oli totta kai ihanaa. Se olikin meillä eka kerta kaksistaan maaliskuun alkupuolen jälkeen. Luin 500 sivun verran täydellistä kirjaa (ja edelleen puolet jäljellä, ah), nukuttiin pitkät yöunet ja oltiin vaan. Kukaan ei keskeyttänyt, voi mitä luksusta.

Nyt on sellainen olo, että akku on todellakin latautunut.

Mutta ensi kerralla muistan sen laturin.

24