Vähemmän ja parempaa lihansyöntiä?

Kaupallinen yhteistyö: WWF

Kun itse aikoinaan teini-iässä aloin kasvissyöjäksi, oli kyse siitä, että jo oikeastaan lapsesta asti minua karmi se sellainen ”hrrr se on jonkun kuolleen eläimen lihaa” -ajatus. Silloin 90-luvun alun Kuusamossa ei juuri lihan ympäristövaikutuksista puhuttu; sen aika tuli vasta paljon myöhemmin. Tavallaan pääsin ihan vahingossa hurjan helpolla; en koskaan tehnyt mitään ”suurta eettistä päätöstä”. Söin vaan asioita (lähinnä porkkanaraastetta), joista tykkäsin, ja jätin pois ne, jotka äklöttivät. Ja hyvähän siihen päälle sitten oli jälkeenpäin keksiä, että ”no onhan tämä tietysti ympäristön kannaltakin hyvä ratkaisu”. Joo joo joo, kato ku oon niin eettinen.


Tällä taustalla ymmärrän sen ihan selkeästi: paljon vaikeampi tämä aihe on niille, joiden mielessä ensimmäinen ajatus herkkupäivällisestä on tirisevä pihvi – eikä joku mausteinen nam-nam-papupöperö niin kuin minulla.

Mutta se tiedetään, että maailma ei kestä nykyistä lihankulutustamme. Ei vaan yksinkertaisesti kestä. Jotain täytyy tehdä tai huonosti käy.

Lyhyesti vaikka näin: Ruoka muodostaa noin 20 % ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä – saman verran kuin liikenne. Lihantuotanto on mm. metsäkadon merkittävin aiheuttaja, kuluttaa valtavasti vettä, aiheuttaa suuria kasvihuonepäästöjä ja rehevöittää Suomessakin järviä ja Itämerta. Lisääntynyt lihan kulutus vaikuttaa myös sademetsiin, ja rehuksi kasvatettavan soijan tieltä raivataan koskematonta luontoa muun muassa Brasiliassa. Ja niin edelleen. (lähde WWF)

Joel (lihansyöjä) on sitä mieltä, että lopulta ratkaisun tähän ongelmaan tarjoaa keinoliha. Moni saa jo pelkästä ajatuksesta varmasti kylmät väreet – veikkaan, että yleinen hyväksyntä aiheeseen kehittyy hitaammin kuin lihamolekyylit petrimaljassa. Heh tai miten nyt sitä kehittävätkin.

Eli jospa ei sentään sitä jäädä odottamaan.

No – kaikki maailman ihmiset sitten kasvissyöjiksi ja vegaaneiksi? Niks naks, tuosta vaan. Siinäpä sitä lyhyen aikavälin tavoitetta, haha. Jos eivät usko, niin huudetaan lujempaa! Vaikkapa tuonne Kuusamon FB-ryhmään kun sellaisen huudon esittäisi, niin lentäisi ulos ryhmästä nopeammin kuin laskee vokaalit sanasta kikhernecurry.

Ja kuitenkin sen ”suuren massan” valinnoilla on väliä. Meidän jokaisen valinnoilla on väliä. Ja jokainen voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja ympäristöömme omilla valinnoillaan joka päivä monta kertaa.

WWF:n viime viikolla julkaisema Lihaopas aiheutti itselleni vilpittömästi sellaisen ”ah, järjen ääni!” -elämyksen. Että juuri näin näistä asioista pitäisi puhua, jesh!

Viesti oli nimittäin tämä: Lihantuotannon haasteet eivät tarkoita, että lihaa ei saa syödä. Kysymys on ennemminkin siitä, minkälaista ja kuinka paljon lihaa syömme.

Tämä on jotenkin ihanan vapauttava ajatus. Että jokainen voi vaikuttaa, ei pelkästään täysvegaani. Itse jatkan ajatusta näin: unohdetaan tuomitseminen ja toisten juustosiivuista nillittäminen. Jaetaan tietoa, ymmärrystä, reseptejä ja kannustusta, jotta joka ikinen tekee joka päivä ympäristön kannalta vähän järkevämpiä valintoja.

Vaikka syö lihaa, sitä voi syödä vähemmän ja valita lautaselleen ympäristön kannalta parempaa lihaa.

Ah. Mä niii-iiin tykkään tästä ajatuksesta. Vihdoinkin nykykeskusteluun (ja ihmisissä heränneeseen aitoon haluun vähentää lihansyöntiä) ajatusmalli, jossa pyritään ympäristön hyvään, mutta ei silti olla mustavalkoisia tai tuomita. Kiitos tästä, WWF!

Koska eihän se ole niin, että kaikki liha olisi yhtä haitallista. Tai että jos syö kaksi kertaa viikossa lihaa, se olisi yhtä huono kuin kaksi kertaa päivässä lihan syöminen. On tietysti hienoa ja ihailtavaa, että jotkut ovat täysvegaaneja – mutta vaikka ei ole valmis luopumaan lihasta kokonaan, voi lisätä ruokaansa kasvisten osuutta, totutella käyttämään erilaisia ”lihankorvikkeita” ja opetella tekemään hyvää kasvisruokaa. Ja jos ja kun se lihansyöjä sitten syö lihaa, hän voi valita ”paremman” lihavaihtoehdon.

”Vähemmän ja parempaa”, lukee siinä WWF:n Lihaoppaan etusivulla.

Lihaoppaan idea on selkeä. On punaisia valintoja (”vältä”), keltaisia valintoja (”harkitse”) ja vihreitä valintoja (”kohtuudella”). Esimerkiksi naudan liha Etelä-Amerikasta ja muista EU-maista on punaista, Suomesta ja Ruotsista naudanliha on keltaista, ja luomu ja luonnonlaidunliha ovat vihreää. Kaikista annetaan tiivit perusteet, että miksi näin. Ja jokaisesta ”lihalajista” löytyy niin punaisia kuin vihreitäkin vaihtoehtoja; eli sillä on väliä, minkä lihapakkauksen sieltä hyllystä poimii! Jos siis päätät syödä tänään kanaa, syö parempaa kanaa. Lisäksi Lihaoppaasta löytyy ”Suosi näitä” -osio, jossa kerrotaan tuotteita, joilla lihaa voi ruoista korvata.

Itse maitoa syövänä kasvissyöjänä tarkastelin erityisesti juustojen kohtaa. Ja kyllä; tällä on merkitystä omiinkin valintoihini jatkossa. En ole tällä hetkellä valmis luopumaan kokonaan maitotuotteista, mutta sen voin helposti tehdä, että juustoa valitessani valitsen ”keltaista” eli suomalaista tai ruotsalaista, ja ”vihreää” eli luomua (havainnolliset perusteet siis voi lukea täältä). Osittain tein näin jo entuudestaan, mutta jatkossa tässä skarpaaminen tuntuu jotenkin entistäkin merkittävämmältä.

Ah. Ah. Ah. Mä vaan niin niin niin toivon, että joka ikinen suomainen (myös hän, joka ei edes harkitse lihasta luopumista) tutustuu näihin ja ruokakaupassa tuotteita valitessaan pyrkii poimimaan niitä vihreitä tuotteita kärryihinsä – ja jos ei aina, niin edes mahdollisimman usein. Jokapäiväisillä pienillä valinnoilla on merkitystä!

Joka ikinen ihminen – sekä vegaani että ”lihaani” – tekee ruokalautasellaan ympäristön kannalta tärkeitä valintoja!

Lihansyönnin vähentäminen on ollut julkisissa keskusteluissa paljon pinnalla viime aikoina. Oletko sinä ajatellut, että voisit vähentää lihansyöntiä – tai oletko tehnyt niin? Tuntuuko siinä jokin erityisen vaikealta tai helpolta?

Usein kuulee, että lasten nirsoilu uusia ruokia kohtaan voi olla perheellisen arkipäivän ”kasviruokaistamisen” yksi haasteista. Ja kyllä; meidän perheessäkin näitä haasteita kohdataan. Mutta ajattelen, että tämä on sama kuin muidenkin uusien ruokien kanssa: rauhassa maistelemalla ja totuttelemalla. ”Lihankorvikkeista” meillä on sekä härkis että nyhtökaura toimineet mainiosti; niistä on tehty ”lihapullia” ja tai vaikkapa makaronilaatikkoa. Pavut menevät myös lapsille aika hyvin, ja tietysti perinteinen soijarouhe myös ”jauhelihana”, vaikkapa keitossa. Itse asiassa en yhtään ihmettelisi, vaikka Silva alkaisi jossain vaiheessa omasta tahdostaan kasvissyöjäksi; merkit ovat ilmassa, ihan samaan tapaan kuin mulla itsellänikin oli lapsena.

Sain blogiyhteistyön myötä arvottavaksi kaikkien tähän postaukseen kommentoineiden kesken 50 euron lahjakortin WWF:n verkkokauppaan. Vinkki: siellä on mm. aivan ihania pandapaitoja ja -huppareita aikuisille ja lapsille! Kilpailu on käynnissä ma 20.2. klo 16 asti ja kilpailun säännöt löytyvät täältä.

Kilpailu on päättynyt, kiitos kaikille hyvästä keskustelusta! Voitto osui nimimerkille Heya – onnea! Olen sinuun meilitse yhteyksissä! :)


Tuolla ylempänä julistin, että eläköön kannustus, vinkit ja reseptit – ja yritän täten itsekin elää sen mukaisesti! Minulta usein kysytään kasvisruokareseptejä; lähes aina, kun postaan jonkun ruoan kuvan. Lupaan siis laittaa niitä entistä useammin täällä blogissa jakoon! Hmm ja kenties voisi tehdä tuonne ylävalikkoon ihan oman kokonaisuuden (Joelin tekemistä) kasvisruokaresepteistä…? Kiinnostaisiko? Ehkä joskus kasvisruokien lisääminen ruokavalioon voi olla kiinni myös siitä, että ei ole sellaista vakiintunutta ”tän-muistan-arki-iltana-väsyneenäkin” -näppituntumaa helpoista ja nopeista kasvisruokaresepteistä…?

Tämän postauksen kuvissa on viisi Joelin tällä viikolla kokkaamaa (tai noutoruoasta jatkamaa) nopeaa kasvisruokaa. Ja resepti näistä tuohon viimeiseen tässä:

Pinaatti-kikhernetäyte suolaisille letuille

Ainekset:
4 dl kikherneitä
1 pss pakastepinattia
1 dl kermaa
1 tl suolaa
1 tl kurkumaa
1 tl chilijauhetta
1/2 tl kardemummaa
1/2 tl kuminaa
2 rkl öljyä

Tee näin:
Keitä kikherneet pehmeiksi. Kuumenna öljy pannulla ja lisää siihen mausteet. Pyörittele kikherneet öljyssä ja painele lastalla pehmeästi, niin, että ne hajoavat osittain. Lisää kerma, sekoita, hauduttele hetki.

Sulata pinaatti, lisää täytteeseen ja kääntele löyhästi. Tarjoile korianteri- ja ruohosipulisilpun kanssa.

lifie-logo-rgb

Kaupallinen kampanja, yhteistyössä: WWF

22

You Might Also Like

  • Menolippu Maalle
    13.2.2017 at 13:40

    Mä olen tosi paljon samaa mieltä siitä, että kokonaiskuvassa paljon tärkeämpää on se, että ihmiset vähentävät lihankulutustaan kuin se, että kaikki muuttuvat vegaaneiksi. Mutta silti mua jatkuvasti hämmästyttää, miten näissä keskusteluissa nykyään puhutaan vain ilmastovaikutuksista ja vähemmän lihansyönnin eettisistä ongelmista eläinten hyvinvoinnin kannalta. Siinä on mun mielestä vähintään yhtä pätevä syy olla syömättä lihaa tai ainakin vähentää sen syöntiä. Itse lopetin lihansyönnin 12-vuotiaana, eikä se tosiaan ollut niin helppoa silloin 90-luvun maaseudulla. Monta vuotta olin tosi ehdoton, mutta nyt syön itsekin silloin tällöin kalaa lähinnä sosiaalisista syistä (kun sukulaiset ei keksi mulle mitään kasvistarjottavaa).

  • Anni
    13.2.2017 at 13:45

    Meillä on varmasti aika yleinen tilanne; itselleni en juurikaan lihaa kokkaile mutta mies on hyvin epäileväinen kasvisruuan suhteen. Onneksi olen saanut sen syömään papuja, niillä on näppärä ”jatkaa” lihaa.

  • murina
    13.2.2017 at 13:49

    Oon todennu, että lasagne on sellainen ruoka, mihin on kaikkein helpoin ”piilottaa” kasvisproteiinit ja hyvin maistuu koko perheelle. Härkkis ja kikherneet, sekä pavut on meidän perheessä suosiossa, soijajutut ei oikein maistu kenellekään… lihaakin syödään, mut oli kiva lukea, että ollaan ilman ohjeistustakin osattu valita eniten just niitä vihreitä tuotteita :)

  • Hukkakukka
    13.2.2017 at 14:13

    Erittäin järkevää kyllä WWF:ltä keskittyä kampanjassaan siihen, että jokainen valinta merkitsee: myös vähentäminen ja ”paremman” lihan ostaminen, jotka ovat kuitenkin suht helposti ja pienellä vaivalla monelle perustallaajallekin mahdollisia.
    Syyllistämisellä harvoin saadaan mitään kovin pysyvää muutosta aikaan ja ihminen menee helposti vain puolustuskannalle.

  • Titomm
    13.2.2017 at 14:41

    Mä oon ollut kasvissyöjä 12-vuotiaasta, alkuun söin tosin jonkun vuoden riistaa. Sitten olin joitakin vuosia vegaanikin. Nyt lapsen syntymän jälkeen meillä syödään muutamia kertoja vuodessa myös kalaa. Lapsen ronklaus tässä asiassa on kyl hupaisaa, kun joskus on syönyt kokonaisia pikkukaloja ilman päitä (huom mun suuri asiantuntemus: on isoja kaloja ja pieniä kaloja ja siinähän se sit olikin) ja sit toisaalta taas joku lämminsavukalan pala on siitä toooosi epäilyttävää. Koko perhe on kasvissyöjiä (tai kasvissyöjähköjä, kun esim tosiaan joulusin syödään kalaa), ja mikä parasta, lasten päiväkodin kokkikin on kasvissyöjä ja handlaa nämä jutut. Oon kauheen ilahtunut että tällainen ”oon kasvissyöjä mut esim työpaikan lounasravintolassa syön lihaa jos ei oo hyvää kasvisruokaa” -mentaliteetti on kasvanut niin paljon. Ja varmasti on vaikuttanut siihen ravintoloiden tarjontaankin. Ja oon niiiiiin tyytyväinen että kaupat on täynnä kasvis- ja jopa vegaanijuttuja. Esim Hälsanin pylleröt on nykyään vegaanisia! Mahtavaa. Ihana nykyaika.

  • Sini
    13.2.2017 at 14:42

    Oi, mielenkiintoisen oloinen opas. Täytyy tutustua! Itsellänikin kasvissyöjätaustaa, mutta tosin se aika sijoittui teini-ikään jolloin en muuten osannut syödä lainkaan fiksusti, minkä seurauksena sain pahan anemian ja käskyn aloittaa lihansyönnin uudelleen. Uudelleen kasvissyöjäksi ryhtyminen houkuttaisi, mutta puoliso on lihansyöjä niin henkeen ja vereen, että pelkät vihjaukset moisesta saavat hänen ihokarvat pystyyn. Lasten kanssa kyllä kotona päivisin kokkaillaan aika paljon mifua, papuja ja muita kasvisherkkuja, yleensä ihan hyvin maistuu. On kyllä kiva, että nykyään löytyy paljon hyviä lihattomia vaihtoehtoja 😊

  • A
    13.2.2017 at 14:54

    Itse olen myös maitoa ja muniakin syövä lihasta kieltäytyjä. Ympäristöasioiden lisäksi vahvana on eläinrakkaus. Elävien eläinten käyttö teollisuuden raaka-aineena on ihan kestämätöntä ja perustuu siihen, että asiakkaat ei halua tietää, muistaa eikä nähdä. Ja lapsesta asti lihantuotannon kanssa työskennelleet ovat menettäneet näkemyksen elävästä, tuntevasta eläimestä. Itse olen sen verran rehellinen itseäni kohtaan, etten voisi sulkea siltä silmiäni tai henkisen laiskuuden tähden leikkiä tietämätöntä.

  • Valekivi
    13.2.2017 at 15:42

    Olen pikkuhiljaa vähentämässä lihaa ruokavaliosta ja kaikista helpoin se oli aloittaa ottamalla yliopiston lounasruokalassa kala tai kasvisvaihtoehto, jolloin pääsee tutustumaan makuun ja rakenteeseen. Esim. kikherneitä inhosin aiemmin, mutta nykyään Unicafen perjantai-falafel aiheuttaa lähinnä riemunkiljahduksia:D Vaikeinta on oikeastaan se, että olen todella laiska laittamaan itse ruokaa ja meillä ruuanlaitosta vastaa mies. TOSIN puhumalla lihan ympäristövaikutuksista ja terveydestä ollaan päästy tilanteeseen, jossa mielellään kokeillaan kasvisversioita eri ruuista, erityisesti linssit, pavut ja rouhittu härkpäpapu ovat vakiintuneet käyttöön. Lihaoppaan myötä myös liharuuista saisi jatkossa ympäristölle parempia.

    Samaistuin muuten tuohon ”Ja hyvähän siihen päälle sitten oli jälkeenpäin keksiä, että ”no onhan tämä tietysti ympäristön kannaltakin hyvä ratkaisu”. Joo joo joo, kato ku oon niin eettinen.” En syö lehmänmaitotuotteita allergian takia ja olo on aina tuo kun keskustellaan maidontuotannon eettisyydestä ja ympäristövaikutukista:D Ympäristöjalanjälki laskureissakin saa mukavan kivan tuloksen kun laittaa ettei käytä mitään maitotuotteita.

  • Ansu
    13.2.2017 at 18:16

    Pyrin syömään vähintään töissä (useamman vaihtoehdon buffet) kasvisruokaa enenevissä määrin, ja kotonakin enemmän.. mutta suurin shokki tuli muutama päivä sitten, kun täysin lihansyöjä avomies ilmoitti että voitaisiin joku päivä tehdä ruokaa härkiksestä! Wau! ;-)

  • Tiikeri
    13.2.2017 at 19:11

    Hienoa, että WWF on tehnyt tällaisen oppaan. Jos oppaaseen lisättäisiin tiedot eläinten kasvatusolosuhteista ja hyvinvoinnista, se olisi lähes täydellinen. Itselleni ko. asiat ovat vielä tärkeämpiä, kuin ekologiset tekijät, vaikka (valikoiva) lihasyöjä olenkin ja uskoisin, että järkevää valistusta tälläkin puolella tarvittaisiin. Mustavalkoinen vastakkainasettelu on vähän vanhanaikaista.

  • Devika Rani
    13.2.2017 at 19:21

    Oma ongelmani tässä on lähinnä se, että mitä kasvisruokaa sitä tekisi. Ainoa mitä osaan tehdä on intialaiset pöperöt eikä jaksais jatkuvasti syödä niitä samoja ruokia. Kaikki sanoo että proteiinivalmisteilla voi korvata lihan, niin missä ruuassa? Me esimerkiksi ostettiin nyhtökauraa, mutta ei me keksitty mihin sitä laittaisi. :D

    Itse haluaisin kovasti tehdä enemmän kasvisruokaa, mutta millä esim kana korvattaisiin? Kanaa kermakastikkeessa tai kanaa kookoskastikkeessa? Palapaisti? Makkarakeitto?

    Meidän tytär on tosi avoin kasvisruualle, mikä on hienoa. Härkistä ollaan joskus ostettu, mutta sitäkään en osaa laittaa muuhun kuin tacojen väliin. :D Eli halua on, mutta tieto-taito nolla.

  • Elbe
    13.2.2017 at 19:36

    Peukku Joelin kasvisresepteille! :) Itsekin olen kasvissyöjä, mutta vaihtelu omiin kokkailuihin olisi tervetullutta.

  • Marika
    13.2.2017 at 20:07

    Kiitos tästä lukuvinkistä! Itse olen juurikin välimaastossa menijä, joka nyt on kasvattanut kasvissyöntiä. Liha ostetaan aina kotimaisena. Kasvisruoissakin haluaisin vain suosia kotimaisuutta, siksi soija jää kauppaan. Koska miksi ostaa kaukana tuotettua (missä olosuhteissa? ) kasvanutta lihankorvikettakaan..

  • Heikkis
    13.2.2017 at 20:37

    Pakko vielä kommentoida kun osu silmään: http://www.rumba.fi/uutiset/popeda-taivu-nalkuttavan-viherpiiperomafian-edessa-teki-oodin-kunnon-makkaralle-eika-millekaan-nossosalaatille/
    Voihan, sanonko mitä!!!? En kestä! 😂😂😂😂😂

    • krista
      13.2.2017 at 20:53

      Ei oo todellista :D Sitä aina unohtaa, että maailmassa on tällaista, mutta sit lyö Popedat päin näköä :D …mut ei ne varmaan voi olla tosissaan…? Jotkut niiden kuuntelijat kyllä varmaan on :D

  • -paula*
    14.2.2017 at 04:39

    Kuulostaa just hyvältä! Ei liian mustavalkoista ja täyskieltoja, se aiheuttaa jo itsessään vastakkaista uhmaa ja mielitekoja, ainakin minulla.
    Itsellä ainakin muutaman helpon kasvisruoan ”ulkoaopettelu” on lisännyt niiden tekemistä, koska juurikin lapsiperheen arkikokkailut ei anna myöten mitään kovin monimutkaista tai reseptien tarkkaa tavaamista. Mutta pikkuhiljaa se jauhelihapaketti ei ehkä enää olekaan se ainoa ratkaisu ;)
    Lisäksi suomalainen liha on ihan ehdottomuus itselleni, jotenkin tuntuu paljon turvallisemmaltakin ja paremmalta kun tukee samalla kotimaista työtä.

  • Piipuu
    14.2.2017 at 08:02

    Itse olin kasvissyöjä noin 15 vuotta, söin toki silloinkin kananmunia ja maitotuotteita. Sitten lipsuin takaisin kanansyöntiin, koska se oli vain helpompaa matkoilla, koska kanaruokaa saa kaikkialta mutta kasvisruokaa ei (silloin) välttämättä saanut. Nykyään syön myös kalaa, lammasta ja riistaa. Tämä kirjoitus oli kyllä hyvä muistutus itselleni että voisi syödä parempaa lihaa. Käytän WWF:n kalaopasta aina kun ostan kalaa, pitääkin alkaa käyttää lihaopasta nyt :)

  • Miima
    14.2.2017 at 08:53

    Mielellään sitä ostaisi joka kerta luomua ja tekisi parempia valintoja, siinä vain usein tulee hinta vastaan. Perus sikanauta kun on kohtalaisen halpaa, ns. paremmat tuotteet tekee aika ison loven kotiäidin lompakkoon.

  • Hantsu
    15.2.2017 at 13:52

    Loistavaa keskustelua. Itse syön kasvisvoittoisesti sallien itselleni joskus kalaa. Juustoja syön paljon, ja sen suhteen omatunto soimaa usein. WWF:n taulukkoon tutustun varmasti.

  • Merja
    16.2.2017 at 09:24

    En jaksanut lukea kaikkia kommentteja, joten en tiedä joko tästä on keskusteltu. Oletko huomannut, että wwf:n opas on herättänyt myös kysymyksiä ja sen lähteitä on jonkin verran kritisoitu? Lähinnä kysymys lienee siitä, onko luomuliha oikeasti sen vihreämpää kuin perinteisesti tuotettu. Mitä ajattelet tästä?

    https://ilmastotieto.wordpress.com/2017/02/16/wwfn-lihaopas-ja-naudanlihan-ilmastovaikutus/

    • krista
      16.2.2017 at 10:45

      Kiitos kiinnostavasta linkistä, en ollut tällaisesta kritiikistä kuullut. Osa kritiikistä menee multa itseltäni henkilökohtaisesti vähän ”ohi” (en tajua pointtia muuten kuin kritisointia kritisoinnin takia), mutta niin kuin säkin kirjoitat, ehkä pointiksi tuosta voi ehkä poimia tuon kysymyksen siitä, onko luomuliha vihreämpää kuin perinteisesti tuotettu. Itsehän en ole ympäristöasiantuntija, joten en osaa siihen vastata – mutta se, mitä mä VOIN tehdä, on kysyä asiaa :) Eli välitän tämän kysymyksen WWF:lle, ja palaan pian heidän kommenttinsa kanssa :)

    • Stella/WWF Suomi
      16.2.2017 at 15:26

      Kiitos kommentista! Krista välitti kysymyksen minulle sillä vastaan täällä WWF:llä Lihaoppaasta. Lihaoppaan tiimoilta on tosiaan syntynyt paljon keskustelua. Hyvä niin, meidänkin toiveemme on että tärkeä asia puhuttaa. Lihaoppaasta pyrittiin tekemään selkeä opas kuluttajalle. Silloin on monimutkaista asiaa pakko yksinkertaistaa, kaikki tieto ei yksinkertaisesti mahdu mukaan.

      Mutta vastauksena kysymykseen luomusta: Tarkastellessa Lihaoppaan desktop versiota voi nähdä että ilmaston ja rehevöittävien päästöjen osalta luomun arvio ei ole muita tuotantomuotoja parempi. Tutkimusten mukaan luomusadot ovat pienemmät kuin tavanomaisen tuotannon eli myös päästöt voivat olla suuremmat. Toisaalta tavanomaisen tuotannon tehokkuudella on myös kielteisiä vaikutuksia pitkällä aikavälillä. Luomun vahvuudet ovat siis muualla: Luomutuotanto muun muassa ylläpitää maan kasvukuntoa paremmin kuin tavanomainen tuotanto ja vähentää merkittävästi torjunta-aineiden käyttöön liittyviä riskejä. Luomutuotanto ei ole vastaus kaikkeen, vaan askel oikeaan suuntaan ja toisaalta hyvä esimerkki siitä miksi vihreällä merkityt lihat ovat saaneet arvion ”kohtuudella”. Nykyistä kulutusta ei voisi kestävästi kattaa luomutuotannolla vaan kulutusta täytyy vähentää.

      Toivottavasti tämä vastasi kysymykseen?

      • Memme
        16.2.2017 at 19:30

        Kiitos vastauksesta! Näin olen itsekin ajatellut! :)

  • Kuuttikissa
    18.2.2017 at 09:52

    Meillä on kotona yleensä kerran viikossa tai kahdessa lihapäivä – muuten mennään kasvilinjalla oikeastaan koko ajan. Yliopiston ruokalassa tulee joskus syötyä liha- ja kalaruokaa, mutta onneksi siellä on myös tosi hyvä kasvisravintola :)

    Nuorempana söin enemmän lihaa, mutta nähtyäni miten julmasti tuotantoeläimiä kohdellaan en vaan pysty suhtautumaan siihen neutraalisti. En kuitenkaan ole ehdoton, esim. vanhempani syövät lihaa ja kun menen heille syömään niin en vaadi kasvisvaihtoehtoa. Toisaalta kun he tulevat luokseni kokkaan kasvisruokaa ja hyvin on maistunut. Isäni yllättyi, että bolognese olikin soijasta :D

  • 1 2 3