Ulkona

Stop the press: mä kävin ulkona!

Kahdesti.

Ensimmäisellä kerralla vein autolla äitini Pasilan asemalle (niisk!), ja heti perään viiden tunnin vakaan harkinnan jälkeen kävin pienen kävelylenkin.

lehti

Mä sanon nyt tässä heti alkuun, että ei, en aio kääntää takkiani tässä. Mä olen lämpimien ilmanalojen ihminen ja syksy on ennen kaikkea ihan perseestä.

En saa mitään irti siitä sellaisesta ”onpa kiva käpertyä viltin alle ja sytyttää kynttilät” -fiilistelystä. Mä haluan maata riippumatossa jääkahvi mukissa, palmun varjossa +26 asteen lämmössä ja lukea kirjaa. Mä haluan olla valmiiksi lämmin enkä kietoutua muhkeaan kaulahuiviin j*malauta.

Sitä paitsi joskus mä vielä kuvittelin sytyttäväni syksyisin kynttilöitä. Teinkin niin, mutta mulle se oli aina jotenkin… …sellaista epäaitoa romantiikkaa. Onneksi Joel vilpittömästi vihaa kynttilöitä, niin ollaan päästy siitäkin riesasta.

maassa

No niin. Tällaista sitten päätin kertoa.

Oikeastihan mä olin aikeissa tulla tänne myöntämään, että kyllä syksyssä silti on jotain.

En siis siitä tykkää (korostetaan tätä nyt vielä kerran), mutta jotain. Että juuri kun luonto on talven edessä ”mä en enää ala” -luovuttamassa, se ikään kuin viimeisenä tekonaan räjähtääkin täysillä jopa kauneimmilleen. Että ”hei mä tässä kuolen ja mustaksi muutun, mutta teenpä sen tyylillä ainakin”.

Boi-joing! Sit on kuulkaas keltaista ja punaista kaikissa sävyissä.

Ja yhtä äkkiä syksyn läpitunkevan keltaisuuden rinnalla kesän syvä vihreä on jopa tylsää.

maisema

Syksyn hehkein aika on myös hauras. Koska tahansa voi olla ”se hetki” ja viimeinen auringonpaiste. Ja sen jälkeen tuleekin sitten räntää seuraavat kuusi kuukautta häh häh hää.

Syksy se siinä vaan huutaa, että hei parempi katsoa mua kuule just nyt, jos kerran haluat.

Röyhkeä tyyppi. Vähän itseriittoinen. Pakko siitä on ihan vähän tykät… Eiku en. Mutta jotain.

ruusunmarja vaaka

Ja sitten se on ohi.

portaat

Kynttilöitä en silti aio sytyttää.

 

35

You Might Also Like

  • marsu
    23.10.2015 at 17:16

    Miten voi vihata kynttilöitä?!!?? :-O Huijaatte!

    • krista
      23.10.2015 at 17:26

      Hahaa mä pyysin Joelia vastaamaan ja sain niin suoran vastauksen, että pyydän sen itse kirjoittamaan sen tähän. Het-ki-nen :D

      Mä itse en siis vihaa, mutta niillä tunnelmointi ei tunnu ”omalta” :)

      • krista
        23.10.2015 at 20:22

        No hitsi sillä on näköjään tuota lastenhoitoa (ylläri) kädet niin täynnä, että mä joudun lainaamaan. Mutta vastaus meni jokseenkin näin: ”Ne on hyödyttömiä, kalliita, epäekologisia, epäterveellisiä, vaarallisia, rumia, ne vie tilaa kaapeista ja on mauttomia, usein myös pahanhajuisia” :D

        • MiiaK
          24.10.2015 at 09:55

          Heh! :) Aikalailla sama mielipide kynttilöistä kuin mun miehellä. Meillä kynttilöiden sijaan ”tunnelmoidaan” keijuvaloilla.

          • krista
            24.10.2015 at 13:41

            Hei mikä on keijuvalo? Täytyypä googlata!

  • Marjoooo
    23.10.2015 at 18:42

    Nyt ei ois voinut paremmin osua, siis kyllä, juuri näin!! Erityisesti kohta ”En saa mitään irti siitä sellaisesta ”onpa kiva käpertyä viltin alle ja sytyttää kynttilät” -fiilistelystä. Mä haluan maata riippumatossa jääkahvi mukissa, palmun varjossa +26 asteen lämmössä ja lukea kirjaa. Mä haluan olla valmiiksi lämmin enkä kietoutua muhkeaan kaulahuiviin j*malauta.” :D Sai mut nauramaan ääneen ja on siis niiiiiiin totta! :D (Vaikka tykkäänkin kyllä kynttilöistä, en tosin niin sekopäisesti kuin jotkut ;) Ja huivit ne on parasta, myös helteellä :D Mutta rakastan kesää!!! Ja lämmintä!! Ja aurinkoa!! Siis jumalauta edes sitä valoa, kiitos! )

  • Karin
    23.10.2015 at 19:43

    Mä tykkään kynttilöistä mökillä ja jouluna. Syksyllä inhoan niitä. En kestä pimeää, jossa on muutama laimea valopilkku siellä täällä. Pimeys tuntuu vieläkin pimeämmältä. Kaikki valot päälle niin on parempi. Joulu on vaan erilainen. Ja sen jälkeen tuleekin valoisampaa. Hiljalleen.

    Mutta miten sun lääkitys? Ei tää ny näin voi hypätä aiheesta seuraavaan…!

    • krista
      24.10.2015 at 14:07

      Mäkin oon meillä käyttänyt veto-oikeuttani jouluvalojen suhteen :) Kynttilöitä ei ole tainnut olla, mutta pienet sähkövalot plus kuusen valot plus tähti ikkunasta. Aika monesti se tunnelma varmaan tulee siitä perinteisyyden tunnelmasta; jollain tavalla esimerkiksi se ikkunatähti vaan koskettaa mua <3 Joel vaan taitaa realistina olla tuollaisille asioille immuuni :D Vähän se mun valoille viime vuonnakin pyöritteli silmiään, mutta mä en välitä :D
      -
      Just tällä hetkellä on muuten uusi kipulääke testissä! Vähän on ollut huono olo, mutta en ole oksentanut onneksi... Vielä... Viime yö oli niin karsea, että tänä aamuna soitin ja sain uuden lääkkeen ilman mitään ongelmia!

  • Iina
    23.10.2015 at 19:55

    Hei mie niin ymmärrän tuon fiiliksen! Syksy on ihan pyllystä, koska se tarkoittaa vain talven tuloa, mutta on siinä silti sitä jotain. Aina välillä. Kun ei sada.

  • -Jenni-
    23.10.2015 at 20:24

    Mä olen tänä vuonna tunnustanut itselleni ja muille, että on ok myöntää olevansa syysihminen. Ei kaikkien ole pakko rakastaa hellettä. Mä olen syntynyt syksyllä ja joka syksy tuntuu musta uuden alulta. Nautin sellaisesta henkeäsalpaavan kovasta tuulesta (ilman sadetta). Enkä voi sietää +32 ja hiki valuu ja mitenkään päin ei jaksa tehdä mitään kun kaikki paikat turpeessa. Raskauksien jälkeen olen alkanut saada auringonpaisteesta migreenin :( Mutta meitä on joka junaan <3

    • maiijuhei
      23.10.2015 at 23:26

      Juuri näin! Ei se viltin alla köpöttely vaan pakkasyön jälkeisessä kirpeässä aamussa koiran kanssa lenkkeily. Ei helteellä mitään jaksa tehä. Allekirjotan myös tunteen tuosta joka syksyisestä uuden alun tunteesta. Iteki vasta hoksannu että ei siitä kesästä oo pakko tykätä.

    • krista
      24.10.2015 at 13:50

      Tää on kyllä niin jännä: että just jossain vaiheessa sitä voi tajuta, että MUN EI TARVITSE TYKÄTÄ TÄSTÄ, vaikka se onkin sellaista, mistä mukamas ”kuuluu” tykätä. Mulle suorassa auringossa olo on esimerkiksi sellainen – tai no se voi olla muutenkin mukavuudenhalun kasvettua tullut. Mutta joskus paahdoin kesällä mahdollisimman paljon suorassa auringossa; muutaman vuoden aikana oon tajunnut, että vilpoisa varjo on paljon ihanampi :)

      Ja asiasta viidenteen KEIKOILLA KÄYMINEN. Mä oon koko ikävuoteni 18-35 käynyt keikoilla (vähän millä vaan) jatkuvasti. Kunnes tajusin, että en mä oikeastaan edes tykkää siitä! Se oli rokkaripoikaystävien myötä vaan sellainen ”näin nyt tehdään” -juttu. Paitsi tietysti jos on joku sellainen bändi, mistä oikeasti-oikeasti tykkää. Muuten on vaan ahdasta ja keikan aikana ei oikein voi jutella kenellekään (liian kova meteli ja häiritsee toisen musiikkielämystä) enkä mä koskaan näekään mitään, kun oon niin lyhyt :D Oli aika vapauttavaa todeta, että hei mä en tykkääkään tästä eikä mun tarvitse :D

  • Ester-i
    23.10.2015 at 21:02

    Mitä, eikö joka blogin pakolliseen varustukseen kuulu järjettömän kalliit tuoksukynttilät ja kimppu pioneja? :)

    Mä kyllä tykkään syksystä, just ruska! Ja kaikki syksyn hauskat menot, pehmoiset tummasävyiset vaatteet – eikä mun keho ja pää oikein kestä hellettä. Kynttilät on periaatteessa kivoja, mutta lasten syntymän jälkeen en ole uskaltanut sytyttää niitä, ettei vaan sattuisi mitään. Ja tuon Joelin mainitseman epäterveellisyydenkin takia olen jättänyt ne pois.

    • krista
      24.10.2015 at 13:45

      Hahaa, mulle on kyllä niitä tarjottu – olen joutunut kohteliaasti kieltäytymään :D Joel kantais ne mielenosoituksellisesti roskakoriin ennen kuin ehtisin ”kierrätysryhmä” sanoa. Se pystyy hädin tuskin (lue: tosi huonosti) peittämään närkästyksensä edes vaikka ravintolassa, jos tarjoilija tuo kynttilän pöytään :)

  • Mansikki
    23.10.2015 at 22:07

    Syksy on takamuksesta! Semmoinen +32 helle täydellä auringonpaisteella ja 20:n UV-indeksillä on just parasta. <3

    No okei myönnetään, ehkä pikkuhiukkasen oon tänä syksynä oppinut ymmärtämään, miksi jotkut tykkää syksystä. ;) Mutta lämpö ja valo vaan on mun juttuja, vaikka ymmärrän, ettei kaikki niistä tykkääkään. Onneksi mieltymyksiä ja vuodenaikoja on monia! :)

    Niin ja ihanaa Krista että jaksat olla oma aurinkoinen itsesi kivuista (toivottavasti ne alkavat hellittää!) huolimatta. :)

  • annakarin
    23.10.2015 at 22:36

    Syksyssä on ihan-helvetisti-sitä-jotain, kynttilät on ihania (eikä ollenkaan kalliita), villasukat maailman seksikkäin asuste ja jumankauta oranssihan on sun lempiväri! Sitä paitsi mä oon syntynyt syksyllä.

    Lähetän teille joululahjaks laatikollisen kynttilöitä. Opittepa tykkäämään!

    • kao kao
      23.10.2015 at 23:37

      Voisko näistä kommenteistakin tykätä <3 pus

    • mari
      24.10.2015 at 00:13

      😂

    • krista
      24.10.2015 at 14:09

      Joel niii-iiin hajoais sellaisesta lahjasta :D Meillä ON muuten ikivanhoja kynttilöitä kaapissa vaikka kuinka paljon, kun en ole raaskinut poiskaan heittää. Täytyy varmaan laittaa kierrätysryhmään pian, eiköhän ne jollekin kelpais :)

      Oranssi ON ihana. Niinpä mä oonkin valmis ihan vähän heltymään tälle ruskan hetkelle. Mutta kun 99% syksystä ei ole sitä oranssia vaan harmaata… :( Ja se taas EI ole lempiväri :D Mä oon ilmeisesti aika paljon sellainen ilmastonmukaanfiilistelijä; sää ja luonnon värit vaikuttaa mun mielialaan tosi selvästi.

  • Vannikkila
    24.10.2015 at 00:33

    Mä en tykkää siitä +5 ja on märkää plus tuulee, eli menee luuytimiin asti kylmä, mut kyllä syksyssä on juuri se sama kuin keväässä, eli kaikki se ns. epävalmius. Kesällä on kaikki niin tasaisen vihreää, kaikki on valmista ja talvella taas kaikki tasaisen ”lepotilassa”. Plus joo, en tykkää kuumasta, mut talvella taas on vain pirun kylmä :P onhan kesällä puolensa ja talvellakin kaunista, mut en vaihtais 4 vuodenaikaa pois. Ei, ehdottomasti haluan juuri kaikki neljä.

    Ehkä tämän väsymyksen aiheuttaman virran kuljettamana voisin sanoa, että pidän siitä kuinka pääsee näkemään muutoksen. Ja suurimmat muutokset on keväällä ja syksyllä. (Ja ehkä pieni vastarannan kiiski sisälläni myös haluaa olla erimieltä. Asummehan ns. kesäkaupungissa, mutta itse toitotan kevään ja syksyn puolesta ;)

  • Heispi
    24.10.2015 at 08:13

    Mä tykkään kaikista vuodenajoista! Toki kaikissa on hyvät ja huonot puolensa, mutta niinkuin pääsääntöisesti tykkään kaikista! Ja nyt varsinkin lapsien myötä oon oppinut nauttimaan vielä enemmän. Ainoa asia, jonka muuttaisin olisi se pimeys. Talvella pimeä saisi tulla aikaisintaan 18.00, se helpottaisi elämää suuresti. Mutta, kun ei voi vaikuttaa, niin heijastimia killumaan ja pihalle :D plus että kyllästyisin, jos koko ajan olis sama vuodenaika :)

  • Hanna
    24.10.2015 at 12:56

    Minä rakastan syksyä. En tykkää kynttilöistä mutta tykkään neuloa sohvannurkassa kun ulkona myrskyää. Kesää en kestä, aurinko polttaa, tulee ihottumaa, kutittaa, pelkään ihosyöpää (olen siis kalpea ja pisamainen, kärtsään varjossakin). Kesällä olo on vaan vetelä koko ajan. Kun ensimmäinen syksyn kirpeys saapuu, herään eloon. Värit on ihanat, ilmaa on hyvä hengittää, ei ole kylmä, ei kuuma. Olen marraskuun lapsi. Loppuperhe on myös pimeän vuodenajan lapsia. Me tykätään kaikki. Tai ainakin aikuiset. Kynttilöistä olen samaa mieltä Joelin kanssa :D

    Pikaista paranemista muuten :)

  • jhhh
    24.10.2015 at 13:09

    Minä kyllä tykkäsin kynttiläfiilistelystä hämärissä syysilloissa.. Kunnes kuulin, että kynttilöistä tulevat pienhiukkaset hengitysilmassa on terveellisyydeltään jotain tupakointiin verrattavaa. Siinä jotenkin tunnelma vähän kärsi:D. Kynttilät siirty parvekkeelle, jossa ne on kyllä ihan turhakkeita. Kuka siellä kylmässä istuu fiilistelemässä ja sisältä ne ei näy koska verhot. Riittänee loppuelämäksi jo olemassa olevat kynttilävarastot :D

    • krista
      24.10.2015 at 14:17

      Tuo oli mullekin joskus yllättävä uutinen. Oliko jopa niin, että verrattavissa passiiviseen tupakointiin sisätiloissa. Uhhuh. Toisaalta meillä lämmitetään jonkin verran kakluunilla asuntoa talvisin, pienhiukkasia tulee sieltäkin. Jossain oli, että vanhoilla puutaloalueilla (kuten meillä) voi olla lämmitysaikaan huonompi ilmanlaatu kuin Helsingin keskustassa! Aikamoista. Mutta lämmittäminen on tietysti ”pakollisempaa” kuin kynttilät; tai vois tietty pelkällä sähköllä, mutta kukkaron rajat tulee vastaan…

  • jannamaria
    24.10.2015 at 14:16

    Muistan sen fiiliksen kun kävin ekaa kertaa lapsen syntymän jälkeen lenkillä, olin kohtutulehduksen ja kiireellisen sektion jälkeen jonkun aikaa melko heikossa hapessa ja neljän seinän sisällä. Sitä on todella vaikea selittää, mutta oli ihan hämmentävä fiilis todeta kotikylän ”pääkadun” näyttävän ihan samalta kuin ennenkin.
    Ja täällä maalla pitää olla varalla kynttilöitä, syys ja talvimyrskyt kun katkoo aina silloin tällöin sähköt, eli ei ne aina ole hyödyttömiä ;)

  • Kapusha
    24.10.2015 at 15:19

    Mä kuulun siihen ilmeisen hiljaiseen vähemmistöön joka rakastaa syksyä ja talvea, mutta inhoaa kesää. Tai en inhoa, mutta kaikki ne ötökät, koko ajan on hiki, koko ajan pitäisi olla ulkona ja tehdä jotain ja mennä. Syksyllä ja talvella saa olla rauhassa!:D
    Tohon sun +26 asteen lämmössä riippumatossa jääkahvi kädessä-skenaarioon nään seuraavaa; joku ötökkä ihastuu sun ihanan kahvin hajuun ja pörrää koko * ajan korvan vieressä etsien sitä kahvia, riippumatto painautuu selkään ja joka paikka hikoaa kun on niin kuuma :D