Tuhmia kuvia kahvilassa

Pyllyistä puheen ollen…

Käytiin yksi päivä postissa. Joel oli kytännyt saapumisilmoitusta jo pitkään – oli tilannut Amazonista ison paketin taidekirjoja ja sarjakuvia.

Nooh, paketti piti tietysti saada heti auki, eli istuttiin viereiseen kahvilaan välipalalle ja paketin sisältöä tutkimaan. Myös viereisessä pöydässä istui lapsiperhe.

Joel kaivoi esiin massiivisen valokuvakirjan Afrikasta ja nosti sen pystyyn pöytää vasten:
”Katso, kulta! Siinä on suloinen pieni lapsi”, Joel esitteli Silvalle.

Minä huomasin, että viereisen pöydän äidin kulmakarvat nousivat, kun hän näki suoraan siihen suuntaan käännetyt kirjan kannet.

”Hei kulta, näytäpä vielä sitä kirjaa”, supatin.

Joel käänsi kirjan niin, että me itsekin näimme ne kannet:

Hupsistaheijaa.

Anteeksi. Pylly!

 
Like

You Might Also Like

  • somewhere
    19.7.2013 at 13:08

    Voi ei, mahtoi olla viereisen pöydän äidillä ihmettelemistä. Hekottelen tälle täällä ihan hepakassa yksinäni. :D Sinun blogi on niin ihana kun täällä käydessä aina piristyy kummasti. Tilannehuumori kunniaan :D

  • PSK
    19.7.2013 at 13:39

    Hyvä te! :D Ihanaa perjantaita ja viikonloppua!

  • Mimini (Ei varmistettu)
    19.7.2013 at 15:38

    hei! blogiasi pitkään lukeneena minua on jäänyt askarruttamaan sinä. Olisi mukavaa jos voisit tehdä postauksen sinusta, kertoa vähän faktaa ja tunteita esim ikäsi. mitä ikä merkitsee sinulle ja mitä se merkitsi. missä olet matkustellut. mitä teet työksesi, mikä on elämänfilosofiasi, millaista on asua puutalossa miehen ja lapsen kanssa ja miten se eroaa aikaan ennen vauvaa. yms. anteeksi jos kysyin liian henkilökohtaisia.

    • Kristaliina
      19.7.2013 at 17:39

      Ai minä? Hih itsestänihän minä kirjoittelen melkein joka päivä :) Mutta juu, se ”minä” taitaa tulla täällä vähän rivien välistä – mun mielestä on aina ollut tosi vaikea vastata vaikkapa työhaastattelussa kysymykseen ”no kuvaile vähän itseäsi”. Nooh, mä oon sellainen huumorintajuinen ja öööh… :D Tuntuu, että tulee vaan ihan jotain kliseetä eikä sitä ”oikeaa minua” ollenkaan. Tuon sivunlaitatekstin (tuo Kristaliina-kohta) kirjoittaminenkin oli ihan tuskaa, ja siksi en ole sitä kovin päivittänytkään, vaikka asiasta on minulle kyllä huomautettu :)

      Mutta hmm ehkä mä voisin joskus kirjoittaa sellaisen ”Kysy minulta” -bloggauksen, kysymyksiin vastaaminen tuntuisi ehkä luontevalta. Tai sitten voisin vaikka vastata johonkin ”kymmenen asiaa minusta” -tyyppiseen haasteeseen :) Hmmm, laitetaan mietintään!

  • Nadis
    19.7.2013 at 16:24

    Eikä! Mahtavaa, kiitos nauruista! 

  • Mimosa.
    19.7.2013 at 19:33

    Mahtava kirjoitus jälleen kerran!

  • Jenniiii (Ei varmistettu)
    20.7.2013 at 00:03

    Ei liity nyt mitenkään tämän päivän postaukseen, mutta pakko kysyä (tässä itse kun taas yöimetän parhaillaab), miten teillä yöt nykyään menee? Muistan lukeneeni sun yötissivieroituksista ja itseä alkaa kovasti sama houkutella (kun poika pian 9kk ja ei yöllä herätessään rauhoitu mihinkään muuhun kuin tissi suuhun -menetelmään, siinäkin usein vaan tarkistaa, että palvelu pelaa ja jatkaa unia… Alkaa jo äitin voimat vähän loppua…)

    • Kristaliina
      21.7.2013 at 23:07

      Apua anteeksi meinasin unohtaa vastata – luin itsekin kommenttisi kännykästä illalla :) Eli joo, multa ei ainakaan kannata kysyä yötissivieroitusohjeita, mehän epäonnistuttiin siinä unikouluyritelmässä surkeasti… Tai no joo, tavallaan onnistuttiin siinä, että tajuttiin että ei haluta sitä enää tehdä ennen kuin on ihan pakko :) Mä siis yöimetän edelleen 1-3 kertaa yössä, mutta oon todennut, että se on ihan ok, kun saan kuitenkin ”unitasoitusta” aamuisin – nyt Joelin isäkuukauden aikana joka aamu, ja arkielämän aikaankin aina viikonloppuisin. Oon todennut, että pärjään näin. Ja jos tulee tilanne, että en pärjää, niin mietin sitten uudestaan. Silvakin selvästi hakee yöheräämisillään ennen kaikkea turvaa. Mutta ajattelin, että tarve se on se turvallisuuden tarvekin, siinä missä nälkäkin :)

      Heräämiskerrat harvenivat hienosti, kun tajuttiin alkaa antaa yhdellä heräämiskerralla (aamuyöstä) pullosta. Siitä saa enemmän maitoa kuin mitä rinnoista nykyään tulee, ja sen jälkeen saadaan tavallisesti vielä monta tuntia aamu-unta. Se kun meidän perheen rytmille (etenkin näin loma-aikaan) on tärkeintä :)

      Mutta jos itse alkaa nääntyä, niin oon kuullut kyllä tosi hyviä kokemuksia yövieroituksesta. Esimerkiksi mun ystävä kävi poissa kotoa nukkumassa pari yötä, ja naperon isä hoisi silloin yöt. Kahdessa yössä kuulemma yösyömiset loppui. Meidän neuvolantäti suositteli meille tätä kikkaa, mutta ei olla vielä(kään) laitettu kyllä itse käytäntöön :)

  • Kanelibasilika
    20.7.2013 at 00:49

    Hyvä vaan ;) kummaa hyssyttelyä ja kauhistelua niin moni tavallinen, normaali asia nykyään :)

  • Noora20 (Ei varmistettu)
    20.7.2013 at 05:53

    Löytyyhän sieltä tissitkin!

  • Nannannaa (Ei varmistettu)
    20.7.2013 at 10:32

    Ihhihhii, kiitos nauruista! :D