…lähdet viemään take away -kahvikuppiasi roskiin, ja kun palaat roskikselta, näet kuppisi edelleen tanssikouluaulan pöydällä. Palaat roskikselle ja kaivat sieltä esiin (alle viikon vanhan) puhelimesi.
…esität vähän myöhemmin muiden lasten äidille vahvana mielipiteenäsi, että ”oikeastaanhan ponit ja varsat on ihan sama asia”.
…vetäiset samana iltana ripeästi hupparisi päälle lähteäksesi autolla Ikeaan, ja:
Lähtisitkö tämän kuskin kyytiin?
Ajokunnossa? Minä? Just gimme the key.
Aiemmin mm.
www.puutalobaby.fi/tiedat-olevasi-liian-vasynyt-kun/
www.puutalobaby.fi/tiedat-olevasi-liian-vasynyt-kun-osa-x/
Heispi
16.10.2015 at 16:54Mulla toi olis ihan perusluonnetta :D ei voi syyttää univelkoja xD
krista
16.10.2015 at 17:09Hyssssh, ei kannata kertoa! :D Köhöm mähän siis EHDOTTOMASTI syytän univelkoja, tätä ennen olin tosi skarppi kaikessa, olin olin OLIN! :D
Raleigh
16.10.2015 at 17:09Mä oon ihan samassa kunnossa. Isommalla flunssa ja pienemmällä vauvarokko, en oo nukkunu viikkoon… kyl se tästä, kuolema kuittaa univelat ja levätään haudassa. Sunnuntaiks pitäis järjestää 1v:lle juhlat. Onneks on edes perjantai.
krista
16.10.2015 at 17:21Auts. Auts. Auts. Mulla taas alla omasta adrenaliinihumalasta johtuva valvominen, sit ja kun oma kroppa vihdoinkin sanois NYT MÄ NUKUN, niin eiköhän ole sitten Seela pyörinyt ja Silva yskinyt öisin vuorotellen… Perus. No, onneksi pääsee maanantaina nukutukseen (se leikkaus) lepäämään :D :D :D
–
Tsemppiä 1-vuotisjuhlien järjestämiseen ja paljon onnea synttärisankarille! <3 Toivottavasti ootte koko porukka terveitä juhliin mennessä! <3
Kukka
17.10.2015 at 14:49Haha!
Tuli mieleen omat luomusynnytyksen jälkeiset fiilikset. Kun lääkäri totesi, että joudutaan tikkaamaan nukutuksessa, niin otin uutisen ilolla vastaan. Ei mitään, että olisin halunnut olla vauvan kanssa siinä vastasynnyttäneen pumpulipilvessä, jota monesti hehkutetaan. Olin niin väsynyt, että nukutus tuntui ajatuksena taivaalliselta. Vieläkin kykenen palauttamaan mieleen, kuinka ihanaa oli herätessä maata lämpöpeiton alla tietäen, että saa nukahtaa heti uudestaan. Aaaaaah, sitä tunnetta. (Vahvalla lääkityksellä oli varmaan myös osansa asiaan…)
Mutta siis öö…. hyvää nukutusta sinullekin… eiku?
AnneH.
16.10.2015 at 19:46Ponit ja varsat :D
Väsymystä mäkin mielelläni syytän, höperöksihän en siis mitenkään voi paljastua!
krista
16.10.2015 at 21:34Univelka! Hormonit! Mitä näitä nyt on! Mut siis OIKEASTI mähän oon tosi fiksu :D
Anna
16.10.2015 at 22:23Minullekin alkaa (kröhöm, en myönnä että näin olisi ollut aina) tällaset höperyydet olla ihan arkea. Aina olen ollut hajamielinen, mutta nyt vuoden huonosti nukuttujen öiden jälkeen olen jo aivan eri aalloilla :D Miestä huvittaa (huolestuttaa? ) minun töppäilyt: täytän kahvikupit oliiviöljyllä kahvin sijaan, puhun ihmisille väärällä kielellä (noloa), saatan tulla kauppakassien kanssa kotiin ja laittaa tavarat ajatuksissani ihan vääriin paikkoihin enkä löydäkään niitä enää koskaan, viime viikolla unohdin roskapussin rappukäytävään, siihen mihin laskin sen oven sulkemisen ajaksi. Huoh, nämä on siis tällaisia ihan jokapäiväisiä esimerkkejä siitä miten kaikki ei nyt toimi täysillä :D Yritinpä kerran jopa imettää miestäni unissani, kun en pimeässä nähnyt kuka siinä oli. Ai kauheeta. Taidan mennä nukkumaan.
Kukka
17.10.2015 at 14:52”Rakas, missä mun kengät on?”
”Ööö… Siinä eteisessä.”
”Ei ne kyllä oo tässä”
”Ei kun… mähän laitoinkin ne rappukäytävään siivouksen ajaksi. Ne on varmaan vieläkin siellÄ”
Näin meillä. Lisäksi on aina yhtä karmaisevaa palata kotiin ja huomata, että on unohtanut asunnon oven auki, joko raolleen tai sepposen selälleen. Ei mitään käsitystä, miten se on voinut tapahtua, kun mielestäni tarkistan aina lähtiessä, että ovi on kiinni. Ehkä jollain naapurilla on meidän avain…
Karpaloinen
26.10.2015 at 13:07Heii kiitos aivan mahtavan ihanasta blogista! Kirjotan tämän postin alle, koska 16.10. etsin viihdettä 1,5-viikkoisen imetyssessioita varten ja tämän tekstin luettuani halusin ehdottomasti lukea kaiken mitä oot kirjottanu. Nyt poika on 3vk, kaikki on luettu ja olo on tyhjä, mitä tässä nyt enää voi tehdä? Täytyy varmaan siirtyä Asikaiseen ;) Toivottavasti jaksat jatkaa tätä ihanaa omaäänistä kirjoittamista vielä kaiken sirkuksen keskellä, täällä on taas yksi uusi innokas seuraaja!
krista
26.10.2015 at 14:15Siis VAU, oot lukenut 1,5 viikossa KAIKEN! Varmaan uusi enkka! :) Hihihi voin kuvitella niitä imetyssessioita :)
–
Asikaisessa on myös hyvää luettavaa (vinkkinä: tsekkaa myös toinen oma lempparini Mamma rimpuilee! http://mammasti.blogspot.fi/), mutta pysy ihmeessä täälläkin kuulolla. Vaikka kaiken luettua täytyykin tyytyä tähän about ”kerran päivässä” -postausrytmiin. Mutta kiva, kun löysit tänne, tervetuloa! Ja kommentoi ihmeessä jatkossakin, täällä on myös hauskaa juttelua :)
Maria
2.1.2016 at 00:54Aivan mahtava!!!