Mikä maa, mikä valuutta?

Minulla on valokuvamuisto eräältä alkukesän päivältä monen vuoden takaa. Silva on vauva ja makaa vaunuissa, me kävelemme Joelin kanssa Kumpulanlaakson jalkakäytävällä, vihreäksi räjähtäneen koivikon keskellä.
”Katso tätä. Tällaista pitäisi elämän aina olla. Voidaanko järjestää jossain vaiheessa elämä niin, että voidaan skipata talvi kokonaan?”, Joel huokaisee.

Tämä keskustelu on käyty joka vuosi.

Kesän koittaessa sitä tajuaa, miten nukkavieruna sitä on koko talven taas raahustanutkin. Viimeksi reilu viikko sitten kirjoitin näin – silloin oltiin just samana päivänä taas huokailtu asiaa.

Siitä se ajatus sitten lähti.

ilmapallo

Itse olen enemmänkin sellainen haihattelija. Saatan haaveilla vähän kaikenlaista (vastakkaisiakin juttuja) ja nautiskelen jo siitä mahdollisuudesta omissa ajatuksissani. Joel taas on päätösten ihmisiä. Se miettii jotain juttua päässään (niin kuin vaikkapa ehkäisyn poisjättäminen kesällä viisi vuotta sitten) ja aika yllättäenkin sitten sanoo suustaan ulos valmiin mielipiteen: että minä olen sitä mieltä, että tehdään nyt näin-ja-näin.

Minä sitten siihen, että ”oho täh mistä tää tuli”? Itselläni kun mielipiteet ja päätökset kypsyvät edestakaisin pallottelemalla ja pähkäilemällä.

Näin siis tapahtui nyt. ”Mitä jos vietettäisiin talvi ulkomailla?”-pähkäilyyni Joel totesi, että ”No lähdetään. Mihin mennään?”

Nyt ollaan sitten siinä tilanteessa, että jo etsitään puutaloon vuokralaista (ehkä ollaan jo löydettykin!) ja itsellemme talviasuntoa vähän lämpimämmästä ilmanalasta. Minä olen edelleen ihan ”jännitys-iik-ääk-oikeastiko-me-näin-tehdään-ootko-ihan varma” -meiningeissä ja Joel puolestaan suoraviivaisesti asialinjalla: ”no, mihin muutetaan?”

Tällaisella yhdistelmällä – yksi haihattelijaideoija plus yksi suoraviivainen päätöksentekijä – näköjään sitten sattuu ja tapahtuu elämässä jokus suht nopeastikin.

Ääääk apua vau jee.

No, mihin?

minion

Ratkaisu on ennen kaikkea helppo ja varmasti myös helposti arvattava, kun tätä blogia lukee.

Thaimaata me ihan oikeasti harkittiin; katsottiin asuntoja nykyisestä lempparipaikastamme Koh Lantalta. Mutta sitten jotenkin… Neljä tai viisi kuukautta yhdessä paikassa lasten kanssa… Kyllä siinä ihan oikeasti alkaisi jo kaivata sellaistakin asiaa kuin leikkipuisto. Hah, tähän on tultu. Ei voida lähteä viideksi kuukaudeksi Thaimaahan, koska meille tulisi liian ikävä leikkipuistoja. Ha ha.

Etelä-Euroopan maat käytiin läpi pikakelauksella. Kreikka-Italia-Portugal-Espanja. Siinä vaiheessa mä kuitenkin jo tiesin (ja varmaan Joelkin), että harkinta on enää nimellistä. Kyllä me Fuengirolaan ollaan nyt selvästikin menossa.

kylmä uima-allas

Syitä on monia – niistä reilu vuosi sitten kirjoitin täällä.

Ne leikkipuistot, ha ha.

Yksi oikea iso plussa Fugelle tulee siitä, että siellä on muitakin suomalaisia. Tähänkin on tultu. Mutta joo – siellä toimii siis suomalainen lasten päiväkerho 3-6 -vuotiaille ja olen jo alustavasti tiedustellut Silvalle sinne paikkaa pariksi päiväksi viikossa. Ja saanut kivat tervetuloa-toivotukset. Kavereiden kanssa leikkiminen on tuolle 4-vuotiaalle jo niii-iiiin tärkeää.

Espanja on myös lähempänä kuin Thaimaa – sinne voisimme jopa ajatella saavamme kyläilijöitä. Thaimaahan asti esimerkiksi oma äitini ei varmasti lähtisi (yksin matkustaen) meitä tervehtimään, mutta Fuengirolaan saattaisi jopa tullakin. Lyhyt lentomatka on tietysti hyvä myös siksi, että jos jotain sellaista sattuisi, minkä vuoksi joutuisimme ajattelemaan pikaista paluuta Suomeen. Sellaisten pelkojen varaan ei tietysti kannata elämää rakentaa, mutta silti. Se on siis plussa myös.

Ja elämisen ja asumisen kustannukset, tietysti. Budjetti on nolla, joten elämisen kohdemaassa täytyy olla Suomea halvempaa niin, että lentolippujen hinta ”tienataan” siitä. Ja vuokrien pitää kompensoida toinen toisensa: puutalosta täytyy saada saman verran vuokraa (verot huomioon ottaen), mitä siellä maksetaan omasta asunnostamme. Eli vuokrien kohdemaassa pitää olla edullisia. Sinne lähdetään elämään arkea ja tekemään (etä)töitä, joten nettiyhteyksien pitää toimia ja ruokakaupan olla kävellen saavutettavissa. Asunnon pitää olla asunto (pesukoneet sun muut) eikä hotellihuone.

Tärkeää on tietysti myös se, että Fuge oli meidän mielestä myös oikeasti kiva paikka. Miellyttävä, viihtyisä. Pieni kaupunkimainen kaupunki, mutta silti turvallisen ja rauhallisen tuntuinen – ainakin silloin talvikuukautena, kesällä toki saattaa meininki olla ihan eri. Mutta nytkin mennään siis talveksi, joka siellä on hiljaisempaa aikaa. Suomalaisia muuttolintuja, kuten mekin.

ravintolassa

Ja varmaan ehkä tärkeimpänä tunne.

Se sellainen olo, että tuonne me mennään.

krokotiili
Nyt sitten pitäisi vielä löytyä se oikea asunto. Aika jännää.

67

You Might Also Like

  • Vannikkila
    8.6.2016 at 11:30

    <3

    • krista
      8.6.2016 at 20:36

      Jännittävää! :)

  • Karoliinan
    8.6.2016 at 11:59

    Mieletöntä! Samoja haaveita talvielämästä etelässä myös meilläkin. Miehen lääkisopinnot kesken vielä ja välivuodet ei oo hyvä idea nyt. Mulla on niin paha iho talvella että espanjan aurinko tekis tooosi hyvää (myös mielelle :D). Mitenköhä tuol järkkäytyy koulut? Olis omasta mielestä kyllä lapsellekin toosi kiva kokemus asua näin aina.

    • krista
      8.6.2016 at 20:37

      Joo, lääkis taitaa olla vähän sellainen, että siinä ei tuo etäopiskelu oikein luonnistu… Mutta ehkäpä niiden jälkeen sit teillä! :)

      Tuolla Fugessa on muuten myös suomalainen koulu. Me törmättiin viime kerralla meidän suomalaisiin tuttuihin ja he olivat jopa vähän sen koulun takia muuttaneet just sinne; aiemmin olivat asuneet toisessa maassa. Kehuivat koulua, että tosi hyvä on!

  • Karoliinan
    8.6.2016 at 12:10

    Ainiin. Ihailen kans teiän tyyliä ELÄÄ. Eli tehdä oikeesti kaikki niin kuin tuntuu hyvältä. Me ollaan samanlaisia :)

    • krista
      8.6.2016 at 20:38

      Oi, kiitos – ihanasti sanottu! <3

  • Minka
    8.6.2016 at 12:22

    NYT! Suunnittelemme melko lailla samaa ensi talveksi. Lyhyemmässä mittakaavassa vaan (Noin 2kk poissaololla). Olemme täysin alkuvaiheissa suunnittelun suhteen (ei edes maata valittu vielä), joten jäämme täysin innosta piukeana odottamaan päivityksiäsi teidän edistymisen suhteen. Kenties saamme hyviä vinkkejä. : )
    Onnea matkaan. Aivan mahtavaa!

    • krista
      8.6.2016 at 20:45

      Jeeeee, hyvähyvä te! Onko teillä samaikäiset lapset? Tulkaa tekin Fugeen :)

      • Minka
        8.6.2016 at 21:39

        Isompi on 3v ja pienempi vasta kypsymässä. Siksikin pohdittiin, että hyvä sauma kun itse olen vielä ensi talvena äitiyslomalla ja mies voi tehdä etänä työt. Fuengirolassa ei ole tullut käytyä ja rehellisesti mielikuva on aika..kröh.. turistitäyteinen :D Mutta tällaiseen tilanteeseen joku kompromissi varmasti paras, ettei nyt ihan viidakkoon sentään vauvan kanssa :) Espanja/Portugal siis ovat vaihtoehtoja.
        Mutta kymmenen pisteen kysymys, onko noilla leveysasteilla talvella lainkaan lämmin??

        • Minka
          8.6.2016 at 21:42

          Me siis asutaan nyt keskieuroopassa, niin saisi olla edes hitusen verran lämpimämpi kohde, että olisi ”sen arvoista”. Suomen talvet kun ollaan jo paettu : )

        • krista
          8.6.2016 at 22:58

          Meilläkään ei ollut Fugesta mitenkään.. …sellainen mielikuva, että se ois paikka, jossa me haluttais käydä :D Mutta mielikuva kyllä täysin muuttui viime talvena – ja koskien tietysti vaan noita talvikuukausia, kesällä siellä on varmaan eri meininki. Mutta ne siellä olevat suomalaiset (niitä oli kyllä paljon) oli sellaisia ”perusasukkaita” eikä sellaista turistimeininkiä näkynyt yhtään. Eli ikään kuin että suomalaiset olivat jo ”paikallisia” siellä ja suomalaisiin myös suhtauduttiin… …normaalisti. Tosi positiivinen kuva jäi paikasta!

          Silloin meidän siellä ollessa (helmikuu) oli poikkeuksellisen lämmin. Mutta voi siellä olla kalseakin; katsoin säähistoriatietoja muutamille viime vuosille ja joku 12-19 välillä yleensä oli lämpötilat olleet siinä joulu-tammikuun vaihteessa. Eli parempi kuin Suomessa, mutta ei tietty sellainen biitsikeli. Mutta joo ehdottomasti parempi kuin Suomen räntä! Mutta Keski-Eurooppaan ero varmaan vähän pienempi :)

  • Maarit
    8.6.2016 at 12:22

    Niin iloinen teidän puolesta! Ihanaa kun uskallatte tehdä tuollaisia ratkaisuja!
    Mä kannustan myös kouluikäisten perheitä tekemään irtiottoja, jos tuntuu, että oma kouluainen pärjää kotikoulussa reissun ajan. Meillä on vähän lyhyempiä irtiottoja ollut, eikä olla pidetty koulua esteenä, eikä se ole sellaiseksi muodostunutkaan.

    • krista
      8.6.2016 at 20:53

      Kiitos! :) Mä muuten just olin kuulemassa Sail for Good -hankkeesta (http://www.sailforgood.org/). He lähtevät purjehtimaan (ovat tainneet just lähteä!), kun vanhin lapsi päätti eka luokan ja palaavat kotiin, kun lapsi on… …muistaakseni 8. luokalla. Aikamoista :)

  • Marika
    8.6.2016 at 12:34

    Mä tykkään sun blogista ihan mielettömästi ja varmaan suuremmalta osin siksi, että toivoisin osaavani olla sunlainen ihminen, elää tässä hetkessä ja nauttia ja tehdä tollaisia päätöksiä. Nyt me eletään tätä kasista neljään arkea, kuskataan lapsia harrastuksiin ja mietitään riittäiskö joskus ees rahat johonkin pikku matkaan ja toivotaan, ettei lainojen korot räjähdä, koska sit ollaan nesteessä.. :D

    • krista
      8.6.2016 at 21:00

      Oi, kiitos! Kyllä meilläkin tietty on nuo arkirealiteetit (asuntolainat sun muut) olemassa, mutta me yritetään vaan olla ajattelematta niitä :D Todellisuuden kieltämistä :D

      Mutta ihanasti sanottu, kiitos!

  • Niina
    8.6.2016 at 14:23

    Tervetuloa Epsanjaan! Itse Espanjassa 2.5v asuneena ja sitä ennenkin poissa Suomesta vuosia. Ei siitä lumesta kurasta rännästä loskasta oikeesti tarvitse kärsiä. Muualla voi olla paremmin, tai ainakin yhtä hyvin. Senkun lähtee vaan, ei se niin vaikeeta ole jos asenne on että lähdetään ja järjestetään elämä sen mukaan eikä niin päin että miksi ei voi lähteä. Itsekin etäilen – välillä tooodella etäisesti nimittäin eilenkin otin iltapäivän vapaata ja lähdin autiorannalle ;)

    • krista
      8.6.2016 at 21:02

      Kiitos kiitos! Missä päin asut? Itse kans ajattelen, että HYVIN moni asia on järjestettävissä, jos tahtoa riittävästi on – jostain tietysti luopuu ja jotain sitten saa :)

      Mä viimeksi välillä bloggasin rantakahvilasta valkoviinilasillisen ja tapaksien kanssa ja lapset nukkuivat päikkäreitä. Aika maistuvaa oli sekin :)

  • Anne K
    8.6.2016 at 14:30

    Vau, vau ja vielä kerran vau! Ootte mielettömän rohkeita! Mun ulkomaalainen mies haluaisi joka talvi muuttaa Etelä-Ranskaan, pitäisköhän itsekin rohkaistua ja sanoa Etelä-Ranskalle kyllä? Mieheni sanoo usein, ettei Suomen talvessa ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta kun on asunut sademetsän kupeessa tai Toulousen talvi-Auringon lämmössä, niin miksi pitäsi tyytyä Suomen pimeään ja kylmään talveen, kun on nähnyt niin paljon ihanampia paikkoja? Jos nyt rupean blogisi rohkaisemana näyttämään vihreätä valoa Etelä-Ranskalle, tiedän että mieheni innostuisi heti ajatuksesta. Vielä hurraa-huuto teidän rohkeudelle!

    • krista
      8.6.2016 at 21:04

      No hei vihreätä valoa Etelä-Ranskalle, todellakin! :) Vain yksi talvi pois Suomesta, mutta paljon ihania kokemuksia uudesta ympäristöstä; joo joo joo! Kerro sit kans, jos oikeasti innostutte lähtemään. Oispa aika hienoa kuulla innostaneensa jokun toisenkin tällaiseen hull… ihanaan irtiottoon :)

  • Heidi
    8.6.2016 at 15:25

    Thihih, nyt minulla onkin hyvä syy lähteä Espanjaan… ;) :D

    • krista
      8.6.2016 at 20:53

      Jes, tervetuloa moikkaamaan! :)

  • Elina U.
    8.6.2016 at 18:01

    Tää on kyllä ihan huippua! :) Teitte varmasti oikean päätöksen, mun ei ole ainakaan ollut Suomen talvea yhtään ikävä täällä. ;) Tsemppiä asuntoasioihin, ihan varmana nekin järjestyy!!

    • krista
      8.6.2016 at 20:54

      Kiitos! :) Ja kyllä niitä suomalaisia talvia ehtii tässä elämässä varmasti elämään, vaikka yksi (tai useampi) jääkin välistä :) On ollut niin ihana kuulla ja lukea, miten te viihdytte siellä! <3

  • Mithun Heidi
    8.6.2016 at 18:33

    Olen ollut joskus 10+ vuotta sitten pari kuukautta työharjoittelussa tuossa kyseisessä päiväkerhossa, huippu paikka ja lapset tuntuivat viihtyvän mainiosti! Meillä oli ystävän kanssa edullinen pikkukaksio lähellä rantaa ja aamukävelylle pääsi hiekalle. Ihanaa, että päätitte lähteä! <3

    • krista
      8.6.2016 at 20:57

      Hei vau, ihan mahtava kuulla! Mä kans kuulin siitä hyvää viimeksi meidän siellä ollessa, ja kuulemma Montessori-pedagogiikkaa käyttävät ja sekin kuulostaa oikein hyvältä :) Aika kivalta kuulostava työharjoittelupaikka muuten!

  • Marsikka
    8.6.2016 at 19:37

    Aivan mahtava juttu!! :) Mä heti aloin mieheltä kyseleen että miten voitais yhtäkkiä jostain taikoa sellaiset työt että tommonen ois meillekin mahdollista. Ehkä tulevaisuudessa sitten jotenkin! Tuo teidän koti on muuten aivan mielettömän ihana, muuttaisin sinne heti ihan pysyvästikin jos voisin, on niin paljon mun makuun!!

    • krista
      8.6.2016 at 20:58

      Simsalabim, Espanja-ammatti! :) Mutta hei tuolla Fugessahan vois myös työskennellä aika monessa työssä, kun siellä on niin paljon suomalaisia palveluita :)

      • Marsikka
        14.6.2016 at 16:49

        Joo toi Fuge ei ehkä ihan ois se mihin me haluttaisiin, mutta siinä ois tuo työpuoli kyllä (ainakin mulle). Ehkä joskus jonnekin, kunhan omat unelmat vaan ensin selkiytyisivät!

  • Jaana S
    8.6.2016 at 20:42

    Ihanaa! Meilläkin haaveet jalostumassa oikeiksi suunnitelmiksi. Kotihoidontukea saanee normaalisti alle vuoden ulkomaan keikalle, mutta maksetaanko myös Helsinki-lisää?

    • krista
      8.6.2016 at 20:51

      Täytyypä selvittää! Sen verran katsoin, että ensisijaisesti oikeus perustuu lapsen vanhemman työskentelyyn tietyssä maassa – ja mehän siis työskennellään ihan Suomeen :) Kotihoidontuen katsoinkin, että se menee normaalisti, kun oleskelu on tilapäistä ja ollaan Suomen sosiaaliturvalainsäädännön piirissä :)

      Meilläkin vasta ”jalostumavaihe”; ihana vaihe! :) Intoa teillekin suunnitteluun!

  • Miitu
    8.6.2016 at 21:40

    Vähän off topic, mutta muista sit käyttää sitä k18-merkintää. Elämään tulee uusia haasteita, ku lukutaitonen lapsi pönöttää vieressä.

    Tää kyllä kuulostaa täysin teidän jutulta … ja jotenkin tulon osas aavistaa nelisen vuotta mietteitä seuranneena :)

    • krista
      8.6.2016 at 22:59

      Joo, lupaan! Jos tulee pan….tomiimijuttuja :D Sori, oli pakko :D Mutta hei lukemaan, vau ja onnea!

  • Sari
    8.6.2016 at 22:49

    Mä oon niin ylpee teistä kun uskallatte elää. Kiepsahdin takaisin oravanpyörään – älkää pitäkö kiirettä tähän.. Katsotaan jospa mekin päästäis sinne jos teiltä jää vuokrasopparissa extraviikkoja. Tai sit tullaan lomalle jo talvella. Käväskää muuten sitten granadassa, se on <3

    • krista
      8.6.2016 at 23:01

      Joo, tuutte meitä moikkaamaan sit! Me saatiin vähän tarkennusta siihen vuokrasoppariin eli saataiskin ihan just se aika, mikä haluttais – mutta ei silti vielä otettu sitä, kun oli muita mietityttäviä juttuja… (voidaan viestittää Facessa) Mutta katsotaan, toivottavasti talvikoti löytyy! :)

      • Sari
        8.6.2016 at 23:50

        Joo hyvä!! Toivottavasti kaikki järjestyy!

  • Marie
    8.6.2016 at 23:03

    Käykää vilkaisemassa homeaway sivut kun etsitte kämppää. En tiedä onko kuinka hyvä valikoima tuolla mut jenkeistä löyty hyvin sen kautta.

  • Emmi Maria
    9.6.2016 at 18:47

    Moikkis :)
    Satuin näkemään teidät, koko perheen voimin bussipysäkillä viime viikon keskiviikkona yhdeksän maissa aamulla. Olin tien toisella puolen liftaamassa kaupungista pohjoiseen – Ouluun tarkemmin sanottuna. Huomasin ensin sinut ja mietin että miten kummassa tuo nainen näyttää niin tutulta, kunnes hoksasin teidän koko poppoon ja hoksasin, että tiedänkin teidän kaikkien nimet, hehe.
    Tuli nyt vain mieleen moikata näin kommenttisukkulan kautta kun olen lukenut blogiasi jo useamman vuoden varmaan koskaan kommentoimatta. Itselläni ei ole lapsia ja muutenin elämäntilanteeni on aivan erilainen kuin sinulla, mutta tykkään tyylistäsi ja kai samastun sinuun olentona :) Toivon, että oma elämäni tulisi olemaan yhtä lailla vapaata kymmenen vuodenkin päästä. Blogisi on yksi lemppareitani ja olen tosi iloinen puolestanne, sekä omasta puolestani että saan seurata teidän, tolkkujen ihmisten astetta luovempaa perhe-elämää.
    Onnea kaikkiin ihaniin projekteihinne! <3

    • krista
      12.6.2016 at 21:42

      Oi meinasi unohtua vastaamatta, kun alkoi tuo myöhempi kasvatusaiheinen keskustelu niin vauhdilla – toivottavasti olet kuulolla vielä! Mutta JOO, oikein bongattu, siitä me mennään keskiviikkoisin tanssitunnille :) Mä oon muuten joskus aikoinaan liftannut siitä ihan samalta pysäkiltä! :) Saitko kyydin?

      Kiva, kun virtuaalimoikkasit – terkut Ouluun! :) Kirjoita ihmeessä toistekin viestiä!