Synttäritarjottavia

Viikonlopun synttäribloggauksessa joku kyseli tarjottavia – mitä oli pöydässä näin isolle (14 lasta ja 15 aikuista) porukalle, ja olisiko kenties kuviakin…?

Eeee äääää ööööö. Ehkä pitäisi vastata jotain ylimalkaista, mutta hemmetti vie menköön. Sanotaan nyt sitten etukäteen, että tämä ei muuten sitten ole ollenkaan blogiuskottavaa ja somehehkeää. Mutta silti ja juuri siksi – bloggaus synttäritarjottavistamme, olkaa hyvät. Olkoonpa vaikka esimerkkinä, että näinkin voi tehdä.

Kuvia räpsäisin pari vaan pöytäänlaiton alkuvaiheessa.

Onneksi meillä itsellämme ei ole sisäänrakennettuna sellaista ”itsetehdyn juhlatarjottavan ideaalia”; emme osaa ottaa sellaisia paineita. Tällä(kään) kertaa uunia ei tarvittu kuin lämmittämiseen ja veistä pilkkomiseen. Ei siis perintöjuureen leivottua paleospeltticiapattaa tai lehtikaalikuorrutteisia luomuloukkuihin omalta pihalta itsepyydystettyjä vintage-etanoita. Sori.

Lämmintä tarjottavaa oli:
– lihapullia ja nakkeja (sekä lihallisia että vegeversioita) sinapilla & ketsupilla
– karjalanpiirakoita

Naposteltaviin oltiin tavallaan panostettu sillä, että ihan asiatatehden matkasin tirpan kanssa (no: oikeastaan oltiin menossa Tigeriin ja käytiin siinä samalla) Kaareen Eat&Joy Maatilatorille sillä ajatuksella, että katselen sieltä jotain kivaa ja suht terveellistä herkkua. Kyselin sieltä henkilökunnalta vinkkejä, ja sainkin yhden ihan jännän: tuollaisia kuivattuja mansikoita, joita napsaistaan cocktail-tikun päähän ja kastellaan ruusulimonadiin. No hitsi, kokeillaan. Oli aika… …mielenkiintoista, ihan kivaa. Ne mansikat olivat kyllä ihan superherkkua muutenkin, menivät ensimmäisinä. Yhdessä 5 euron pussukassa oli vaan ihan minivähän – ostin kaksi pussia, ja vain tuollaisen pienen kupillisen sain…

Maatilatorilta tarjottavaksi ostin siis:
– kuivamansikoita
– kuivaomppuja ja -banskuja
– kaurakeksejä

…sekä juotaviksi:
– omppumehua ison pönikän
– marjamehua
– inkiväärimehua

Nämä kaikki siis luomua-reilua-lähituotantoa-taijotainnäistäkolmestataimuutavastaavaa.

Lisäksi pöydässä oli erilaisia Linkosuon RuisSipsejä, joita olin saanut blogin kautta juuri sopivasti kassillisen maisteltavaksi:

…sekä:
– iso kulho hedelmälohkoja (banaania, vesimelonia, omppua, viinirypäleitä)
– maissinaksuja
– paria maustevoita sekä Joelin turkkilaiseen jugurttiin tekemää mietoa kastiketta
– aikuisille lisäjuomina Pommacia ja paria erilaista kivennäisvettä

Kakkuna oli perus-Viennetta-jätskikakku; niitä olin ostanut jopa viisi, mutta vain kaksi meni. Aikuisille isoin herkku taisi olla kapselikahvit, joita huristeltiin keskisuuren ekokatastrofin verran.

Siinäpä se – ehkä muistin kaiken.

Isoimmat menestykset olivat kuivamansikat ja -omput, karjalanpiirakat, lihapullat ja nakit, hedelmät ja maissinaksut. Juomista inkivääri- ja omppumehut sekä se herkkukahvi. Aaaa ja jätskikakku tietty.

Miltäs kuulostaa…? :)

 
Like

You Might Also Like

  • Vierailija (Ei varmistettu)
    14.4.2015 at 10:23

    Kuulostaa siltä että kalliiks tuli!

    • Kristaliina
      14.4.2015 at 14:44

      Hehe, no ainakin noi mansikat :D En tehnyt mitään budjettilaskelmia, mutta oman näppituntuman mukaan itse asiassa ei tullut mitenkään… …erityisen, kai – ihan silleen perustasoa. Määrät kun ei olleet kovin hurjia (tyyliin yksi pussi banaanilastuja, kaksi pussia omppuja, kaksi lihapullapakettia, yksi Pommac ym.) Riisipiirakat (30 kpl) taisi olla kalliimpia ja nekin jotain alle neljä euroa :)

  • Vierailija (Ei varmistettu)
    14.4.2015 at 10:39

    Minä taisin kysellä tarjoilusta. Ihan mahtava, taidan itse kokeilla tähän tyyliin seuraavan kerran kun lasten kanssa juhlitaan! Meillä vielä ruokarajoituksena gluteenitonta ruokavalioo noudattava lapsi, tämmöinen on ihan unelma myös hänelle!

    • Vierailija (Ei varmistettu)
      14.4.2015 at 10:42

      Lisäys, siis juuri hedelmät, nakit, ehkä myös vihanneksia jne. Punnitse ja säästä voisi löytyä myös kaikkea kivaa tarjottavaa. Jee, kiitos, pääsin alkuun ideoinnissa :D

    • Kristaliina
      14.4.2015 at 22:01

      Jee onpa kiva, jos tästä oikeasti oli iloa/hyötyä jollekin! :) Punnitse ja säästä vois tosiaan olla kans hyvä paikka, ja ehkä sielläkin osataan kertoa jotain vinkkejä. Meillä ainakin esim.noi mansikat ois jäänyt ostamatta, jos ei oltais saatu maistiaisia siellä kaupassa:)

       

       

  • Emmi Nuorgam
    14.4.2015 at 10:42

    Olihan teillä vaikka mitä herkkuja! Musta varsin blogiuskottavaa. :)

    • Kristaliina
      14.4.2015 at 14:47

      Jea, kiitti! Kai se on mussa itsessäni jotenkin, että kun blogeissa näkee jotain ruoasta, se on usein niin jotenkin… …hienoa. Varsinkin juhlatarjottavat. Vaikka live-elämässä tällaiset tarjottavat on itselle ihan normaalia (ja hyvääkin), niin some-elämässä tulee sellainen olo, että porukat odottaa jotain niin… …hienoa. :D

  • sanumaria
    14.4.2015 at 10:47

    Tarjoilut kun tarjoilut, mitä sitä häpeemään tietyn tyylisiä tarjottavia. Eiks se pääasia oo kuitenkin että vieraille maistuu ja tarjooja tykkää siitä mitä tarjoo? :)

    • Kristaliina
      14.4.2015 at 14:48

      No niinpä! Se on tää somemaailma, joka pistää mukamas noloilemaan, jos ei ole riittävän hienoa. Mutta kyllä mä livenä pakastepiirakkani ja jätskikakkuni tarjoan ihan ylpeydellä :)

      • Asikaine
        14.4.2015 at 21:44

        Hyvältä kuulostaa teidän tarjottavat ja mitä sitä stressaamaan! Ja, jos ens kerralla haluut oikein brassailla, teet NAKKISIILIN!! ;D

        Ohje http://www.lily.fi/blogit/asikaine/nakkisiilin-paluu-ja-myohastyneet-synttarijuhlat

      • Emmi Nuorgam
        15.4.2015 at 11:17

        Musta ihmisten pitäis olla vaan onnellisia, kun mää tarjoan valmiskakkua enkä edes yritä tehdä itse. Sitä pystyy ainakin syömään!

        • kao kao
          15.4.2015 at 15:12

          Voi mä haluaisin tehdä teille kaikille kakkuja ja kakkusia. Mut:

          a) en enää ikinä kuljeta kakkua johonkin. Noutaa voi (omalla laatikolla). Näin mä oon vannonut ainakin viis kertaa ja silti istun autossa paniikissa kakku sylissä ja hoen kuskille et väistele niitä kuoppia! 

          b) tee kakkua jonkun toisen keittiössä koska siellä ei vain ole kaikkea. Mä olen leipomossa kasvaneena ihan kädetön noilla kotileipurivälineillä ”Ai eikö sulla ole kakkusahaa” ”Missä sun paletti on? Ei, nuolija ei ole sama asia” ”öö ja tämäkö on pursotinpussi”. Ja nuo kommentit ei tarkoita et toisen keittiö on huonompi, vaan mä en osaa muilla.. Ostin kummitytön vanhemmille joululahjaksi jostain syystä kunnon pursotinpussin ja tyllalajitelman :D

          c) ehkä mä perustan kiertävän leipuripalvelun? :) Ehkä en.

  • Ester-i (Ei varmistettu)
    14.4.2015 at 11:33

    Kuulostaa herkulliselta! Mun täytyisi ottaa opikseni tuosta stressittömyydestä. Aina pitää vääntää itse kasvispiirakoita ja keksejä ja kakkua ja kaikkea, ja viime hetkillä tiuskia miehelle kaikesta mitä nyt vaan keksin. Vaikka kaikkein tärkeintä on ihmiset ja yhdessäolo. Mutta tämä olkoon mulle yksi kilvoittelun aihe.

    • Kristaliina
      14.4.2015 at 15:01

      Onneksi joka vuosi on uusi mahdollisuus harjoitella! :)

  • HannaSilinda (Ei varmistettu)
    14.4.2015 at 11:48

    Mua henk. koht. vähän ahdistaa nämä synttäritarjottavat – suvun taakkaa kannan harteillani sen suhteen että kaikissa juhlissa tärkeintä on RUOKA. Sen pitää olla hyvää ja sitä pitää olla riittävästi. Aina pitää ottaa ”pitkänmatkalaiset” huomioon, joten lämmin ruoka on löydyttävä. Kasvissyöjä-serkkuni pääsi ripille joskus 20 vuotta sitten ja tarjolla oli salaatteja. Edelleen puhutaan siitä, kuinka piti kotimatkalla pysähtyä Hesburgerilla.

    Toistaiseksi suvusta löytyy myös äitejä ja tätejä jotka tarjottavat kaikkiin juhliin haluavat pyöräyttää (kakun hoidan itse – leipomosta), mutta toisaalta odotan ”sukupolvenvaihdosta” ja sitä että saa ihan itse laittaa ja suunnitella. Olen liian selkärangaton ja urpo keittiössä, jotta uskaltaisin vielä yrittää vallankaappausta!

    Tosin kertokaa mulle, mikä niissä kuivakakuissa kiehtoo? Kukaan (etenkään lapset) ei niistä tykkää, mutta aina pitää olla kuivakakku. Olen protestoinut joka vuosi, mutta jotenkin joku sen hemmetin kuivakakun sinne pöytään ujuttaa – ”mummot haluaa kuivakakkua”. Ja sit sitä joku ottaa säälistä yhden palan, ja loppu tungetaan pakastimeen ja heitetään pois kolmen vuoden päästä.

    Teillä oli ihanat tarjottavat, ja just sopivat kun lastenkekkerit kyseessä!

    • sanumaria
      14.4.2015 at 12:54

      Ah, mää tykkään eniten tiikerikakusta, banaanikakusta ja piimäkakusta :D Niinkun just niistä mummokuivakakuista. Ihan parhautta :D

      • Päähenkilö
        15.4.2015 at 07:22

        Kuivakakut <3 Mitä kosteampi, sen parempi.

    • Lumikettu
      14.4.2015 at 13:03

      Joo, kuivakakut on herkkua! Leipurin pitää vaan olla siinä määrin taitava, ettei kakku oikeasti ole kuivaa.

      • HannaSilinda (Ei varmistettu)
        14.4.2015 at 23:03

        Mä kutsun teidät kaikki kuivakakkufanit meille toukokuussa syömään pois juhlista jäävän yksilön (miinus säälipala, jonka joku varmaan oikeasti murusteli pihanurtsille tai syötti koirille), ja ne viisi muuta sieltä pakkasesta! Promise.

        :D

        • sanumaria
          15.4.2015 at 08:37

          :D

    • Silli (Ei varmistettu)
      14.4.2015 at 14:24

      Meidän 3-vuotias haluaa ensi synttäreilleen tiikerikakkua :D Ja musta piimäkakku on best for evör. Muuten allekirjoitan tämän.

    • Kristaliina
      14.4.2015 at 15:00

      Hih voi serkkua :)

      Mutta joo, oon kuullut myös sellaista, että tarjoamiset menee joissain suvuissa vähän niin kuin kilpavarustelun puolelle, niillä vähän kilpaillaan keskenään. Mikäs siinä tietysti, jos tykkkää laittaa… …mut ei kiitti mulle :) Mä oon onneksi onnistunut välttämään kaikki tuollaiset paineet, kun meidän lähipiirissä on ollut kautta aikojen niin hyvin tiedossa, että mun kokkaaminen tarkoittaa vain ja ainoastaan nuudeleiden keittoa.

      Näköjään noilla kuivakakuillakin on sit faninsa. Mä en lukeudu niihin. En vois kuvitella ottavani sellaista lautaselleni :)

      • Vierailija (Ei varmistettu)
        14.4.2015 at 16:27

        Mikä siinä ruuanlaitossa muuten on, eikö se vain kiinnosta sua? Musta on aina vain niin jotenkin hassua kuulla, ettei joku osaa laittaa mitään helppoakaan perusruokaa, oli sitten mies tai nainen. Ei muakaan lapsuudenkodissa asuessa niin hirveesti opetettu, mutta kyllä sitä on väkisin aikuisena oppinu laittaa erilaisia ruokia, joskus hommasta myös nauttien.:) En oikein osais olla jos aina olettaisin vain miehen tekevän kaikki perheen ruuat.

        • Kristaliina
          14.4.2015 at 16:33

          Just toi: ei vaan kiinnosta, en osaa sitä varmaan sen kummemmin analysoida :) Ihan vaan sitä samaa luokkaa, että ihmisillä on erilaiset mielenkiinnon kohteet ja tavat arjessa. Ruoanlaitossa ei vaan ole mitään, mikä minua millään tavalla houkuttaisi. Jos olisi pakko, tekisin minimit. Lue: ötkerit uuniin. Jo yläasteella mä taisin olla meidän koulun ainoa tyttö, joka ei ottanut valinnaisaineeksi kotitaloutta :)

          • Kristaliina
            14.4.2015 at 16:35

            …ja sehän on tietty luksusta, että Joel tykkää laittaa meille ruokaa <3

          • Vierailija (Ei varmistettu)
            14.4.2015 at 17:12

            Sama anonyymi täällä. Joo ei ruuanlaitto muakaan kauheesti kiinnosta, mut oon vaan ajatellu sen yheks pakollisista elämäntaidoista, jonka haluun jotenki osata. Ei meillä kuitenkaan aina kotiruokaa syödä ja Ötkerit on täälläkin välillä uunissa.:) Sä oot onnekas, että Joel tykkää laittaa ruokaa niin sulle ei tuu paineita, että pitäis olla tasapuolisempaa sillä saralla.:)

          • Kristaliina
            14.4.2015 at 17:13

            Niin oon!!! :)

    • Iiia (Ei varmistettu)
      15.4.2015 at 11:56

      Meillä taas sankari itse on toivonut (nyt 9v.) kuivakakkuja synttäreilleen. Hän kun ei tykkää kermavaahdosta. Ja hyvin on tiikeri- ja banaanikakut muittenkin kersojen suihin huvenneet. :) Vähän on pitänyt säännöstelläkin, että jäisi jotain itsellekin. :D

  • Vierailija (Ei varmistettu)
    14.4.2015 at 12:16

    Meillä oli 3v:n synttäritarjoiluissa hyydytetty voileipäkakku (suolainen) ja juustokakku (makea) ja sit lapsille voikkareita (voileipiä siis ihan perus kinkku-juusto), herkkuina vaahtokarkkeja (lapsen erityistoive), viinirypäleitä, 70% suklaata ja popcorneja (sivuhuomautuksena noi hyydytettävät kakut on superiisejä, kun edellisenä iltana tekee, mulla meni 1h että sain noi kaksi kakkua jääkaappiin hyytymään ja koristelu tehtiin sit lapsen kaa seuraavana päivänä). Mies sit juhlia edeltävänä iltana keksi ”mut eihän tossa ole mitään ruokaa, kun tulee pitkämatkalaisia…”, argh mä siinä jo meinasin repiä pelihousuni, mutta sain miehen tyytyväiseksi sillä että käskin sen leipoa suolaisen piiraan ja tehdä vihersalaattia. Hah.

    Joo, tosiaan on kaikki kuivakakut, keksit ja pullat pois meidän tarjoilupöydistä. Miten maistui sit…aikuiselle se voileipäkakku (siis se on ihan tajuhyvää, googlettakaa monkeyfoodin voileipäkakku) ja piiras ja salaatti. Lapset veti yhdet voikkarit ja sen jälkeen vaahtiksia ja popcornia minkä kerkesivät (meidän oma niitä rypäleitäkin). Makeaa kakkua jäi yli puolet (voi ”%”#€”#€, ens vuonna teen kyllä jotain muffiineja tai jotain, kun ei toi kakku kellekään maistu, ärh).

    • Kristaliina
      14.4.2015 at 14:57

      Perus-voileivät on kyllä hyvä tarjottava! Tavallaan jopa vähän poikkeuksellinen – kyllä mä sellaisen juhlapöydästä ainakin omalle lauteselleni nappaisin :)

      • murina
        14.4.2015 at 21:21

        Heh joo, meillä edellisissä juhlissa oli voileipäkakkua ja lapsivieraita varten tein ihan tavallisia leipiä, joissa päällä vaan juusto tai leikkele (ja tietty rasva), mutta hitsi, kyllä niitä aikuisetkin kahmi niin, että kesken meinas loppua! :) 

      • Vierailija (Ei varmistettu)
        14.4.2015 at 21:45

        Meillä lapsuuden juhlissa oli aina voileipiä (kinkku, juusto, lohi) ja ne on ihan parhautta, erityisesti äidin tekeminä :)

  • kat_ (Ei varmistettu)
    14.4.2015 at 12:24

    Kiitos postauksesta! Tarjoilut kuulosti just hyviltä ja pidän myös siitä, ettei oteta liikaa stressiä. Itselleni oli lähellä lipsahtaa stressin puolelle ainoan lapsukaisemme taannoisten 1v-juhlien kanssa. Meillä oli peräti 30 aikuisvierasta ja muutama lapsi. Pienehkön asunnon vuoksi juhlimme kahdessa erässä, kahtena peräkkäisenä päivänä. Itse leivoin kasvispiirakkaa (valmispohjaan) ja tein couscoussalaattia. Mies keitti kahvit ja sekoitti mehut (ihan tiivisteestä) ja ihanat mummut leipoivat kakkuja ja piirakkaa. Syötiin kertakäyttölautasilta. Ensi vuonna otan taatusti vielä rennommin! Ei kaikkien tarvii olla keittiömestareita, pääasia että ihanat ihmiset ovat koolla :)

    • Kristaliina
      14.4.2015 at 14:55

      Meillä kans tunnelma on tärkeintä – ja vielä ajateltiin sekä tänä että viime vuonna sitä, että nää on lastenjuhlat tosiaan. Nimiäisissä on molemmissa ollut vähän paremmat tarjottavat, kun isovanhemmat ovat ystävällisesti hoitaneet ”cateringin” eli tuoneet ruoat tullessaan. Jos se ois ollut meidän varassa, niin silloinkin olisi ollut pakastekarjalanpiirakoita :D

  • Lumikettu
    14.4.2015 at 13:02

    Hedelmät ovat hurjan helppoja ja hyviä tarjottavia! Pienetkin lapset voivat syödä niitä. Karkkikippoa ei tarvitse piilotella pienimmiltä, kun sen sisältö onkin hedelmää :)

    Itsehän haluan yleensä tehdä mahdollisimman kaiken itse, koska tykkään siitä. Joskus olen  keskiyöllä väsyneenä leiponut Kinuskikissan suklaakeksejä (http://www.kinuskikissa.fi/ihanat-browniesit/), mutta ollut kovin onnellinen, kun olen saanut tarjota niitä vieraille ja syödä loput itse. Marketista ostettuihin tarjottaviin verrattuna itse tehdyt ovat ylivertaisia.

    Useampi kommentoi edellä pitkänmatkalaisten ruokinnasta, ja siitä tuli mieleen yksi kuva omilta 4-vuotissynttäreiltäni. Siinä istumme serkkujen kanssa keittiön pöydän ääressä ja syömme onnellisina makaronilaatikkoa ketsupilla. Tulisiko pahasti huutoa, jo tarjoaisi jotain tällaista? :D

    P.S. Ne on kyllä OMPPOJA.

    • Kristaliina
      14.4.2015 at 14:52

      Makaronilaatikko ketsupilla kuulostaa mun korvaan just hyvältä!

      Yhden ystävän lasten synttäreillä oli alkuun hodareita – se oli kans just sopivaa ruokaa; ajattelin itse asiassa matkia joku vuosi ja tehdä saman :)

      OmppOja, mitäihmettä?!? Eli omenan lempinimi ois omppo eikä omppu – hitsi mitä murretta sä nyt puhutkaan, onpas hassua :)

    • Salallaa (Ei varmistettu)
      14.4.2015 at 21:37

      Meillä oli viime synttäreillä pizzaa tarjolla ”toisella” kattauksella niin lapsille kuin muillekin nälkäisimmille vieraille, yhtä hyvin olis voinut olla makaroonilaatikkoa ;)

      Mä tykkään leipoa ja kun alottaa pikkuhiljaa pakastinta täyttämään ennen H-hetkeä, niin toistaisesti on pöydässä ollut tarjottavaa yllin kyllin liikaa… vain karkit, limsat ja sipsit loistaneet poissaolollaan…

  • rva Nna (Ei varmistettu)
    14.4.2015 at 14:40

    Noita pakastekuivattuja mansikoita saa Kaaren Punnitse ja säästä liikkeestä myös. En tiedä, ovatko ne siellä yhtään halvempia, mutta halutessaanhan voi käydä vilkaisemassa.

    • Kristaliina
      14.4.2015 at 15:31

      Oi, eipä tullut mieleenkään! Täytyy joskus vilkaista sieltäkin – vaikka nythän kohta tulee jo oikeat mansikatkin markkinoille <3 <3 <3

  • possu
    14.4.2015 at 15:28

    Meillä mummi leipoi täytekakut, kun lapset oli pieniä. Sitten on ollut suklaajuustokakkua joka vuosi (ainoa kakku jonka osaan varmasti tehdä) ja jätskiä ja jotain keksejä. Popcorneja ja pari pussia sipsejä + limpparia. Kattaus on kertakäyttöistä ja mukeihin kirjoitettiin juhlijan nimi. Hyvin meni ja tarjottavat kelpasivat. Aika stressitöntä oli!

    • Kristaliina
      14.4.2015 at 15:30

      Popcornit ois muuten kans aika kiva tarjottava!

  • possu
    14.4.2015 at 15:40

    Joo etenkin mikrosellaiset oli helppoja ja halpoja (ei kai kukaan enää nykyään lämmittele öljyä kattilassa jne?), pari pakettia kaappiin ja sieltä vaan uusi pussi tarjolle. Sotkua niistä kyllä tulee, mutta pääasia, että vieraat viihtyy.

    • Vierailija (Ei varmistettu)
      14.4.2015 at 16:21

      Kyllä vain! Mä teen kattilassa pop cornit kun sillee saa itse vaikutettua suolan ja rasvan määrään. Helppo ne on niinkin tehdä, pitää vaan vähän pitää silmällä ettei pala pohjaan, mut muutaman kerran jälkeen kyllä oppii.:)

    • Popcorn-addikti (Ei varmistettu)
      14.4.2015 at 17:41

      Ööh, me ainakin tehdään itse. Tosi helppoa ja nopeeta (ja vink-vink, mikrossakin onnistuu, vähän öljyä kunnon mikronkestävään astiaan, ei ihan tiivis kansi (mutta kansi on tärkeä, arvannette syyn ;)) ja jyvät perään, opiskeluaikana tuli testailtua useammin.

      Mutta miksi tehdä popcornit itse…no, siksi että ainesosat on maissinjyvät, öljy ja suola. Tsekatpaapa huviksenne mikropopcornpussin sisältö…itse en ainakaan halua niitä syödä (toinen on myös, että suolan määrää voi downshiftata itse tehden).

      Ja sit lopuksi rasvakammoiselle vinkki että popcornit syntyvät myös ilman rasvaa. Teflonkattilaan tilkka vettä ja jyvät ja kas kun kohta poksuu. Mutta oikeasti en suosittele, on ihan mautonta kamaa ja ilman öljyä suola ei tartu poppareihin.

    • CougarWoman
      14.4.2015 at 17:45

      Ehhh…täälläkin yksi, joka tosiaan lämmittelee sen öljyn kattilassa jne.. :) 

    • Vierailija (Ei varmistettu)
      14.4.2015 at 18:00

      Siis totta kai tehdään popcornit itse! Minäkin osaan, vaikka keittiötaidot on alle seiskaluokkalaisen.

      • possu
        14.4.2015 at 21:13

        Meillä rajoittaa kuuman öljyn kanssa kikkailua koirat…muuten kyllä, ovat paljon parempia. Ja synttärihulinassa mikropopparit on kätsympiä valmistaa. Jopa vieraat on joskus tehneet, kun emäntä ei ehdi täyttää astioita samaa tahtia tyhjenemisen kanssa :D

        • Vierailija (Ei varmistettu)
          14.4.2015 at 22:09

          Nyt ei ihan auennut, että miten ne koirat ja poppis kuuluu yhteen. Kyllä meidän koirakin poppista syö, mutta ei kattilasta. Eikä kuumaa öljyä paistinpannultakaan.

          • possu
            14.4.2015 at 22:18

            Molemmat on ison koiran kokoisia, toinen on äärimmäisen osallistuva yksilö ja toinen hiippailee selän takana. Hiippailevalla on myös tapana singahdella säikähtäessään todella arvaamattomasti. Yleensä osallistuva aloittaa härdellit ja hiippailija sitten lähtee mukaan kiepuntaan. Lapsia ei enää tarvitse varoa keittiössä, mutta nuo karvaiset aiheuttavat jos jonkinlaista kaaosta. En vaan halua sitä kuumaa öljyä ja koiria yhtä aikaa keittiöön.

    • Lilypad (Ei varmistettu)
      15.4.2015 at 10:56

      Meillä on POPKORNIKONE!!!!!!!!!!!!!1 Sellanen ”leffateatterimallinen” toki pieni, pödälle menevä. Pitää ihan hullua meteliä ja aika kauan aikaa ja sitten pittää vielä maustaa ite jälkikäteen mutta onhan se nyt ihan pirun siistiä ottaa esille POPKORNIKONE! (Oli muuten eka ”kodinkone” jonka aikoinani ostin omalla rahalla pihakirppikseltä, paras ostos ikinä.)