Suomalaisia kirjastolöytöjä

Olen huomannut olevani selkeästi aurinkolukija

Luen oikeastaan pelkästään matkoilla ja Suomessa kesällä – ja nykyisin luen harmillisen aika vähän, ehkä 3-5 kirjaa vuodessa. Meinasin kirjoittaa, että ajankäyttösyistä, mutta oikeasti se on tietysti vaan järjestelykysymys.

Jo heti alkuun täällä Fuengirolassa aloin saada sellaisia ”olisipa kiva lukea jotain” -impulsseja. Ehkä olen ehdollistunut: aurinko > lukeminen. Ensimmäiset kuukaudet ajelehdin sellaisessa päämäärättömässä ”mistä ihmeestä sais luettavaa” -tilassa ennen kuin tajusin, että täällähän on suomalaisia kirjastoja vaikka ja kuinka!

Yhtenä puistopäivänä tein sitten Seelan kanssa välistopin yhteen näistä paikoista: paikalliselle seurakuntakodille (Junakatu, Los Boliches).

Heti ovelta vastaan tulvahti korvapuustien ja kahvin tuoksu (ja ihmettelevät katseet; muut kävijät olivat hieman iäkkäämpiä), sekä tämä näky:

suomalainen kirjasto

Okei, hyllymetreittäin kirjoja. Mutta siis vau. Ihan hurjasti sellaisia kirjoja, jotka osuvat just mun rajalliseen kirjamakuun (siitä täällä). Olin jotenkin aavistellut, että täällä saattaisi olla vain jotain tyyliin dekkareita, sotaa ja Veikko Huovista. Tai jotain. Mutta ei! Yllätyin! Naperon noin 40 sekuntia kestäneen kärsivällisyyshetken aikana onnistuin nappaamaan hyllystä peräti neljä potentiaalisesti tosi hyvää kirjaa. Mulle ei koskaan käy näin hyvä osumaonni Suomen kirjastoissa!

Lainasin nämä:

kirjapino

Onko näissä teille tuttuja kirjoja? Lukukokemuksia, suosituksia?

…ja arvatkaa, minkä otin lukuun (kiinnostavuusjärjestyksessä) ekana? Mä osaan ihan selkeästi kertoa järjestyksen, jossa aion lähteä näiden kimppuun :) Arvaatko?

Lasten kirjojen kanssa ei harmi kyllä käynyt niin hyvä tsägä. Repaleisten Aku Ankkojen lisäksi tarjolla oli oikeastaan vain tämä:

james herriot lastenkirja

Kirja oli kuitenkin yllättävän kiva; oikeastaan ihan tosi kiva. Mietin, mistä tuo kirjailijan nimi on tuttu, kunnes muistin: Kaikenkarvaiset ystäväni! Siitä kovasti tykkäsin joskus kouluikäisenä, muistaakseni.

Lainaaminen onnistui jotenkin… …sympaattisesti. Itse kirjoitin nimeni vihkoon ja seuraavaan sarakkeeseen lainattujen kirjojen lukumäärän. Kun palautan, merkkaan palautettujen kirjojen lukumäärän vihkoon. Usko ihmisyyteen, kymmenen pistettä <3

Seurakuntakodin kirjaston lisäksi kirjasto löytyy (nettitietojen mukaan) myös tästä Los Pacosin Suomelasta. Ja Los Bolichesissa on (täkäläisten ystävien suosituksesta) Biblioteca Internacional Fuengirola, entiseltä nimeltään Biblioteca Nordica. Jos olen oikein sijainnin hahmottanut, se on jossain Los Bolichesin kauppahallin kyljessä.

Lisäksi juuri eilen kävimme katselemassa suomalaista kirjakauppa Hemingwayta, Los Bolichesissa sekin.

…mutta näillä neljällä nyt lainatulla taidan pärjätä nyt seuraavat pari kuukautta! Ensimmäisen kirjan lukemisen olen jo aloittanut; todennäköisesti hotkin sen tapani mukaan taas parissa vuorokaudessa. Ihanaa!

16

You Might Also Like

  • Heispi
    4.2.2017 at 17:00

    Piiat! Ahmin sen kolmessa päivässä. Niin mielenkiintoinen!

    Mä luen aina. Joka ilta pitää lukea luku pari. 30-40 kirjaa tulee luettua vuodessa.

    • krista
      4.2.2017 at 18:38

      Vau Piiat on saanut valtavasti suositteluja, Facebookissa ja Instassakin! Mä tuonne Facebookiin kirjoitinkin, että mulla oli sitä kohtaan isoimmat epäilykset, ajattelin että onkohan vaan joku ”leffakirja”. Mutta joo oon nyt vakuuttunut, hurjan moni sitä suosittelee!

  • Katja
    4.2.2017 at 18:03

    Itse olen myös lukenut Piiat, se oli oikein kivaa lukemista Japanissa reissatessa, varsinkin Shinkansen-junissa (useamman tunnin matka-aika) ja lennoilla :) Peukku sille kirjalle! Pitäisi varmaan lukaista uudelleen, josko olisi sellainen opus, mikä kestää useamman lukukerran :)

    • krista
      4.2.2017 at 18:42

      Mahtavaa! Tää muutti nyt ”listasijoitustaan” ja kiilasi mulle luettavaksi seuraavaksi tän kirjan jälkeen, jonka ehdin jo aloittaa! Jee! Hyvä, että otin tuonkin sieltä, vaikka epäilytti!

  • Jodelie
    4.2.2017 at 20:36

    Mä luin viime vuonna kaksi kirjaa – yhden juhannuksena ja yhden jouluna. Vuodenvaihteessa mietin, että mun syyt lukemattomuuteen on ihan naurettavia tekosyitä. Että ei muka ole aikaa lukea, mutta facebookissa ehtii roikkua. Tai kattoa telkkaria.
    No, poistin fb-sovelluksen puhelimesta, otin härkää sarvista kiinni ja vaan rupesin lukemaan. Nyt menossa kahdeksas kirja tälle vuodelle. :)

  • Jenni
    4.2.2017 at 21:18

    Jakarandapuun lapset koskettava, surullinen mutta hyvä. Olen lukenut myös Piia t, hyvä ja kabulin kirjakauppias, hyvä sekin. Hienoja valintoja olet tehnyt. Itse luen noin 20-50 kirjaa vuodessa.

  • Torey
    4.2.2017 at 21:45

    Mä rakastan lukemista. Tammikuussa luin 4 kirjaa. JHT, Jääkaksoset, Jos olisit tässä ja Juurihoito. Mulla odottaa omassa hyllyssä 10 lukematonta kirjaa + kasa kirjoja äidillä ja joitain varmaan anoppilassakin. :D

  • Riika
    4.2.2017 at 22:44

    Piiat!!! Se on tosi hyvä, ja jotenkin koukuttava. Lämmin suositus myös täältä.

  • Anu
    4.2.2017 at 23:54

    Piiat. Sitä lukiessa tosin häiritsi se kyyneltulva, mikä silmistäni napsahteli paperille. Maailma oli paha, ja valitettavasti asiat eivät näemmä ole yhtään muuttuneet. :(

  • Anomuumioriginaali
    5.2.2017 at 08:50

    Heh, ja suitsutus jatkuu. Piiat! :D

  • Anu
    5.2.2017 at 13:59

    Piiat! Luin lähes yhdeltä istumalta 😅

  • Henna Maria
    5.2.2017 at 14:59

    Kirjat pelastaa maailman!
    Olen lukenut noista vain sen Piiat. Se olikin sellainen lukukokemus, että lapset kävivät varovasti kysymässä että onko meillä iltaruokaa. Hys nyt, äiti lukee! :) Olen ottanut haasteeksi lukea tänä vuonna kirjan viikossa. Tähän mennessä olen lukenut 6 kirjaa. Onneksi on Kindlet, jos englanniksi onnistuu lukea, niin ei tarvi edeä lähteä kotoa mihinkän, kun ostaa vaan kirjan (vaikka ehdottomasti suosin oikeaa paperikirjaa….mutta joskus on vaan pakko)!

    James Herriotin kirjat olen itsekin lukenut koululaisena. Ne on kyllä hyviä!
    En osaa yhtään arvata sun lukujärjestystä. Itämaa ekaksi?

  • Tilia
    5.2.2017 at 19:57

    Suosittelen Kytömäen Kultarintaa seuraavan postauksesi johdosta. Ja jos aidosta historiasta tykkää, Päätalo ei lopu heti kesken! :)

    • krista
      5.2.2017 at 20:07

      Apua Pääätaloon ei kykene, ei millään :D Mä oon ehkä rajoittunut. Sofi Oksasen Puhdistus oli loistava eli Viron lähihistoria hyvinkirjoitettuna todellakin kiinnosti, mutta eijeijei ei kykene Päätaloon, liian vahvat suomalaisen keski-ikäisen miehen fibat, eipystykykenesori! :)

      Mutta hei tuo Kultarinta menee harkintaan, sellaista voisin uskaltautua kokeilemaan! Jos suomalaisten lähihistoriaa Puhdistus-henkisesti kirjoitettuna löytyisi, niin joo kyllä!

  • puutalon asukas
    5.2.2017 at 21:02

    Luin juuri tammikuussa reissussa Kabulin kirjakauppiaan ja tykkäsin. Avasi taas silmiä muita kulttuureja kohtaan :)

  • Jenisei
    6.2.2017 at 17:14

    Täällä ois 101 kirjaa ’suomen itsenäisyyden vuosilta’, jotka saa vissiin lainattua jollain yle-tunnuksella tai oman kirjastokortin numerolla (en oo tosin itse vielä kokeillu. ”En ole ehtinyt” niinkuin lapsiperheellisenä todetaan).
    En tosin tiedä kuin hyvin tämä nettilainaus toimii siellä Espanjassa asti.

    Mutta voi, minä jotenkin niin kaipaan niitä aikoja (ennen lasta) kun luki ihan sikana kirjoja. Olikohan se joku 9-luokka tai lukiovuosi kun suoritti jonkun lukudiplominkin ja luki 10 kirjaa jossain parissa kuukaudessa, oi että… <3

  • Emmakko
    10.2.2017 at 23:45

    Piiat on ihan mahtava, varaa nenäliinoja viereen lähistölle ja varmista, että lapset nukkuvat, kun sulla on herkimmät sivut käsillä!

  • sunnuntai
    24.2.2017 at 14:37

    Puhdistuksen tyylilajia ja Suomen/Neuvostoliiton lähihistoriaa: Sirps Kähkösen Graniittimies. Tykkäsin kovasti.