Siivousbestsellerin käsikirjoitus

Nythän on ilmeisesti jotenkin tosi kuumaa ja trendikästä kirjoittaa kirja siivoamisesta.

Tiedättehän? Siihen vähän laifstailia ja elämänfilosofiaa ja hieno kansi päälle. Mielellään jotain vaaleanpunaista. Johan myy! Some villiintyy ja vähintään aamutelkkariin sillä pitäis ihan heittämällä päästä.

Mä aion nyt tässä paljastaa, että mähän siis tietysti olen kirjoittanut oman laifstailsiivoamisideologiakirjani käsikirjoituksen jo vuonna 2010. Ajalla ennen lapsia siis. Tallensin sen näppärästi silloin Facebook-statukseksi ja nyt se sieltä (taas sen ”on this day” -appsin avulla) pompsahti esiin. Kustannusyhtiöt, saa ottaa yhteyttä!

 

5 +1 ohjenuoraa uudenlaiseen siivousfilosofiaan, olkaa hyvä:

1. Käytä kotona villasukkia ja tarrarullaa pohjat kuukausittain.

2. Imuroi, kun et löydä kissaa karvapallojen alta.

3. Huolellista imurointia on, kun minuutin ajan kuuluu hurinaa. (tässä ajassa löytyy myös imurin ääntä pakeneva kissa)

4. Jos aurinko paljastaa pölyharmaan ilman, sulje verhot. Jos ei auta, sulje silmät.

5. Nosta yksi hiuspinni lattialta ja laita se tukkaasi. Ota lasi viiniä – hitsi TÄNÄÄNKIN olet taas reippaasti ja ahkerasti siivonnut!

 

Kirjan kakkospainos, lapsiperhe-edition, saa vielä oman PLUS YKS -kohtansa:

+1. Jos haluat tehdä jotain äärimmäisen lyhytkestoista, typerää ja turhaa, joo joo joo kerää ihmeessä lastesi lelut kasaan. Ha. Ha.

lelukorit

Lattia oli siivottu arviolta kolme sekuntia ennen tämän kuvan ottamista.

28
Like

You Might Also Like

  • Puumis
    14.4.2016 at 17:39

    Tuohon lisäisin vielä vanhankansan (lue: mummoni) siivouskikkaniksikympin: kastele villasukka Mäntysuovassa ja laita sohvan alle; raikas tuoksu luo illuusion koko päivän kestäneestä lattiastakattoon-kuuraamisesta.

    • krista
      14.4.2016 at 20:29

      Hei joo mä oon kans tän kuullut joskus – täytyy testata, ehdottomasti!

  • Nanna /noppasoppa
    14.4.2016 at 17:57

    Ihanaa kun muillakin. Neuroottisesti viikkaan rorkkupeittoa ja pinoan kirjoja. Menee 1 minuutti ja PAM. 😅

    • krista
      14.4.2016 at 20:31

      Hahaa joo ja esim. duplokori kaatuu parhaimmillaan alle kymmenen sekunnin :D Mutta oon todennut, että siihen on hyvä ratkaisu: ei kerää niitä. Säästää itseään :D

  • MarjaH
    14.4.2016 at 17:59

    Mun siivousfilosofia: siivoa vain, kun siihen on fiilis. Muuten tilaa siivooja. (Jee mulla on vihdoin varaa toteuttaa tätä!)

    • krista
      14.4.2016 at 20:32

      Meillä toteutuu tää eka! Toista oon joskus harkinnut, mutta sit mua jännittää se, että joutuisinko siivoamaan siivoajaa varten – se olisi kamala tragedia :D Meillä kun isoin ongelma on just levällään olevat tavarat, ne pitäis varmaan kerätä siivoojan alta pois… Ääääh, tuntuu vaivalloiselta :)

      Mutta kyllä, sama kuin tuossa puutarhanhoidossa: kun tulee fiilis, se on kivaa! Velvollisuuden takia se puolestaan on… no: ihan perseestä :D

      • MarjaH
        15.4.2016 at 09:18

        Joo se tavaroiden raivaus on kyllä ärsyttävää, mutta kun siihen saa ikäänkuin kaupan päälle puhtaat pinnat ja iloisen mielen, niin kyllä kannattaa. Varsinkin, kun siis siivooja käy aika harvakseltaann, lähinnä ennen isoja juhlia.

        • MarjaH
          20.4.2016 at 18:34

          Tänään meillä kävi siivooja, oon niin onnellinen!

  • Nro 26
    14.4.2016 at 18:39

    1. Siivoamiseen kuuluu olennaisena osana sen siirtäminen.
    2. Hyvin siirretty on puoliksi tehty.
    -> Jos siis siirrät siivoamisen huomiseen, on se jo puoliksi tehty, ja kun huomenna siirrät sen vielä toissapäivään, on se tehty kokonaan jo toissapäivänä!

    Sitten voikin vaan ihmetellä viinilasillisen kera sitä miten ihmeessä sitä ehtiikin sotkemaan niin nopeesti, justhan mä toissapäivänä siivosin..

    Ps. Ykköskohdasta menee copyright muistaakseni sulle, jo vuodesta 2008 :) Kakkoskohtakaan ei ole mun (c) mutta loput olikin sitten helppo päätellä aivan itse :D

    • krista
      14.4.2016 at 20:34

      Aaaaaaa miten mulla näin pätkii, en muistanut tuota ekaa – toihan ois pitänyt kans olla tuossa filosofiassa mukana. Kyllä, just näin! ”Huomiseksi siirtetty on puoliksi tehty!”

  • murina
    14.4.2016 at 18:50

    Ton takia tyhjennän lattian leluista vaan silloin kun aion imuroida, sitten kun on imurin saanut takaisin paikoilleen onkin lelut yleensä jo räjähtäneet takaisin, mutta ainakin leivänmuruja tarttuu vähän vähemmän sukanpohjiin…

    • krista
      14.4.2016 at 20:34

      Sama tekniikka. Lelut saatetaan meillä kerätä myös silloin, kun on kyläilijöitä tulossa – tosin ne useimmiten räjähtävät takaisin ennen kuin vieraat ovat ulkovaatteet saaneet päältään :D

  • Paula*
    15.4.2016 at 10:21

    Ja aivan käsittämätön vaikutus imurointitarpeen vähenemiseen on se kuivausrumpu! Oikeasti ne pyykkien pölyt on siellä rummun sihdissä, eikä enää pöllynneenä ympäri nurkkia. Hämmentävää mutta aika loogista toki. Tämän tajusin itsekin vasta aika pitkillä piuhoilla kun ihmettelin miten uuteen kotiin ei kerry juurikaan pölyä. Mutta samalla tuli myös siis se rumpu. Harmi että niihin keittiön lattian murusiin sekään ei auta :)

  • pähkinäpau
    15.4.2016 at 11:10

    Ymmärrän, että siivous- ja järjestelyhype tuntuu monesta tosi neuroottiselta ja turhalta. Niin se tuntui mustakin, boheemissa kodissa kasvaneena, ”ei se oo niin justiinsa” -asenteen omaksuneena. Mutta: tuon pinkin kirjan ansiosta mun elämässä on nyt paljon enemmän valoa, iloa ja AIKAA. Ei ihan pieni juttu! En aio palata boheemiin kaaokseen, vaikka se olisikin niin ihanan rentoa. Koska tälleen nelikymppisenä pystyn vihdoin myöntämään, että ei se sittenkään ole mua varten. Olen onnellisempi kun kotona on avaraa ja tavarat on paikoillaan. Kukin tyylillään. Aurinkoista viikonloppua!

    • krista
      15.4.2016 at 22:45

      Hei ja mun mielestä itse asiassa ei edes tunnu :) Tai siis en ole kirjaa lukenut, mutta siitä on somessa ja lehdissä ollut niin paljon, että mitä sen ajatuksista nyt sen kautta tiedän, voi toki mennä harhaankin. Tykkään siis siitä ajatuksesta, että tavaran kuuluisi tuottaa iloa; sitä olen tavallaan jotenkin intuitiivisesti noudattanut nämä muutamat vuodet, kun uuden tavaran ostaminen ei ole tuntunut enää niin mielekkäältä kuin ennen – paitsi jos oon TODELLA halunnut jonkun esim. vaatteen. Mutta ”no ihan kiva”:t on jääneet pois ostoksista. Mutta sitten siinä on tietysti se, että eri ilmiseille ”iloa tuottavien” määrä voi tietty olla eri :D Itse kun oon tällainen tavaratunnearvoihminen :)

      Ja sit siivoaminen sinänsä on mulle viimeisimpiä juttuja, joita tekee mieli tehdä. Järjestelyprojekteja kyllä saatan ottaa ja niistä tavallaan ihan tykkäänkin (nyt alkuvuonna on ollut iso show sekä meidän kodinhoitohuoneessa että vaatehuoneessa), mutta sellainen imurinkäteenottaminen on mulle graaah niin epämiellyttävää :D Mutta kyllä: just pitää löytää se oma tyylinsä! Ja kyllä mä ihailenkin tavallaan sellaista avaraa ja valoisaa, vaikka en itse sitä pystykään ylläpitämään tai omaan kotiini haluaisikaan :) Mutta ymmärrän hyvin myös sen estetiikan. Aaa joo ja siinäkin ihmisten erilaisuuden, että jotkut esimerkiksi haluavat siistin työpöydän, että pystyvät ajattelemaan. Mulle taas tyhjä pöytä on kauhistus; mulla työpöydällä on valtava luova kaaos, josta kukaan ei KOSKAAN voi löytää mitään. Paitsi minä itse. Ehkä.

      Tulipa sekava kommentti, sori :D

  • Ode
    15.4.2016 at 13:08

    Siivous, voi saasta! Huolimatta siitä, että pidän siivouksen jälkeisestä siististä kämpästä ja sohvalla nautitusta siivoussiideristä, teen kaikkeni että siivoamista voi välttää. Viimeiseen asti. Sitten pikahätäsiivous kun ystävät tai anoppi on tulossa kylään. Ja kotona on aina niitä ilman omaa paikkaansa leijuvia ja seilaavia tavaroita, joita tarvitsee aina, mutta joille ei ole mitään paikkaa. Osaisikohan se pinkki kirja auttaa tässä? Onneksi siihen pinkkiin kirjaan on kirjastossa 1404 jonottajan jono…. Ei tarvitse ihan heti siivota! :D