Puutarhan keväthurahdus

Tämä taitaa olla meillä jo perus.

Että ensin ajattelemme, että ”ihana aurinkoinen päivä, olisipa kiva tänään puuhastella jotain pientä puutarhassa”.

Ei siis missään nimessä mitään velvollisuuslistaa tai pakkotehdä-fiiliksiä. Vaan silleen kepeästi ”poimin tästä ihan yhden kepin maasta” -hengellä.

Ja sitten tapahtuu joku omituinen aika-paikka-energia-vääristymishyppy, ja 12 tunnin kuluttua huomaa ilostarallatellen rehkineensä koko päivän ja tehneensä aivan yllätyksenä (eniten yllätyksenä omalle itselleen) vaikka ja mitä, mitä ei ollut koskaan kuvitellut tekevänsä.

Tai ei olisi tehnyt ainakaan, jos olisi ajatellut, että ”pitää tehdä”.

Näin tapahtui taas eilen.

Kaikki lähti siitä, kun lapset ottivat aamulla kepparinsa ja lähtivät kirmaamaan pitkin pihatietä. Minä katselin, että löytyiskö meiltä haravaa – oho, löytyi – ja sitten silmäni osui lasten keinun taustaan. No ”testaanpa haravaa” ja haravoinpa nuo viime syksyn lehdet.

Sen jälkeen mm.

1. Haravoin koko takapihan ja tein samalla 732 potentiaalista takapihan (joka on nykyään tosi ruma varikkoalue) puutarhasuunnitelmaa.

2. Totesin, että tarvitsemme jonkinlaisen puutarhajätteen sijoituspaikan ja googlasin lehtikompostoreita.

3. Lapset halusivat tehdä puutarhahommia ja kastelivat lähinnä kalliota, soraa ja omia kenkiään.

4. Sovittiin, että istutetaan jotain yhdessä. Kaivettiin esiin muutama vuosi sitten naapureilta saadut neljä istutuslaatikkoa.

5. Suunnittelimme erilaisia ”kiemurteleva pihapolku” -skenaarioita: soraa, kiveä, puuhake vai pitkospuut.

6. Joel totesi, että se ei pääse yli sanasta puuhake. Koska sen mielestä se ei ole ”puu” ja ”hake” vaan ”puuha” ja ”ke”. Eli ikään kuin puuhan korvike. Ja sen takia me ei voida laittaa sitä.

7. Pohdittiin, että pihalla voisi olla erilaisia liuskekiviä niin, että se innostaa hyppimään kiveltä kivelle.

8. Googlasin yksittäin myytäviä liuskekiviä ja totesin, että meidän halumaa tyyliä löytyi vain viiden neliön kuormissa (ihan liika). Yksittäiset olisivat olleet skandinaavisentyylikkäänhillitynhallitun graniitinharmaata, eli ei meille. Asiakaspalveluchattasin muutamaan tahoon.

9. Laitoin FB-ryhmiin muutamaan ryhmään ostoilmoituksen, josko jotain löytyisi pihaltaan ylimääräistä liuskekiveä.

10. Sillä aikaa Joel jutteli naapurin kanssa, jolla on sattumalta pihallaan juuri nyt noin 20 tonnia kivijätettä.

11. Joel palasi kotiin mukanaan kottikärryllinen liuskekiveä.

12. Joel alkoi asentaa liuskekiviä paikoillaan.

13. Minä lähdin toisen lapsen kanssa puutarhakauppaan ostamaan siemeniä, multaa, puutarhahanskoja, puutarhasakset. kuution noutojätesäkin puutarhajätteelle ja dinosauruksen muotoisen kastelukannun.

14. Syötiin noutopizzaa – ensimmäistä kertaa ulkona!

15. Minä leikkelin kukkapenkistä sen kuutiojätesäkillisen verran viime kesän kukkien lehtiä.

16. Mallattiin istutuslaatikoille 723 erilaista sijoituspaikkaa (kannettiin laatikoita toki edestakaisin) ja valittiin se ensimmäinen.

17. Istutettiin ilta-auringossa kauhealla tohinalla kukkia, kukkia, kukkia ja herneitä.

18. Joel sai liuskekiveyksen valmiiksi.

19. Ihasteltiin valmiita istutuksiamme.

20. Tajuttiin, että ollaan huumassamme istutettu siemenet aivan liian aikaisin ja todennäköisesti ne paleltuvat jo seuraavana yönä.

Mutta jesh! Meillä on nyt takapihalla liuskekivipolku, jolla voi hyppiä kiveltä toiselle…

ja istutuslaatikoissa…

…no: multaa ja paleltuneet siemenet.

24
Like
6

You Might Also Like

  • Torey
    28.4.2019 at 12:08

    Tolleen puutarhaa kuuluu hoitaa. Ei pakolla, vaan fiiliksellä. Mä oon just sellanen, että eka haahuilen pihalla, sitten tartun haravaan ja oho, suurin osa pihasta haravoitu. Minkä jälkeen jätän lehtikasat jälkeeni ja katson ne seuraavan inspiraation tullessa. Tää toimii myös puiden leikkaamiseen. ”Tosta tarttis leikata…hei mäpäs haen ne sakset ja otanpa sahankin”. Tällä taktiikalla meillä on vuosien saatossa laitettu ihan uusiksi kukkapenkkiä ja siirretty yksi puukin. 😄

    Ja mä jumituin Joelin lailla tohon puuhakkeeseen. 😂

    https://naissanelioissa.wordpress.com/2019/04/27/joskus-jaan-kotiin/

    • krista
      28.4.2019 at 12:10

      Joo mä oon ihan samanlainen! Jos mulla olisi sellainen ”nämä täytyy tehdä” -lista, siitä tulisi velvollisuus ja suorittamista. Mutta kun se lähtee itsestään fiiliksellä, niin sitten se on ihanaa – ja yllättäen saa ihan valtavasti aikaankin! Musta tuntui eilen, että tehdään tuhatta asiaa yhtä aikaa, ja silti se oli KIVAA!

      Hihi, puuhake :)

  • Anna
    28.4.2019 at 14:25

    Juuri oikea tapa hoitaa pihaa ja puutarhaa! Meillä on kyllä ihan suunniteltuja projekteja ja varsinkin kun toinen muksu on vielä sen verran pieni että tarvitsee aika paljon perään katsomista niin yksin ei voi kauheasti mitään tehdä niin sitten on pakko viikonloppuisin. Mutta viimeistään ensi kesänä jo pystyy varmasti taas menemään inspiraation mukaan. Niin joo ja toinen että kun pidetään toukokuussa esikoisen synttärit laavulla niin pitää laavun ympäristöä siivota ja laittaa ja se on pakko saada ennen synttäreitä. Mutta parhaiten nuokin sujuu kun niitä vaan alkaa tehdä silloin kun se inspiraatio on päällä.
    Tänään saatiin ensimerkiksi rakennettua yksi hömötintin pönttö tyttöjen kanssa ja vietyä se vielä puuhun asti sekä mies nosti lepakon pöntön seinälle. Minä aloin ilmata alapihan nurmikkoa… Tai no sammalikkoa… ja nyt PITÄISI mennä mättämään hiekkaa kottiksiin että saadaan takapihan laatoitusta tasoitettua kun oli painunut nurmikon/sammalikon sisään, mutta inspiraatio olisi enemmän mennä laittamaan laavulle hyttysverkkoja niittipyssyn kanssa. Joten luultavasti menen tekemään sen ja hiekka saa odottaa vielä pienen hetken.
    Eilen pesin nuo laatat inspiraation viemänä kun pihahommaksi kuumana päivänä valikoitui ensin terassin pesu ja sitten painepesuri oli valmiina. Harmaat laatat ovat taas valkeita :) Myös takaterassi ja sen tuolit tuli suihkuteltua siinä sivussa.

    Minä jotenkin ajattelin puuhakkeen juuri Joelin tavoin ja olin ensin ihmeissäni että mitä kaksimielisiä ajatuksia tms. se Joel siitä sanasta oikein löytää vai mikä siinä on vikana xD

    • krista
      28.4.2019 at 19:56

      Hömöntintin ja lepakon pöntöt <3 <3 <3
      -
      Joo meillä jo ihan valtavasti helpottaa, kun lapset eivät ole enää koko ajan peräänkatsottavia vaan leikkivät pihalla omiaan. Alkuvuosina meillä ei kyllä juuri puutarhtöitä sitten tehtykään :D Mutta on ollut ihana vähitellen päästä "sisään" näihin puutarhahommiin, esimerkiksi tuon kukkapenkin oon aika hyvin ottanut henkisesti haltuun, kun alkuun se oli mulle vaan mystinen ryteikkö :D Mutta vähitellen, vähitellen!
      -
      Valtavasti saitte tehtyä tekin! Tuo ihananlämmin päivä se oli paras inspiraatio, meille ainakin <3 Tänään olikin jos sitten kylmä (vaikka edelleen aurinkoinen) ja me puuhasteltiin sitten sisätilassa seuraavaa projektia :D

  • Lilah
    28.4.2019 at 15:02

    Ne mitään palellu, harso päälle vaan jos tulevat pintaan liian kylmällä 😉

    • krista
      28.4.2019 at 19:52

      Nyt seuraa lista tyhmiä kysymyksiä :) Eli tarvitsee harsoa vasta pinnassa ollessaan (ja jos on kylmää), ei vielä tälleen siemenenä…? Ja onko pakko olla sellainen oikea kukkaharso vai voinko heittää vaan vauvaharson? :D

  • Lilah
    28.4.2019 at 23:12

    Hih, miten arvasin että tarjoat vauvaharsoa. Yöpakkasia ei kai luvassa ole vaikka kylmempää tuleekin, joten itävät vaan ehkä hitaammin. Vauvaharsokin käy jos alaltaan riittää. Toki on painavampaa kuin istutusharso joten ei kovin pitkien versojen päälle voi heittää. Riittävä kastelu myös lisää kylmänkestoa.

    • krista
      29.4.2019 at 13:21

      Mun ajatuksenjuoksu on ennalta-arvattavaa :D Mutta siis IHAN mahtavaa, jos selviämismahdollisuuksia vielä on! (ja mahtavaa, jos ei tarvitse lähteä harso-ostoksille :D )

      • Anna
        29.4.2019 at 17:49

        Yleensä kai siemenet selviytyvät ihan hyvin pakkasista. Jotkut tietyt kukkasipulit eivät tykkää jäätymisestä, mutta minulla on tällaisia sipuleita jo mullassa, koska en usko että maan jäädyttäviä pakkasia enää tulee. Arempia nuo kasvit tuntuvat olevan vasta kun nostavat päänsä mullasta.